Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla

(1)

______________________________________________________________________________________

Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla

Loppuraportti 2017

Jari Kurjonen 22.3.2018

_______________________________________________________________________________________

(2)

_______________________________________________________________________________________

Kansikuva: Jässi-hankkeen jätevesineuvoja Jari Kurjonen kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä, Parikkala syyskuu 2017 (Kuva, Parikkala-Rautjärven Sanomat, Päivi Jantunen).

(3)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Sisällysluettelo

1 Johdanto ... 1

2 Hankkeen kuvaus ... 2

2.1 Tausta ja tavoitteet ... 2

2.2 Toteuttaja ... 2

2.3 Toiminta-alue ... 2

2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi ... 3

2.5 Yhteistyö ... 4

3 Hankkeen kulut ja rahoitus ... 4

4 Hankkeen työntekijät... 5

4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät ... 5

4.2 Työajan käyttö ... 6

4.3 Laatutyö ... 6

4.4 Työturvallisuus ... 7

5 Tiedotus ja markkinointi ... 7

5.1 Nettisivut ... 7

5.2 Tiedotteet ... 7

5.3 Hanke-esite ... 7

5.4 Aluekortisto ... 8

5.5 Imatran seudun aluekartasto 2012–2017 ... 8

6 Yleisneuvonta ... 8

6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa ... 8

6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta ... 9

7 Kiinteistökohtainen neuvonta ... 10

7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli ... 10

7.2 Neuvontamateriaali ... 10

7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit ... 11

7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla ... 12

7.5 Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäynneistä ... 14

8 Palaute vuoden 2017 neuvontakäynneiltä ... 15

9 Tuloksellisuus ... 16

10 Johtopäätökset ... 16

11 Maksatushakemus ... 17

12 LIITTEET ... 18

(4)

Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla – Loppuraportti 2017 1 (18) ___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

1 Johdanto

Kansalaisia pitkään vaivannut epätietoisuus haja-asutusalueen kiinteistöjen jätevesien käsittelystä sai viimein asianmukaisen päätöksen. Valtakunnallista jätevesilainsäädäntöä tarkennettiin ja uudistettiin keväällä 2017.

Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) sekä laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) astuivat voimaan eduskunnan päätöksellä 3.4.2017.

Lainsäädännön mukaan ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä ja muilla alueilla, kun kiinteistöllä tehdään suurempia luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Näitä ovat mm. vesijärjestelmään kohdistuvat tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevat korjaus- ja muutostyöt. On toivottavaa, että lainsäädännön selkeyttäminen antaa uskottavuutta ja innostaa kiinteistönomistajia jätevesijärjestelmien kunnostustoimiin.

Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jätevesijärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä.

Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. huonosti käsiteltyjen jätevesihaittojen tietämättömyydestä, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa.

Lainsäädännön tarkennuksen myötä, neuvontakauden 2017 aikana oli jo havaittavissa kiinteistönomistajilla myönteistä suhtautumista jätevesilainsäädäntöä ja jätevesijärjestelmiin liittyviä konkreettisia kunnostustoimia kohtaan.

Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Eräs pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin, jätevesineuvontaa laajennettiin valtakunnalliseksi 2012. Samalla Jässi-hankeen toiminta laajeni neljäksi alueelliseksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Imatran seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvonta-hanke. Hyvin alkanut neuvonta on jatkunut Imatran seudun alueella vuosina 2012–2017.

Etelä-Karjalan pohjoisosien Imatran seudun kunnat ovat osa Järvi-Suomea, sisältäen lukuisia pieniä ja suuria järviä. Vuoksi ja Hiitolanjoki laskevat Venäjän puolelle Laatokkaan ja näiden jokien valuma-alue on erittäin laaja. Kuntien alueella on merkittävästi vakituista ja vapaa-ajan asutusta yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella. Pääosa vapaa-ajan asutuksesta on sijoittunut vesistöjen läheisyyteen. Alueella on myös paljon hyvälaatuisia pohjavesiesiintymiä. Näillä vesiensuojelun kannalta herkillä alueilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Neuvonnalle on alueella tarvetta sekä perusteet olemassa.

(5)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

2 Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt avustusta kesäkuussa 2017 Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta ja maksutonta jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankeaika on 1.4.2017 – 16.3.2018. Hankkeen ohjausryhmän jäseneksi määriteltiin hankepäätöksessä Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen vesitalousasiantuntija Juha Skippari.

Hankkeen toteuttaminen on aloitettu huhtikuussa 2017. Kesäkuussa ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että hankkeen toiminta-aikana ei laadita erillistä väliraporttia, vaan laajempi loppuraportti kokonaisuudesta riittänee. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja tähän raporttiin on koostettu kaikki hankeajan tapahtumat. Loppuraportti liittyy hankkeen lopulliseen maksatushakemukseen.

Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta haja-asutusalueen kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä ja antaa henkilökohtaista neuvontaa ja näin edistää järjestelmien uudistustyötä.

Hankkeen määrälliset tavoitteet olivat 400 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä, järjestää 10-15 yleisneuvonnan tapahtumaa ja laatia 3-5 tiedotetta lehdistön käyttöön.

2.2 Toteuttaja

Hankkeen toteuttajana on *Suomen Kylätoiminta ry. Järjestö vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta.

Suomen Kylätoiminta ry on maamme reilun 3 150 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 755 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Etelä-Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt.

Lisäksi yhteistyötä tehdään Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (SVYL) kanssa jätevesineuvojien koulutuksen osalta. Käytännössä koulutuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) jätevesiasiantuntija Minttu Peuraniemi.

*Suomen Kylät ry keskusjärjestön nimenmuutos 11.1.2018 alkaen, tämän loppuraportin tekstiosuudessa yhdistyksestä käytetään Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahankkeen kaudella 2017 käytössä ollutta nimeä Suomen Kylätoiminta ry.

2.3 Toiminta-alue

Hankkeen toiminta-alueena ovat Etelä-Karjalan Imatran seudun kunnat: Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko hankealueella. Toiminta-alueella on runsaasti haja-asutusaluetta. Aluevalinnoissa painotettiin vakituista ja vapaa-ajan asumista ranta- ja pohjavesialueilla. Aluevalinnat tehtiin keväällä 2017 yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen sekä kuntien paikallisviranomaisten kanssa. Kuvassa 1 on esitelty karttatarkasteluna kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olevat neuvonta-alueet.

(6)

_______________________________________________________________________________________

Neuvonta-alueina toimivat:

• Imatralla ranta-alue: Immalanjärvi

• Ruokolahdella ranta-alueet: Ilmajärvi, Sarajärvi, Akkala ja pv-alue Salpausselkä II

• Rautjärvellä ranta-alueet: Herajärvi, Sammalus, Koantaus, Alusjärvi, Sarajärvi sekä pohjavesialueet Tulilampi ja Simpele

• Parikkalassa ranta-alueet: Simpelejärvi (Eskola, Kaukola, Rautalahti, Savikumpu) sekä pohjavesialueet Suurikangas ja Särkisalmi

Kuva 1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on rajattu karttaan vihreällä. (©MML 2017 / Avoimet aineistot.)

2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi

Hankkeessa tehtiin tiiviistä yhteistyötä hankealueen Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin Imatran seudun ympäristötoimen tiloissa hankkeen aloituspalaveri 5.5.2017. Aloituspalaverissa käsiteltiin hankkeen toimintaa ja tavoitteita. Suunniteltiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdealueita, kartoitettiin mahdollisia yleisneuvonnantilaisuuksia sekä tarkasteltiin kuntien vesihuollon tilannetta.

Hankkeelle perustettiin keväällä ohjausryhmä. Ohjausryhmä oli yhteinen kahdelle Etelä-Karjalassa toimivalle jätevesineuvontahankkeelle. Näin pystyttiin lisäämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä hankkeiden välillä.

(7)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahteen kertaan 8.6. ja 12.10.2017, ohjausryhmään kuuluivat:

• Juha Skippari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja hänen sijaisenaan Esa Houni

• Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry

• Hanna-Riikka Ruokolainen, Suomen Kylätoiminta ry

• Pirkko Räikkönen, Suomen Kylätoiminta ry

• Jari Kurjonen, Suomen Kylätoiminta ry

• Merja Kaksonen, Imatran seudun ympäristötoimi

• Saara Järvenpää, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry

• Niina Tiainen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry

• Tiia Velin, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry

• Ilkka Räsänen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

• Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

• Raija Aura, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 2.5 Yhteistyö

Hankkeessa tehtiin laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Alueen kunnat ja varsinkin Imatran seudun ympäristötoimi ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen toiminnassa. Imatran seudun ympäristötoimi on toimittanut hankkeen käyttöön ajankohtaista tietoa, paikallisen vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä, sekä asioista joita on erityisesti kiinteistökohtaisessa neuvonnassa huomioitava. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi.

Yhteistyö kuntien ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa on sujunut hyvin.

Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto ovat tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. Tärkeä tiedon vaihtokanava jätevesihankkeiden kesken oli mm. ohjausryhmän kokoukset.

3 Hankkeen kulut ja rahoitus

Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi hankkeelle 53 700,00 € hankeavustuksen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 53 700,00 €. Toteutuneet kustannukset olivat 53 777,20 € eli 100,1 % budjetoidusta.

Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (75 %) ja matkakulut (14 %). Muita suurimpia kulueriä olivat Tarvikekustannukset sekä neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen. Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

(8)

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty).

Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista %

Palkkakulut 40124,81 75 %

Matkakulut 7415,61 14 %

Laadunvarmistus ja koulutus 100,00 0 %

Neuvontatilaisuudet ja tiedottaminen 1061,75 2 %

Tarvikekustannukset 2240,38 4 %

Koneet, ohjelmistot, matkapuhelin, netti 993,86 2 %

Postikulut 927,20 2 %

Vuokrat 913,59 2 %

Yhteensä 53 777 € 100 %

4 Hankkeen työntekijät

4.1 Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät

Hankkeeseen palkattiin kolme työntekijää. Projektipäällikkönä toimi ympäristöteknologian insinööri Hanna- Riikka Ruokolainen ajalla 1.4. – 9.7.2017. Hän on työskennellyt Jässi-hankkeissa vuodesta 2013 lähtien.

Projektipäällikkö toimi hankkeessa osa-aikaisesti, työpanos hankkeelle oli noin 2 htkk. Projektipäällikön työtehtävinä oli hankkeen toiminnan suunnittelu ja toteutuksen varmistaminen, raportointi, budjetin seuranta, tiedottaminen sekä jätevesineuvojien rekrytointi, kouluttaminen ja työnohjaus.

Hanna-Riikka Ruokolaisen jäädessä hanketoiminnasta äitiysvapaalle 10.7.2017, projektipäällikön sijaiseksi valittiin ympäristöteknologian insinööri Jari Kurjonen. Kurjonen aloitti hankkeessa jätevesineuvojan työtehtävässä 1.5.2017, hänen toimenkuvaa laajennettiin 10.7. alkaen projektipäällikön sijaisuudella. Kurjonen on toiminut aiemmin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa jätevesineuvojan tehtävissä vuosina 2015 – 2016. Kurjosen työaika ositettiin Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeen / Pohjois-Karjalan Jässi- jätevesihankkeen kesken, suhteessa 40/60. Työajan ollessa (em. hankkeet yhteensä huomioiden) 100 % ajanjaksolla 1.5. – 31.10.2017 ja 50 % ajanjaksolla 1.11.2017 – 16.3.2018. Kurjonen toteutti projektipäällikön työtehtävien lisäksi kiinteistökohtaista neuvontaa ja yleisneuvontaa Imatran seudulla Rautjärven ja Parikkalan alueilla ja vastasi hankkeen kokonaistoteutuksesta ja loppuun saattamisesta kaudella 2017.

Toiseksi jätevesineuvojaksi palkattiin ympäristöteknologian insinööri Pirkko Räikkönen, ajanjakso 4.5. – 4.11.2017. Jätevesineuvojan työtehtäviin kuului kiinteistökohtaisen ja yleisneuvonnan toteuttaminen hankealueella. Pirkko Räikkönen on hankkeessa tottunut neuvoja, sillä hän on työskennellyt aiemmin jätevesineuvojan työtehtävissä Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuosina 2014 ja 2016.

Molemmat jätevesineuvojat ovat osallistuneet SYKE:n ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n järjestämiin jätevesineuvojien koulutustilaisuuksiin aiempina vuosina. Lisäksi projektipäällikkö perehdytti

(9)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

neuvojat toukokuussa 2017 uudistuvaan jätevesilainsäädäntöön, samalla kerraten hankkeen toimintamallia ja kiinteistökohtaiseen neuvontaan kohdistuvia lainsäädännön muutosvaikutuksia. Imatran seudun alueella jätevesineuvojat sijoitettiin alueen etelä- ja pohjoisosiin, tällä saavutettiin kustannustehokas kiinteistökohtainen neuvonta sekä hyvät yhteistyömahdollisuudet kunnan paikallisviranomaisten kanssa.

Jätevesineuvojien työpisteet sijaitsivat Ruokolahden kunnantalolla sekä Parikkalan entisessä teknisen toimen rakennuksessa. Neuvontatyön painopiste oli kesän aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja yleisneuvontapisteissä. Syksyllä pääpaino oli tulosten koostaminen, raportointi ja uuden hankehakemuksen valmistelu ja hakeminen.

4.2 Työajan käyttö

Hankkeen työntekijät arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa oli SYKE:n laatima mallipohja. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Eniten työajasta kului kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Muut työaikaa kuluttavat tekijät olivat neuvontaan liittyvä matkustaminen, kiinteistökäyntien valmistelu ja purku sekä hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön käytetty työaika.

Hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä korostuu selkeästi matkustamiseen käytetty osuus. Imatran seudun hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat toisinaan pitkiä. Tämä oli hyvin havaittavissa, etenkin tehtäessä neuvontaa Rautjärven puolella, sillä neuvojien toimipisteet sijaitsivat Ruokolahdella ja Parikkalassa. Yleisneuvonnaksi lasketaan neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen, tapahtumiin osallistuminen sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta. (Kuva 2.)

Kuva 2. Työajan jakautuminen eri työtehtävien suhteen Imatran seudun Jässi-jätevesihankkeessa vuonna 2017.

4.3 Laatutyö

Hankkeen laatutyöstä vastasi projektipäällikkö. Neuvonnan laatua varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi ajantasaisella yhteydenpidolla hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Projektipäällikön sijainen monitoroi hankkeen jätevesineuvojan Pirkko Räikkönen 6.7.2017. Monitoroinnista laadittiin muistio ja molemminpuoliset palautteet annettiin sekä suullisesti että kirjallisesti.

3 %

46 % 2 % 14 %

32 %

3 % Yleisneuvonta

Kiinteistökohtainen neuvonta Matkat

Tiedotus ja markkinointi Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ

Kouluttautuminen

(10)

_______________________________________________________________________________________

4.4 Työturvallisuus

Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomioita työntekijöiden työturvallisuuteen. Keväällä 2014 hankkeessa toiminut projektipäällikkö Kirsi Mäkinen teki yhteistyössä muiden Jässi-hankkeiden ja Linkki-hankkeen kanssa työturvallisuusohjeet kenttätyölle. Tätä ohjeistusta hyödynnettiin kenttätyössä myös tänä vuonna.

Kenttäkauden alkaessa varmistettiin vielä, että kaikilla työntekijöillä on tarvittavat rokotukset. Työntekijöille ostettiin kattavat ensiaputarvikkeet kenttätyöhön. Työturvallisuutta huomioimalla taataan kaikille neuvojille turvallinen ja levollinen olo itsenäisessä kenttätyössä sekä yhtenäistetään hankkeen työntekijöiden toimintatapoja ongelmatilanteissa.

5 Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut

Kaikille neljälle Suomessa toimivalle Jässi-jätevesineuvontahankkeille perustettiin yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen http://www.jatevesihanke.fi/. Imatran seudun Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivujen alaisuudesta osoitteesta http://www.jatevesihanke.fi/imatra/etusivu/. Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Kaudella 2017 nettisivuille tehtiin päivityksiä ja lisättiin korvaavaa materiaalia mm.

uudesta jätevesilainsäädännöstä sekä uudistuneista jätevesineuvontaoppaista.

5.2 Tiedotteet

Hankkeen aikana laadittiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Huhtikuussa 2017 uudistunutta jätevesilainsäädännön muutosta painotettiin jokaisessa tiedotteessa. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 5 kpl:

• Tiedote 31.3.2017: Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö uudistuu

• Tiedote 30.5.2017: Jätevesineuvonta käynnistyy Imatran seudulla

• Tiedote 7.8.2017: Kesämökin jätevedet vaativat huomiota

• Tiedote 26.10.2017: Jätevesineuvontaa annettiin laajalla alueella Imatran seudulla

• Tiedote 8.1.2018: Jätevesineuvontaa on annettu Imatran seudulla yli 2200 asukkaalle

Tiedotteita on julkaistu Imatran seudun paikallislehdissä. Hanketta on mainostettu Etelä-Karjalan kylien kyläkirjeessä, Ruokolahtelaisen Mökki- ja kesälehdessä sekä Parikkalan ja Rautjärven sanomissa.

Hanke on näkynyt paikallislehdistössä hyvin mm. Parikkala-Rautjärven Sanomat julkaisivat artikkelin 14.9.2017, joka käsitteli kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Parikkalan haja-asutusalueella. Artikkeli tehtiin Simpelejärven Rautalahden ranta-aluekiinteistön jätevesineuvonnasta, jätevesineuvojana toimi Jari Kurjonen.

5.3 Hanke-esite

Hanke-esite päivitettiin keväällä. Esitettä jaettiin yleisneuvonnan tilaisuuksissa ja tarpeen mukaan kiinteistökäynneillä. Esitteessä on perustiedot hankkeesta sekä alueen työntekijöiden yhteystiedot (liite 1).

(11)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

5.4 Aluekortisto

Tämän vuoden kiinteistökäyntialueista tehtiin aluekortit viime vuonna tehdyn aluekortiston jatkoksi.

Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista, joissa on kootusti tietoa neuvonta-alueiden jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyvät neuvonta-alueet sekä linkki aluekorttiin. Liitteenä 2 on aluekortisto vuosien 2012–2017 kiinteistökohtaisista toteutuneista neuvontakäynneistä.

5.5 Imatran seudun aluekartasto 2012–2017

Aluekartastoa sisältää kunnittain kaikki vuosien 2012–2017 aikana jätevesineuvontaa saaneet alueet ja niiden suurpiirteiset rajaukset. Kartastossa on jokaiselle kunnalla oma karttansa ja osa kunnista on voitu jakaa myös kahdelle karttapohjalle. Jokaisen karttakuvan alle on sijoitettu linkki aluekorttiin hankkeen nettisivuille.

Aluekartasto vuosilta 2012–2017 on liitteenä 3.

6 Yleisneuvonta

Yleisneuvonnan tarkoituksena on tarjota Imatran seudun hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat:

• Neuvontapisteet yleisötapahtumissa

• Sähköposti- ja puhelinneuvonta

Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 7 yleisneuvonnan tapahtumaa neljän kunnan alueella. Yleisneuvontaa annettiin tänä vuonna vain kesätapahtumien neuvontapisteillä. Jätevesi-iltoja ei järjestetty ollenkaan, koska niihin ei ollut paikallisilla toimijoilla kiinnostusta. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla.

6.1 Neuvontapisteet tapahtumissa

Neuvontapisteiden avulla jalkautettiin jätevesineuvonta helposti omakoti ja vapaa-ajan asukkaiden saataville, tuomalla neuvontaa kesätapahtumiin, joissa asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin yhteistyössä Imatran seudun ympäristötoimen, Etelä-Karjalan Jätehuollon, Etelä-Karjalan Kylät ry:n ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä järjestettiin mm. Avoimet Kylät -tapahtumaan, toreille ja muihin kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla ja paikallislehtien ilmoituksissa.

Neuvontapisteiden järjestämisessä tehtiin yhteistyötä Imatran seudun ympäristötoimen ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy kanssa. Useimmilla neuvontapisteillä olivat mukana Imatran seudun ympäristötoimi sekä Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy ja muutamilla neuvontapisteillä oli edustaja myös Kaakkois-Suomen ELY:sta.

Yleisneuvontaa järjestettiin yhteensä 7 tapahtumassa. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili

(12)

_______________________________________________________________________________________

yhteensä 94 kävijää (taulukko 2.). Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan, johtuen ajoittain runsaasta kävijämäärästä. Yleisimpiä keskustelunaiheita olivat mm:

• jätevesiasetuksen vaatimukset

• kiinteistölle sopiva järjestelmä

• vanhan järjestelmän kelvollisuus

• vähäisen jätevesimäärän käsittelyn vaatimukset

Taulukko 2. Neuvontapisteet hankealueella

Kunta Ajankohta Tapahtuma Osallistujat

Parikkala 31.5. Avoimet ovet, Särkilahden hyödyksi asemalla * 12 Ruokolahti 10.6. Avoimet kylät 2017, Huhtasen kyläkoulu 7 Rautjärvi 1.7. Miettilä Kollaus -kesätapahtuma * 9

Simpele 20.7. Simpeleen aamutori* 9

Rautjärvi 26.8. Aseman seudun kylämessut 20

Imatra 26.8. Imatra päivä * 21

Ruokolahti 27.8. Elonkorjuu tapahtuma 16

YHTEENSÄ 7 94

*Imatran seudun ympäristötoimi mukana järjestämässä neuvontatilaisuutta

Neuvontatapahtumissa neuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti, eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut erikseen varata. Neuvontapisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia:

• Hanke-esite

• Vakituisen asumisen jätevesiopas

• Kesämökin jätevesiopas

• Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon -opas

• Jätevesijärjestelmän selvityslomake

• Lista jätevesisuunnittelijoista

• Jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvä kuntakohtainen etenemisohje

• Tapauskohtaisesti jaettiin huussiohjeita, kuivakäymälätiedotteita jne.

6.2 Puhelin- ja sähköpostineuvonta

Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annetaan kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla sekä muun mainonnan ja tiedotteiden

(13)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

yhteydessä. Yleisötilaisuuksissa ja neuvontapisteillä oli jaossa jätevesineuvojien yhteystiedot hanke-esitteessä.

Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 3 kpl ja sähköpostilla pyydettiin 2 kpl kiinteistökohtaisia lausuntoja.

Osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelin tai sähköpostineuvonnalla, yhteensä 73 kpl.

Korvattuja neuvontakäyntejä kertyi kesän aikana suhteellisen paljon. Monet kiinteistönomistajat eivät esimerkiksi päässeet sovittuna aikana kiinteistölle tai kiinteistön jätevesimäärä oli vähäinen. Näin ollen neuvonta pystyttiin hoitamaan puhelimitse. Useille neuvontaa puhelimitse saaneille lähetettiin myös neuvontamateriaalia postitse tai sähköisesti. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä neuvontaa sai 73 henkilöä.

7 Kiinteistökohtainen neuvonta

7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli

Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joille neuvontaa suoritetaan. Tarkemmat aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan rakennusvalvonnan sekä Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Kunnat toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot.

Hanke puolestaan toimitti ympäristötoimen käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat ovat antaneet luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle.

Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 4), tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu.

Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti.

7.2 Neuvontamateriaali

Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit.

(14)

_______________________________________________________________________________________

Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 5) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 6), josta selviää jätevesineuvojan antama arvio jätevesijärjestelmän tilasta.

Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti.

Jaettavia materiaaleja olivat:

• Vakituisen asumisen jätevesiopas (SVYL)

• Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke)

• Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL)

• Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL)

• Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY)

• Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke)

• Imatran alueella toimivat jätevesisuunnittelijat (Imatran seudun ympäristötoimi)

• Hanke-esite (Jässi-hanke)

• Kuivakäymälä esitteitä (Huussi ry) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit

Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä Imatran seudun ympäristötoimen ja alueen kuntien valvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita, kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiiviitä asuinalueita. Jos edellä mainittuja alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin pyynnöstä myös muillakin alueilla, kuin ennalta määrätyillä kohdekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan alueilla. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin kesäkuun alusta alkaen lokakuun alkupuolella saakka.

Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 617 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 341 neuvontakäyntiä.

Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 7 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin alueella 348 kiinteistöllä.

Kiinteistökäyntien toteuma oli 55 %. Tämä on ihan hyvä ja odotettu toteuma-% hankealueella, jossa neuvontatyötä tällä toimintamallilla tehdään kuudetta vuotta. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu määrällinen tavoite 400 kiinteistökäyntiä ei kuitenkaan toteutunut. Sillä hankkeen toinen jätevesineuvoja toimi projektipäällikön sijaisena osan neuvontakautta ja tämä tekijä rajoitti työresurssien osalta tavoitteeseen pääsyä.

Tästä huolimatta voidaan olla tyytyväisiä 348 kiinteistötoteumaan. Taulukossa 3 on esitelty tarjotut ja toteutuneet käynnit kunnittain.

Kohdealueiden ulkopuolisia neuvontakäyntipyyntöjä tuli hankkeelle 7 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pystyttiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojan työaikaa hieman enemmän, sillä välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä neuvoja ei kuitenkaan kokenut haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua ja olivat muutenkin mieluisia kohteita neuvonnan kannalta.

(15)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain.

Kunta Tarjotut

käynnit

Toteutuneet

käynnit Toteuma-%

Pyynnöstä tehdyt käynnit

Toteutuneet ja pyyntökäynnit

yhteensä

Imatra

53 32 60 % 1 33

Parikkala

152 78 51 % 4 82

Rautjärvi

82 52 63 % 2 54

Ruokolahti

330 179 54 % 0 179

Yhteensä: 617 341 55 % 7 348

7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla

Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta.

Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle.

Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet, lisäksi tiedusteltiin sako- ja umpisäiliöiden tyhjennyksistä. Nykyisen jätevesilainsäädännön mukaan toimenpidepäiväkirjan pitoa ei enää velvoiteta, mutta neuvojat kuitenkin suosittelivat huoltokirjan ylläpitoa. Lisäksi kohteilla käytiin läpi jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia.

Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla:

• punainen: järjestelmä ei nykyisellään täytä puhdistusvaatimuksia, jolloin

▪ järjestelmä on uusittava viimeistään 31.10.2019 (ranta- tai pv-kohde), tai

▪ järjestelmä uudistetaan erillisen aikataulun mukaisesti (muu haja-asutusalueen kohde)

• keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa

• vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa

• sininen: vähäinen jätevesimäärä, puhdistusvaatimus ei koske kohdetta nykyisellään.

(16)

_______________________________________________________________________________________

Neuvontakäynti toteutettiin 348 kiinteistöllä. Neuvotuista kiinteistöistä 20 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 80 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 97 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 30 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli kyseiset kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista neuvontaa saaneista kohteista 43 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 57 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistusvaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä.

Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 25 %:lla eli 86 kohteella oli jätevesijärjestelmän uudistamistarve.

Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 10 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 8 %:lla kiinteistöistä. Vähäinen jätevesimäärä oli 57 % kiinteistöistä. (Kuva 3.)

Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve.

Neuvontakäynneillä läpi käydyillä kiinteistöillä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kaikkien, sekä vähäisen että vähäistä suurempien jätevesimäärien kiinteistöjen erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 68 %. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli saostuskaivot, joista jätevedet johdettiin maaperään tai ojaan 13 %. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö mustille vesille ja yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille 5 %. Tilannekatsaus, liite 7, kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista.

86; 25 %

34; 10 %

30; 8 % 198; 57 %

Uudistamistarve Seuranta / pienet toimenpiteet Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä

(17)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen kiinteistöillä.

7.5 Suomen ympäristökeskukselle tiedottaminen neuvontakäynneistä

Suomen ympäristökeskus (SYKE) kerää vuosittain kaikilta ympäristöministeriön rahoittamilta jätevesineuvontahankkeilta tietoja tehdyistä kiinteistökäynneistä. SYKE:n taulukkopohjalle on koottu tietoja Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistökäynneiltä kaudelta 2017, taulukot 4 ja 5.

Taulukko 4. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot, Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistöneuvontakäynnit 2017. Taulukossa on huomioitu 1-putkisesti viemäröidyt kohteet, joissa on käytössä vesi-wc.

41; 12 % 1; 0 % 12; 4 % 3; 1 %

2; 1 % 11; 3 % 15; 4 % 18; 5 %

3; 1 % 234; 68 %

5; 1 %

Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille

Saostussäiliö harmaille jätevesille Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö Umpisäiliö + maasuodattamo Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely

Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille

Muut

Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä

(käytössä vesi-wc) HETI ! JOSKUS X SELVITÄ ? HETI ! JOSKUS X SELVITÄ ?

KPL kiinteistöjä

Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä 11 10 0 4 8 0

Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 5 1 1 1 0 0

Järjestelmä riittämätön - yhteensä 16 11 1 5 8 0

Vanha maaperäkäsittely 1 1 0

Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) 2 1 2

Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 3 2 0 2 0 0

Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 5 0

Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 1 1 0

Kaikki jätevedet umpisäiliöön 1 3 3

Muu (järjestelmä kunnossa) 1 0 0

Järjestelmä kunnossa - yhteensä 4 9 0 3 0 0

Neuvottuja kiinteistöjä 23 22 1 10 8 0

Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 1 2 0 - - -

Yhteensä 23 22 1 10 8 0

(18)

_______________________________________________________________________________________

Taulukko 5. SYKEn taulukkopohjalle kerätyt tiedot, Imatran seudun Jässi-hankkeen kiinteistöneuvontakäynnit 2017. Taulukossa on huomioitu erillisviemäröidyt kohteet, eli kohteet joissa harmaat pesuvedet ja wc-jätevedet johdetaan erikseen tai kohteella on käytössä muu kuin vesikäymälä.

8 Palaute vuoden 2017 neuvontakäynneiltä

Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 100 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa neuvontakauden 2017 aikana. Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 2 kpl 50 € S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin Suomen Kylätoiminta ry:lle täytettynä tiettyyn määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 36 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista.

Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää sekä parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen.

Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallisuus, selkeys ja asiantunteva neuvonta, joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Myös sovitussa aikataulussa pysymisestä sekä neuvojan positiivisesta asenteesta ja avoimuudesta kiiteltiin. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi.

Kiinteistökäynnin jälkeen yleisimmin oli tutustuttu kiinteistölle jätettyyn neuvontamateriaaliin ja seurattu asiasta uutisointia. Vastaajista 7 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna 2017–2018, 3 siirtymäajan loppupuolella 2019 ja 26 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta, liite 8.

Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen

tai wc-vesiä ei ole HETI ! JOSKUS X SELVITÄ ? HETI ! JOSKUS X SELVITÄ ?

KPL kiinteistöjä

Järjestelmä riittämätön - yhteensä 8 1 1 32 2 1

Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 2 1 0 24 0 0

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 0

Umpisäiliö + muu riittävä käsittely 1 1

Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 0 0

Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) 0 1

Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely 0 0

Muu (järjestelmä kunnossa) 1 2

Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 0 0 7 0 0

Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 1 1 0 190 5 1

Neuvottuja kiinteistöjä 18 3 1 253 7 2

Ikävapautetut kiinteistöt 1 0 1 - - -

Yhteensä 18 3 1 253 7 2

(19)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

9 Tuloksellisuus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta (neuvontapiste ja puhelin ja s-posti kontaktit) saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta (yleisötilaisuuden osallistujat, jätevesi-illat ym.) saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin.

Vertailuluku = hankkeen kokonaiskulut (x ∗ 0,1) + (y ∗ 0,4) + (z)

Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 348 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 99 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 0 henkilölle. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 138,74.

Vertailuluku = 53 777,20

(0 ∗ 0,1) + (99 ∗ 0,4) + (348)= 138,74

10 Johtopäätökset

Imatran seudulla toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää kohtalaisen onnistuneena. Varsinkin kun neuvontaresursseja jouduttiin vähentämään 2 kk:lla ennen alkavan neuvontakauden alkua. Kohtalaisen onnistuneesta kaudesta kiitos kuuluu etenkin alueen asukkaille, joiden kiinnostus kiinteistökohtaista neuvontaa kohtaan oli hyvin aktiivista. Ja myös neuvojille, jotka kohdistivat vähäiset neuvontaresurssit tehokkaasti kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Neuvojien työajankäytöstä on luettavissa, että suurin osa työtunneista kohdistui nimenomaan kiinteistökohtaiseen neuvontaan. Yleisneuvontatilaisuuksien määrällisiä tavoitteita ei saatu aivan täyteen, johtuen otollisten kesätapahtumien vähyydestä neuvonta-alueilla. Oli kuitenkin positiivista havaita yleisötilaisuuksien kävijämäärissä edellisvuoteen nähden mielenkiinnon lisääntymistä neuvontaa kohtaan. Tämä positiivinen vire huomioiden, hanke tulee tulevana neuvontakautena tiivistämään otettaan yleisneuvontaa kohtaan.

Imatran seudun alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute oli erittäin positiivista ja kertoi omalta osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella.

Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta sekä kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi varteenotettavia asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa kohdealueella asuvia asukkaita.

Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen jätevesijärjestelmien uudistamistarvetasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa koostaa koskemaan myös laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa myös puhelin- ja sähköpostineuvonnan muodossa. Jolloin neuvontaa voidaan mahdollistaa kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen.

(20)

_______________________________________________________________________________________

Jätevesineuvontaa on tällä toimintamallilla tarjottu Imatran seudun alueella kuutena peräkkäisenä vuotena.

Hankkeiden aikana on tavoitettu kiinteistökohtaisen neuvonnan keinoin 1 534 kiinteistönomistajaa ja yleisneuvonnan avulla 708 henkilöä. Hankkeiden aikana kiinteistökohtaisella jätevesineuvonnalla Imatran seudulla on saatu katettua noin 17 % kuntien haja-asutusalueilla sijaitsevista kiinteistöistä.

Huhtikuussa 2017 voimaan tullut jätevesilainsäädännön tarkennus ja tämän mukana annettu uusi siirtymäajankohta 30.10.2019, ovat varmasti omiaan lisäämään kansalaisten kiinnostusta ja uskottavuutta jätevesilainsäädäntöä ja järjestelmien uusintaa kohtaan. On odotettavissa, että siirtymäajankohdan lähestyessä lisääntyvät työmäärät niin järjestelmien rakentajilla, jälleenmyyjillä, suunnittelijoilla kuin myös toimenpidelupia myöntävillä kuntaviranomaisilla. Näin ollen myös neuvontatyölle on oma tarpeensa Imatran seudun alueella.

Valitettavasti hankerahoitusta jätevesineuvontahankkeille myönnetään kerralla noin vuodeksi eteenpäin.

Pidempiaikainen toimintajakso olisi suotavaa, sillä jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi selkeä varmuus, helpottaisi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille paremman varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Tämä johtaisi pidemmällä yhtenäisellä ajanjaksolla parempiin tuloksiin mm. vesiensuojelun kannalta ja mahdollistaisi myös hankkeelle ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden sekä paremmat puitteet toimintaan sidosryhmien kanssa.

11 Maksatushakemus

Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että hankkeen koko raportointikausi hoidetaan yhdellä maksatushakemuksella ja väliraportointiin riittänee toimintakauden sen hetkisten tulosten esittely lokakuun ohjausryhmän kokouksessa. Loppuraportoinnin yhteydessä haetaan rahoitus hanketoiminnan kaikille kustannuksille ajanjaksolla 1.4.2017 – 16.3.2018 yhteensä 53 777,20 €.

Liitteenä 9 on Suomen Kylätoiminta ry:n, 11.1.2018 alkaen Suomen Kylät ry, pääkirja ja tuloslaskelma maksatuskauden ajalta. Liitteenä 10 on kuittikopiot maksatuskauden kuluista ja palkoista.

(21)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

12 LIITTEET

Liite 1: Hanke-esite 2017 Liite 2: Aluekortit 2017

Liite 3: Jässi-jätevesihanke Imatran seutu neuvonta-aluekartasto 2012-2017 Liite 4: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä

Liite 5: Kartoituslomake Liite 6: Arviolomake Liite 7: Tilannekatsaus

Liite 8: Palaute kiinteistökohtaisesta jätevesineuvonnasta, Imatran seutu 2017 Liite 9: Suomen Kylätoiminta ry:n pääkirja

Liite 10: Maksatuskauden kuittikopiot

(22)

Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla – Hanke-esite 2017 LIITE 1 ___________________________________________________________________________________________________________

JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE

tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille

asukkaille ja mökkiläisille!

3.4.2017 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (157/2017) sekä ympäristönsuojelulain muutos (19/2017).

Lainsäädännön tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen.

Tämä edellyttää ranta- ja vedenhankinnallisesti tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle 31.10.2019 mennessä. Muilla haja-asutusalueiden

kiinteistöillä järjestelmä on uusittava suuremman remontin yhteydessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa

jätevesineuvojiltamme.

Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoituksen ympäristöministeriöltä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kautta.

Kesällä 2017 hankealueena on Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Yhteystiedot:

Jätevesineuvojat

Pirkko Räikkönen, puh 046 942 0051, pirkko.raikkonen@jatevesihanke.fi Jari Kurjonen, puh 045 112 9441, jari.kurjonen@jatevesihanke.fi

www.jatevesihanke.fi

(23)

___________________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________________

Kuvaajien värien ja lomakkeessa käytettyjen termien selitykset löytyvät, Haja-asutuksen jätevedet kartoitus ja neuvontakäyntien aluekortisto2012-2017 aloituslehdeltä:

http://www.jatevesihanke.fi/files/jatevesihankefi/Imatran%20seutu/Aluekortisto/Aluekortisto_Imatran_seutu_2017_JK.pdf

JÄSSI 2016-17 Imatran seutu Aluekortisto

Rautjärvi Herajärvi

31 / 2016-17

Alueen kiinteistömäärä: 33 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros:

• syyskuu 2016

• elokuu 2017

• Jari Kurjonen / SYTY

• 19 kiinteistöä

• toteuma 58 % Pohjavesialue

x Ranta-alue

Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue

x Asetuksesta poikkeavat määräykset

TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ

kpl %

Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 0 / 19 0 / 100

Asukasmäärä 49

Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 10 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 19 / 0 100 / 0 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 13 / 6 68 / 32 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 18 5 / 95 Laittomat tapaukset

32%

37%

32%

Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=19)

Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx)

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Herajärven ranta-alueen

kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueella neuvonta kohdistui pääosin vapaa-ajan asutuille kiinteistöille. Rengaskaivo on yleisin talousvedenlähde, kaivottomat kohteet tuovat ruoka- /juomavetensä kohteelle saapuessaan.

Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 5 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 16 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua.

Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen

maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Alueella on suurin osa kaksoisviemäröintejä, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä.

1; 5 %

3; 16 %

15; 79 %

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=19)

18; 95 % 1; 5 %

Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=19)

(24)

Jässi-jätevesihanke Imatran seudulla – Aluekortit 2017 LIITE 2 / 2 (11) ___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

JÄSSI 2017 Imatran seutu

Aluekortisto

Rautjärvi Sammalus

32 / 2017

• elokuu 2017

• 9 kiinteistöä

x Ranta-alue

kpl %

56% 44%

0%

Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx)

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) 1; 11 %

4; 45 % 4; 44 %

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=9) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Sammalus -järven

ranta-alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa.

Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 11 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 45 % kiinteistöistä.

Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kartoitetut jätevesijärjestelmät olivat rakennettu ennen 2000-lukua.

Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä.

1; 11 %

7; 78 %

(25)

___________________________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

JÄSSI 2017 Imatran seutu

Aluekortisto

Rautjärvi Koantaus

33 / 2017

• elo-syyskuu 2017

• 21 kiinteistöä

x Ranta-alue

kpl %

52 % 38 %

10 % Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen

Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=21) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=xx)

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=xx) 8; 38 %

4; 19 % 9; 43 %

Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=21) Rautjärvellä neuvontaa annettiin Koantaus-järven ranta-

alueen kiinteistöille, jotka sijaitsivat alle 100 metrin etäisyydellä järven rantaviivasta. Alueen asutus oli pääosin vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo, muutamia rengaskaivoja oli

yhteiskäytössä. Vapaa-ajan kaivottomille kiinteistöille tuodaan ruoka- /juomavesi kohteelle saavuttaessa.

Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 38 % alueen jätevesijärjestelmistä. Pieniin uudistoimiin on tarpeen ryhtyä 19 % kiinteistöistä.

Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kartoitetut jätevesijärjestelmät oli rakennettu pääosin ennen 2000-lukua.

Tavallisin järjestelmä alueella on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille. Useimmissa kohteissa oli käytössä kaksoisviemäröinti tai kaksoisviemäröinnin mahdollisuus, jolloin wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat jätevedet käsitellään maaperäkäsittelyllä.

4; 19 %

2; 9 %

1; 5 % 14; 67 %