• Ei tuloksia

Liikennepäästöjen mittaaminen Nuuskija-laboratorioautolla

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Liikennepäästöjen mittaaminen Nuuskija-laboratorioautolla"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Liikennepäästöjen mittaaminen Nuuskija-laboratorioautolla Yliopettaja, dosentti Liisa Pirjola, liisa.pirjola@metropolia.fi

Liikenteen päästöt ovat yksi suurimmista kaupunki-ilmanlaatua heikentävistä tekijöistä ja si- ten merkittävä ympäristöhaitta. Metropolian ammattikorkeakoulussa suunniteltu ja kehitetty Nuuskija-auto on ainutlaatuinen huipputeknologiaa edustava liikkuva ilmanlaadun tutkimusla- boratorio. Nuuskijalla voidaan mitata pakokaasuperäisiä kaasu- ja hiukkaspäästöjä, hiukkas- ten kokojakaumaa sekä auton renkaan nostattamia katupölypäästöjä. Sen erikoisvahvuutena ovat online-mittaukset todellisissa liikennetilanteissa. Toisaalta helposti siirreltävänä sillä voi- daan tehdä myös paikalla olevia mittauksia hot spot -alueille kuten esimerkiksi satama- alueille. Nuuskija-projektin tarkoituksena on edistää ajoneuvo- ja laivapäästöjen vähentämi- seen liittyvää osaamista ja teknologiaa, mikä samalla säästää ympäristöä ja energiaa.

Asiasanat: pakokaasupäästöt, laivapäästöt, liikkuva mittauslaboratorio, katupöly, jälkikäsitte- ly

*

Liikenteen päästöt ovat yksi suurimmista kaupunki-ilmanlaatua heikentävistä tekijöistä ja siten merkittävä ympäristöhaitta. Pakokaasut (kaasumaiset ai- neet ja hiukkaset) vapautuvat ilmaan hengityskorkeudella ja usein katukui- luissa, joissa ilmaan sekoittuminen ja laimeneminen ovat heikkoa. Epidemio- logiset tutkimukset ovat osoittaneet, että alle 1 mikrometrin kokoiset hiukka- set pääsevät hengityksen mukana syvimmälle keuhkoihin ja sieltä verenkier- toon aiheuttaen mm. sydän- ja keuhkosairauksia. Myöskään ei pidä unohtaa näkyvyyshaittoja ja päästöjen osuutta ilmastonmuutoksessa sekä keväistä ka- tupölyongelmaa.

Nuuskija-laboratorioauto on suunni- teltu ja rakennettu opiskelijatöinä Metropoliassa, ja se valmistui pako- kaasututkimuksiin v. 2003 Tekesin sekä liikenne- ja viestintäministeri- ön rahoituksen tuella. Pari vuotta myöhemmin siihen kehitettiin katu- pölyn mittausjärjestelmä niin ikään Tekesin rahoittamassa projektissa.

Haasteellisten mittausten ja Nuuski- jan monipuolistuvan laitekannan vuoksi kehitystyötä tarvitaan jatku- vasti.

Nuuskija-hankkeessa on tällä hetkellä käynnissä kolme ala-projektia. Tekesin ja yritysten rahoittamassa REAL-EM-projektissa (Real world particle emission of diesel vehicles) tutkitaan polttoöljyn, voiteluöljyn ja jälkikäsittelyn vaiku- tusta pakokaasun hiukkasten määrään ja ominaisuuksiin. Projektia koordinoi

(2)

2

Tampereen teknillinen yliopisto ja muina osapuolina ovat Metropolia, Ecocat ja Neste Oil. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään saksalaisten kanssa (Max Planck Institute - Heidelberg, DLR - München ja MAN - Nürnberg). Takaa- ajomittaukset tehdään Nuuskija-autolla, laboratoriokokeet raskaalle diesel- moottorille MAN:n dynamometrilla ja henkilöautoille Metropolian emissiolabo- ratoriossa.

Hankkeen tarkoituksena on edistää ajoneuvopäästöjen vähentämiseen liitty- vää suomalaista osaamista ja teknologiaa, mikä samalla säästää ympäristöä ja energiaa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Neste Oilin uusiutuvista raaka- aineista valmistetut tuotteet, biodiesel NExBTL, 15W-40 luokan moottoriöljy sekä erittäin pitkille öljynvaihtoväleille kehitetty huippuluokan moottoriöljy 10W-40 sekä Ecocatin kehittyneet pakokaasun puhdistusjärjestelmät. Viimek- si mainitut hiukkashapetuskatalysaattorit voidaan asentaa pakoputkistoon jäl- kikäteen. Ne eivät tukkeudu kuten nk. hiukkassuodattimet, jotka täytyy aika ajoin puhdistaa polttoainetta kuluttavalla jälkiruiskutuksella.

Elokuussa 2009 Nuuskija seurasi normaaliajossa ollutta Vähälä Yhtiöiden täysperävaunullista ajoneuvoyhdistelmää Oulun ja Jyväskylän välillä kahden viikon ajan. Tutkimuksessa mitattiin pakokaasupäästöjä todellisissa ajo- ja laimennusolosuhteissa. Ajoneuvoteknologiaa muutettiin moottoriöljyn, poltto- aineen ja pakokaasun jälkikäsittelyn osalta ja tutkittiin niiden vaikutusta päästöihin.

KAPU-projektissa (Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikun- nossapidon avulla) tutkitaan, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katu- jen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään. Nuuskijalla mitataan ka- tupölypäästöjä kuudessa kaupungissa. Nämä ei-pakokaasuperäiset hiukkaset ovat pääasiassa peräisin renkaiden ja tien pinnan vuorovaikutuksesta, jotka autojen ilmavirran ja tuulen mukana nousevat hengityskorkeudelle.

Katupölyn määrään vaikuttavat tal- vikauden liukkauden torjuntatoi- menpiteet kuten hiekoituksen mää- rä ja nastarenkaiden käyttö. Projek- tissa myös tutkitaan pölynsidonnan ja katujen puhdistuksen tehokkuut- ta. Projektia rahoittaa ympäristömi- nisteriö, YTV, HKR sekä kunnat, ja sitä koordinoi Helsingin ympäristö- keskus. Muina osapuolina ovat Nor- dic Envicon ja Metropolia.

Syyskuussa 2009 alkoi uusi 3.5-vuotinen EU-rahoitteinen SNOOP-projekti (Snipping-induced Nox and SOX emissions - Operational monitoring network),

(3)

3

joka kuuluu Central Baltic INTERREG IV A ohjelmaan. Projektin tarkoituksena on tutkia laivojen pakokaasupäästöjen vaikutuksia meriympäristöön ja ihmis- ten terveyteen satama-alueilla sekä luoda pitkän aikavälin seurantaverkosto, jonka avulla voidaan seurata laivojen pakokaasupäästöjen kehittymistä Itä- meren keskeisillä alueilla ja välittää verkoston tuottama tieto Itämeren suoje- lukomissiolle (HELCOM) ja hankkeessa mukana oleville satamakaupungeille.

Metropolian tehtävänä on mitata Nuuskijalla Katajanokan ja Turun satama- alueiden päästöjä ja niiden lähileviämistä. Projektia koordinoi Turun kaupunki ja mukana on Ilmatieteen laitos, HSY, Metropolia, Kymenlaakson ammattikor- keakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Academi sekä Virosta valtion ympäristökes- kus ja Tallinnan tekninen yliopisto.

Nuuskija-projekti on tarjonnut opiskelijoille työharjoittelua, projektiin liittyviä opintopisteitä, opinnäytetöiden tekemistä sekä toimimisen opiskelija- assistenttina. Myös projekti-insinöörit ovat olleet Metropoliasta (ent. Stadias- ta) valmistuneita insinöörejä. (http://snoop.fmi.fi)

Lisätietoja: http://nuuskija.metropolia.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Joistain raaka-aineista tuloja (porttimaksut esim teollisuuden Joistain raaka aineista tuloja (porttimaksut esim. teollisuuden sivutuotteista). • Joistain raaka-aineista

Eri tuotantoskenaarioiden mukaan liikenteen biopolttoaineiden maksimiosuus voisi Suomessa olla vuonna 2010 kotimaisista raaka-aineista tuotettuna 3 % ja maakaasun 0,5 %

Mikä lomakeskus toimii myös hyvänä esimerkkinä hyvästä tarjonnasta?. Mikä on palvelun pullonkaula

happaman, suolaisen, karvaan ja umamin. Lisäksi kullakin juustolla on oma tyypillinen rakenteensa ja hajunsa, jotka riippuvat sen raaka-aineista ja

Artikkelissa osoitetaan, että öljyn hinnan ro- mahdus vähentää raaka-aineista riippuvaisissa maissa sekä raaka-aineyhtiöiden että muiden yritysten velkaantuneisuutta, kun

t orjunta-aseistustaan, mille työlle oli hyvänä apuna heidän jo pitkän aikaa tutkimansa ja kehittämänsä, edullisiin ruutiraketti- ja neste- rakettimoottoreihin

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli selvittää, miten nestemäisiä ja kaasumaisia biopolt- toaineita tällä hetkellä Suomessa valmistetaan metsäteollisuuden raaka-aineista

olosuhteissa 22–27 metrin pituuden, se on lyhytikäinen: puun rappeutuminen alkaa jo 40–60 vuoden iässä ja se saavuttaa harvoin 100 vuoden iän. Koivupuu on erittäin tasa-aineista