JOHDATUS
OJITUSISÄNNÖINTIIN
Johdatus ojitusisännöintiin. PJI 30.3.2017
Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
Maankuivatustoiminnan laajuus
• Ojitushankkeita toteutetaan VARELY:ssä peruskuivatusavustuksella vuosittain noin 30…40 kpl. Suomessa 70…100 kpl.
• Peruskuivatusavustusta myönnetään Varsinais-Suomessa noin 300 000…
700 000 €, valtakunnallisesti noin 2 500 000 € vuositasolla. Kokonaisarvo noin 5 000 000 € vuodessa.
• Omarahoitteisten kunnossapitohankkeiden määrä arviolta 10…20 kpl/v
• Ojitusten kunnossapidon ja peruskorjauksen tarve on vuosittaista ja jatkuvaa mutta yksittäisen ojan kunnossapitoväli vaihteleva, 5…30 v.
• Joillakin laajoilla ja toistuvaa kunnossapitoa vaativilla ojayhteisöillä toiminta on jatkuvampaa.
• Varsinais-Suomessa ojitusyhteisöjä noin 6 050 kpl. Viimeisin v. 2010
Maankuivatuksen historiaa
• Valtio on hoitanut maankuivatus –hankkeet avaimet käteen periaatteella maanomistajille vuodesta
1883(maanviljelysinsinööripiiri) aina pitkälle 1990 –luvulle
saakka(ympäristökeskus). Suunnittelun, sopimisen, rahoituksen, toteutuksen ja valvonnan.
• Viljelyksessä olevat pellot on näin kertaalleen ojitettu.
• Valtion ojitushankkeisiin on perustettu aina ojitusyhteisö vastaamaan hankkeen toteuttamisesta ja kunnossapidosta.
Hankkeet on luovutettu ojitusyhteisöille.
• Vastuu ojien kunnossapidosta on hyödynsaajien muodostamalla
ojitusyhteisöillä.
Maankuivatuksen nykytila
• Valtio on luopunut vähitellen roolistaan maankuivatuksessa.
– Kunnossapidon valvonnasta -90 luvun alussa
– Hankkeiden toteuttamisesta valtion työnä -90 luvulla – Maankuivatuksen suunnittelusta 2000 -luvulla
– Korkotukilainojen myöntämisestä 2010 –luvulla.
• Valtio myöntää edelleen peruskuivatusavustuksia Makeran kautta – Tuki jaetaan ELY-keskuksista, noin 2,5 milj./v koko Suomi
• Maatalouden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset – Tilakoko kasvanut ja kasvaa edelleen
– Vuokraviljely yleistyy
– Lohkokokoja halutaan kasvattaa
– Vesien- ja ympäristönsuojelun vaatimukset kasvaa
Maankuivatuksen tulevaisuus
• Suunnittelu on siirtynyt palveluntarjoajille, laatu ja saatavuus parantuneet
• Rahoitustuki siirtymässä maakuntiin
• Neuvonta ja ohjaus siirtymässä neuvontaorganisaatioille ja palveluntuottajille.
• Ojitustoimitukset jää valtiolle.
• Pienet ojakiistat kunnille tai maakuntahallinnolle
• Laillisuusvalvonta valtiolle
• Tehtäviä keskitetään valtakunnallisesti, saatavuus etääntyy.
• Tarve kuivatukselle säilynyt samana…
Ongelmat maankuivatustoiminnassa
• Useimpien ojitusyhteisöiden aktiivinen toiminta lakannut, ei toimitsijoita valittuna
• Kunnossapito viivästyy ja hankkeet ei käynnisty
• Ojitusyhteisön toiminnan käynnistäminen vaikeaa osakkaan kannalta
• Ojitusyhteisöjen asiakirjat, etenkin osittelu, eivät ole ajan tasalla
• Osakkaat usein haluttomia hoitamaan yhteisön yhteisiä asioita
• Osakkaiden ammattitaito/aika ei riitä ojitusasioiden hoitoon
• Ojitusten toteutus on ollut usein laadullisesti heikkoa
• Vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet eivät toteudu
*Hankkeen käynnistäminen vaatii huomattavan määrän ohjausta
Valtion roolin muuttuessa ei ole toimijaa, joka ohjaisi ja aktivoisi
ojitusyhteisöjä sekä hoitaisi niiden
puolesta ”juoksevia asioita”.
Ojitusisännönin tehtävät
• Ojitusyhteisöjen asioiden hoitaminen
– Yhteisöjen toiminnan käynnistäminen ja ylläpito
– Kunnossapitotarpeen seuranta ja kunnossapidosta vastaaminen – Osakasluettelon ym. asiakirjojen ylläpito
– Suunnitelmien hankinta (laadinta) peruskorjaushankkeissa – Rahoituksen järjestäminen, avustus ja omarahoituksen koonti – Urakoitsijoiden kilpailutus ja valinta
– Hankkeen toteuttaminen, valvonta, maksatukset, loppuselvitys ym.
• Lisäksi neuvonta, ohjaus, viranomaisyhteistyö ym. ojitusasioissa ja
uudet sopimusojitukset
Ojitusisännöinti
Vahvuuksia
• Jatkuvuus yhtiöiden toiminnassa
• Ulkopuolinen toimija (sisäiset kiistat)
• Nopeuttaa hankkeiden toteuttamista
• Vähentää neuvonnan ja ohjauksen tarvetta
• Yhdistettynä tieisännöintiin synergia etuja urakoinnissa ja toteutuksessa
• Asiakaskunta osin sama kuin tieisännöinnissä
Heikkouksia
• Ojitusisännöinti ei yksistään kannattavaa liiketoimintaa
• Vaatii uutta osaamista, koulutuksen saatavuus
• Kunnossapitoväli ojitushankkeissa usein pitkä
• Ojitusyhteisöiden maksuhaluttomuus
• Ojitukset hoidettu kauan virkatyönä
• Hankkeet riitaisia, vaativat usein viranomaisratkaisuja
Ojitusisännöinti
Vahvuuksia
• Paikallinen toimija
• Vähemmän byrokratiaa
Heikkouksia
• Lainsäädäntö ei tunne eikä tue ojitusisännöintiä
• Markkinointi ja asiakashankinta vaikeaa
• Asiakirjoja ei ole digitalisoitu, löytäminen voi olla vaikeaa
Avustustasot
Kohde Tukimuoto Tuettavat
toimenpiteet
Perustuen %- määrä
hyväksyttävistä kustannuksista
Mitä ei tueta Toimet, joihin saa lisätukea
Korotettu tuki-%
Peruskuivatus Peruskuivatuksen määräraha
Ojien
peruskunnostus, uudisojitus, ojien putkitus
30–50, riippuen
vesiensuojelutoimenpi teistä ja
rakenneratkaisujen hinnasta tai
ulkopuolisesta haitasta
Kunnossapito kasvillisuuden poisto
Luonnonmukaiset menetelmät kuten pohjapadot ja 2- tasouomasto
70-100
Paikalliskuivatus Maatalouden investointituki
Salaojituksen perustaminen
35 Salaojien
huuhtelu
Säätösalaojitus 40
Hyödyllisiä linkkejä ja yhteystietoja
• Yleistä tietoa ojituksesta:
– Ympäristöhallinnon nettisivut kuivatuksesta ja ojituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus
– Järvenpää ja Savolainen, 2015: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156521
– Leppiniemi, 2014: Opas ojitusyhteisölle uoman peruskunnostus- ja peruskorjaushankkeeseen. http://www.doria.fi/handle/10024/99005
– Hämäläinen ym. Luontoarvojen huomion ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. http://www.ymparisto.fi/fi-
FI/Vesi/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus/Luonnonmukainen_peruskuivatus/Luonnonmu kainen_peruskuivatus_edistaa_ma%288231%29
• Ojitusyhteisöiden asiakirjat ja kartat;
– Paikallisten ELY-keskusten arkistot.
Kiitos
Kuvassa ojan kaivua tulvatasanteella
