• Ei tuloksia

Alere 2 -vierilaitteen lipidipaneelin vertailu Konelab 20XTi:n referenssimentelmään

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alere 2 -vierilaitteen lipidipaneelin vertailu Konelab 20XTi:n referenssimentelmään"

Copied!
40
0
0

Kokoteksti

(1)

Alere 2 -vierilaitteen lipidipa-

neelin vertailu Konelab 20XTi:n referenssimentelmään

Joonas Hartikainen Markus Kankaanpää

OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2020 Bioanalytiikka

(2)

TIIVISTELMÄ

Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

HARTIKAINEN JOONAS & KANKAANPÄÄ MARKUS:

Alere 2 -vierilaitteen lipidipaneelin vertailu Konelab 20XTi:n referenssimentel- mään.

Opinnäytetyö 36 sivua, joista liitteitä 3 sivua Huhtikuu 2020

Kohonneet LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvot ovat Suomessa kansanterveydel- linen ongelma, sillä ne altistavat sydän- ja verisuonitaudeille, kuten ateroskle- roosille ja sepelvaltimotaudille. Lipidien laboratoriodiagnostiikkaa käytetään epäsuotuisten lipidiprofiilien havaitsemisessa ja niihin liittyvien sairauksien diag- nostiikassa ja hoidossa.

Vierianalytiikka on laboratoriotoiminnan osa-alue, jossa varsinainen testaami- nen ja tulosten analysointi tehdään muualla kuin itse laboratoriossa potilaan it- sensä luona. Vieritesteistä myös tulokset saadaan lähes välittömästi. Vierianaly- tiikka esimerkiksi sokerin seurannassa diabeetikoilla on elintärkeää – toisaalta keskustelua vierianalytiikan hyödyistä lipidiprofiilin seurannassa on syytä käydä.

Laboratorioissa suoritettavat lipidianalyysit tehdään veriplasmasta. Suomessa suositus on paastota ennen lipidimittauksia, joskin uusimpien tutkimusten mu- kaan paastovaatimus ei ole välttämätön, sen noudattamatta jättäminen antaa mahdollisesti paremman kuvan kokonaistilanteesta potilaan kannalta, sekä paastoamisen vaikutus arvoihin on kliinisesti merkityksetön.

Tässä työssä vertailimme Alere Afinion 2 -vierianalysaattorin lipidiprofiilia Kone- lab 2 XTi:n veriplasmasta suoritettuun referenssimenetelmään. Työtä varten ke- räsimme 30 näytettä, jotka analysoimme kummallakin menetelmällä. Saa- miemme tulosten perusteella havaitsimme, että vierianalysaattorimme toimi enimmäkseen virheellisesti, eivätkä tulokset näin olleet vertailukelpoisia refe- renssimenetelmän kanssa muiden arvioitujen parametrien kuin kokonaiskole- sterolin osalta.

Asiasanat: lipidit, vieritestit, hyperkolesterolemia

(3)

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences Biomedical laboratory science

HARTIKAINEN JOONAS & KANKAANPÄÄ MARKUS:

Comparing results of Alere Afinion 2 point-of-care lipid panel test to Konelab XTi reference method.

Bachelor's thesis 36 pages, appendices 3 pages April 2020

High LDL cholesterol and high triglycerides are linked to elevated risk of cardio- vascular diseases. The importance of monitoring these values via laboratory methods present a valuable insight into preventing disease in public health set- ting where cardiovascular diseases are abundant.

Point-of-care tests are considered as “bedside” tests, where the test itself can be performed near the patient. Furthermore, these provide results with minimal waiting time and they are useful in monitoring health related laboratory parame- ters in many different conditions.

In the analysis of 30 patient samples it was found that the results obtained by the Alere Afinion 2 point-of-care analyser were erroneous compared to Konelab XTi reference method in other measured parameters than total cholesterol level.

Key words: lipids, point-of-care testing, hypercholesterolemia

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 7

2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT ... 9

3 LIPIDIT, LIPOPROTEIINIT SEKÄ NIIDEN KLIININEN MERKITYS .... 10

3.1 Lipidit ja lipoproteiinit ... 10

3.2 Lipidien kuljetus ja kolesterolin kierto ... 11

3.3 Triglyseridit ... 12

3.4 Kolesteroli ... 13

3.5 Lipidit ja terveys ... 14

3.6 Lipidimittausten paastovaatimuksesta ... 16

4 VIERITESTAUS ... 17

4.1 Vieritestin määritys ja perusteet ... 17

4.2 Vieritestauksen laadunvarmistus ja haasteet ... 17

4.3 Virhelähteet ... 19

5 VIERITESTILAITE JA REFERENSSILAITE ... 20

5.1 Alere Afinion 2 ... 20

5.1.1 Toimintaperiaate ... 20

5.1.2 Entsymaattinen kolorimetrinen menetelmä ... 21

5.1.3 Friedewaldin kaava ... 22

5.2 Konelab 20XTi... 23

6 TUTKIMUSMENETELMÄT ... 24

7 OPINNÄYTETYÖN VAIHEET ... 26

7.1 Tutkimusaineiston keruu ... 26

7.2 Näytteiden käsittely ja analysointi ... 27

8 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ... 28

8.1 Saadut tulokset ... 28

8.1.1 Kokonaiskolesteroli ... 28

8.1.2 HDL-Kolesteroli ... 29

8.1.3 Triglyseridit ... 30

8.1.4 LDL-kolesteroli... 31

8.2 Yhteenveto tuloksista ... 31

9 POHDINTA ... 33

10 LÄHTEET ... 35

LIITTEET ... 38

(5)

Liite 1. Saadut tulokset ... 38 Liite 2. Suostumuslomake ... 40

(6)

ERITYISSANASTO tai LYHENTEET JA TERMIT (valitse jompikumpi)

HDL High-density lipoprotein

LDL Low-density lipoprotein

sdLDL Small Dense LDL

VLDL Very low-density lipoprotein

non-HDL Seerumin kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin ero- tus

NADH Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin (NAD) pelkistynyt muoto

FADH2 Flaviiniadeniininukleotidin (FAD) pelkistynyt muoto

ATP Adenosiinitrifosfaatti

(7)

1 JOHDANTO

Suomalaisten kolesteroliarvot ovat keskimäärin liian suuria. Korkea LDL-kole- steroli yhdistetään moniin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten valtimokovettu- matautiin eli ateroskleroosiin. Miehillä sepelvaltimotauti oli vuonna 2017 syynä noin 10 000 kuolemaan vastaten melkein viidesosaa kaikista kuolintapauksista (Tilastokeskus, 2017). Kolesterolimittaukset ovatkin tästä syystä yksi kansanter- veydellisesti tärkeimmistä laboratoriotutkimuksia Suomessa. Kolesterolimittauk- sissa määritetään kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli sekä triglyseridipitoisuus.

Laboratoriodiagnostiikassa lipidit jaetaan yleisimmin kokonaiskolesteroliin, sen LDL- ja HDL- osasiin, sekä triglyserideihin. Ne toimivat elimistössä välttämättö- minä solun rakenneosina, rasvamolekyylien kuljettajina sekä energiavarastona.

Yleistesti LDL-kolesteroli tunnetaan ”pahana”, verisuonia tukkivana kolestero- lina, kun taas HDL-kolesteroli tunnetaan ”hyvänä”, verisuonten ahtautumista vä- hentävänä kolesterolina. Triglyseridit toimivat energiavarastona kehon rasvaku- doksessa.

Viimeisten vuosien aikana useat laboratoriotutkimukset ovat siirtyneet perintei- sestä laboratoriosta vastaanotoille, poliklinikoille ja kotisairaanhoitoon. Tämä johtuu vieritestilaitteiden jatkuvasta kehityksestä. Vieritestilaitteet eli ”point of care” -testit ovat testejä, jotka laboratorion sijaan voidaan tehdä hoitopaikalla usein mobiilin, pienikokoisen analyysilaitteen ansiosta. Vieritestilaitteet ovat usein suunniteltu siten, että muutkin, kuin laboratorioalan ammattilaiset pystyvät käyttämään niitä. Kun muut kuin laboratorioalan ammattilaiset suorittavat labo- ratorioanalyysejä, syntyy yksi kompastuskivi: analyyttisen laadun varmistus. On äärimmäisen tärkeää, että minkä tahansa laboratorioanalyysin laatua tarkkail- laan jatkuvasti, jotta varmistetaan sen luotettavuus ja käyttökelpoisuus. Täten on myös äärimmäisen tärkeää, että laboratorion ulkopuolella mitattavissa ana- lyyseissä on myös mukana jatkuva laaduntarkkailu. Johtui se sitten vajaasta pe- rehdytyksestä, huonosta kommunikoinnista tukilaboratorion kanssa tai välinpitä- mättömyydestä, tämä ei aina toteudu.

(8)

Tässä työssä käymme läpi yleisesti kolesterolien sekä triglyseridien merkitystä elimistölle, sekä niiden terveydellisiä vaikutuksia. Käsittelemme vieritestausta, sen käytäntöjä ja vieristauksen laadun merkitystä suomalaisessa terveyden- huollossa. Tutustumme lähemmin kahteen analyysilaitteeseen, joilla voi suorit- taa lipidimäärityksiä. Esittelemme Alere Afinion 2 -vieritestilaitteen sekä refe- renssimenetelmänä toimivan Konelab 20XTi -analysaattorin. Työssä paneudu- taan analysaattorien toimintaperiaatteisiin, sekä menetelmin, joilla nämä analy- saattorit suorittavat lipidimäärityksen.

Työn tarkoitus on verrata näiden kahden analysaattorin antamia tuloksia ja veri- fioida vierilaite Tampereen ammattikorkeakoulun käyttöön. Tämän teemme suo- rittamalla joukon mittauksia vapaaehtosilta koehenkilöiltä ja analysoimalla saa- tuja tuloksia.

(9)

2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TEHTÄVÄT

Tuktimuksen tarkoituksena on selvittää, antaako Alere Afinion 2-vieritestilaitteen lipidipaneeli luotettavia tuloksia Tampereen ammattikorkeakoulun käyttötarpei- siin. Tämä tarkoittaa, että laitteelle tehdään vastaavia toimenpiteitä, mitä tehtäi- siin laboratoriossa uuden laitteen käyttöönotossa. Tämä sisältää kolmenkymme- nen potilasnäytteen analysoimisen Alere Afinion 2-vieritestilaitteella, Konelab XT20i-referenssilaitteella, sekä näiden tulosten tilastollisen analysoimisen. Ta- voitteena on varmistaa, että Alere Afinion 2-lipidipaaneeli antaa luotettavia tulok- sia, ja saada laite sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön, Tampereen ammattikor- keakoulun hoitotyön koulutusohjelman opetuslaitteeksi.

Tutkimuksen tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan, laitteeseen tutustumiseen, potilasnäytteiden analysoimiseen ja lopullisten tulosten tilastollisen analysoimi- seen. Ensimmäisen vaiheen avulla varmistetaan, että tulokset tulevat olemaan preanalyyttisesta näkökulmasta mahdollisimman luotettavat. Toisessa vaiheessa tehtävänä on kerätä noin kolmekymmentä kapillaari- ja laskimonäytettä ja analy- soida ne sekä vieritestilaitteella, että referenssilaitteella. Viimeiseksi tulosten ana- lysoimisella varmistetaan, että Alere Afinion 2-lipidipaneeli on luotettava tapa mi- tata kolesteroleja.

(10)

3 LIPIDIT, LIPOPROTEIINIT SEKÄ NIIDEN KLIININEN MERKITYS

3.1 Lipidit ja lipoproteiinit

Lipidit ovat monimuotoinen ryhmä molekyylejä, joilla on lukuisia erilaisia tehtäviä elimistössä, solutasolla tärkeimpänä fosfolipidien muodostama bipolaarinen so- lukalvo (Downhan ym., 2008, 2). Lisäksi lipidit ovat pääasiallinen energiavarasto ihmisellä (Nelson & Cox, 2017, 989). Työmme kannalta olennaisia lipidejä ovat kokeessamme mitatut kolesteroli, triglyseridit, sekä lipoproteiinit. Tässä luvussa käydään läpi lipoproteiinien, triglyseridien sekä kolesterolin biologisia ja fysiologi- sia ominaisuuksia, sekä niiden merkitystä elimistölle ja pintapuolisesti niiden vai- kutusta sairauksien etiologiaan.

Lipoproteiinit ovat ryhmä proteiineja (apolipoproteiinit) ja lipidejä, jotka vastaavat lipidien kuljetuksesta verenkierrossa. Lipoproteiinit syntetisoidaan maksassa ja suolistossa. Ne syntyvät aineenvaihduntatuotteina tai ne rakennetaan solukal- voilla. Lipoproteiinien pääasiallinen tehtävä määräytyy niiden apolipoproteiini- (apo) ja lipidikomponentista. (Jonas & Phillips, 2008, 485.)

Lipoproteiinit yleisimmin luokitellaan niiden sisältämän proteiini- ja lipiditiheyden perusteella. Tiheydeltään harvimmasta tiheimpään luokittelu on: kylomikronit (CM), VLDL (very-low-density lipoprotein), LDL (low-density lipoprotein) ja HDL (high-density lipoprotein) (Taulukko 1).

(11)

TAULUKKO 1. Lipoproteiinien ominaisuuksia. Mukailtu teoksesta Clinical Che- mistry, 2018.

Kylomikronit VLDL LDL HDL

Tiheys (g/ml) <0.93 0.93-1.006 1.019-1.063 1.063-1.21

Koko (nm) 80-1200 30-80 18-30 5-12

Lipidien kokonais- osuus massasta (%)

98 89-96 77 50

Triglyseridien osuus massasta (%)

84 44-60 11 3

Kolesterolin osuus massasta (%)

7 16-22 62 19

3.2 Lipidien kuljetus ja kolesterolin kierto

Normaali länsimainen ruokavalio sisältää rasvoja 60-130 g päivässä. Elimistön tarvitsee muokata ravinnon mukana tulleista rasvoista amfipaattisia, että niitä voidaan hyödyntää. Tähän muokkaukseen osallistuu haiman erittämä entsyymi lipaasi muuntamalla triglyseridit monoglyserideiksi ja diglyserideiksi, sekä kole- steroliesterit vapaaksi kolesteroliksi. Näitä lipidejä kuljetetaan verenkierrossa li- poproteiineina. Lipidit pilkotaan ja pakataan ohutsuolessa kylomikroneihin, jotka kuljettavat ne imusuoniston rintatiehyen kautta vasempaan solislaskimoon, josta ne pääsevät verenkiertoon. Entsyymien vaikutuksesta kylomikronit vapauttavat vapaat rasvahapot rasvakudokseen, sydän- ja luurankolihakseen sekä maitoa erittävään rintakudokseen. Kylomikronit kuljettavat ravinnosta tulleet rasvahapot kudoksiin, joissa ne käytetään tai säilötään. Kylomikronit palaavat maksaan, joissa ne vapauttavat sisältämänsä kolesterolin, jonka jälkeen kylomikronit hajo- tetaan solujen lysosomeissa. Tätä ravinnosta tulleen kolesterolin maksaan siir- tymistä kutsutaan eksogeeniseksi reitiksi. (exogenous pathway). (Bowen ym., 2018, 806-807; Nelson & Cox, 2017, 2230-2231.)

Ravinnon sisältäessä enemmän rasvahappoja ja kolesterolia kuin elimistön olisi heti tarpeen käyttää polttoaineena tai muiden molekyylien esiasteina, pakataan ne spesifisten apolipoproteiinien avulla VLDL:ksi. VLDL kuljetetaan maksasta

(12)

lihakseen ja rasvakudokseen, jossa sen kuljettamat lipidit vapautetaan säilön- tään vapaina rasvahappoina. Rasvasolut eli adiposyytit muuntavat rasvahapot triglyserideiksi, ja säilövät ne solunvälisiksi rasvapisaroiksi, eli myosyyteiksi.

(Nelson & Cox, 2017, 2232-2233.)

Triglyseridien poistuessa VLDL -partikkeleista, ne muuntuvat LDL-partikkeleiksi.

Nämä sisältävät runsaasti kolesterolia. LDL kuljettaa kolesterolin maksanulkoi- siin kudoksiin kuten lihaksistoon, lisämunuaisiin ja rasvakudokseen. LDL-partik- kelit ovatkin tärkein kolesterolinkuljettaja perifeerisille soluille. LDL myös kuljet- taa kolesterolia makrofageille, joskus muuntaen nämä ns. vaahtosoluiksi. Kole- steroli, joka ei kulkeudu kudoksiin tai soluille päätyy takaisin maksaan. Tätä reit- tiä VLDL:n muodostumisesta maksassa ja kolesterolin palaamisesta takaisin maksaan LDL:n mukana kutsutaan kolesterolin endogeeniseksi reitiksi (endoge- nous pathway). (Nelson & Cox, 2017, 2235; Bowen ym., 2018, 807.)

Yksi HDL:n päätehtävistä on pitää yllä kolesterolimäärän tasapainoa perifeeri- sissä soluissa kolesterolin takaisinkuljetuksen avulla. HDL on lipoproteiini, joka katalysoi entsymaattisesti kolesteryyliestereitä lesitiinistä ja kolesterolista. Tämä HDL-partikkelin pinnalla oleva LCAT -niminen entsyymi muuntaa verenkierrossa kolesterolin kylomikroneiden ja VLDL:n -jäänteistä kolesteryyliestereiksi, joita HDL kuljettaa mukanaan. Tuoreet HDL-partikkelit voivat myös poimia kolestero- lia kolesterolipitoisista soluista (ml. vaahtosolut). HDL:n palatessa maksaan, sen sisältämä kolesteroli muutetaan pääosin sappisuoloiksi. Tätä HDL:n mu- kana maksaan palautuvaa kolesterolin kulkua kutsutaan käänteiseksi kolestero- likuljetukseksi (reverse cholesterol transport). (Nelson & Cox, 2017, 2237-2238;

Bowen ym., 2018, 809.)

3.3 Triglyseridit

Esteroidut pitkäketjuiset rasvahapot triglyserideissä mudostavat elimistön suu- rimman ja tehoikkaimman energiavaraston (Miyazaki & Ntambi, 2008, 191).

Rasvakudoksen tärkein tehtävä on toimia ruuasta saadun ylimääräisen ener- gian varastona hetkinä, jolloin elimistö saa niukasti tai ei ollenkaan ravintoa.

(13)

Rasvahapot kuten triglyseridit ovat omiaan toimimaan elimistön varapolttonai- neena niiden pitkän pelkistyneen hiilivetyhännän vuoksi, joka voidaan hapettaa tuottamaan suuria määriä NADH:a, FADH2:a ja niistä jälleen ATP:tä. Myös pit- käketjuisten rasvahappojen kemiallinen rakenne soveltuu hyvin energian varas- tointiin rasvakudoksessa, sillä ne pakkautuvat tiiviisti lähelle toisiaan (Hertzel, ym., 2008, 283.)

Rasvahappoja kuljetetaan elimistössä joko esteroimattomassa muodossa plas- man albumiiniin sitoutuneina tai triglyserideinä lipoproteiinien kautta. Solujen tarvitessa energiaa, triglyseridit hydrolysoidaan lipaasi -nimisen entsyymin avulla vapaiksi rasavahapoiksi solun tarpeisiin. Hormonit kuten insuliini ja glu- kagoni säätelevät rasvakudoksen lipolyysiä eli rasvojen hajotusta. (Schulz, 2008, 132.)

3.4 Kolesteroli

Kolesteroli on steroliryhmän yhdiste, jota on kaikissa eläinsoluissa. Se on välttä- mätön solukalvojen toiminnalle ja toimii sappihappojen, monien steroidien ja D- vitamiinin esiasteena. Suurin osa ravinnon mukana saadusta kolesterolista tu- lee eläinperäisestä ravinnosta, joskaan kolesterolin saaminen ravinnosta ei ole välttämätöntä ihmisen pystyessä syntetisoimaan sitä itse. Ravinnon mukana saatu kolesteroli auttaakin vain pitämään yllä vakaata kolesterolipitoisuutta eli- mistössä. Mikäli ravinnon mukana saadaan liikaa kolesterolia, kiihtyy myöskin suoliston ja sapen eritys kokonaiskolesterolimäärän laskemiseksi (Lecerf &

Longeril, 2011, 106.)

Kolesteroli sijaitsee epätasaisesti solukalvoilla. Sitä on paljon enemmän solun plasmamembraanilla kuin solunsisäisillä kalvoilla. Kolesterolin vaikuttaa solukal- von vakauteen ja sen läpäisevyyteen. Solukalvon kolesteroli moduloi plasma- membraanin proteiiniaktiivisuutta ja osallistuu solukalvon viestintään. Pieninä

(14)

määrinä kolesteroli on tärkeää myös solukalvon biosynteesille ja solujen kas- vulle. (Yeagle, 1985, 285.) Kolesterolin tehtävänä on myös toima myös monien steroidihormonien esiasteena (Kuva 1).

KUVA 1 Kolesterolista johdettuja hormoneja (mukailtu teoksesta Lehringer Prin- ciples of Biochemistry, 2017)

3.5 Lipidit ja terveys

Hyperkolesterolemiaa eli kohonnutta kokonaiskolesterolia pidetään keskeisenä sepelvaltimoiden ateroskleroosin aiheuttajana. Korkea kokonaiskolesterolipitoi- suus yhdistetään myös aivovaltimoiden, aortan, sekä alaraajalaskimoiden atero- skleroosiin. Suomessa kokonaiskolesteroliarvot FINRISKI 2017 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiailla miehillä ovat kesimäärin 5.1 mmol/l ja naisilla 5.4 mmol/l (Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus, 2017). Varsinkin LDL-kolesterolin

(15)

alayksikköä sdLDL:a (Small dense LDL) pidetään muita LDL:n muotoja haitalli- sempana sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana sen tulehduksellisia proses- seja aiheuttavan luonteensa vuoksi (Ivanova, ym., 2017. 1). Plasman suuren HDL-kolesterolipitoisuuden on puolestaan havaittu olevan käänteisessä suhteessa valtimotautiriskiin, joskaan siitä ei ole pystytty esittämään syy- seuraussuhdetta ja hoito perustuukin ennemmin LDL-kolesterolin

madaltamiseen kuin HDL-kolesterolin noistamiseen (Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus, 2017).

Lipidien tavoitearvot terveinä pysyville ihmisille väestostasolla ovat alle 5.0 mmol/l:n kokonaiskolesterolipitoisuus ja alle 3.0 mmol/l:n LDL-

kolesterolipitoisuus. Dyslipidemiasta voidaan puhua kun LDL-pitoisuus on yli 3.0 mmol/l, triglyseridipitoisuus on yli 1.7 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus on pieni, miehillä alle 1.0 mmol/l ja naisilla alle 1.2 mmol/l. Suuren riskin

henkilöiden osalta tavoitearvo on LDL-kolesterolille on alle 2.5 mmol/l. Suuren riskin henkilöitä ovat mm. perinnöllistä hyperkolesterolmiaa (FH) sairastavat, keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivät sekä henkilöt, joilla on kasvanut riski valtimotautiin. Erittäin suuren riskin henkilöiden tavoitearvo LDL- kolesterolille on alle 1.8 mmol/l. Näihin lasketaan henkilöt, joilla on mm.

sepelvaltimotauti tai muu ateroskleroottinen valtimotauti, diabetes johon liittyy kohde-elinvaurio, vaikea munuaisten vajaatoiminta tai korkea riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin. (Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus, 2017.)

Kohonneiden kolesteroliarvojen hoitoon käytetään joko

elämätapamuutooksellista tai lääkkellistä hoitoa. Elämäntapamuutoksia dyslipidemioiden hoidossa ovat ruokavalion muutos, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin liikakäytön vähentäminen ja unenlaadun ja - määrän parantaminen. Lääkehoitona kolesterolitason laskemiseen käytetään yleensä ns. statiinilääkitystä. Statiinit pienentävät plasman LDL-kolesteroli- sekä triglyseridipitosuutta ja nostavat plasman HDL-kolesterolipitoisuutta. Statiinien on havaittu vähentävän ateroskleroottisten sydän- ja verisuonitautien

sairastuvuutta ja -kuolleisuutta. (Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus, 2019.)

(16)

3.6 Lipidimittausten paastovaatimuksesta

Suomessa neljä suurta laboratoriota (Huslab, Fimlab, Tykslab ja Islab) suorittavat lipidimittauksia (marraskuu 2019) vaatien 10-12 tunnin paastoa. Tutkimusnimike on tällöin fP-Kol (tai fP-Kol-HDL, -Kol-LDL ja -Trigly). Suomalaisista suurista la- boratorioista ainoastaan Nordlabin tutkimusvalikoimasta löytyy lipidimittaukset myös paastoa vaatimattomina tutkimuksina, ilman paastoa tarkoittavaa f -etulii- tettä. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa, sillä nykytiedon valossa (mm.

Mora ym. 2007, 993-1001; Nordetsgaard ym., 2016, 4-5) lipidikokeiden paasto- arvot eroavat paastottomien näytteiden arvoista kliinisesti merkityksettömän vä- hän. Lisäksi varsinkin kohonneet paastottomien näytteiden triglyseridiarvot voi- daan naisilla yhdistää kohonneeseen sydäntapahtumariskiin (Bansal ym., 2007, 309). Näin ollen lipiditutkimukset ovatkin ainoita peruslaboratoriotutkimuksia, jotka vaativat yleisesti potilaalta paastoa – verensokeritasapainon seurannassa- kin paastoa vaatimaton HbA1c on syrjäyttämässä paastoglukoosin käytön (Nordestgaard & Varbo, 2014, 629).

Nordestgaard ryhmineen (2016) esittääkin, että paastonäytteenottoa ei rutiinilipi- dimittauksissa tarvita. Laboratorion ja potilaan näkökulmasta paastonäytteen- otosta luopuminen olisi järkevää. Potilaiden ei tarvitsisi kiinnittää huomiota syö- miseen ja komplianssi lipidiprofiilin seurannassa paranisi. Näytteenottolaborato- riden aamuruuhka ja potilaskuorma myös pienisi, sillä potilaista huomattava määrä saapuu aikaisin aamulla näytteenottoon juurikin paastovaatimuksen takia.

Syitä, jolloin olisi on syytä harkita lipidien paastomittausta ovat Nordestgaardin ym. (2016) mukaan hypertriglyseridemia (paastottomat triglyseridit yli 5 mmol/l) sekä tietyt triglyseridipitoisuutta nostavat lääkitykset ja sairaudet, kuten haimatu- lehdus.

(17)

4 VIERITESTAUS

4.1 Vieritestin määritys ja perusteet

Standardissa SFS-EN ISO 200870 määritellään vieritestaus, sekä kerrotaan vieritestauksen laatu- ja pätevyysvaatimukset. Vieritestilaitteet ovat kompakteja, helppokäyttöisiä in vitro -diagnostisia laitteita, joiden avulla on mahdollista tehdä joitain testejä potilaan hoitopaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Vierites- taukset voivat hyödyttää sekä potilaita että terveydenhuollon yksiköitä. (SFS-EN ISO 22870, 2006.)

Terveydenhuollossa tulee aina olla perusteltua, milloin käytetään vieritestiä pe- rinteisen kliinisen laboratoriotutkimuksen sijaan. Tämä voi liittyä verinäytteen lo- gistisiin haasteisiin kuten kuljetusmatkaan, potilaan akuuttiin tilanteeseen, jossa vaaditaan nopeaa päätöksentekoa, tai esimerkiksi kroonisen taudin seuran- nassa, jolloin voidaan välttää jatkuvat verinäytteenotot. Vieritestejä voidaan myös soveltaa tilanteessa, jossa potilas pelkää verinäytteenottoa. Vieritesteillä kuiten- kin tulee saada luotettavaa tietoa potilaan kliinisestä tilasta ja tulosten on oltava verrattavissa vastaavaan laboratoriotutkimukseen. (Labquality, 2018 2.2.)

Laboratoriohenkilökunnan osallistuminen uuden vieritestilaitteen käyttöönotossa on äärimmäisen tärkeää. Laitteen käyttäjän on oltava hyvin perillä laitteen toiminnasta, mahdollisista virheläteistä ja tahattomasta väärinkäytöstä. Lisäksi rutiinikäyttäjän on osattava suorittaa laitteella kontrollinäytteiden analysointi sekä laaduntarkkailujärjestelmästä laatutason arviointi. (Datta, 2019, 456)

4.2 Vieritestauksen laadunvarmistus ja haasteet

Laadunvarmistuksella tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla varmiste- taan riittävän laatutason saavuttaminen. Vieritestauksessa tämä tarkoittaa muun muassa sisäistä- ja ulkoista laadunohjausta, hyvät validoidut testit, kontrollointi, tulosten jäljitettävyys sekä testien suorittajien riittävä koulutus.

(18)

Sisäisellä laadunojauksella seurataan ja hallitaan testien laatua ja varmistetaan, että laitteen tulostaso pysyy hyväksyttävissä rajoissa. Sisäiseen laadunohjauk- seen kuuluu toiminnan kontrollointi, kontrollitulosten arviointi ja näistä mahdolli- sesti seuraavat korjaavat toimenpiteet. Vieritestilaitteiden sisäisessä laadunoh- jauksessa käytetään pääasiassa kaupallisia kontrolliliuoksia, joiden tulostaso tun- netaan. Laitteille, joille ei ole olemassa kaupallisia helposti määritettäviä kontrol- liliuoksia, voidaan esimerkiksi kontrollointi toteuttaa niin sanotuilla rinnakkaismit- tauksilla: verrataan vieritestilaitteen saamia tuloksia potilasnäytteestä vastaaviin tuloksiin, jotka saadaan laboratoriotutkimuksilla. Jokaiselle vieritutkimuslaitteelle tulee sisäinen laadunohjaus suunnitella testin käyttötarkoitukseen soveltuvaksi.

(Labquality 2018, 2.1)

Ulkoisessa laadunarvioinnissa oman yksikön saamaa tulosta verrataan muiden samaa tutkimusta tekevien yksiköiden tuloksiin. Tällä varmistetaan, että yksikön saama tulostaso on sama kuin muiden samaa menetelmää käyttävien yksiköiden tulokset. Laadunarviointipalvelujen tuottaja lähettää vieritestejä tekevään yksik- köön laadunarviointinäytteen, joka analysoidaan samalla tavalla kuin tavallinen potilasnäyte analysoitaisiin. Osallistuja saa suoriutumisesta raportin, jossa näkyy vertailu muihin yksiköihin, jotka käyttävät kyseistä vierilaitetta. Tämän avulla voi- daan tehdä korjaavia toimenpiteitä, jos tulokset ovat poikkeavia. Vieritestausta tekevien yksiköiden suositellaan osallistuvan laaduntarkkailukierroksiin 2-4 ker- taa vuodessa. (Labquality 2018, 2.1)

Vieritestin validoimisella tarkoitetaan toimenpiteitä, mitä tulee tehdä, ennen kuin kyseisen vieritestin voi hyväksyä rutiinikäyttöön. Testin validointi kuuluu suorittaa vertaamalla käyttöönottoon valittua testiä laboratoriomenetelmään, jonka tulosta- son ero kansainväliseen referenssitasoon tunnetaan. Käytännössä siis validointi tapahtuu, kun suoritetaan pidempiaikainen vertailu vieritestilaitteen ja laboratori- ossa käytössä olevan analyysin eli referenssimenetelmän välillä. Suomen stan- dardisoimisliitto SFS määrittelee validoinnin SFS-EN ISO 15189:ssa seuraavasti:

validointi (kelpuutus) on objektiiviseen näyttöön perustuva varmistuminen siitä, että tiettyä käyttöä tai soveltamista koskevat vaatimukset on täytetty. (Labquality 2018, 2.5)

(19)

Onnistuneeseen vieritestaukseen liittyy kuitenkin monia haasteita. Koska vieritut- kimuksia usein tekee muut kuin laboratorioalan koulutuksen saaneet henkilöt, liit- tyy vieritestaukseen enemmän haasteita kuin silloin, kun tekijöinä ovat laborato- rioalan koulutuksen saaneet. Suurin kompastuskivi usein on, että tietämys ja mo- tivaatio laadukkaaseen kliiniseen tutkimukseen usein puuttuu. Mahdollisia epä- huomion kohteita ovat muun muassa laitteen huoltojen ja kontrollien suorittami- sen laiminlyönti, laadukkaan näytteen saaminen, puutteellinen perehdytys ja työ- ohjeiden puuttuminen. Jotta vieritestauksen haasteista päästään yli ja vierites- tausta voidaan käyttää luotettavana tukena laboratoriotutkimuksille, pitää panos- taa huomattavasti enemmän vieritestauksen laatuun muissa ympäristöissä kuin laboratorioympäristössä. (Irjala, 2016, 116-117)

4.3 Virhelähteet

Vieritestauksessa yksittäisen näytteen uudelleen analysoiminen on usein vai- keaa, ellei mahdotonta. Täten mahdollisten preanalyyttisten virheiden arviointi ja havaitseminen nousee äärimmäisen tärkeäksi osaksi onnistunutta vieritestausta.

Mahdollisiin tuloksia vääristäviin virhelähteisiin lipidianalyysissä lukeutuu muun muassa sormenpäänäytteen laimentuminen kudosnesteen takia, sekä näytteen kontaminoituminen esimerkiksi glyserolia sisältävän desinfektioaineen takia.

(Crookston, 2018, 526-527). Lipidipaneelissa ja erityisesti triglyseridejä mitatessa suurimpana virhelähteenä on pidetty pitkään vääränlaista tai täysin puuttuvaa paastoa. Usean 2000-luvun puolella julkaistun tutkimuksen mukaan paaston vaikutus sekä kolesteroliarvoihin, että triglyseridiarvoihin on kuitenkin niin minimaalinen, että sillä ei ole potilaan kliiniseen kuvaan juurikaan merkitystä.

(Nordestgaard ym., 2016)

(20)

5 VIERITESTILAITE JA REFERENSSILAITE

5.1 Alere Afinion 2

Alere Afinion 2 on kompakti vieritestilaite, joka on mitoiltaan 20 cm x 19 cm x 33 cm. Laite painaa vain 3.6 kiloa ja ainoa vaadittava kytkentä on verkkovirtajohto, joten analysaattorin siirtäminen paikasta toiseen on helppoa (Kuva 2). Täten lai- tetta on mahdollista käyttää esimerkiksi pienissä laboratorioissa, lääkäriasemilla tai sairaalan osastoilla. Lipidipaneelin lisäksi laitteella voi määrittää kokoveren HbA1c-arvon, kokoveren CRP-arvon ja virtsan albumiini-kreatiniiniarvon. Jokai- nen testi vaatii erillisen näytekasetin. (Alere Oy, 2018)

KUVA 2 Alere Afinion 2 (Alere Oy 2019)

5.1.1 Toimintaperiaate

Alere Afinion Lipid Panel-testikasetti (kuva 3) sisältää kaikki tarvittavat reagens- sit kokonaiskolesterolin, HDL:n ja triglyseridien määrittämiseen kokoverestä, seerumista tai plasmasta. Analysaattori käyttää kaikkiin kolmeen määritykseen

(21)

entsymaattista kolorimetristä menetelmää, kussakin käyttäen eri reagensseja muuntamaan analyytti mitattavaan värilliseen muotoon. Laite mittaa tulokset noin seitsemässä minuutissa reagenssikasetin sisään laitosta. Testin suoritta- miseksi laite tarvitsee vain 15µl näytettä. (Alere Oy, 2017.)

KUVA 3 Alere Afinion Lipid Panel-testikasetti (Alere Oy, 2019)

Lisäksi laite ilmoittaa laskennalliset arvot LDL:stä, non-HDL:stä, sekä

Chol/HDL-suhteen. LDL:n määrittämiseen laite käyttää nk. epäsuoraa menetel- mää, hyödyntäen Friedewaldin kaavaa. Täten LDL-arvoa ei voida määrittää näyttestä, jonka triglyseridi-arvo on yli 4,52 mmol/l ja näytemuodoksi suositel- laan paastonäytettä. (Alere Oy 2017.)

5.1.2 Entsymaattinen kolorimetrinen menetelmä

Alere Afinion 2 käyttää kaikkiin lipidimittauksiinsa entsymaattista kolorimetristä menetelmää. Vaikkakin laite käyttää kokonaiskolesterolin, triglyseridien ja LDL:n mittaamiseen eri reagensseja, periaate kaikissa on sama: muunnetaan analyytti entsyymien avulla vetyperoksidiksi, joka reagoi tietyn aineen kanssa synnyttäen värireaktion, jonka voimakkuus vastaa analyytin määrää näytteessä. (Alere 2018.)

(22)

Kokonaiskolesterolin mittauksen voi jakaa kolmeen osaan, joissa kussakin on oma entsyyminsä, joka katalysoi reaktion.

1. Esteröitynyt kolesteroli muutetaan kolesteroliksi ja rasvahapoiksi koleste- roliesteraasin avulla

2. Kolesteroli muutetaan kolest-4-en-3-oniksi ja vetyperoksidiksi kolesteroli- oksidaasin avulla

3. Vetyperoksidi reagoi fenolin ja aminoantipyriinin kanssa vetyperoksi- daasin katalysoimana, jolloin syntyy punaista kiniini-imiiniväriä, jonka voi- makkuus on suoraan verrannollinen kolesterolin pitoisuuteen näytteessä.

5.1.3 Friedewaldin kaava

Vuonna 1972 William Friedewald kumppaneineen huomasivat kaksi seikkaa LDL:a mitatessa. Ensimmäiseksi, että VLDL:ssä triglyseridien ja kolesterolin massan suhde on suurin piirtein vakio kaikissa terveissä potilaissa, sekä poti- laissa, jotka sairastavat muuta hypolipoproteinemiaa, kuin tyyppiä 3. Tämä suhde on 5/1, missä triglyseridit saavat arvon 5. Toiseksi, että näytteissä, joissa ei ole huomattavaa määrää kylomikroneita, suurin osa plasman triglyserideistä on VLDL:ssä. Täten saadaan seuraava kaava:

𝐿𝐷𝐿 = 𝑘𝑜𝑘𝑜𝑛𝑎𝑖𝑠𝑘𝑜𝑙𝑒𝑠𝑡𝑒𝑟𝑜𝑙𝑖 − 𝐻𝐷𝐿 − 𝑡𝑟𝑖𝑔𝑙𝑦𝑠𝑒𝑟𝑖𝑑𝑖𝑡 5

Tutkimuksessa mitattiin yhteensä 232 miestä ja 216 naista, joilla 96:lla oli nor- maalin viitealueen kolesteroli, 204:llä tyypin 2 hypolipoproteinemia ja 148:lla tyy- pin 4 hypolipoproteinemia. Tutkimuksessa verrattiin ultrasentrifugointimenetel- mällä mitattua LDL-tuloksia kaavalla saatuihin tuloksiin. Viitealueella olevat ja tyypin 2 hypolipoproteinemiaa sairastavat saivat korrelaatioarvoksi 0.98. Poti- laat, jotka sairastivat hypolipoproteinemia 4-tyyppiä saivat korrelaatioksi vain 0.85. Tämän kautta tutkijat huomasivat, että tuloksissa ilmenee suurempaa

vaihtelevuutta, kun plasman triglyseridiarvot menevät yli 400 mg/ml eli 4.52 mmol/l. Tämän havainnon, sekä aikaisempien havaintojen perusteella rakennet-

tiin säännöt, joiden pitää täyttyä, että Friedewaldin kaavaa voidaan käyttää.

(23)

Nämä ovat potilaan vähintään kahdeksan tunnin paasto, sekä liian isojen trigly- seridiarvojen hylkääminen. Nämä säännöt ovat voimassa suurimmassa osassa laboratorioista tähän päivään asti. (Friedewald, ym., 1972, 499-502.)

5.2 Konelab 20XTi

Referenssimenetelmänä käytimme Thermo Scientificin valmistamaa Konelab 20XTi -analysaattoria. Konelab 20XTi on kliinisen kemian analysaattori, jolla voi mitata monia peruskemian analyysejä sekä joitain erikoiskemian tutkimuksia.

Laitteen analyysit tapahtuvat joko laitteen fotometrin tai ISE-yksikön avulla.

(Thermo, 2003.)

Lipidimittauksiin Konelab 20XTi hyödyntää samaa menetelmää kuin Alere Afinion 2: enstymaattista kolorimetristä menetelmää. Kokonaiskolesterolin mittaaukseen laite käyttää myös kemialliselta rakenteeltaan samanlaisia rea- gensseja. Triglyserideihin ja HDL-kolesteroliin analysaattori käyttää eri reagensseja,mutta lopputulos on kuitenkin sama. Substraatti muutetaan enstyymejen avulla vetyperoksidiksi, joka reagoi reaktiolle spesifin yhdisteen kanssa vetyperoksidaasin katalysoimana synnyttäen värireaktion, jonka intsensiteetti mitataan fotometrin avulla (Thermo 2007.) Edellä mainittuihin tekijöihin perustuen voidaan todeta, että laitteiden mittausmenetelmät ovat riittävän samankaltaiset, jolloin tuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina

(24)

6 TUTKIMUSMENETELMÄT

Aritmeettinen keskiarvo kuvaa muuttujan keskimääräisyyttä. Tämän työn puit- teissa siitä on hyötyä verratessamme kahden eri tulosjoukon keskiarvoa keske- nään. Näin saamme arvion siitä, kuinka paljon tulostaso keskimäärin poikkeaa eri laitteiden mittausten välillä. Aritmeettinen keskiarvo (𝑥̅) saadaan kaavasta

𝑥̅ =1 𝑛 ∑ 𝑥𝑖

𝑛

𝑖=1

(1) jossa n on havaintojen lukumäärä ja 𝑥1, 𝑥2… 𝑥𝑛 aineiston yksittäisten muuttujien arvot.

Keskihajonta kuvaa sitä, kuinka kaukana yksittäisten muuttujien arvot ovat kes- kimäärin muuttujan keskiarvosta. Keskihajonta (s) saadaan kaavasta

𝑠 = √ 1

𝑛 − 1∑(𝑥𝑖− 𝑥̅) 2

𝑛

𝑖=1

(2) missä n on havaintojen kokonaismäärä, 𝑥𝑖 i:nnen havainnon arvo ja 𝑥̅ muuttujan aritmeettinen keskiarvo.

Variaatiokerroin on hajontaluku, joka suhteuttaa keskihajonnan muuttujan kes- kiarvoon. Variaatiokerroin (CV) saadaan kaavasta

𝐶𝑉 = 𝑠

𝑥̅∗ 100 %

(3) missä s on muuttujan keskihajonta ja 𝑥̅ on muuttujan aritmeettinen keskiarvo.

Pearsonin korrelaatiokerroin kertoo kahden muuttujan välisestä lineaarisesta riip- puvuudesta. Arvo vaihtelee välillä -1 … +1. Korrelaation lähestyessä -1 tai 1, voi-

(25)

daan toisen muuttujan arvosta päätellä toisen muuttujan arvot melko täsmälli- sesti. Korrelaation ollessa heikko muuttujien välillä ei ole riippuvuutta. Pearsonin korrelaatio (r) määritellään seuraavalla kaavalla:

(4) missä n on lukuparien 𝑥𝑖, 𝑦𝑖lukumäärä

𝑠𝑥, 𝑠𝑦ovat muuttujien x ja y keskihajonnat ja

𝑥̅,𝑦̅ ovat muuttujien x ja y aritmeettiset keskiarvot. (Yhteiskuntatieteellinen tieto- arkisto, 2004.)

Tulosten raportoinnissa käytämme Pearsonin korrelaatiokertoimen neliötä r2, joka kertoo kuinka monta prosenttia selittävä muuttuja selittää selitettävän muuttujan varianssista. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004.)

(26)

7 OPINNÄYTETYÖN VAIHEET 7.1 Tutkimusaineiston keruu

Opinnäytetyötä varten keräsimme 30 vapaaehtoista näytteenantajaa Tampereen ammattikorkeakoulun oppilaista ja lehtoreista, sekä Pirkanmaan sairaanhoitopii- rin henkilökunnasta. Koehenkilöiden ikäjakauma vaihteli 22 ja 65 ikävuoden vä- lillä painottuen kuitenkin alle 30-vuotiaisiin henkilöihin. Yli 30-vuotiaita koehenki- löitä otoksessamme oli 23 %. Miehiä koeasetelmassamme oli 10 % ja naisia 90

%. Koehenkilöiden terveydentilasta ei erikseen kysytty, mutta kolme koehenkilöä mainitsi sairastavansa hyperkolesterolemiaa, joihin heillä kaikilla oli statiinilääki- tys käytössä. Muiden koehenkilöiden terveydentilasta tai perussairauksista meillä ei ollut tietoa. Vaikka laboratoriot Suomessa suosivatkin kolesterolin mittaamista paastoarvona, olisi koeasetelmamme rajoitusten puitteissa paaston vaatiminen ollut kohtuuttoman hankalaa. Päätimme ettemme ota koehenkilöiden paastoa- mista tai ruokailua mittauksissa huomioon. Koehenkilöt allekirjoittivat kirjallisen suostumuksen (Liite 2) antaen suostumuksensa siihen, että saatuja testituloksia voidaan anonyymisti käyttää opinnäytetyön tekemiseen. Tarjosimme halukkaille koehenkilöille mahdollisuuden tietää vierianalysaattorin antamat kolesteroliarvot, sekä halutessaan tiedustella myöhemmin analysoitavia plasmanäytteen tuloksia omalla tutkimusnumerollaan (1-30). Näytteet keräsimme kahden iltapäivän ai- kana syyskuussa 2018.

Ihopistonäytteenottoa varten puhdistimme sormenpään etanolilla, teimme ihopis- ton Accu-Chek Safe-T-Pro Plus -lansetilla käyttäen keskimäistä pistosyvyyttä (1.8 mm). Pyyhimme ensimmäisen veripisaran pois ja toisesta otimme Aleren vierilaitteen reagenssikasetin kapillaariin riittävän määrän (15 µl) näytettä. Ase- timme reagenssikasetin laitteeseen analysoitumaan. Tulosten valmistuminen vei noin 7 minuuttia. Tulosten valmistumista odotellessamme otimme verinäytteen laskimosta litium-hepariiniputkeen. Analyysin valmistuttua koehenkilölle kerrottiin vierilaitteen tulokset ja koehenkilö ohjattiin ulos näytteenottotilasta. Kirjasimme koneen antamat tulokset (kokonaiskolesteroli, LDL, HDL, triglyseridit, ei-HDL - kolesteroli ja kolesteroli/HDL -suhteen) taulukkoon (Liite 1).

(27)

7.2 Näytteiden käsittely ja analysointi

Laskimoverinäytteet sentrifugoitiin kolmessa eri erässä käyttäen sentrifugin oh- jelmaa 10 minuuttia 2500G pyörimisnopeudella. Eronnut plasma eroteltiin kah- teen identtiseen mikroputkeen, jotka numeroimme näytteenantajan numerolla.

Mikroputket pakastettiin säilytystä varten. Analyysivaiheessa plasma edelleen eroteltiin toisesta mikroputkesta Konelab XT20i:ssä käytettäviin muovikippoihin.

Kalibroituamme ja kontrolloituamme referenssimenetelmänä toimineen Konelab 20XTi:n Nortrol- ja Lipotrol- kontrolleilla, ajoimme kaikki 30 plasmanäytettä sar- jassa analysaattorilla.

Suoritimme Konelabin analysaattorilla seuraavat analyysit: kokonaiskolesteroli, triglyseridit, HDL-kolesteroli, epäsuorasti määritetty LDL-kolesteroli, sekä suo- ralla mittausmenetelmällä määritetty LDL-kolesteroli. Tämän työn kannalta oleel- lisia ovat kokonaiskolesteroli, triglyseridit, HDL-kolesteroli sekä epäsuorasti mää- ritetty LDL-kolesteroli. Nämä tulokset kirjasimme omaan taulukkoon. Näin meillä oli käytössä kaksi taulukkoa, joissa oli samoja parametrejä. Vertailimme vieriana- lysaattorin ja referenssilaitteen antamia tuloksia. Aineisto käsiteltiin käyttäen eri tilastollisia menetelmiä Microsoft Excel -ohjelmalla.

Vertailemme saatuja tuloksia Alere Afinion 2:n ja referenssimenetelmänä käyte- tyn Konelab XTi:n antamista tuloksista neljällä eri tilastollisella tunnusluvulla ko- konaiskolesterolista, triglyserideistä sekä HDL-kolesterolista. HDL-kolesterolimit- tauksia on vain 20, sillä kymmenessä mittauksessa Alere Afinion 2 -vierianaly- saattori antoi tulokseksi mittausalueen ylärajan >2.59 mmol/l, eikä näitä tuloksia ole mielekästä käyttää tässä vertailussa. LDL-kolesteroliarvo on saatu kummas- sakin mittausmenetelmässä laskennallisesti Friedewaldin kaavan kautta, joten se on riippuvainen kokonaiskolesterolista, HDL-kolesterolista sekä trigylserideistä.

Tilastollisina tunnuslukuina käytimme Aritmeettista keskiarvoa, keskihajontaa, variaatiokerrointa sekä Pearsonin neliöityä korrelaatiokerrointa.

(28)

8 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 8.1 Saadut tulokset

Tulokset esitetään kokonaiskolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien osalta taulukossa, jossa on aritmeettinen keskiarvo 𝑥̅, keskihajonta s, sekä variaatioker- roin CV. Lisäksi jokaisen mittauksen yhteydessä on lineaarisen regression ku- vaaja, missä x-akselilla on Aleren antama kolesterolitulos ja y-akselilla Konelabin tulos. Tästä saadaan neliöity Pearsonin korrelaatiokerroin r2. Lisäksi esitetään haivaintojen määrä n.

Kumpikin mittausmenetelmä laskee LDL-kolesterolin samalla periaatteella Fried- waldin kaavalla. Aleren vierianalysaattori antoi tarkan LDL-arvon 20 tapauk- sessa. Kahdessa mittauksessa laite ei antanut mitään tulosta ja kahdeksassa ta- pauksessa mittausalueen alarajan, joka mittauksissamme vaihtelee välillä <1.54-

<3.06. Yhteensä 10 tulosta osoittautui näin analyysikelvottomaksi. LDL-koleste- rolin laskennallisen luonteen ja tulosten ongelmallisuuden vuoksi tulosten rapor- toinnissa sille ei ole laskettu erikseen korrelaatiokerrointa.

8.1.1 Kokonaiskolesteroli

(29)

KUVA 4 Kokonaiskolesteroli

n = 30, r2 = 0.93

TAULUKKO 2 Kokonaiskolesterolin tunnusluvut

Alere Konelab

𝑥̅ 5.02 mmol/l 4.81 mmol/l s 1.05 mmol/l 0.81 mmol/l

CV% 21 % 17 %

8.1.2 HDL-Kolesteroli

R² = 0,9292

3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7

3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5

Konelab mmol/l

Alere mmol/l

Kokonaiskolesteroli

(30)

KUVA 5 HDL-kolesteroli

n = 20, r2 = 0.74.

TAULUKKO 3 HDL-kolesterolin tunnusluvut

Alere Konelab

𝑥̅ 1.88 mmol/l 1.59 mmol/l s 0.34 mmol/l 0.44 mmol/l

CV% 18 % 27 %

8.1.3 Triglyseridit

R² = 0,7416

0,9 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 2,1 2,3 2,5

0,9 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 2,1 2,3 2,5

Konelab mmol/l

Alere mmol/l

HDL-kolesteroli

(31)

KUVA 6 Triglyseridit

n = 29, r2 = 0.70

TAULUKKO 4 Triglyseridien tunnusluvut

Alere Konelab

𝑥̅ 2.27 mmol/l 1.26 mmol/l s 1.14 mmol/l 0.66 mmol/l

CV% 50 % 52 %

8.1.4 LDL-kolesteroli n= 20

TAULUKKO 5 LDL-kolesterolin tunnusluvut

Alere Konelab

𝑥̅ 1.61 mmol/l 2.54 mmol/l s 0.58 mmol/l 0.51 mmol/l

CV% 36 % 21 %

8.2 Yhteenveto tuloksista

R² = 0,7035

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

0 1 2 3 4 5 6

Konelab mmol/l

Alere mmol/l

Triglyseridit

(32)

Aleren vierianalysaattorin tulokset kokonaiskolesterolimittauksissa ovat vain lie- västi suurempia (keskimäärin 0.19 mmol/l) referenssinä käytetyn Konelabin kanssa (korrelaatiokerroin 0.93). Kokonaiskolesterolin osalta Aleren laitetta voi- kin pitää luotettavana. HDL-kolesterolimittauksissa Alere antaa lievästi korkeam- pia tuloksia kuin referenssimenetelmä (keskimäärin 0.29 mmol/l). Triglyseriden määrityksessä Aleren vierianalysaattori antaa lähes kaksinkertaisia tuloksia refe- renssimentelmä Konelabiin verrattuna (keskimäärin 1.01 mmol/l). Korrelaatioker- roin triglyserideissä on vain 0.70. Arvot eivät saamiemme tulosten perusteella ole triglyseridien suhteen luotettavia. Liian korkeiden triglyseridiarvojen vuoksi tästä seuraa, että kliinisesti merkittävin parametri, LDL-kolesteroli on Aleren vieriana- lysaattorilla Konelabin referenssimenetelmään verrattuna huomattavan alhainen, otoksessamme keskimäärin 0.93 mmol/l alempi.

Alere Afionion 2 vierianalysaattori toimi selvästi viallisesti osan ajasta. Laite antoi virheilmoituksen monella reagenssikasetilla peräkkäin koeasetelman puolessa välissä. Mielenkiintoista on, että kokonaiskolesterolien suhteen tulokset olivat yh- tenäisiä referenssimenetelmän kanssa, mutta triglyseridien mittauksessa laittei- den tulokset poikkesivat selvästi toisistaan. Tämä mahdollisesti johtui laitteen si- säisestä toimintahäiriöstä, jota yritimme tuloksetta poistaa kalibroimalla laitteen uudestaan.

(33)

9 POHDINTA

Alere Afinion 2 -laitteen tulostaso triglyseridien ja LDL-kolesterolin osalta poikkesi selvästi referenssimenetelmästä. Kokonaiskolesterolissa tulokset olivat yhtene- vät. Laitteessa ilmeni vikoja mittausten aikana, emmekä saaneet niitä korjattua.

Yritimme minimoida näitä ongelmia noudattamalla käyttöohjeita täydellisesti, sekä toimimalla hyvien preanalyyttisten toimintatapojen mukaisesti. Ajatus, joka meille heräsi liian korkeiden triglyseridiarvojen takia oli, että koehenkilöt olisivat käyttäneet käsihuuhdetta, jonka sisältämästä glyserolista olisi päätynyt jäämiä näytteeseen nostaen näin erheellisesti triglyseridipitoisuutta. Kuitenkin on hyvin epätodennäköistä, että kaikki koehenkilöt olisivat käyttäneet käsihuuhdetta juuri ennen sormenpäänäytteen antamista. Lisäksi toimimme aseptisten toimintaperi- aatteiden mukaisesti ja puhdistimme sormenpään huolellisesti etanolilla ennen näytteen ottamista, jonka olisi pitänyt poistaa mahdolliset ylimääräiset yhdisteet kontaminoimasta näytemateriaalia. Spekuloimme myös, että laitetta ei ole tarkoi- tettu ajamaan monta näytettä sarjassa kuten me teimme, vaan laitteen käytön tulisi olla hillitympää. Tulostemme perusteella testauksessa käytetyn Alere Afinion 2 -laitteen toimintahäiriöt tulisi selvittää. Vertailu olisi syytä uusia toisella laitteella. Opinnäytetyössä käytetty analysaattori palautettiin valmistajalleen syk- syllä 2019 siinä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi.

Lipidien testaus vierilaitteella on joka tapauksessa vain suuntaa antava tutkimus.

Vieritestit ovat mainioita tilanteissa, joissa on hyödyllistä seurata tulostasoa monta kertaa päivässä (esim. verensokeri diabeetikoilla tai inflammatorisen pro- sessin seuranta ja todentaminen pika-CRP -mittarilla) sekä välitöntä operatiivista hoitoa vaativat tilanteet (aivoinfarkti, ST-nousuinfarkti ja näiden potilaiden pika- INR -testaus). Lipidien kohdalla tällaista jatkuvaa seurantaa tai akuutin hoidon toteuttamiseen vaikuttavaa tekijää ei ilmene. Kenenkään hyperkolesterolemiaa ei lääkitä pelkän vieritestin perusteella. Lipiditason seurannassa järkevintä on ajoit- taa mittaukset ennalta sovittuihin päiviin ja ajankohtiin lääkärin ohjeen mukaan.

Myöskin yksittäisten reagenssikasettien hinta vierianalysaattorilla on samaa ta- soa kuin luotettavamman suoninäytteen analysoiminen laboratoriossa. Periaat- teessa lipidien vieritestausta voisi käyttää esimerkiksi terveydenhoitajan vastaan- otolla tietyn ikäluokan tai ennalta määritetyn potilasryhmän ”skriinaamiseen”, ja

(34)

eteenpäin jatkotutkimuksiin ohjaamiseen, mutta kalliit reagenssikasetit vaikutta- nevat käyttöhalukkuuteen tässä yhteydessä. Käyttöä vieritestille voi toisaalta olla myös terveysvalistuksellinen, jossa poikkeavia arvoja saavat ihmiset huolestuvat terveydentilasta hakeutuen jatkoselvityksiin tai innostuvat aloittamaan elämänta- paremontin.

Opinnäytetyön koko prosessi koostui kahdesta vaiheesta, testauksen osuus ja kirjoittamisen osuus. Aluksi ajattelimme, että testauksen osuus tulee olemaan vaikeampi opinnäytetyön puoliskoista, johtuen suuresta näytemäärästä, jonka joudumme keräämään itse. Luokkatovereilta ja työkavereilta kysellessä kuitenkin huomasimme, että vapaaehtoisia on huomattavasti enemmän, mitä aluksi uumoi- limme. Kaikki 30 näytettä saimme suhteellisen helposti. Kirjoitusprosessissa oli omat haasteensa, johtui se sitten motivaation pulasta tai kirjoittamisen vitkaste- lemisesta. Loppujen lopuksi olemme kuitenkin saaneet aikaiseksi työn, johon mo- lemmat voimme olla tyytyväisiä. Kirjoitusprosessissa välillämme oli selkeä tehtä- vänjako, jonka noudattaminen sujui ongelmitta.

Jatkotutkimusehdotuksena koeasetelman voisi toistaa sellaisenaan, kiinnittäen erityisesti huomiota aseptiseen työskentelyyn ja preanalyyttisiin tekijöihin, sekä koneen antamien virheilmoitusten kirjaamiseen. Lisäksi jatkossa voisi paremmin syventyä siihen, että vaikuttaako suuri määrä sarjassa analysoituja näytteitä lait- teen tulostasoon, vahvistaen olettamustamme laitteen ongelmista analysoida näytteitä suurissa sarjoissa.

(35)

10 LÄHTEET

Alere, 2017. Afinion 2 Lipid Panel reagent insert.

Alere, 2018. Afinion 2 User manual.

Bansal, S. ym., 2007. Fasting Compared With Nonfasting Triglycerides and Risk of Cardiovascular Events in Women. JAMA, 298 (3), 309-316.

Bowen, R. A. R., Sethi, A. A., Warnick, R. & Remaley, A. T., 2018. Lipids and Lipoproteins. Teoksessa: M. L. Bishop, E. P. Fody & L. E. Schoeff, toim. Clinical Chemistry. Kahdeksas painos toim. Philadelphia: Wolters Kluwer.

Crookston, H., 2018. Clinical Chemistry. Teoksessa: M. L. Bishop, E. P. Fody &

L. E. Schoef, toim. Clinical Chemistry. s.l.:Wolters Kluwer, 526-527.

Datta, P., 2019. Methodological issues in point of caretesting devices.

Teoksessa: Accurate results in the clinical laboratory, 451-456.

Downhan, W., Bogdanov, M. & Mileykovskaya, E., 2008. Functional roles of lipids in membranes. Teoksessa: Biochemistry of Lipids, Lipoproteins and Membranes.

Houston: Elsevier, 2-3.

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suoma- lainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 5.8.2019). Saatavilla internetissä:

www.kaypahoito.fi.

Friedewald, W., Levy, R. & Fredrickson, D., 1972. Estimation of the Concentration of Low-Density Lipoprotein Cholesterol in Plasma, Without Use of the Preparative Ultracentrifuge. Clinical Chemistry, 18 (6).

Hertzel, A., Thompson, B., Wiczer, B. & Bernlohr, D., 2008. Lipid metabolism in adipose tissue. Teoksessa: Biochemistry of Lipids, Lipoproteins and Membranes.

Houston: Elsevier, pp. 277 - 278.

(36)

Irjala, K., 2016. Miten vieritutkimus epäonnistuu. Moodi 3-4, 116-117.

Ivanova, E. A. ym., 2017. Small Dense Low-Density Lipoprotein as Biomarker for Atherosclerotic Diseases. Oxidative Medicine and Cellular Longevity, Osa/vuosikerta 2017, 1.

Jonas, A. & Phillips, M., 2008. Lipoprotein structure. Teoksessa: Biochemistry of Lipids, Lipoproteins and Membranes. Houston: Elsevier, 485-487.

Labquality, 2018. Vieritestisuositus.

https://www.labquality.fi/vieritestisuositus/

Lecerf, J.-M. & Longeril, M. d., 2011. Dietary cholesterol: from physiology to cardiovascular risk. British Journal of Nutrition 106, 6-14.

Miyazaki, M. & Ntambi, J., 2008. Fatty acid desaturation and chain elongation in mammals. Teoksessa: Biochemistry of Lipids, Lipoproteins and Membranes.

Houston: Elsevier, 191 - 192.

Mora, S., Rifai, N. & Ridger, P., 2007. Fasting Compared with Nonfasting Lipids and Apolipoproteins for Predicting Incident Cardiovascular Events. Circulation, 118 (10), 993-1001.

Nelson, D. L. & Cox, M. M., 2017. Lehninger Principles of Biochemistry.

Seitsemäs painos toim. New York: W. H. Freeman and Company.

Nordestgaard, B. G. & Varbo, A., 2014. Triglycerides and cardiovascular disease.

Lancet 384, 626-635.

Nordetsgaard, B. ym., 2016. Fasting is not routinely required for determination of a lipid profile: clinical and laboratory implications including flagging at desirable concentration cut-points—a joint consensus statement from the European Atherosclerosis Society and European Federa. European Heart Journal, 37 (25), 1944-1958.

(37)

Roberts, K. D. ym., 1964. Evidence that Cholesterol Sulfate is a Precursor of Steroid Hormones. Journal of the American Chemical Society 86, 958 - 959.

Schulz, H., 2008. Oxidation of fatty acids in eukaryotes. Teoksessa: Biochemistry of Lipids, Lipoproteins and Membranes. Houston: Elsevier, 132.

SFS-EN ISO 22870, 2006. Vieritestaus. Laatu-ja pätevyysvaatimukset, Suomen standarisoimisliitto.

Thermo, 2003. Konelab reference manual.

Thermo, 2007. Cholesterol, Triglycerides, HDL reagent insert.

Yhteiskunnallinen tietoarkisto, 2004. Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto.

Viitattu 12.8.2019. Saatavilla internetistä: https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaope- tus/intro.html

Yeagle, P. L., 1985. Cholesterol and the cell membrane. Biochimica et Biophysica Acta 822, 267 – 285.

(38)

LIITTEET

Liite 1. Saadut tulokset 1(2)

Alere 2 Chol alere LDL Alere HDL Alere Trig Alere non-HDL Chol/HDL

1 3.07 0.57 1.47 2.26 1.6 2.1

2 3.9 2.1 1.52 0.61 2.38 2.6

3 3.77 1.27 2 1.09 1.77 1.9

4 4.77 2.23 1.82 1.58 2.95 2.6

5 4.92 1.81 2.5 1.35 2.42 2

6 5.79 2.74 2.36 1.52 3.43 2.5

7 4.32 1.5 1.49 2.93 2.83 2.9

8 4.06 1.83 1.61 1.37 2.45 2.5

9 6.72 <2.74 >2.59 3.06 4.13 2.6

10 5.57 <1.93 >2.59 2.32 <2.98 <2.2

11 5.94 1.85 2.33 3.87 3.61 2.5

12 3.53 0.67 1.9 2.11 1.63 1.9

13 4.79 1.7 1.89 2.64 2.9 2.5

14 4.51 0.74 2.29 3.25 2.22 2

15 5.66 1.61 2.3 3.84 3.36 2.5

16 6.82 <2.18 >2.59 4.51 <4.23 <2.7

17 7.17 - - >7,35 - -

18 5.72 <2.28 >2.59 1.87 <3.13 <2.3 19 5.68 <2.33 >2.59 1.69 <3.09 <2.2

20 6.15 - >2.59 4.91 <3,56 <2.4

21 4.09 1.86 1.73 1.09 2.36 2.4

22 6.19 <3.06 >2.59 1.19 <3.60 <2.4

23 4.61 <1.65 >2.59 0.82 2.02 <1.8

24 5.57 2.9 1.64 2.26 3.93 3.4

25 4.41 1.55 2.11 1.64 2.3 2.1

26 3.89 1.69 1.39 1.79 2.5 2.8

27 4.4 1.59 1.63 2.6 2.77 2.7

28 6.14 <1.54 >2.59 4.44 <3.55 <2.4

29 4.25 1.93 1.56 1.68 2.69 2.7

30 4.15 1.28 2.15 1.58 2 1.9

(39)

2(2)

Konelab Chol LDL HDL Trig Chol-LDL (Epä-

suora)

1 3.6 1.56 1.29 1.53 1.6

2 4 2.27 1.29 0.59 2.4

3 4 1.8 1.7 0.65 2

4 4.8 2.61 1.29 1.37 2.9

5 4.5 2.23 1.9 0.83 2.3

6 5.4 2.93 1.71 1.06 3.3

7 4.5 2.47 1.13 1.58 2.6

8 4 2.15 1.33 0.46 2.5

9 6.2 3.02 2.15 1.85 3.3

10 4.9 1.84 2.43 1.45 1.8

11 5.4 2.79 1.38 3.09 2.7

12 3.6 1.36 1.52 1.08 1.6

13 4.3 2.18 1.36 0.83 2.6

14 4.4 2.06 1.91 1.49 1.9

15 5.9 3.25 1.83 1.15 3.5

16 6.5 3.2 2.2 2.92 3

17 6.6 3.66 2.51 0.61 3.9

18 4.9 2.38 1.95 1.17 2.5

19 5.6 2.78 2.11 1.05 3

20 5.6 2.69 1.94 2.36 2.6

21 4 2.23 1.5 0.38 2.4

22 5.6 2.86 2.43 0.74 2.9

23 4.7 1.93 2.65 0.47 1.8

24 5.1 3.17 1.08 1.6 3.3

25 4.5 2.19 1.66 1.24 2.3

26 3.7 2.09 0.96 1.13 2.2

27 4 2.23 1.16 1.13 2.3

28 5.8 2.42 2.49 2.01 2.4

29 4.2 2.49 1.28 0.66 2.6

30 4 1.85 1.75 0.77 1.9

(40)

Liite 2. Suostumuslomake

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Rasvadieetillä olleiden LDLR -/- - ja Nrf2 -/- LDLR -/- -hiirten lopetusverinäytteistä määritettiin plasman kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet ennen dieettiä sekä 6

Tässä tutkimuksessa rasvan saanti oli suorassa yhteydessä kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuuteen ja näin ollen rasvan saannin vähentäminen pienentäisi

Suoritetuissa tutkimuksissa on määritetty suomalaisten kilpailukuntoisten lämminveristen ravihevosten (41 kpl) veren Hb- sekä seerumin Na-, K-, Fe-, TIBC-, kolesteroli-,

I-tallin hevosilla He-, Ca-, Mg-, K- ja Fe-arvot olivat keskimäärin korkeimmat mutta P- ja Na-arvot alhaisimmat; 11-tallin hevosilla keskimääräinen veren glukoosi-arvo oli korkein

Fogelholm toteaa, että koska nykyisiä ravit- semussuosituksia kriittisesti arvioivat henki- löt eivät ole ”aktiivisia kolesteroli-, lihavuus- ja ravitsemustutkijoita”, he

Fosforin kokonais- saantia on kasvattanut fosforili- säaineiden käyttö elintarvikete- ollisuudessa ja on arvioitu, että jopa 10-50 prosenttia fosforin saannista on

Hedonisten hintojen teorian mukaisesti asuntomarkkinat paljastavat epäsuorasti asuntojen hintoja mää- rittävän hedonisen hintafunktion, joka liittää asuntojen ominaisuudet ja

Tutkimuksessa tarkastellut kardiometaboliset riskitekijät olivat BMI (kehon painoindeksi), vyötärön ympärysmitta, insu- liini, glukoosi, triglyseridit, HDL-kolesteroli ja