Ammatillinen kasvu aloittelevana kehittäjänä

(1)

Ammatillinen kasvu aloittelevana kehittäjänä

Iida-Maria Koponen

Opinnäytetyö

Liiketalouden koulutusohjelma 2019

(2)

Tiivistelmä 18.11.2019

Tekijä

Iida-Maria Koponen Koulutusohjelma

Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyön otsikko

Ammatillinen kasvu aloittelevana kehittäjänä

Sivu- ja liitesi- vumäärä 60 + 2

Opinnäytetyön otsikko englanniksi Professional Growth As a Novice Developer

Tässä portfoliomaisessa päiväkirjaopinnäytetyössä seurataan 10 viikon ajan aloittelevan oh- jelmistokehittäjän työtä ohjelmistotestauksen parissa. Opinnäytetyö sijoittuu ajanjaksolle 2.9.- 13.11.2019 ja työssä käsitellään ohjelmistotestausta, kirjoittajan ammatillista kehittymistä ohjelmistotyössä sekä päivittäisiä tavoitteita ja niiden toteutumista.

Työ suoritetaan pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa suuressa, kansainvälisessä ohjelmistoalan yrityksessä, jossa työskennellään asiakasprojekteissa ohjelmistokehityksen parissa.

Luottamuksellisista syistä yritystä kuvataan tässä työssä nimellä Yritys X ja asiakasta nimellä Asiakas Y.

Opinnäytetyön alussa kuvataan toimintaympäristö sekä kirjoittajan lähtötilanne. Lisäksi käy- dään läpi työssä esiin nousevat teemat: ohjelmistotestaus sekä ammatillinen kehittyminen.

Ammatillinen kasvu tapahtuu proaktiivisesti ja osin myös reaktiivisesti päivittäisessä työssä eteen tulevien haasteiden, ongelmien ja tavoitteiden kautta, joista seurantaviikoilla raportoidaan. Lopussa tarkastellaan, kuinka opinnäytetyö on kehittänyt kirjoittajan raportointi- ja vies- tintätaitoja, laajentanut ammatillista osaamista ohjelmistotyössä sekä auttanut löytämään uusia toimintamalleja.

Tämän opinnäytetyön tavoitteina ovat oman osaamisen ja kehitysalueiden tunnistaminen sekä ammatillisen kasvun ja kehittymisen seuraaminen.

Asiasanat

Ammatillinen kehittyminen, ohjelmistokehitys, ohjelmistotestaus

(3)

Sisällys

1 Johdanto ... 1

1.1 Ohjelmistotestaus ... 2

1.2 Ammatillinen kasvu ... 2

2 Lähtötilanteen kuvaus ... 4

2.1 Oman nykyisen työn analyysi ... 4

2.2 Sidosryhmät työpaikalla ... 7

2.3 Vuorovaikutustaidot työpaikalla ... 9

3 Päiväkirjaraportointi ... 11

3.1 Seurantaviikko 1 ... 11

4 Pohdinta ja päätelmät... 56

Lähteet ... 58

Liitteet ... 61

Liite 1. Käsitteet ja lyhenteet ... 61

(4)

1

1 Johdanto

Päädyin opinnäytetyön aiheeseen ”Ammatillinen kasvu aloittelevana kehittäjänä”, sillä olen juuri aloittanut ohjelmistotestaajan työt suuressa, kansainvälisessä ohjelmistoalan yrityksessä ja koen päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön olevan optimaalisin vaihtoehto uralla menestymiseni kannalta. Opinnäytetyö auttaa minua tukemaan strategisia tavoitteitani: nykytilaa, vahvuuksia ja kehityskohteita. Lisäksi se tarjoaa alasta kiinnostuneille ja alalle pyrkiville mahdollisuuden tutustua toimialaan, työntekoon sekä ammatilliseen kehittymiseen.

Tämän opinnäytetyön seurantaviikot sijoittuvat ajalle 2.9.-13.11.2019. Seurantaviikoilla raportoin päiväkirjaan päivittäin kuluneen päivän työtehtävät ja jokaisen viikon lopussa analysoin omaa oppimistani sekä kehittymistäni työssäni kuluneen viikon aikana. Työs- kentelen yrityksessä, joka tarjoaa IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluita (Yritys X 2019). Yritys tarjoaa palveluitaan usealle eri toimialalle, joista itse työskentelen vahinko- vakuuttamisen puolella asiakasprojektissa. Asiakkaana on suomalainen finanssiryhmä, joka tarjoaa pankki- ja vakuutuspalveluja niin henkilöille, maatiloille kuin yrityksille. Työs- säni tarvitaan ymmärrystä vakuutusalasta, vahinkovakuuttamisesta sekä ohjelmistokehi- tyksestä. Tarvittavia työelämätaitoja ovat ryhmätyö- ja viestintätaidot sekä raportointi- ja dokumentointitaidot ja työtä tukevia kykyjä ovat paineensietokyky, looginen ajattelukyky sekä suunnitelmallisuus.

Tämä päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö antaa minulle uudenlaisen perspektiivin omaan oppimiseen, työhöni sekä työssä kehittymiseen. Se auttaa minua tutkimaan kehittymistäni työelämän eri osa-alueilla sekä tunnistamaan työssäni tarvittavia taitoja, jotka vaikuttavat positiivisesti uralla menestymiseeni. Soveltaessani tässä opinnäytetyössä oppimiani ja tunnistamiani asioita uskon, että tulen tekemään entistä parempaa tulosta yritykselle sekä edesauttamaan omalta osaltani työympäristön muuttumista innovatiivisemmaksi.

Opinnäytetyötä tukevia aiheita ovat ohjelmistotestaus, organisaatioviestintä ja itsensä kehittäminen sekä tiimitaidot ja ohjautuvuus. Aihetta tukemaan olen tähän opinnäytetyö- hön valinnut kirjallisuudeksi Jussi Pekka Kasurisen teoksen Ohjelmistotestauksen käsikir- ja. Teos sisältää kattavasti tietoa ohjelmistotestaamisesta sekä itse ohjelmistotestaajan työstä. Työssäni on tärkeää tietää, mitä ohjelmistotestaaminen on, miksi sitä tehdään se- kä mitä ohjelmistotestaajalta odotetaan työssään.

Toinen aihe, jonka valitsin tähän työhön, käsittelee ammatillista kasvua ja oppimista. Ai- heeseen liittyvän teoksen nimi on Oppiminen ja ammatillinen kasvu ja sen on kirjoittanut

(5)

2

Pekka Ruohotie. Teos tukee vahvasti omaa oppimistani ja kehittymistäni opinnäytetyön aikana sekä auttaa minua analysoimaan omaa toimintaani. Teos antaa myös arvokkaita näkökulmia siihen, mitä organisaatiolta odotetaan työntekijän ammatillisen kehittymisen hyväksi. Tulen lisäksi hyödyntämään työssäni viitekehysteorioita, tutkimustuloksia sekä yritykseltä saamiani materiaaleja.

1.1 Ohjelmistotestaus

Ohjelmistotestaus kuuluu ohjelmistotuotannon piiriin yhtenä osa-alueena. Sen avulla varmistetaan, että toteutettava ohjelmisto on oikea tuote ja että se toimii toivotulla tavalla.

Lisäksi sen avulla tunnistetaan ne alueet, joissa tuote toimii poikkeuksellisesti. (Kasurinen 2013, 10.) Testauksessa ohjelman käyttämisen ja toiminnallisuuksien toteamisen lisäksi ohjelman toimintaa kokeillaan sekä sen rakennetta arvioidaan. Työtehtäviin voi kuulua muun muassa tiedonhallintaa, suunnittelua, analysointia ja raportointia. Tavoitteena on pyrkiä löytämään ohjelman vikoja erilaisilla lähestymistavoilla. (Kasurinen 2013, 49.)

Ohjelmistotyö ja siihen liittyvä organisaatio on sosioteknologinen organisaatio, joka vaatii ohjelmistotestaajalta useita eri työelämän tärkeitä taitoja. Sosioteknologisella organisaa- tiolla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa täytyy ottaa huomioon niin ohjelmistonkehitys kuin tuotteen käyttäjät. Ohjelmistotestaajalta odotetaan ammattimaisuutta, ryhmätyötaitoja se- kä viestintätaitoja. Ammattimaisuus pitää sisällään muun muassa ammattimaiset toiminta- tavat, osaamisen ylläpidon sekä dokumentointitaidot ja valintojen analysoinnin. Jotta do- kumentteja voitaisiin hyödyntää yhteisesti kaikkien projektissa olevien osapuolten kesken, on tärkeää, että testaaja osaa laatia dokumentit tarkkuutta noudattaen. Lisäksi valintojen tulee olla perusteltuja, järkeviä sekä pohjautua aina johonkin loogiseen syyhyn. (Kasuri- nen 2013, 144-146.)

Ohjelmistoalalla ryhmätyötaidot ovat tärkeässä roolissa, sillä projektia harvoin tehdään täysin yksin. Ryhmässä työskentelevien on tärkeää osata kohdata erilaiset henkilöt, toi- mintamallit sekä kulttuurit, jotta ryhmätyö on toimivaa. Asiantuntijan rooli ryhmässä on jakaa osaamistaan ja tietoa erilaisten ongelmien ratkaisemiseen myös tapauksissa, joissa ongelmaa ei pystytä täysin ymmärtämään tai kuvailemaan (Kasurinen 2013, 147). Tämä edesauttaa ryhmän hyvää menestystä ryhmätöissä sekä edistää ryhmän sisällä oppimista.

1.2 Ammatillinen kasvu

Ammatilliseen kasvuun vaikuttavat useat eri tekijät, joita löytyy niin yhteiskunnasta, orga- nisaatiosta, työroolista kuin yksilöstä itsestään. Organisatorisiin kasvutekijöihin luetaan

(6)

3

organisaation tarjoamat edellytykset ammatillisen osaamisen kehittämiselle ja innovatiivi- selle toiminnalle. Kasvuorientoitunut ilmapiiri työpaikalla edesauttaa yksilöiden ammatillista kasvua, ja sen tärkeimpiä vaikuttimia ovat johdon tai esimiehen tuki ja kannustus, ryh- män toimintakyky, työn kannustearvo sekä työn aiheuttama stressi. Työrooliin liittyviin kasvutekijöihin sisältyy työn kannustearvo ja vaikutusmahdollisuudet, jotka Ruohotien (2002, 53) mukaan korreloivat positiivisesti työntekijöiden kasvumotivaation kanssa. Hen- kilökohtaisia kasvutekijöitä on useita, ja niihin vaikuttavat myös työntekijän persoonalli- suuden piirteet (Ruohotie 2002, 49-54).

Ammatillisen kasvun prosessin ensimmäistä vaihetta kutsutaan eksploraatiovaiheeksi.

Eksploraatiovaiheessa työntekijä voi arvioida itseään tai nykyistä työtään ja ammattiaan sekä kartoittaa uusia uramahdollisuuksia. Tämän jälkeen työntekijä voi kokeilla uusia työ- tapoja tai aktiviteetteja ja tuottaa samalla palautetta eksploraatioprosessiin. Palautteen perusteella työntekijä tekee valinnan, omaksuuko hän uuden roolin. Omaksuessaan uuden roolin työntekijän osaidentiteetti muuttuu: vanhasta roolista luovutaan ja uudet taidot ja asenteet opitaan. (Ruohotie 2002, 57-58.)

Työympäristöllä on tärkeä rooli työntekijän ammatillisessa kasvussa. Työntekijöitä tulisi rohkaista itsensä kehittämiseen ja luoda jatkuvalle kasvupyrkimykselle mahdollisuudet.

Merkittävänä piirteenä on pidetty työntekijän sisäisen motivaation vahvistamista, joka yllä- pitää ja lisää ammatillista kompetenssia. Tämä edesauttaa organisaation työympäristön muuttumista entistä innovatiivisemmaksi. Innovatiivisuuteen kannustavan työympäristön tunnuspiirteitä ovat muun muassa riittävät resurssit, tuki ja kannustus, hyvä projektijohto, riittävän väljä aikataulu sekä vapaus. On tärkeää, että ilmapiiri sallii virheitä sekä kannus- taa riskien ottamiseen. (Ruohotie 2002, 59-61.)

(7)

4

2 Lähtötilanteen kuvaus

Ammatillinen kehittyminen ja kasvu ovat jatkuvaa osaamisen kehittämistä suhteessa työ- elämän vaatimuksiin. Se on sekä tietoista että tiedostamatonta sisäistä kasvua, jota oh- jaavat tunteet, suoritus, eettiset valinnat ja reflektio. Tiivistettynä ammatillinen kasvupro- sessi on tietojen, taitojen ja tunteiden kohtaamista. Sillä on yhteisöllinen ulottuvuus, johon liittyy ammatillisen arvostuksen sisäistäminen ja oman roolin löytäminen työyhteisössä ja se tarvitsee yleensä kasvualustakseen toimivan työyhteisön. Lisäksi kasvu edellyttää niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin henkistä hyvinvointia ja tasapainoa. Ammatilliseen kasvuun vaikuttavat myös arkipäiväiset tilanteet, osallisuus organisaation toiminnassa sekä ongelmanratkaisu yhdessä kollegoiden kanssa. Tätä kutsutaan ns. hiljaiseksi tiedok- si, jota syntyy teorian ja käytännön yhteensovittamisesta. Ammatillinen kasvu on suuri voimavara, josta jokainen hyötyy. (Wallin 2007.)

Ammatillisessa kehittymisessä oman osaamistason sekä työssä tarvittavien taitojen tunnistaminen on tärkeää. Se auttaa hahmottamaan, millaiset ovat omat taidot ovat suhteessa työtehtävien vaatimuksiin ja miten itseään voi lähteä kehittämään ammatillisesti. Tä- män luvun tarkoituksena on analysoida omassa työssä tarvittavia työtehtäviä sekä tunnistaa tämän hetkinen osaamistaso. Lisäksi tulen käymään läpi työpaikalla olevat sidosryh- mät ja analysoimaan sekä omia että työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja.

2.1 Oman nykyisen työn analyysi

Tulevien viikkojen aikana työnkuvaani kuuluu ohjelmistotestaajan työt sekä kehittäjän työ- hön liittyvät harjoitustehtävät. Minua tullaan kouluttamaan projektiin kehittäjäksi, joka tapahtuu verkon välityksellä. Meillä on koulutusryhmä, jota vetää Intiassa sijaitseva koulutta- jamme. Koulutuspäiviä on kaksi kertaa viikossa, jolloin käymme tulevan kehittämistehtä- väharjoituksen tehtävänannon läpi sekä edellisen tehtävän ratkaisun. Ohjelmistotyössä tulen testaamaan kansainvälistä ja kokonaisvaltaista vakuutusalan järjestelmäratkaisua, johon kuuluu kolme osaa: vakuutusjärjestelmä, korvaustenhallintajärjestelmä sekä lasku- tushallintajärjestelmä. Tulen toimimaan pääasiassa korvaustenhallintajärjestelmän testaa- jana. Korvaustenhallintajärjestelmän erityispiirteitä ovat automatisoidut prosessit, jotka kasvattavat yrityksen tuottavuutta ja vähentävät käsittelykustannuksia. Lisäksi järjestelmä lisää liiketoiminnan ketteryyttä ja kehittää operatiivisten toimintojen hallintaa.

Työssäni käytetään testiviitekehyksenä riski- ja vaatimusperusteista testausta. Riskiperus- teisen testauksen tarkoituksena on keskittyä testattavan ohjelman kriittisiin toimintoihin (Amland 2000). Riski voidaan määritellä niin, että kerrotaan mahdollinen vaurio sen to-

(8)

5

dennäköisyydellä. Vauriot voivat olla taloudellisia, ne voivat vaikuttaa muihin toimintoihin tai järjestelmiin tai ne voivat esimerkiksi vahingoittaa yritysidentiteettiä. (Schaefer 2004, 5.) Riskien määrittely auttaa niiden priorisoinnissa, sillä testaajilla on yleensä vain rajalli- nen määrä aikaa. Onkin siis mahdotonta, että kaikki mahdolliset testitapaukset voitaisiin testata. Vaatimusperusteinen testaus tarkoittaa, että testaus perustuu vaatimuksiin, joita ovat tekniset, liiketoiminnalliset sekä ei-toiminnalliset vaatimukset (Yritys X 2019). Tekni- set ja liiketoiminnalliset vaatimukset ovat toiminnallisia ja vastaavat kysymykseen, mitä ohjelmisto tekee. Ei-toiminnalliset vaatimukset sen sijaan vastaavat kysymykseen, miten ohjelmisto tekee, ja määrittelevät tulevan ohjelmiston rajoitukset. (Paakki 2011.) Testaus- prosessi koostuu kahdesta tärkeästä osa-alueesta: ensin vahvistetaan, että vaatimukset ovat oikeita, yksiselitteisiä ja loogisesti johdonmukaisia. Sen jälkeen suunnitellaan tarvitta- vat ja riittävät testitapaukset, jotka vastaavat näitä vaatimuksia ja varmistetaan, että testitapaukset ja koodi täyttävät vaatimukset. (Bender RBT 2009.)

Yksi tärkeimmistä projektiviitekehyksistä Yritys X:n projekteissa on SAFe. Se on vapaasti käytettävissä oleva integroitujen periaatteiden, käytäntöjen ja osaamisen tietokanta, jota yritykset voivat käyttää ketterän kehityksen projekteissa. SAFen menetelmiin kuuluvat muun muassa Lean, Agile, DevOps sekä Scrum. (Scaled Agile 2019.) Agile tarkoittaa yleisesti ketterää menetelmää, jossa pyritään saavuttamaan asiakkaan tyytyväisyys ja toimiva ohjelma dokumentoinnin, suunnittelun ja koodaamisen avulla (Lappalainen, 2007).

DevOps on yksi ketteristä menetelmistä, joka on tarkoitettu ohjelmistopalvelujen tuottami- seen (Wakaru 2019). Tulen työskentelemään osana projektia, jossa viitekehyksenä on käytössä SAFe.

Pääasiallisia työtehtäviäni ovat testitapausten suunnittelu ja toteutus, laadunvarmistus, raportointi ja dokumentointi sekä viestintä eri sidosryhmien välillä. Olen työssäni vasta aloittelijan roolissa, joten vastuun määrä on vielä tässä vaiheessa kohtalaisen pieni. Tulen myös käyttämään jonkin verran aikaa itse työn opiskeluun, ja varsinaiset työtehtävät tulevat tarkentumaan myöhemmissä luvuissa.

Työssäni tarvitsen paineensietokykyä, loogista ajattelukykyä sekä suunnitelmallisuutta.

Saattaa esimerkiksi käydä niin, että testattava ohjelma annetaan testaajalle vasta viime hetkellä, jolloin ei ole riittävästi aikaa tai resursseja toteuttaa kaikkia suunniteltuja testejä.

Lisäksi testikattavuus ei voi koskaan olla 100 prosenttia. Tämä muodostaa omat haas- teensa, sillä ohjelmistossa voi olla piileviä vikoja, jotka ovat jääneet testikattavuuden ulko- puolelle. Ryhmätyö- ja viestintätaidot ovat tärkeitä taitoja, joita tarvitsen projektityöskente- lyssä. Työskentelen eri sidosryhmien kanssa, joista osa on kansainvälisiä. Onkin tärkeää, että työssäni kykenen kommunikoimaan eri taustoista tulevien ihmisten kanssa niin suo-

(9)

6

meksi kuin englanniksi. Tärkeimpiä taitoja ovat raportointi- ja dokumentointitaidot: jotta testitapauksia voidaan toteuttaa, täytyy niiden olla dokumentoitu niin hyvin, että kuka tahansa ymmärtää tekstin ja voi toteuttaa sen.

Osaamistasoni suhteessa työtehtävieni osaamisvaatimuksiin on tällä hetkellä aloitteleva toimija. Tulen tarvitsemaan niin kirjallista kuin muiden kollegojen ohjeistusta, ja itsenäinen ja joustava suoriutuminen on vajavaista. Uskon kuitenkin vahvasti, että työtä tekemällä ja eteen tulevien haasteiden ratkomisella on suuri vaikutus omaan oppimiseen ja kehittymiseen. Ruohotie (2002, 137) kertoo kirjassaan kokemuksesta oppimisesta, jossa käytän- nön kokemus nähdään tarttumapintana, johon teoreettiset kuvausmallit kiinnittyvät. Kun teoreettinen opetus yhdistetään käytännön kokemukseen, teoreettiset käsitteet sisäistyvät ja muuttuvat omakohtaisiksi. On tärkeää kuitenkin pitää mielessä potentiaalinen kokemuksesta oppiminen, sillä kaikki kokemukset eivät välttämättä johda oppimiseen. (Ruoho- tie 2002, 141.)

Työpaikalla koen olevani itseohjautuva oman osaamisen kehittämisen suhteen. Etsin ja haen erilaisia mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoani jatkuvasti. Ruohotien (2002, 157) mukaan itseohjautuvuudella tarkoitetaan oppijan tietoisuuden tilaa ja valmiutta itseohjattuun oppimiseen. Itseohjautuvan ominaisuuksiin kuuluvat omatoimisuus, emotionaalinen itsenäisyys, solidaarisuus, kyky dialogiin, reflektiivisyys, sitoutuminen ja sopeutuminen. Ne henkilöt, jotka asettavat oppimis- tai osaamistavoitteita, pyrkivät hankkimaan mahdollisimman kattavan asiantuntemuksen opittavassa asiassa ja käyttävät muita todennäköi- semmin syväprosessointia. Syväprosessointiin liittyvät systemaattinen opiskelutapa, kyky prosessoida oppimaansa, voimakas sisäinen motivaatio sekä laaja taito logiikan ja intuiti- on avulla syventää ymmärrystään. (Ruohotie 2002, 167.) Yrityksellämme on oma portaali, josta löytyy vapaasti suoritettavia kursseja eri aihealueista. Olen käyttänyt tätä aktiivisesti ja suorittanut sieltä muun muassa Scrum- ja Software Development -kursseja sekä ohjel- mistotestaukseen liittyviä kokonaisuuksia. Lisäksi minulla on tavoitteena suorittaa kehitet- tävän vakuutusalan tietojärjestelmän sertifikaatti kuluvan vuoden loppuun mennessä, joten tulen lukemaan säännöllisesti kyseisen sertifikaatin oppimateriaaleja. Sertifikaatin suorittaminen on tärkeää koko yritykselle, sillä se on arvostettu osoitus osaamisesta, kun valmistellaan tarjouksia asiakkaille.

Työssäoloni aikana olen oppinut teoriassa oikeaoppisten testitapausten suunnittelun ja niiden raportoinnin, tarvittavien järjestelmien käytön sekä viitekehysten teoriat, joiden alla työskentelen. En ole kuitenkaan vielä päässyt soveltamaan näitä teorioita käytännössä, joten varsinainen osaaminen käytännössä tulee ilmi myöhemmissä luvuissa. Testitapaus on tuotos, joka pitää sisällään esiehdot, ohjelmalle annetut syötteet ja oletetun tuloksen

(10)

7

sekä todellisen tuloksen. Testitapaus perustuu asiakkaan laatimiin vaatimuksiin sekä tes- taustasoon. Testaustasoja on yksikkötestaus, integraatiotestaus, järjestelmätestaus ja hyväksymistestaus. Testitapaus testataan joko lasilaatikkomenetelmällä tai mustalaatik- komenetelmällä. Hyvän testitapauksen tarkoituksena on paljastaa ohjelmassa piilevä virhe, jota ei ole havaittu aiemmin. (Jäntti 2003, 19-20.) Testitapauksen raportoinnissa on tärkeää merkitä tekijän nimi ja kuvaava otsikko. Raportissa täytyy määritellä, mihin toimin- nalliseen alueeseen testi kuuluu ja mitä vaatimusta testillä on tarkoitus verifioida. Testin esiehdoissa kuvataan kaikki olennaiset ehdot, jotta testi voidaan suorittaa ja jälkiehdoissa kuvataan kaikki olennaiset jälkiehdot, jotta voidaan vahvistaa testin kaikkien vaiheiden toimivuus. Lisäksi täytyy kuvata testidata sekä järjestelmäversiot, joissa testin ohjelman täytyy toimia. Testiaskeleet täytyy merkitä niin tarkasti, että kuka tahansa voi suorittaa testin. Lopuksi kuvataan testin odotettu lopputulos, jotta tiedetään, että onko testi läpäisty vai hylätty. (Yritys X 2019.)

2.2 Sidosryhmät työpaikalla

Sidosryhmiäni ovat kaikki ne tahot, joiden kanssa olen työasioissa vuorovaikutuksessa, jotka vaikuttavat toimintaani ja joiden toimintaan oma toimintani vaikuttaa. Sisäisiin sidos- ryhmiini kuuluvat yrityksen henkilöstö ja johto, omistajat ja rahoittajat. Ulkoisiin sidosryh- miini kuuluvat Asiakas Y:n henkilöstö ja johto. Tulen työskentelemään testauskeskitty- mässä, joten tärkeimmät sidosryhmäni ovat sekä oman yksikköni että asiakasyrityksen työntekijät.

Kuva 1 havainnoi Yritys X:n testausyksikköä. Yksikön johdossa on testaushallinto, johon kuuluvat testauspäällikkö, ohjelmatestauspäällikkö sekä Asiakas Y:n testaushallinto. Tes- taustiimien johtajien tehtävänä on raportoida toiminnastaan testauspäällikölle, joka kom- munikoi asiakkaan kanssa testausprojektin etenemisestä. Tulen kuulumaan tuotetestaus- tiimiin ja raportoin työstäni kyseisen tiimin johtajalle. Tukitiimit hallitsevat testiaineistoa, joten ne ovat omalle työlleni tärkeitä tukipilareita.

(11)

8 Kuva 1. Testauskeskittymä

Työskentelen osana isoa hanketta, jonka tehtävänä on uudistaa kokonaan Asiakas Y:n tietojärjestelmät. Hankkeessa on useita samanaikaisia projekteja, joista jokainen vie hanketta eteenpäin omalta osaltaan. Projektit etenevät samaan aikaan, joten on erittäin tär- keää, että jokainen projekti pysyy aikataulussaan ja että organisaatioviestintä toimii saumattomasti. Ensimmäinen julkaisupäivä on maaliskuussa 2020, ja hankkeen tulisi olla kokonaisuudessaan viety loppuun vuoteen 2024 mennessä.

Hankkeen organisaatiojärjestys on monitasoinen ja -ulotteinen. Hankkeen johto koostuu Asiakas Y:n henkilöstöstä. Projektikokonaisuudet on jaettu neljään eri kategoriaan: tuote, migraatio, CRM ja front-end. Tuotekategoria pitää sisällään jokaisen tuotteen projektiryh- män, ja itse kuulun vahinkojen hallintajärjestelmän projektiryhmään. Migraatio tarkoittaa toimenpidettä, jossa vanhasta järjestelmästä siirretään dataa uuteen järjestelmään, ja saatan tulla tekemään joitakin työtehtäviä tähän kategoriaan liittyen. Jokainen tiimi toimii Agile-viitekehyksen mukaan. Tiimiin kuuluvat Scrum Master, tekninen tuoteomistaja, toi- minnallinen analyytikko, integraatio- ja konfiguraatiokehittäjät, testauspäällikkö ja testaajat sekä liiketoiminta-analyytikko. Lisäksi jokaisella tiimillä on aina tuoteomistaja.

Työni kannalta pidän keskeisimpänä asiana asiakastyytyväisyyttä, sillä koen sen olevan yksi keskeisimpiä mittareita projektin onnistumisessa. Lisäksi projektin onnistumiseen vaikuttaa muun muassa se, miten hyvin kommunikointi ja tiimityöskentely sujuvat projekti- ryhmissä. Kun olen vielä aloittelijan roolissa, pidän hyvin tärkeänä asiana myös esimiehel- täni sekä kollegoiltani saamaa palautetta, sillä ne auttavat minua kehittymään työssäni ja antavat minulle oikeaa suuntaa työtehtävilleni.

(12)

9 2.3 Vuorovaikutustaidot työpaikalla

Hyvän sisäisen viestinnän määritelmiä ovat avoimuus, rehellisyys, nopeus ja ymmärrettä- vyys. Organisaatioviestinnän tavoitteena on, että jokainen organisaation jäsen tietää, mis- sä mennään ja on perillä tulevista muutoksista. Sen tehtävinä ovat työtehtäviin liittyvien tietojen välittäminen, sisäisen kulttuurin rakentaminen ja vahvistaminen, organisaation muutoksista viestiminen, organisaation mission ja arvojen jalkauttaminen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Viestintä luo perustan koko organisaation toiminnalle. Se voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kasvokkaiseen, painettuun ja sähköiseen viestin- tään. Kasvokkainen viestintä tapahtuu kokouksissa, tapahtumissa sekä arkisissa tilanteissa. Painettu viestintä näkyy työpaikalla ilmoitustauluilla sekä printtimateriaaleina. Sähköi- nen viestintä tapahtuu sähköisissä viestintävälineissä, kuten esimerkiksi sähköpostit ja sisäiset verkkosivut. Onnistunut viestintä luo työntekijöille vastuullisen ja tärkeän suhteen organisaation asioihin ja tämä tekee työntekijöistä motivoituneempia sekä sitoutuneempia.

Tämän edellytyksenä on, että tieto kulkee tasapuolisesti jokaiselle työntekijälle yhtä aikaa.

(Piha 2014.)

Tehokkain viestintämuoto on suullisesti kasvokkain viestiminen. Tällöin ihminen pystyy eleillään ja äänenpainollaan helpottamaan viestin ymmärtämistä. Se ei kuitenkaan joka tilanteessa ole mahdollista, saati tehokkainta. Isoissa organisaatioissa suullisesti keskus- tellut päätökset tulee viestiä vielä sisäisesti isommalle joukolle, jolloin kaikki tietävät, mis- sä mennään. Näin ollen jokaista on mahdoton tavoittaa kasvotusten, ja sähköisten viestin- tävälineiden merkitys korostuu. (Vähätalo 2018.) Tässä voidaan törmätä yhteen viestinnän haasteista, joka on tiedonkulku. Se voi johtua siitä, ettei asioita viestitä tarpeeksi tai siitä, etteivät ne tavoita henkilöstöä. Tähän voi auttaa se, että yrityksellä on oikeat ja riittävät välineet sisäiseen viestintään. Sähköiset järjestelmät toimivat hyvin sisäisen viestinnän välineinä, koska niiden avulla voidaan jakaa nopeasti ja saumattomasti viestejä, jotka ta- voittavat monta henkilöä samanaikaisesti. Täytyy kuitenkin varmistaa, että tieto on helposti löydettävissä ja että se saavuttaa mahdollisimman monta. (Jackson 2018.) Yritys voi edesauttaa tätä luomalla jokaiselle työntekijöille tietyt rutiinit sisäisten viestintäkanavien käytöstä, jotta henkilöstö käyttää niitä säännöllisesti ja aktiivisesti.

Vuorovaikutus tapahtuu työpaikalla kasvotusten sekä erilaisten viestimien ja projektinhal- lintasovellusten kautta. Pääviestintävälineitä ovat Skype for Business, Microsoft Outlook, ALM Octane, JIRA sekä yrityksen sisäiset verkkosivut. Käytämme Skype for Business - ohjelmaa pikaviestintävälineenä sekä virtuaalikokouksissa, ja Microsoft Outlook toimii sähköpostijärjestelmänä sekä kalenterivarausjärjestelmänä. Sisäisillä verkkosivuilla uuti- soidaan niin globaalisti kuin Suomen sisäisestikin ajankohtaisia asioita ja työntekijät eri

(13)

10

puolilla maailmaa voivat käydä keskustelua keskenään. Outlook ja sisäiset verkkosivut ovat minulle jo tulleet tutuiksi, mutta Octane ja JIRA ovat vielä tuntemattomia. ALM Octa- ne on projektinhallintatyökalu, joka soveltuu hyvin niin vesiputousmallisiin projekteihin kuin ketterän kehityksen projekteihin. JIRA on tehtävienhallintatyökalu, jonka avulla on helppo seurata ketteriä ohjelmistokehitysprojekteja.

Vielä tässä vaiheessa en osaa sanoa, kuinka usein projektin ympärillä tapahtuu vuorovaikutusta ja missä tilanteissa. Tiedän kuitenkin, että projektitiimissämme tulee olemaan vii- koittaisia palavereja, joissa käydään läpi, mitä ollaan tehty, mitä tullaan tekemään, ja onko tullut jotain ongelmia vastaan. Erillisiä tiimipalavereja, joita esimieheni pitää, on kerran kuukaudessa. Ne tapahtuvat kasvotusten ja niissä käydään läpi ajankohtaisia asioita. Li- säksi minulla on esimieheni kanssa kahdenkeskisiä tavoitekehityskeskusteluja, joissa käymme läpi omia tavoitteitani sekä kehittymistäni.

Yksi suurimmista haasteista minulle tulee luultavasti olemaan kommunikointi kansainvälis- ten kollegoideni kanssa. Olen asunut ja työskennellyt ulkomailla, joten tavanomainen pu- hekieli arkitilanteissa ei tuota ongelmia. Sen sijaan vakuutus- ja ohjelmistoalan englannin- kieliset termit eivät kaikki ole minulle entuudestaan tuttuja, joten ne vaativat vielä hieman opettelua. Toinen haaste on uusien järjestelmien käytön opettelu. En ole käyttänyt vielä kertaakaan projektinhallintajärjestelmiämme, joten niiden käytön opettelu saattaa olla haastavaa ja aikaa vievää.

(14)

11

3 Päiväkirjaraportointi

3.1 Seurantaviikko 1 Maanantai 02.09.2019

Yritys X on asettanut henkilöstölleen tavoitteeksi suorittaa tietty määrä koulutuksia kulu- vana tilikautena, ja pyrin edistämään tätä tavoitetta omalta osaltani. Päivän tavoitteena on suorittaa vähintään yksi koulutus yrityksen omasta koulutusjärjestelmästä, jotta saavutan yritystasolta tulleen tavoitteen ennen tilikauden päättymistä. Toisena tavoitteena tälle päi- välle on jatkaa erään vakuutusjärjestelmän sertifiointikurssia. Järjestelmä on nimeltään Guidewire ClaimCenter. Se on korvaustenhallintajärjestelmä, jota käytetään vahinkova- kuutusten korvaustenhallinnassa kokonaisvaltaisesti. Tulen työskentelemään projektissa, jossa kyseistä järjestelmää käytetään, joten sertifikaatin suorittaminen on roolini kannalta tärkeää. Sertifiointikurssin pakolliset kurssikokonaisuudet olen käynyt jo läpi, joten nyt on hyvä aika kerrata kurssin aihealueita uudelleen. Tarkoituksenani on aloittaa sertifiointikurssin osa-alue järjestelmäintegraatiosta ja sen perusteella arvioida, kuinka kauan aikaa minulla menee kurssin suorittamiseen kokonaisuudessaan.

Suoritin onnistuneesti yrityksen omasta koulutusjärjestelmästä koulutuksen ja saavutin yritystasolta tulleen tavoitteen aikataulussa. Valitsin koulutuksen nimeltä ”Keeping Your Skillset Current in the Digital Economy”, sillä koin, että siitä on itselleni hyötyä ammatillisen kehittymiseni kannalta. Kurssi keskittyi ammatilliseen kehittymiseen sekä osaamisen ylläpitoon. Pysyäkseni ajan tasalla digitaalisessa maailmassa minun on oltava avoin jatkuvalle oppimiselle sekä kykyjeni kehittämiselle. Kurssi opetti minulle keskeisiä asioita työelämän muutoksista ja niitä työelämätaitoja, jotka ovat tänä päivänä erittäin kysyttyjä.

Työn automatisoitumisen myötä tärkeimmiksi taidoiksi ovat tulossa sosiaaliset vuorovaikutustaidot sekä ongelmanratkaisukyky. Näitä taitoja on vaikea automatisoida ja koneistaa, joten niiden katsotaan olevan ihmisille tärkeitä taitoja osata. Opin myös, että lukemalla ajoittain oman alansa työpaikkailmoituksia, voi saada hyvän käsityksen siitä, mitä itseltä- kin mahdollisesti odotetaan työelämässä. Järjestelmäintegraatiokurssia ehdin kerrata pi- kaisesti työpäivän lopussa ja pyrin vahvistamaan aiemmin opittuja asioita. Lisäksi sain suunniteltua seuraavalle päivälle kerrattavat asiat.

Tiistai 03.09.2019

Eilen toteuttamani suunnitelman mukaan tavoitteenani tänään on edetä järjestelmäinteg- raatiokurssissa vähintään kolmen osa-alueen verran. Osa-alueina ovat XML-tiedostot,

(15)

12

Web Service –palvelut sekä lisäosat ja todennuspalvelut. Tavoitteenani on ymmärtää, mitä ne ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää käytännön projekteissa. Minulla on myös aamulla työnantajani tarjoama kehonkoostumusmittaus, joka on osa Yritys X:n työhyvin- vointisuunnitelmaa ja siihen sai halutessaan osallistua. Olin suunnitellut tämän päivän tavoitteet jo edellisenä päivänä ja huomasin, että sen avulla minun oli helppo aloittaa työ- tehtäväni.

Tavoitesuunnitelmani oli onnistunut, sillä sain tänään käytyä kaikki kolme mainitsemaani osa-aluetta läpi. Kertasin XML-tiedostojen malleja ja kuinka XML-tiedostoihin voidaan lisä- tä kenttiä. XML-tiedostoissa tieto merkitään ja jäsennetään XML-tunnisteiden avulla. Tie- dostot ovat helposti siirrettävissä järjestelmästä toiseen, sillä niitä voi käyttää missä tahansa laiteympäristössä tai käyttöjärjestelmässä. (Microsoft Office, 2019.) Lisäksi opin, minkälaisia lisäosia korvaustenhallintajärjestelmässä on ja miten niitä konfiguroidaan.

Huomasin kuitenkin, että ymmärrykseni kyseisistä asioista jäi vajavaiseksi, eivätkä koulu- tusmateriaalit olleet kovinkaan käytännönläheisiä. Tämä opetti itsestäni sen, että sisäistän lukemani asiat paremmin, kun pääsen kokeilemaan niitä välittömästi käytännössä erilaisten harjoitusten avulla. Työpäivän aikana löysinkin verkosta erään sivuston, jossa on sa- moista aihealueista erilaisia oppimateriaaleja sekä itsenäisiä tehtäviä. Aloitin käymään sivuston XML-materiaalia läpi ja suunnittelin työpäivän päätteeksi, että opiskelen seuraavana päivänä sivustolla olevan materiaalin loppuun.

Keskiviikko 04.09.2019

Tavoitteenani tänään on opiskella eilen löytämälläni sivustolla olevat materiaalit XML- perusteista sekä XSD Schema- ja Web Services-aihealueista. Näiden avulla pystyn sy- ventämään ammatillista osaamistani ohjelmointialalla, ja ne auttavat minua varsinaisen sertifiointikurssin suorittamisessa. XML on tietojen tallennukseen ja siirtoon kehitetty ohjelmointikieli, kun taas XSD Schema määrittelee XML-tiedoston rakenteen. Web Services ovat verkkosovelluskomponentteja. (Refsnes Data, 2019.)

Sain opiskeltua tavoitteiden mukaisesti ja ehdin aloittamaan sertifiointikurssissa konfiguraatio-aihealueen kertauksen. Opin tänään, mitä XSD Schema tarkoittaa ja miten se liittyy XML-ohjelmointikieleen. Lisäksi syvensin osaamistani XML:n käyttökohteista ja siitä, miksi sitä kannattaa organisaatioiden käyttää. Seuraavalle päivälle suunnittelin käyväni loppuun konfiguraatio-osion kertauskurssin ja tavoitteenani on ymmärtää paremmin, kuinka kor- vausten hallintajärjestelmää muokataan vastaamaan asiakkaan tarpeita.

Torstai 05.09.2019

(16)

13

Tänään opiskelen konfiguraatio-osuuden loppuun ja aloitan mahdollisesti toisen osuuden sertifiointikurssista. Tavoitteenani on ymmärtää paremmin testattavaa ja kehitettävää jär- jestelmää, ennen kuin siirryn käytännön työtehtäviin. Sain tänään kuulla, että asiakas on hyväksynyt minut sekä kaksi muuta kollegaa liittymään projektin testaustiimiin, joten pää- sen pian aloittamaan työtehtävät ohjelmistotestauksen parissa.

Työpäiväni sujui jälleen opiskelun merkeissä. Opin tänään, kuinka korvaustenhallintajär- jestelmää konfiguroidaan vastaamaan asiakkaan vaatimuksia. Asiakkaan vaatimusmäärit- telyt voivat olla käyttöliittymän ulkoasuun liittyviä määrittelyjä eli halutaan esimerkiksi, että asiakkaan tiedoissa näytetään myös kaikki hänen vakuutuksensa yhteenvetolistana. Näi- den vaatimusmäärittelyjen pohjalta järjestelmästä rakennetaan asiakkaan toiveiden mu- kainen ja ne ovat tärkeä osa omaa työtäni. Mitä kattavammin jokin toiminto on määritelty, sitä paremmin ohjelmistokehittäjä tai –testaaja pystyy tekemään työnsä. Olen pysynyt hyvin opiskelutavoitteissani, eikä vielä ole tullut haastavia tilanteita vastaan. Odotan innol- la ensi viikkoa, jolloin aloitan työskentelyn varsinaisessa projektissa.

Perjantai 06.09.2019

En ole suunnitellut kuluvaa työpäivääni etukäteen, mutta luultavasti tämäkin työpäivä menee opiskelun merkeissä. Huomaan, ettei aamuni ole yhtä tehokas kuin aikaisempina päi- vinä, jolloin olin suunnitellut tulevan työpäiväni etukäteen. Tulen kertaamaan ohjelmointikieli Gosun perusteita, sillä koen tarvitsevani siinä vielä kertausta. Tavoitteenani on käydä Gosun kurssimateriaali kertauksena tänään läpi kokonaan. Gosu on ohjelmointikieli, joka on kehitetty Guidewire-järjestelmiä varten, eikä sitä käytetä missään muussa järjestel- mässä.

Tämän päivän tavoitteeni toteutuivat ja sain kerrattua Gosua. Se tuli tarpeeseen, sillä koen sisäistäneeni ohjelmointikielen säännöt paremmin. Gosu on joissain määrin melko samanlainen kuin Java-ohjelmointikieli. Oivalsin tänään, että saan työpäivistäni tehokkaam- pia, kun suunnittelen päivän tehtävät etukäteen. Tätä taktiikkaa tulen hyödyntämään jat- kossakin, jotta saan työpäivistäni mahdollisimman paljon irti. Tänään sain lisäksi kuulla, että aloitan ensi viikon maanantaina työtehtävät testaustiimissä ja minulla on silloin verk- kotapaaminen tiimin testauspäällikön kanssa. Tulen työskentelemään aluksi kahden kol- legan kanssa ja tulemme suorittamaan työtehtäviä yhdessä.

Viikkoanalyysi

(17)

14

Vaikka minulla ei ollut varsinaisia työtehtäviä kuluneen viikon aikana, oli viikko kuitenkin erittäin tuottoisa. Minulla oli aikaa kehittää osaamistani niillä osa-alueilla, jotka koin itselleni haastaviksi ja jotka mielestäni vaativat vielä harjoittelemista. Itseohjautuvuuteni oli mer- kittävässä roolissa viikon aikana, sillä asetin itse itselleni tavoitteet opiskeltavien asioiden suhteen. Alkuviikosta opiskelin ammatillista kehittämistä ja XML-ohjelmointikieltä, kun taas loppuviikosta keskityin enemmän opiskelemaan korvaustenhallintajärjestelmää sekä val- mistauduin tulevaa sertifiointikoetta varten.

Yhdeksi tärkeimmäksi aiheeksi viikon aihe-alueista nostan omien työelämätaitojen tunnis- tamisen ja kehittämisen. Mielestäni on tärkeää tunnistaa ne taidot, jotka ovat oman roolin kannalta tärkeitä ja tiedostaa, kuinka niitä voi lähteä kehittämään. Ammatillista kasvua kuvaavassa luvussa 1.2 mainittiin eksploraatiovaihe, joka kertoo työelämätaitojen tunnis- tamisesta. Eksploraatiovaihe voidaan jakaa kahteen eri alavaiheeseen, joista ensimmäi- nen on niiden taitojen etsiminen ja tutkiminen, jotka ovat kysyttyjä tai tulossa tärkeiksi omalla alalla. Kuluvalla viikolla opin, että esimerkiksi lukemalla asiaankuuluvien työpaik- kailmoitusten vaatimuksia tutkinnoista, todistuksista sekä eri ohjelmistojen osaamisista voidaan kartoittaa, mitä taitoja itse voisi lähteä kehittämään. Lisäksi kannattaa verkostoi- tua oman alan työntekijöiden kanssa sekä konsultoida organisaation henkilöstöhallintoa oman roolin kannalta tärkeistä työelämätaidoista. (Yritys X 2019.)

Toinen eksploraatiovaiheen alavaiheista on priorisointi. On turhaa keskittyä moneen asi- aan samanaikaisesti, sillä aivot eivät ehdi prosessoida niitä kunnolla. Sen sijaan pitäisi osata asettaa nämä tunnistetut taidot tärkeysjärjestykseen ja suunnitella, mihin taitoihin keskittyä ensimmäisenä. Priorisoinnissa täytyy ottaa huomioon, kuinka relevantti kukin taito on omalle roolille, kuinka siirrettäviä taidot ovat eri tehtäviin, tukeeko taito digitaalista muutosta ja kuinka pitkään taito pysyy merkityksellisenä. (Yritys X 2019.)

Ammatillisen kasvun luvussa mainittiin lisäksi työympäristön rooli työntekijän ammatillisessa kasvussa. Yrityksessämme on hiljattain otettu käyttöön ohjelma, joka auttaa henki- löstöä suunnittelemaan omaa urapolkuaan sekä ammatillista kehittymistään. Ohjelmassa on valmiita roolikuvauksia ja suosituksia, mitä työelämätaitoja kunkin roolin omaavalla henkilöllä tulisi olla ja se edesauttaa henkilöstön omaa urasuunnittelua. Ohjelman avulla jokainen voi tarkistaa, mitä odotuksia yrityksellä on kunkin roolin suhteen ja mitä taitoja itseltä vielä puuttuu tai missä tarvitsee harjoitusta. Tämä tukee vahvasti jokaisen omaa ammatillista kehittymistä, työelämätaitojen tunnistamista sekä näiden taitojen priorisointia.

Mielestäni on erittäin hienoa, että yrityksessämme työntekijöitä tuetaan ammatillisessa kehittymisessään ja tarjotaan mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Huomasin, että viikon aikana minulla meni aikaa pohtiessani, mihin aiheeseen keskityn nyt ja mihin minun tulisi

(18)

15

keskittyä seuraavaksi. Yrityksemme ohjelma tulee säästämään huomattavasti työaikaa, sillä se helpottaa tunnistamaan omalle roolille tärkeitä olevia taitoja. Tulen ottamaan ohjelman käyttöön jossain vaiheessa ja uskon, että siitä tulee olemaan minulle erittäin paljon hyötyä.

Tänään aloitamme ohjelmistotestauksen työtehtävät, joten aamupäivällä minulla on verkkokokous tiimini testauspäällikön kanssa. Tiimi, johon tulen aluksi liittymään, on vakuutus- järjestelmätiimi. Olen tähän mennessä opiskellut pääasiassa korvaustenhallintajärjestel- mää, joten vakuutusjärjestelmä ei ole minulle entuudestaan tuttu. Järjestelmissä on kuitenkin samanlainen logiikka taustalla, joten uskon, että tulen oppimaan nopeasti uuden järjestelmän toiminnan. Ajattelin työni tueksi aloittaa tänään kurssin, jossa käydään läpi vakuutusjärjestelmää. Toivon, että saisin sen avulla paremman käsityksen järjestelmästä ennen aamupäivän kokousta.

Opiskelin tänään vakuutusjärjestelmää ja etenin siinä kolmen osa-alueen verran. Opin, miten järjestelmässä ollaan määritelty asiakastilit ja vakuutussopimukset. Jokaisella asia- kastilillä on yksi tai useampi voimassa oleva vakuutus ja asiakastiliin voi olla liitettynä useita eri yhteystietoja. Aamupäivällä meillä oli verkkokokous testauspäällikön kanssa, jossa kävimme läpi projektin työtilaa. Projektilla on useita eri työtiloja, joista tärkeimpiä ovat Octane, Jira ja Confluence. Octane on ohjelmistotestaukselle tarkoitettu työtila, jossa testaajat dokumentoivat testitapauksia, ajavat niitä sekä raportoivat löytämistään virheistä.

Jirasta löytyy asiakkaan vaatimusmäärittelyt ja sitä kautta voi seurata projektin tilaa. Con- fluencesta löytyy projektin dokumentaatio ja sinne raportoidaan myös oman työn etenemi- sestä. Verkkokokouksen jälkeen iltapäivällä tutustuin itsenäisesti Octane-työtilaan ja tut- kin, miten aikaisempia testitapauksia ollaan toteutettu sekä minkälaisia ongelmia testit ovat havainneet. Tutustuin myös muiden työntekijöiden dokumentointeihin, jotta minulla on parempi käsitys siitä, miten testitapaukset tulisi toteuttaa. En vielä päässyt tutustumaan Jira-työtilaan, sillä saan sinne tunnukset vasta myöhemmin.

Tiistai 10.09.2019

Saimme ensimmäisen tehtävänannon testauspäälliköltä ja tulemme tänään tekemään ensimmäisen testitapaukset. Tehtävän avulla pääsemme harjoittelemaan testitapausten suunnittelua ja dokumentointia sekä tutustumaan projektin eri työtiloihin. Olimme sopineet

(19)

16

tapaamisen tälle aamulle, jotta voimme aloittaa testitapausten kirjoittamisen yhdessä. Ilta- päivällä minulla on henkilöstötilaisuus, jossa kerrotaan aikaisemmin mainitsemastani yrityksen uudesta uramallista.

Ensimmäisten testitapausten toteutus sujui hyvin. Suunnittelimme testitapaukset käyttäjä- tarinaan, jossa käyttäjä luo uuden vakuutuksen ja sen jälkeen tekee vakuutusmuutoksen niin, että vakuutuksen hinta muuttuu. Pääsimme kaikkiin tarvittaviin järjestelmiin ja tutus- tuimme samalla Jira- ja Octane-työtiloihin. Työskentely ryhmässä sujui erittäin hyvin, vaikka yksi meistä olikin etäyhteydessä. Kommunikointimme oli saumatonta ja autoimme toinen toisiamme tarpeen mukaan. Jokainen antoi oman työpanoksensa ryhmätyössä ja opimme toisiltamme asioita, joita itse emme välttämättä olisi ymmärtäneet. Opin itse muun muassa sen, että Jira-työkalulla seurataan projektin kaikkia osa-alueita ja sieltä löytyy tarkemmat tiedot käyttäjätarinasta sekä sen hyväksymiskriteereistä. Octane-työkalua käyt- tävät pääasiassa testaajat ja sinne kirjataan varsinaiset testitapaukset. Opin, mitä tarvittavia tietoja täytyy olla dokumentoituna Octaneen, jotta testitapauksen voi suorittaa. Testita- pauksella täytyy olla nimi, testaustyökalun tyyppi, testityyppi ja –taso, testin esiehdot, testattava tuote, järjestelmäversio, testivaiheet sekä odotettu lopputulos. Iltapäivän henkilös- tötilaisuudessa opin, miten Yritys X:n uusi uramalli tukee työntekijöitään urasuunnittelussa ja oman osaamisensa kehittämisessä. Uramallin avulla jokaisella on mahdollisuus tutkia uraa Yritys X:n sisällä ja saada tietoa erilaisista mahdollisuuksista, miten omaa uraa voi lähteä kehittämään.

Esimiehemme ilmoitti tänään, että jokaisen tulisi suorittaa Yritys X:n omasta koulutusjär- jestelmästä pakollinen koulutus. Koulutus on nimeltään ”Application Management”. Se on suunniteltu sovellushallinnan ammattilaisille ja siinä kerrotaan yrityksemme sovelluskehi- tyskäytännöistä sekä sovellushallinnasta. Tänään minun on tarkoitus suorittaa kyseinen koulutus ja mikäli ehdin, niin tulen ajamaan eilen laatimiamme testitapauksia.

Koulutuksessa opin ymmärtämään sovellushallinnan laajuutta, sen toimintojen sekä muiden toimintojen vuorovaikutusta keskenään. Hyvä sovellushallinta tehostaa liiketoiminnan kilpailuetua, kasvattaa kustannustehokkuutta sekä sujuvoittaa digitaalista muutosta (Yritys X 2019). Tulen työskentelemään ohjelmistoprojekteissa, joissa sovellushallintaosaaminen on tärkeää. Kurssin suorittamiseen minulla meni kokonainen työpäivä, jonka vuoksi en ehtinyt ajamaan testitapauksia. Lisäksi sain päivän aikana kuulla, että minut siirretään pian korvaustenhallintajärjestelmän testaustiimiin eli siihen tiimiin, jonka järjestelmää olen opiskellut aikaisemmin.

(20)

17 Torstai 12.09.2019

Tänään tavoitteenani on ajaa toteuttamamme testitapaukset yhdessä ryhmäni kanssa ja laatia niistä selkeät raportit testauspäällikölle. Saimme palautteen meidän testitapausten suunnitelmasta. Palautteessa sanottiin, että testitapausten testiaskeleet tulevat olla yksi- tyiskohtaisemmat, jotta kuka tahansa ymmärtää, miten testitapaus etenee. Palautteen perusteella meidän tulee tehdä muutokset testitapauksiin. Jotta voimme toteuttaa muutokset, tulee meidän päästä testiympäristöön testaamaan itse järjestelmää ja tutkia, mitä eri vaiheita tarkalleen ottaen tulee vastaan vakuutusta luodessa.

Pääsimme tänään kirjautumaan testiympäristöön ja toteutimme siellä yhden manuaalisen testin. Testitapauksessa tarkasteltiin, näkeekö käyttäjä vakuutuksen hinnan muutokset, kun voimassaolevaa vakuutusta muutetaan. Testauspäälliköltä saamamme palautteen perusteella tarkensimme testivaiheita niin, että kerromme tarkasti, mitä muutoksia voi- massaolevaan vakuutukseen käyttäjän tulee tehdä ja miltä lopputuloksen tulee näyttää näiden muutosten jälkeen. Muutosten jälkeen ajoimme testitapauksen. Testaustyökaluksi määrittelimme manuaalisen ajon eli testi ajetaan manuaalisesti testiympäristössä. Testi- tyyppinä on funktionaalinen testi, sillä testaamme järjestelmän ulkoista toimintaa. Ajoimme testin vaihe vaiheelta ja raportoimme jokaisen vaiheen kohdalla, menikö se läpi vai ei.

Saimme testin jokaisen vaiheen menemään läpi, joten raportoimme testauspäällikölle tes- tiajon onnistuneen.

Aamulla minulla on verkkokoulutus, jossa kerrotaan fyysisen palautumisen keinoista. Kou- lutuksessa käydään läpi kehon kuormitustekijöitä tietokonetyössä ja miten näistä kuormi- tustekijöistä voidaan palautua mahdollisimman tehokkaasti. Työtehtäviä minulla ei ole toistaiseksi tälle päivälle, joten suunnitelmissani on jatkaa sertifiointikurssin kertausta.

Tavoitteenani on edetä vähintään kahden osa-alueen verran.

Työpäiväni oli kokonaisuudessaan rauhallinen ja se sujui pääasiassa sertifiointikurssia opiskellen. Ylitin tälle päivälle asettamani tavoitteet ja sain kerrattua kurssin kolme osa- aluetta. Kertasin korvaustenhallintajärjestelmän taloudellista toimintaa sekä sitä, miten sitä kehitetään asiakkaan vaatimusten mukaiseksi. Korvaustenhallintajärjestelmää voidaan automatisoida esimerkiksi niin, että tietyn tyyppiset korvaushakemukset menevät auto- maattiseen käsittelyyn ja asiakas saa korvauspäätöksen saman tien. Verkkokoulutus oli opettavainen ja sain siitä itselleni erittäin hyviä vinkkejä. Tietokonetyössä pääasiallisia

(21)

18

kuormitustekijöitä ovat ergonomiset sekä psyko-sosiaaliset kuormitustekijät sekä näön heikentyminen ja silmien väsyminen. Näiden aiheuttamia rasituksia ja vaivoja voidaan ehkäistä pitämällä riittävästi taukoja, tekemällä vastaliikkeitä, hyvällä ergonomialla sekä liikkumalla säännöllisesti. Toimistolla meillä on säädettävät työtasot ja istuimet, joten minun on helppo vaikuttaa omaan työergonomiaani. Psyko-sosiaalisia kuormitustekijöitä ovat muun muassa uuden oppiminen ja suuren tietomäärän hallitseminen, stressi, univaje sekä päihteet. Kaikki nämä heikentävät omaa tiedonkäsittelyä ja niihin on syytä kiinnittää huomiota.

Viikkoanalyysi

Kuluvan viikon aikana opin, miten projektin työympäristöjä käytetään ja mitä ne pitävät sisällään. Työympäristöjä käytetään testitapausten dokumentointiin, joten niiden osaaminen on roolissani tärkeää. Jira-työympäristö on tarkoitettu projektin eri osapuolten väli- seen kommunikaatioon, ja sitä käyttävät Yritys X:n työntekijöiden lisäksi asiakkaat. Octa- ne-työympäristö on ohjelmistotestauksen työkalu, jota käyttävät pääasiassa ohjelmistotes- taajat. Sinne dokumentoidaan testitapaukset ja raportoidaan mahdollisesti niissä esiinty- neet virheet. Onnistuneen ohjelmistohankkeen yksi edellytyksistä onkin sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä, ja sitä voidaan edistää toimivien kommunikointitapojen ja -kanavien avulla (Pikkarainen, 2017). Yksi hyviksi todetuista kanavista toimivaan ja läpinäkyvään viestintään Pikkaraisen mielestä on Jira, jota myös Yritys X käyttää suuressa hankkees- saan. Jirassa on tauluja, joita kuka tahansa hankkeen jäsen pääsee katsomaan ajasta riippumatta. Näin ollen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys niin omista kuin muiden työn- tekijöiden tehtävistä, ja jokainen voi tunnistaa nopeasti mahdolliset esteet. Tämä lisää viestintää ja läpinäkyvyyttä ohjelmistohankkeen sisällä. (Atlassian, 2019.) Olen työsken- nellyt eri yrityksissä erilaisissa projekteissa, ja jokaisessa projektissa työtilat ovat olleet suljettuja. Suljetuissa työtiloissa tiimit eivät ole pystyneet kommunikoimaan keskenään ja viestintä on ollut tiimien välillä hidasta. On ollut tunne siitä, ettei omaa työtään ole osannut suhteuttaa muiden tiimien tavoitteisiin. Vasta nykyisessä työssäni olen huomannut, kuinka tärkeitä ovat toimivat ja läpinäkyvät viestintäkanavat.

Projekteissa viestintä ja tehokas tiedonjako ovat avainasemassa. Pulkkasen (2016) mukaan viestinnän tulisi olla selkeää, säännöllistä ja rehellistä projektin jokaiselle sidosryh- mälle. On tärkeää, että projektitiimeillä on aina pääsy tarvittaviin tietoihin päätösten ja töi- den hoitamiseksi. Mielestäni tällä on suuri merkitys projektin kulkuun ja aikataulussa py- symiseen. Mikäli pääsyä tarvittaviin tietoihin joudutaan erikseen pyytämään tietyltä henki- löltä, vaikuttaa tämä suoraan projektin kulkuun ja työtehtävien kestoon. Koin itse viikon aikana haastavan tilanteen, jossa jouduin erikseen pyytämään pääsyä Jiraan eli projektin

(22)

19

työtilaan. En ollut saanut käyttäjätunnuksia Jiraan, ja tämä hidasti työntekoani hieman.

Jirasta minun olisi pitänyt päästä lukemaan käyttäjätarina, johon meidän piti suunnitella testitapaukset. Sain onneksi tunnukset heti seuraavana päivänä, kun esimieheni oli pyy- tänyt niitä asiakkaalta. Viikon aikana oli myös järjestelmäongelma testiympäristön kanssa.

Ympäristö oli ollut useamman tunnin poissa käytöstä ja minun olisi pitänyt suorittaa siellä testiajo. Onneksi järjestelmä saatiin toimimaan saman päivän aikana, joten työtehtäväni eivät pitkittyneet kovinkaan paljon. Näistä haasteista opin, että on tärkeää tietää, kenen puoleen kääntyä kussakin tilanteessa. Näin haasteet ja ongelmat saadaan selvitettyä mahdollisimman nopeasti, jotta päästään jatkamaan työtehtäviä. Ongelmien ilmentyessä on myös tärkeää, että kykenee sopeutumaan nopeasti eri tilanteisiin ja mahdollisesti siir- tymään toisiin työtehtäviin, kunnes ongelmat ovat ratkaistu. Esimerkiksi järjestelmäongel- miin minun tulee varautua myös jatkossa, sillä niitä voi tapahtua koska tahansa.

Luvussa 1.1 mainitaan myös ohjelmistotestaajan viestintätaidot. Ohjelmistotestaajan tulisi osata laatia dokumentit tarkkaan, selkeästi sekä ymmärrettävästi, sillä testitapaukset voivat päätyä projektissa kenen tahansa käyttöön. Esimerkiksi testivaiheita kirjoitettaessa on muistettava kirjata jokainen vaihe, mitä käyttäjän tulee tehdä. Jokaisen vaiheen jälkeen on lisäksi kirjattava validointivaihe, jossa varmistetaan, että edellinen vaihe on suoritettu onnistuneesti. On myös tärkeää huomioida ohjelmistoalan kansainvälisyys ja pitää mielessä, etteivät kaikki puhu keskenään samaa äidinkieltä. (Kasurinen 2013, 147). Projektissamme käytämme dokumentointiin englantia, sillä suuri osa projektiryhmäläisistä on kansainväli- siä. Tämä on kehittänyt kielellistä osaamistani ja olen oppinut raportoimaan testitapauksis- ta englanniksi.

Pääsin harjoittelemaan dokumentointi- ja viestintätaitojani kahden kollegani kanssa, kun toteutimme ensimmäiset testitapaukset ja niiden ajot. Tämä oli minun ensimmäinen kos- ketukseni ohjelmistotestaajan työhön käytännössä ja mielestäni oli hienoa, että saimme toteuttaa annetun tehtävän ryhmätyönä. Näin pystyimme auttamaan toinen toistamme, ja opimme sekä kehityimme yhdessä. Kasurinen (2013, 146) mainitsee, että ryhmähengelle tärkeitä asioita ovat muiden työsuoritusten arvostaminen, työkuorman jakaminen taitojen mukaan tasa-arvoisesti sekä kommunikointi. Loimme yhteisen tekstitiedoston pilvipalve- luun, johon kaikki pääsivät tekemään muokkauksia reaaliajassa. Järjestelmä, jota testa- simme, ei ollut minulle tuttu. Tähän sain apua ja ohjeistusta muilta ryhmän jäseniltä ja opin, miten järjestelmä käytännössä toimii. Testitapaus täytyi tehdä englanniksi, joten avustin kielitaidollani tekstin oikeinkirjoituksessa. Koin, että meillä oli ryhmän sisällä hyvä ryhmähenki ja että kaikki olivat tyytyväisiä työn lopputulokseen. Kommunikointimme oli avointa ja rehellistä, keskustelimme monipuolisesti eri näkökulmista ja opimme jatkuvasti toinen toisiltamme. Toimme jokainen vaihtoehtoisia toimintamalleja esiin ja mietimme kes-

(23)

20

kenään, mikä niistä on paras kuhunkin toimintoon. Ohjelmistotestauksesta kertovassa luvussa 1.1 mainitaan, että ohjelmistotestaajalta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja, sillä projektia tehdään harvoin yksin. Tämä pitää hyvin paikkaansa, sillä työskentelemme jatkuvasti projektiryhmässä. Vaikka tulevaisuudessa meille annetaankin työtehtäviä itsenäi- sesti suoritettavaksi, on tärkeää pystyä kommunikoimaan ja työskentelemään ryhmässä tarpeen tullen.

Aamulla minun on tarkoitus katsoa, mikäli ajankohtaisia uutisia on ilmestynyt yrityksen sisäisille verkkosivuille. Aion myös vastata työterveyshuollon suunnittelemaan työpaikka- selvitykseen, jossa minun täytyy arvioida työhöni ja työympäristööni liittyviä voimavara- ja kuormitustekijöitä. Hyödynnän kyselyssä viime viikon perjantain koulutuksessa oppimiani asioita työn kuormitustekijöistä ja havainnoimalla omaa työhyvinvointiani. Toistaiseksi minulle ei ole annettu työtehtäviä tälle päivälle, joten ajattelin käyttää aikaani sertifiointikurssin kertaukseen.

Työpäivä sujui rauhallisesti ja sain suoritettua kaikki suunnittelemani tehtävät. Kertasin päivän aikana jonkin verran sertifiointikurssin materiaaleja ja tutustuin tulevan projektin dokumentaatioon. Dokumentaatiomateriaaleista löysin erittäin hyödyllisiä tiedostoja, joita ajattelin käyttää työssäni tulevaisuudessa. Löysin muun muassa kehittäjille suunnatun Best Practices -oppaan, jossa kerrotaan ohjelmistokehityksen hyvistä käytännöistä kor- vaustenhallintajärjestelmän parissa. Sen julkaisija on suositellut, että opasta käytetään aina, kun halutaan tehdä muutoksia järjestelmään. Uskon, että hyödyntämällä opasta tu- levissa työtehtävissäni, pystyn välttämään monet mahdolliset virheet.

Tiistai 17.09.2019

Ainoa suunniteltu tapahtuma tälle päivälle on iltapäivän tiimipalaveri. Olimme saaneet aikaisemmin kesällä esimieheltämme SAFe for Teams -koulutusmateriaalin, joten ajattelin hyödyntää tämän päivän sitä opiskellen. SAFe on projektiviitekehys, jota käytetään useis- sa ohjelmistokehitysprojekteissa. Kyseistä viitekehystä käytetään myös yrityksemme projekteissa, joten minun on hyvä tietää, mitä sillä tarkoitetaan.

Sain tänään käytyä koulutusmateriaalin kokonaan läpi, ja opin muun muassa mitä SA- Fe:lla tarkoitetaan, missä sitä voidaan käyttää, mistä SAFe-tiimit koostuvat ja miten tiimit

(24)

21

toimivat. SAFea käytetään ketterissä ohjelmistokehitysprojekteissa maailmanlaajuisesti.

Se synkronoi ryhmät, yhteistyön ja toimituksen projekteille, joissa on useita tiimejä. SAFe- tiimit ovat itseohjautuvia, itsehallinnollisia sekä monialaisia. Tiimien tavoitteena on toimit- taa arvokas, testattava ja toimiva järjestelmä joka toinen viikko. (Scaled Agile 2019.) Ilta- päivän tiimipalaverissa kävimme läpi tiimin tunnuslukuja, ajankohtaisia aiheita sekä hieman HR-asioita. Ajankohtaisissa aiheissa tuli esiin tietoturva ja turvallinen koodaus. Mei- dän jokapäiväisessä tekemisessämme on aina muistettava tietoturva, ja kehittäjille turvallinen koodaus on perusperiaate. Esimiehemme suositteli meitä suorittamaan yrityksen sisäisestä koulutusportaalista kurssi nimeltä Fundamentals of Secure Application Deve- lopment and Testing, jotta jokaiselle tulisi selkeä käsitys siitä, mitä on turvallinen koodaus.

Lisäksi hän antoi meille Secure Application Development Risk Assessment Methodology – oppaan, joka tulisi jokaisen lukea läpi. Koen, että nämä aihealueet ovat itselleni erityisen tärkeitä oppia, sillä en ole aiemmin tutustunut näihin. Suunnitelmissani on, että aloitan kurssin heti huomenna.

Tänään ajattelin käydä läpi kurssin, jonka esimieheni mainitsi eilen tiimipalaverissa. Kurssi käsittelee aihetta turvallinen sovelluskehitys, joka on itselleni erittäin oleellinen työni puo- lesta. Mikäli loppupäivästä jää aikaa, aloitan käymään läpi aiheeseen liittyvää opasta.

Kurssi olikin yllättävän pitkä ja se sisälsi yhteensä neljä moduulia. Ehdin käymään päivän aikana niistä kaksi ensimmäistä, joten kaksi viimeistä moduulia siirtyy seuraavan päivän agendaan. Ensimmäinen moduuli kertoi tietoturvan perusteista sekä erilaisista turvalli- suusongelmista, joita tulee ottaa huomioon. Opin vertailemaan ja erottelemaan erilaisia turvallisuusstandardeja sekä tietojärjestelmävaatimuksia, joita työssäni voi tulla vastaan.

Toisessa moduulissa käytiin läpi sovelluksen haavoittuvuuksia. Opin kuvailemaan mah- dollisia riskejä, väärinkäsityksiä sekä ehkäiseviä varotoimenpiteitä, joita liittyy kuhunkin mahdolliseen haavoittuvuusongelmaan. On tärkeää, että järjestelmät pidetään päivityk- sien osalta ajan tasalla, sillä vanhat järjestelmät ovat haavoittuvaisempia kuin uudet.

Torstai 19.09.2019

Saimme testauspäälliköltä tänään lisää testitapausten harjoitustehtäviä. Tavoitteenani tänään on luoda kaksi uutta testitapausharjoitusta liittyen kotivakuutuksiin sekä syventää osaamistani testidokumentaatiossa. Ensimmäisessä testitapauksessa tulee varmistaa, että kotivakuutuksen maksuaikataulun taulukossa on ’Charges for this Change’ kolumni, kun kotivaakutusta muutetaan lisäämällä siihen uusi korvattava asia. Toisessa testita-

(25)

22

pauksessa tulee testata sama ominaisuus siten, että kotivakuutuksesta otetaan pois korvattava asia, jolloin vakuutuksen kokonaissumma muuttuu. Mikäli iltapäivästä minulle jää aikaa, jatkan edellispäivän kurssia aiheesta turvallinen sovelluskehitys.

Sain molemmat testitapaukset valmiiksi ja pääsin tutustumaan paremmin Octanessa suo- ritettavaan testidokumentaatioon. Opin tänään, mitä testiaskeleita Octanessa pystyy suorittamaan ja miten ne määritellään. Tavallinen testiaskel merkitään välimerkillä, validointiaskel merkitään välimerkillä ja kysymysmerkillä ja kutsuaskel merkitään @-merkillä. Ta- vallinen testiaskel voisi olla esimerkiksi ”- Click on ’Next’ Button”. Tämä kertoo testaajalle, että testaajan täytyy klikata painiketta nimeltä ’Button’. Validointiaskel voisi sen sijaan olla tämän jälkeen ”- ?User should be nagivated to ’Policy Info’ page”. Tässä testaajan tulee varmistaa, että hän on painiketta painamalla päätynyt ’Policy Info’ –sivulle. Kutsuaskeleel- la voidaan kutsua toisen testitapauksen testiaskeleita, jolloin testaajan ei tarvitse kirjoittaa samoja askeleita moneen kertaan eri testitapauksiin. Iltapäivällä jatkoin edellispäivän kurssia ja sain suoritettua kolmannen moduulin. Moduulissa käytiin läpi erilaisia turvalli- suustestausmetodeja sekä tärkeitä työkaluja turvalliseen testaukseen. Minulta puuttuu vielä kurssin viimeinen moduuli, jonka tulen suorittamaan myöhemmin.

Tänään minun on tarkoitus toteuttaa ensimmäiset oikeat testitapaukset osana projektia.

Edelliset testitapaukset ovat olleet lähinnä harjoituksia, ja nyt pääsemme toteuttamaan erääseen user storyyn oikeita testitapauksia. Tulemme tekemään testitapaukset yhdessä kahden kollegani kanssa, joiden kanssa teimme myös edelliset harjoitustehtävät. User storyt ovat informatiivisia kuvauksia kehitettävästä järjestelmästä ja ne ovat kirjoitettu käyt- täjän näkökulmasta. User storyt menevät näin: ”As a <user role> I want <activity> so that

<business value>.” User storyssa on aina käyttäjä, joka haluaa tehdä jotain jonkin lisäar- von vuoksi. Ne kirjoitetaan työtilan korttityökaluun tuoteomistajan toimesta. Asiakkaan laatimat hyväksymiskriteerit vahvistavat user storyn.

Työpäivä alkoi user storyn testitapausten suunnittelulla. User story koski asiakasalennuk- sia ja logiikkaa. Tiettyjen ehtojen täyttyessä asiakas on oikeutettu alennukseen vakuutuksen yhteissummasta. Suunnittelin alkuun useita erilaisia testitapauksia, joita muokkasim- me ja viimeistelimme ryhmässä. Testitapauksia tuli yhteensä yksitoista ja niissä testattiin tilanteita, joissa asiakkaan pitäisi saada alennus sekä tilanteita, joissa asiakkaan ei pitäisi saada alennusta. Päivän aikana saimme suunniteltua testitapaukset otsikkotasolla, ja ensi viikolla alamme työstää niitä syvällisemmin.

(26)

23 Viikkoanalyysi

Viikko sujui suhteellisen rauhallisesti. Alkuviikosta opiskelin itsenäisesti itselleni ajankohtaisia aihealueita ja loppuviikosta pääsin työskentelemään jälleen testitapausten luonnin parissa. Viikon aikana opin, että on tärkeää pystyä olemaan itseohjautuva sekä oma- aloitteinen, sillä hyvin usein saattaa käydä niin, ettei kukaan ole antamassa tehtävänanto- ja tai kertomassa, mitä tulee tehdä seuraavaksi.

Viikon teemana on ollut vahvasti itseohjautuvuus. Ruohotie (2017) esittelee kirjassaan erilaisia itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn malleja. Eräs malleista on Garrisonin malli, joka on itseohjatun oppimisen monidimensionaalinen ja interaktiivinen malli. Malli perustuu näkemykseen, jossa käsitteet itsensä johtaminen, itsetarkkailu ja motivaatioon liittyvät tekijät integroituvat keskenään. Näitä käsitteitä kutsutaan dimensioiksi. Ensimmäisessä dimensiossa (itsensä johtaminen) oppija ottaa kontrollin oppimisestaan ja muokkaa olo- suhteitaan siten, että hän voi saavuttaa itselleen asetetut tavoitteet. Itsetarkkailu kuvastaa oppijan kykyä tarkkailla omia oppimisprosessejaan ja ajattelemistaan. Se on synonyymi vastuun ottamiselle ja liittyy läheisesti kriittiseen ajattelukykyyn. Itsetarkkailu kulkee käsi kädessä itsensä johtamiseen ja molemmilla on vastavuoroinen vaikutus keskenään. Moti- vaatiolla tarkoitetaan halua itsenäiseen opiskeluun ja itseohjattuun oppimiseen. Kuvassa 2 näkyy havainnollistetusti itseohjattuun oppimiseen liittyvät dimensiot. Kontrolli ja vastuu ovat vastavuoroisessa riippuvuussuhteessa ja molempia edistää motivaatioon liittyvät tekijät. Nämä vuorostaan vaikuttavat itseohjattuun oppimiseen joko myönteisesti tai kiel- teisesti. (Ruohotie 2017, 157-164.)

Kuva 2. Itseohjatun oppimisen dimensiot (mukaillen Garrison)

(27)

24

Toinen Ruohotien esittelemistä malleista on Zimmermanin malli. Kyseisen mallin on kehit- tänyt Barry Zimmerman, ja hän kuvaa itsesäätelyyn perustuvaa oppimista syklisenä pro- sessina. Oppimissyklin vaiheita ovat toimintaan sitoutuminen, toiminnan kontrolli ja itse- reflektio. Toimintaan sitoutuminen luo edellytykset oppimiselle ja sen tavoitteita ovat tavoitteen määrittely, strateginen suunnittelu ja käsitys itsestä oppijana. Se valmistaa oppijan toimintavaiheeseen, jossa oppijan valitsemilla strategioilla on merkittävä rooli. Toimin- tavaiheessa toiminnan kontrolli ohjaa oppimisprosessia ja säätelee sekä tarkkaavaisuutta että oppimistoimintaa. Säätelemällä oppija suojaa oppimistaan erilaisilta häiriöiltä ja päät- tää itse oppimismenetelmästään, kuten esimerkiksi opitun kertaamisesta ääneen. Itse- reflektiolla tarkoitetaan oppimiseen liittyvien kokemusten tarkastelua, ja se voi johtaa toi- mintatapojen uudistamiseen. (Ruohotie 2017, 172-174.)

Nämä kaksi mallia eroavat toisistaan siten, että Garrisonin mallissa itseohjautuvuus näh- dään jatkuvana, eri osa-alueiden välisenä vuorovaikutuksena, kun taas Zimmermanin mallissa itseohjautuvuus on syklinen prosessi. Tutkiessani omaa oppimistani, voin huoma- ta siinä olevan näiden molempien mallien piirteitä. Oppimisprosessini on sekä jatkuvaa että syklistä. Esimerkiksi Zimmermanin vaiheessa, jossa kontrolloidaan omaa toimintaa, voin samanaikaisesti reflektoida Garrisonin dimensioihin, jossa tarkkailen omaa toimintaani. Samanaikaisesti tilanteeseen vaikuttaa sen hetkinen motivaatio, mitä ei Zimmerma- nin mallissa mainittu ollenkaan.

Silloin, kun minulla ei ole varsinaisia työtehtäviä suoritettavana, minulla on tapana käyttää työaikaani itseni kehittämiseen. Pyrin aina ensin analysoimaan sen hetkisen osaamistilan- teeni, saatavilla oleva resurssit sekä lähitulevaisuudessani tarvitsemani tiedot ja taidot.

Kuluneen viikon tiistaina päätin, että käyn läpi esimieheltäni saamani SAFe-materiaalin.

Olin saanut sen joitain kuukausia sitten, mutta en kokenut sitä vielä silloin ajankohtaiseksi.

Kyseinen materiaali kertoo Yritys X:n käyttämästä projektiviitekehyksestä ja vasta nyt, projektityön lähestyessä, päätin lukea sen. Tein tämän päätöksen sen takia, että saisin mahdollisimman nopeasti vietyä opiskelemani asiat lukuhetkestä käytäntöön. Sydän- maanlakka (2017, 84) kertoo kirjassaan, että tieto, jota ei pääse soveltamaan käytännös- sä, voi jäädä hyvin marginaaliseksi. Jos olisin käynyt materiaalin läpi silloin, kun sain sen, lukemani asiat eivät olisi välttämättä tallentuneet niin hyvin muistiini. Oman kokemukseni sekä lukemieni teorioiden perusteella voin todeta, että oppimiseen vaikuttaa monet eri tekijät, eikä kaikkia tekijöitä ole välttämättä pystytty määrittelemään.

(28)

25

Ajattelin tänään pitää etäpäivän ja jatkaa työskentelyä testitapausten parissa. Tarkoituk- senani on jatkaa testivaiheiden suunnittelua. Minulla on tänään aamupäivällä verkkokokous tiimini kanssa ja sen tavoitteena on saada kaikille yhtenäinen käsitys testattavasta user storysta. Lisäksi käymme läpi suunnittelemamme testitapaukset.

Työpäivä oli erittäin tuottoisa ja etenimme testitapausten suunnittelussa ripeästi. Aamu- päivän verkkokokous oli mielestäni erittäin onnistunut. Kommunikaatio sujui moitteetto- masti, vaikka kaikki käyttivätkin itselleen omasta äidinkielestään poikkeavaa kieltä. Min- käänlaisia yhteysongelmia ei ilmennyt kokouksen aikana, joten tämä oli itsessään jo suuri voitto. Kokouksen alussa testauspäällikkö esitteli uudet tiimijäsenet toisilleen, jonka jäl- keen hän kävi läpi päivän agendan lyhyesti. Sen jälkeen kävimme hänen johdollaan läpi user storyn ja varmistimme, että kaikilla oli yhtenäinen käsitys siitä sekä asiakkaan vaati- muksista. Lopuksi kävimme läpi testitapaukset, joihin saimme vielä joitain tarkennuksia.

Kaiken kaikkiaan olimme onnistuneet testitapausten suunnittelussa erittäin hyvin. Jatkoa ajatellen opimme, että on tärkeää huomioida kaikki mahdolliset skenaariot käyttäjän toiminnassa, kun laatii testitapauksia. Näin mahdolliset ongelmat voitaisiin havaita ajoissa.

Tiistai 24.09.2019

Tullessani töihin testausjohtaja ilmoitti, että siirtyisin pian toiseen tiimiin testaajaksi. Tästä mainitsinkin jo ensimmäisinä viikkoina. Tämä oli itselleni hyvä uutinen, sillä pääsen testaamaan järjestelmää, jonka käyttöä ja kehittämistä olen koko kesän ajan opiskellut. Ky- seessä on siis korvaustenhallintajärjestelmä. Tänään minun on tarkoitus suunnitella testiaskeleet yhdessä kollegoideni kanssa valmiiksi ja lähettää ne nykyisen tiimini testauspääl- likölle arvioitavaksi.

Saimme aamupäivän aikana suunniteltua testivaiheet kokonaan. Teimme erään testitapauksen yhdessä kollegani kanssa, joka ei ollut vielä päässyt harjoittelemaan tapausten suunnittelua. Ajattelin, että olisi hyvä opettaa häntä jo tässä vaiheessa suunnittelemaan testitapauksia, sillä hän tulee myös siirtymään ohjelmistotestauksen pariin jossain vaiheessa. Kerroin hänelle testauksen perusperiaatteet ja kävimme läpi vaihe vaiheelta, miten toteutamme erään testitapauksen. Saatuamme testitapauksen valmiiksi kysyin kolle- galtani, oliko opetuksestani hänelle apua. Sain häneltä positiivista palautetta ja hän koki, että opetus oli ollut erittäin hyödyllistä ja hän oppi dokumentoimaan testitapauksia Octa- neen. Päivän aikana opin, että on tärkeää kysyä ja pyytää palautetta omasta suoritukses- taan, jotta pystyy kehittymään ammatillisesti.

(29)

26 Perjantai 27.09.2019

Tänään minun on tarkoitus asentaa kehitysympäristöt työasemalleni, jotta voimme maanantaina aloittaa yhteisen koulutusjakson. Uskon, että asennuksessa menee koko päivä, sillä kehitysympäristöjä on useita ja ne vievät paljon aikaa.

Sain kun sainkin asennettua kaikki neljä kehitysympäristöä työasemalleni. Pieniä haastei- ta oli asennuksessa, sillä minun oli varmistettava, että ympäristöt asennetaan oikeisiin polkuihin. Työskentelin kuluneen päivän kotona etätöissä, sillä verkkoyhteyteni on tällä hetkellä kotona parempi kuin toimistolla. Asennuksissa täytyy olla toimiva verkkoyhteys, sillä asennukset tapahtuvat verkon välityksellä. Minun täyty jatkuvasti tarkkailla asennuk- sia, sillä mikäli asentamisessa tapahtuu jokin virhe, tai verkkoyhteys katkeaa, joutuu koko prosessin aloittamaan alusta. Päivä vaati minulta pitkäjänteisyyttä sekä kärsivällisyyttä, jota tulen varmasti tarvitsemaan myös tulevaisuudessa. Onneksi minulla oli kuitenkin hyvin aikaa suorittaa kaikki asennukset rauhassa.

Viikkoanalyysi

Viikko kului pääasiassa testitapausten laatimisessa sekä valmisteluissa ensi viikkoa varten. Alkuviikolla saamani palautteen perusteella meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota testitapausten valintaan. Laadimme testitapauksia user storyyn, joissa testattiin erilaisten toimintojen näkymistä vakuutusten ostotilanteessa. Olimme suunnitelleet kaikki tapaukset ainoastaan yhtä vakuutuslajia testaten, vaikka meidän olisi pitänyt suunnitella ne testaten useita eri vakuutuslajeja. Tästä palautteesta oli meille hyötyä, sillä emme olleet varmoja, kuinka laajasti meidän olisi pitänyt valita testitapauksia.

Kasurinen (2013, 122-123) tuo esiin kaksi eri lähtökohtaa testitapausten valintaan. Nämä ovat suunnitelmalähtöinen testitapausten valinta ja riskilähtöinen testitapausten valinta.

Suunnitelmalähtöisessä testitapausten valinnassa ajatuksena on se, että ohjelmalle annetut laatuvaatimukset pyritään täyttämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tarkoi- tuksena on minimoida tehtävän työn tai käytettyjen resurssien määrä niin, että saadaan kaikki vaatimukset täytettyä. Suunnitelmalähtöistä valintaa käytetään usein suuremmissa projekteissa, joissa tuote halutaan luovuttaa asiakkaalle mahdollisimman toimintavarma- na.

Riskilähtöistä testitapausten valintaa käytetään pääasiassa teollisuudessa. Sen tavoitteena on, että käytettävät resurssit kohdennetaan niin, että niillä poistetaan kaikki isoimmat ongelmat ja varmistetaan, että ohjelman pääominaisuudet toimivat mahdollisimman hyvin.