• Ei tuloksia

ABKO-C -viljankosteusmittarit

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "ABKO-C -viljankosteusmittarit"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

VALTION

te!) Helsinki Rukkila

VAK 0 LA

Helsinki 43 41 61

1

10111 Pitäjänmäki

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering

1965

Koetusselostus

587

Test report

ABKO-C VILJANKOSTEUSMITTARI ABKO-C grain moisture meter

Koetuttaja ja valmistaja: Oy Lab-Ko A b, Heinola.

Entrant and manufacturer

Ilmoitettu hinta (7. 5. 65) : 195 mk.

Rakenne ja toiminta

Mittarin toiminta perustuu viljan sähköisten ominaisuuksien muuttumiseen kosteuden muuttuessa. Se on paristokäyttöinen.

Vilja kaadetaan lieriömäiseen mittaussäiliöön, joka on kaapelilla yhdistetty mittariin. Viljan ja siementen kosteus luetaan suoraan mittarin asteikolta. Näytteen suuruus on n. 60 ... 90 g viljan laa- dusta riippuen.

Ryhmä 140 7960/65/1

(2)

2/587

Mittoja:

Pituus (mittariosa) 15,5 cm

Leveys ( 11 ) 10,5 „

Korkeus ( . 11 ) " 9,5 11

Paino 1,0 kg

Pariston jännite 4,5 V

Arvostelu

ABKO-C viljankosteusmittari on tarkoitettu viljan ja siemen- ten kosteuden pikamäärityksiin. Se on paristokäyttöinen.

Vuoden 1963 yalmistussarjan mittarilla suoritettiin kokeita syk- syllä 1963 ja vuoden 1964 sarjan mittarilla 5. 8. 61 1. 5. 65. Kaik-

/Tilattu kosteus —Recorded moisture content 10 0 Vehnd—Wheat

0 Ohra —Barley 32 0 Kaura—Oats

@ Ruis —Rye 30

/ 28

-

26

0 d —e

24 0C) @

22

20 (6) ®

18

16 o @

% 14 0

12 y/.

/2

@ 10

/ /

10 12 14 16 18 20 Tarkastettu kosteus—Ghecked

22 24 26 28 moisture

30 32 % cont ent

Pii .ros 1. Kokeissa olleista mittareista parhaan tuloksen saavuttaneen mitta- rin (N:o 3) tulokset verrattuina tarkastustuloksiin.

(3)

3/587

kien kokeiden poikkeamien itseisarvojen keskiarvot olivat tällöin vuoden -63 sarjan mittarilla 3,29 kost.-% (46 koetta) ja vuoden -64 sarjan mittarilla 1,79 kosteus-% (62 koetta).

Vuoden 1965 valmistussarjaa olevien mittareiden (ABKO-C II) koetus suoritettiin 18. 5. 65-25. 5. 65. Kokeet suoritettiin saman- aikaisesti 5:11ä mittarilla. Tutkitut näytteet oli säilytetty jäädytet- tyinä.

Kosteuden määritykset suoritettiin n. 250 g:n näyte-eristä, joi- den keskimääräinen kosteus tarkastettiin lämpökaappimenetelmää käyttäen valtion siementarkastuslaitoksessa. Kosteuden määrityksiä suoritettiin kullakin mittarilla yhteensä 23 näytteestä, minkä lisäksi mittareilla tehtiin samoista näytteistä useita peräkkäisiä rinnak- kaiskokeita. Rinnakkaiskokeissa ei havaittu mainittavia näyttämä- eroj a.

Kokeiden tulokset käyvät ilmi piirroksesta 1 ja taulukoista 1 ja 2.

Taulukko 1. Eri viljalajeilla todettujen poikkeamien itseisarvojen keskiarvot (mittari n: o 3)

Table 1. Means of absolute values of deviations by different ero yo (meter no. 3)

Vilja Crop

Kokeita Number kpl tests

Keskim.

poikkeama, kost. % Mean deviation

me., %

Syys- ja kevätvehnii 6 1,37

Winter and spring wheat

Ohra — Barley 5 1,32

Kaura — Oats 7 1,96

Ruis — Rye 6 1,32

Taulukko 2. Eri mittareilla ja eri viljankosteuksilla todettujen poikkeamien itseisarvojen keskiarvot

Table 2. Means of absolute values of deviations by different meters and dif fe- rent grain moisture conients

Mittari n:o No. af meter 1 2 3 4 5

Kaikki kokeet 1,63 1,70 1,53 1,56 1,55.

Ali tests

Viljan kosteus alle 20 % 1,36 1,49 1,21 1,27 1,29 M.c. < 20 %

Viljan kosteus yli 20 % 2,06 2,03 2,02 2,01 1,95 M.c. > 20 %

(4)

4/587

Poikkeamien suuruuteen vaikuttavat jonkin verran myöS näyte erässä mahdollisesti olevat, tarkastetusta keskimääräisestä kosteu- desta hyvin paljon poikkeavat jyvät.

Kosteuden määritykseen tarvittava aika on n. 1 min, kun näyte- erän puhdistusaikaa ei oteta huomioon.

Näytteen puhdistaminen ennen mittauksen suorittamista on han- kalaa.

Mittarin käsittely ja asteikon tarkistus-asetus on helppoa..

Mittari soveltuu epätarkkuutensa vuoksi vain välttävästi käyttö- tarkoitukseensa.

On ~oma of its inaccuracy the moisture meter ts only tolerably suited to the purposes involved.

Helsingissä kesäkuun 14 päivänä 1965.

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Valmistajan ilmoituksen mukaan on mittareiden tarkkuutta parannettu ohran ja kauran osalta kalibrointipisteitä muuttamalla. Ohran kalibrointi- piste on nyt 37.0 ja kauran 47,5.

Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhaut- tavien tietojen syntymisen estämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei ole lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman

tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.

Helsinki 1965. Valtioneuvoston kirjapaino

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Saman vuoden syk- syllä asumistuessa otettiin käyttöön ansiotulo- vähennys, jonka ansiosta työtön on voinut an- saita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työtu- lot

rempaa suomea» (viittaan Suomalaisen Suomen 8/1963 ja Valvojan 2/1964 arvioin teihin). Samoihin tavoitteisiin tähtää jyväskyläläisen lehtorin Erkki Vasaman

Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunnan paikallisasiamiesten johtosääntö (1963) teoksessa Hel- singin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma n:o 41 1963 (1964) Helsinki:

kunnan alueella lukuunottamatta valtion metsiä.. Puuston ikärakenne metsämaalla Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan.. alueella lukuunottamatta valtion metsiä.

(Kaikki tämän jul - kaisun vedenkorkeusarvot on ilmoitettu kiinteän referenssipinnan suhteen, jonka määrittäminen on lyhyesti selostettu si- vulla 4). I)

sulun vläp. slussen sulun alap. slussen sulun vläp. slussen sulun alap. siussen sulun yläp. slussen. sulun alap.. Kymijoki - Kymmeneälv Koliinrzjuin’cn rciltj

Paikkakunnan modernisoitumisen ku- konaskel otettiin vuoden 1962 alussa, jolloin Varkaus aloitti taipaleensa kaupunkina. Kau- pungiksi tulemista juhlistettiin myös vuon- na

sen suureen arvon (menetelmästä tarkemmin esim, Mustonen 1963, 1973; Chow 1964; Naakka 1968; Dunne ja Leopold 1978, Seuna 1982a) Änalyysiä on sovellettu