• Ei tuloksia

Jätekipsin vaikutus kuusen ja männyn taimien kasvuun: Kasvihuonekoe

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "Jätekipsin vaikutus kuusen ja männyn taimien kasvuun: Kasvihuonekoe"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Juha Heiskanen

juha.heiskanen@luke.fi

www.luke.fi/luke/asiantuntijat/

Jätteiden lajittelussa syntyvien jätejakeiden

materiaali-tehokkaan hyödyntämisen edistäminen (LAJIJÄTE). Seminaari, Oulun yliopisto. 1.12.2016

Jätekipsin vaikutus kuusen ja männyn taimien kasvuun:

Kasvihuonekoe

(2)

© Luonnonvarakeskus

Suomessa suuri osa kipsilevyjätteestä menee kaatopaikoille. V. 2016 alusta alkaen biohajoavaa materiaalia (kuten kipsisakka) ei saa viedä kaatopaikoille. EU:n asettama rakennusjätteiden kierrätystavoite on 70 % v. 2020. Kipsilevyjäte on osin kierrätettävissä takaisin kipsilevyteollisuuden käyttöön, mutta jäteveron alaiselle jätekipsille ei toistaiseksi ole olemassa selkeää liiketoimintaa. Jätekipsi maanparannusaineena on potentiaalinen käyttökohde.

Taimikokeen tavoitteena on

o selvittää kuinka pintalevitetetty kipsilevymurske vaikuttaa mä+ku taimien kasvuun o mikä on kipsimurskeen vaikutus kasvualustan vesiliukoisiin ravinteisiin

o arvioida kipsikatteen maastokäytön ​potentiaalisia vaikutuksia metsien kasvuun ja huuhtoutuvien ravinteiden määrään

Vertailukohde: Suometsissä tuhkaa levitetään ravinnepitoisuuksista riippuen 3–5 t/ha, joskus jopa 7-10 t/ha (Korpilahti 2004)

Taimikoe kasvihuoneessa

o Kipsimurskeen määrä 0, 24 ja 120 g turpeen pinnalla (kipsijätteessä mukana myös sepeliä, kivivillaa ja paperia arviolta alle 5% painosta

o 10 ruukkua x 2 pl x 3 käsittelyä (vastaavuus 0, 10 ja 50 t/ha) = 6 x 10 = 60 kpl o Koe puretaan (n. 12 vkoa): kuntolk, pituus, lpm, neulasväri ja klorofyllimittari sekä

verson ja turvepaakusta uloskasvaneiden juurten kuivamassa

2 Lajijäte-seminaari 1.12.2016 Juha Heiskanen

Taustaa

(3)

Taimikoe aloitettu kasvihuoneessa 8.11.2016

Kuusen ja männyn taimet kokeen alussa Suonenjoella. Puulajit kasvatetaan eri

pöydillä. Ruukkujen (3.5 L) sijaintia vaihdetaan viikoittain (Kuva Luke/Juha Heiskanen).

(4)

© Luonnonvarakeskus 4 Lajijäte-seminaari 1.12.2016 Juha Heiskanen

Taimikoe lopetetaan 2/2017 alussa

Esimerkki männyn taimien ruukku- kasvatuskokeesta puutuhkalannoituk- sella. Vasemmalla 2.

kasvukauden lopussa kuolleisuus, läpivalunta veden johtokyky ja pH.

Oikealla 1. kasvu- kauden kasvu- tunnuksia.

(Heiskanen, J., Uotila, K. &

Ruhanen, H. 2016. Effect of wood ash mulch on growth of Scots pine seedlings after

transplanting into peat soil:

a bioassay in a

greenhouse. Submitted. )

(5)

Kiitos!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tuoreen käyttämättömän kasvuturpeen pH oli selvästi alempi (5.05) kuin kipsilevymurskeen (7.38) (Taulukko 

N:o 8 Matti Leikola ja Jyrki Raulo: Pellolle istutettujen männyn, kuusen ja rauduksen taimien alkukehityksestä. N:o 9 Etelä-Suomen met sänviljelytutkijöiden neuvottelu päivillä

Lannoituksen mahdollinen vaikutus luontaisesti syntyneiden männyn taimien lukumäärään ei ole käynyt ilmi tuloksista, koska todennä köisesti lähinnä koealan etäisyydellä

POHTILA, E. Istutuskuoppaan annetun kuparihienofosfaatin vaikutus männyn ja kuusen taimien elossapysymiseen ja kasvuun eräällä kulotetulla ja auratulla

Havaitaan, että kuusen kylkitiheys on hieman suurempi kuin männyn.. sensijaan kuusen ja männyn pinotiheydet ovat samat,

No 201 Matti Leikola & Risto Rikala: Lannoituksen vaikutus männyn ja kuusen taimien alku kehitykseen kangasmailla. The effect of fertilization on the initial development of

Matti Leikola ja Jyrki Raulo: Pellolle istutettujen männyn, kuusen ja rauduksen taimien alkukehityksestä.

Maastoon istu tettaviksi valikoitiin yhteensä 218 männyn ja 269 kuusen tainta, jotka kaikki olivat itäneet hyvin ja joiden verso oli taimien kehitysasteeseen ja