• Ei tuloksia

Esitteen kuvat: Pia Maaranen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Esitteen kuvat: Pia Maaranen"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Lasten eroryhmään ohjaudutaan pääsääntöisesti perheneuvolan asiakkuuden kautta, jolloin työntekijät yhdessä vanhempien kanssa sopivat ryhmään ilmoittautumisesta. Ryhmänvetäjät tapaavat lasta ja vanhempaa ennen ryhmän alkua.

Ryhmämalli on esitelty kirjassa ”Entäs minä? Erosurun palasista ehjäksi tarinaksi” –lasten eroryhmän käsikirja (2011), jonka ovat kirjoittaneet psykologit Teija Lehtinen ja Elina Lätti.

LASTEN ERORYHMÄ

”Kyllä mä selviän”

Esitteen kuvat: PiaMaaranen

Perheiden ennaltaehkäisevät palvelut Perheneuvola

Väinönkatu 6, 3. kerros 40100 JYVÄSKYLÄ

p. 014 266 3590

www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/perheet/perheneuvola 2020

PERHENEUVOLA PALVELEE

jyväskyläläisten lisäksi seuraavien kuntien asukkaita:

Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi,

Toivakka ja Uurainen.

(2)

VANHEMPIEN RYHMÄSSÄ

• annetaan tietoa lasten yleisistä reaktioista vanhempien eroon

• opetellaan tukemaan lasta eroon liittyvien tunteiden ilmaisussa

• autetaan vanhempaan näkemään lapsen eroprosessi erillisenä vanhemman omasta eroprosessista

• mietitään millainen vanhemmuus eron jälkeen tukee parhaiten lapsen sopeutumista vanhempien eroon

LASTEN ERORYHMÄ

On tarkoitettu 6-10 -vuotiaille lapsille. Kahdeksan kertaa kokoontuvassa ryhmässä on kerrallaan 5-6 lasta. Lasten ryhmän rinnalla on vanhempien ryhmätapaamisia ja myös ne ovat tärkeä osa lasten tukemista.

Tavoitteena on tukea lasta käsittelemään vanhempien eroa ja tukea lapsen myönteistä kehitystä haastavassa muutostilanteessa.

Ryhmässä

rakennetaan lapsen omaa tarinaa perheen erosta

nimetään ja annetaan tilaa eroon liittyville tunteille sekä harjoitellaan tunteiden ilmaisua

annetaan tietoa siitä, mitä erossa tapahtuu

annetaan keinoja muutoksista selviytymiseen

tarjotaan vertaiskokemuksia

Teemat

”Erootteks te?”

Millaista kotona oli juuri ennen eroa ja kuka kertoi lapselle erosta

”Miksi teidän pitää erota?”

Miten lapsi on ymmärtänyt ja mitä hänelle on kerrottu eron syistä

”Missä mä sit asun?”

Mitkä asiat eron jälkeen ovat eri tavalla lapsen elämässä

”Mulla on sitä ikävä!”

Mitä kaikkea ja ketä voi ikävöidä eron jälkeen

”Mä haluaisin, että me asuttais kaikki yhdessä”

Eron hyväksymisen vaikeus ja mikä siinä voisi auttaa

”Mua ottaa päähän!”

Vihan tunteiden kanssa selviäminen

”Ne on aikuisten asioita”

Millaisia aikuisten asioita lapsi voi joutua miettimään eron jälkeen. Voiko hän puhua kaikista asioista vai onko salaisuuksia

”Kyllä mä selviän”

Selviytyminen; omat voimavarat ja suuntautuminen tulevaisuuteen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vanhempi koki epäluottamusta ADHD-diagnoosin saaneen lapsen koulua kohtaan, koska siellä ei arvostettu lasta, eikä lapsi saanut tarvitsemaansa tukea (ks. Myös aikaisempien

Tutkimuksen luotettavuuden puolesta puhuu myös se, että saadut tutkimustulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, joissa on tutkittu vanhemmuuden ja

Smartin (2004) lapsen vuoroasumista käsittelevässä tutkimuksessa ilmeni, että ollakseen lapselle hyvä asumismuoto, vuoroasumisen tulisi olla lapsikeskeistä ja joustavaa. On

Tutkimus, joka arvostaa lasten kokemuksia ja eettisyyttä, tähtää lasten hyvinvoinnin parantamiseen, suojelee lasta tutkimustilanteessa, pyrkii siihen, että

Bagshaw (2007) huomauttaa, että eron kielteisiin vaikutuksiin tarraaminen on kapea-alainen lähestymistapa. Vanhempien eron mahdollisista kielteisistä vaikutuksista

• Päiväkodissa mietitään paljon lasten hyvinvointia ja heidän mielenterveyttä, mutta keskustellessa vanhempien kanssa täytyy huomioida myös heidän mielenterveys.

Paikansin aineistostani kolme perheammattilaisten jakamaa, eron jäl- keistä vanhemmuutta koskevaa kehys- tä: vanhempien yhdenveroisen kohtaamisen ihannetta korostavan kehyksen,

http://hdl.handle.net/2077/61729 Ruotsissa lasten vuoroasuminen eli jär- jestely, jossa lapsi asuu vuorotellen yhtä paljon äidin ja isän luona vanhempien eron jälkeen, on