Katja Ruotsalainen ja Tea Simanainen Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyö, 2018
ASIAKASLÄHTÖISYYS MUISTISAI-
RAAN HOIDOSSA HOITOHENKILÖKUN-
NAN KOKEMANA
TIIVISTELMÄ
Ruotsalainen Katja & Simanainen Tea
Asiakaslähtöisyys muistisairaan hoidossa hoitohenkilökunnan kokemana Syksy 2018
81s., 4 liitettä
Diakonia ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli interventiotutkimuksen avulla selvittää muistisairaiden ikäihmisten hoivakodin hoitohenkilökunnan ajattelua ja työsken- telyä toteuttaa asiakaslähtöistä hoitotyötä ja tutkia, muuttuiko hoitajien käsitys asiakaslähtöisestä hoitotyöstä koulutusintervention myötä. Tavoitteena oli tuot- taa tietoa hoitohenkilökunnalle asiakaslähtöisestä hoitotyöstä ja edistää sen ke- hittymistä asiakaslähtöisemmäksi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista ja määrällistä menetelmää. Tutkimusai- neistot kerättiin hoivakodin henkilökunnalta kyselylomakkeiden avulla ennen kou- lutusta ja koulutuksen jälkeen. Interventiotutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin alkukartoituskysely, jossa selvitettiin hoitajien tietoutta asiakaslähtöisyy- destä. Toisessa vaiheessa hoitohenkilökunnalle pidettiin koulutusinterventio asiakaslähtöisyydestä. Koulutuksen jälkeen kyselylomakkeen avulla tutkittiin koulutuksen vaikutusta. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 13 hoivakodin työnteki- jää eli 72 %. Koulutukseen osallistui 9 (50%) hoivakodin työntekijää. Kolmannen vaiheen kyselyyn vastasi 7 (38%) hoivakodin työntekijää.
Tulosten perusteella asiakaslähtöinen hoitotyö toteutuu hoivakodissa pääosin hy- vin. Hoitohenkilökunta arvioi kohtelevansa asukkaita kunnioittavasti ja ystävälli- sesti ja hoitotyö on yksilöllistä, asiakkaan tarpeisiin perustuvaa. Asiakaslähtöisen hoitotyön edellytyksinä vastauksista tuli esille myönteinen suhtautuminen van- huksiin, yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä asukkaan oman osallisuuden huomioiminen ja kunnioittaminen. Tulosten perusteella asia- kaslähtöisen hoitotyön estävinä tekijöinä oli kiire ja rutiininomainen hoitotyö. Es- tävänä tekijänä koettiin hoidon suunnitteleminen organisaation ja ammattilaisen tarpeisiin sopivaksi.
Johtopäätöksenä asiakaslähtöisen hoitotyön edellytykset ja asiakaslähtöisen hoi- totyön näkyminen omassa työskentelyssä olivat samantasoisia. Asiakaslähtöisen hoitotyön estävät tekijät olivat samoja, joita työntekijät toivoivat muutoksiksi asia- kaslähtöisen hoitotyön parantamiseen työyhteisössä. Muutokset, joita työntekijät haluaisivat työyhteisön toimintaan, olivat lähes samoja, joita vastaajat kertoivat sisältyvän omaan asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Työntekijät arvioivat oman asiakaslähtöisen ajattelutapansa korkeammaksi kuin sen, mitä he ajattelevat työ- yhteisönsä toiminnasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että interventiokoulu- tus auttoi hoitohenkilökuntaa ymmärtämään paremmin asiakaslähtöisen hoito- työn merkitystä muistisairaan hoidossa. Koulutus koettiin hyödyllisenä sekä am- mattitaitoa tukevana ja kehittävänä.
Asiasanat: Asiakaslähtöisyys, hoivatyö, interventiotutkimus, muistihäiriöt, van- hukset
ABSTRACT
Ruotsalainen Katja & Simanainen Tea
Patient-orientation in treating memory disorders experienced by nursing staff Autumn 2018
81p., 4 appendices
Diaconia University of Applied Sciences. Bachelor’s Degree Programme in Health Care. Registered Nurse.
The purpose of this intervention study was to investigate the nursing staff’s capa- bility to implement patient-oriented care for the memory disorder patient and to investigate whether the nurses’s understanding was changed concerning patient- oriented nursing after the education intervention. The aim was to provide infor- mation for the nursing staff on patient-centered nursing and further to develop the nursing to be more patient-oriented.
The qualitative and quantitative method was used in this thesis. Research mate- rial was collected from the nursing staff by the questionnaires before and after the education intervention. The first phase of this intervention study was to pre- pare the questionnaire to find out the nursing staff’s knowledge of patient-oriented working. In the second phase the nursing staff was given an education interven- tion on the patient-centered care approach. After the education intervention a questionnaire was used to investigate the effect of the oriented projection. 13 nurses answered the first questionnaire. That is 72 % of all employees. 9 nurses (50 %) participated in the education intervention. 7 nurses (38 %) answered the third phase questionnaire.
Based on the results, patient-oriented nursing actualized in the nursing home.
The nursing staff assess that they respect the residents and the nursing is friendly, individual and based on the residents’ needs.
As a precondition for patient-oriented nursing the response expressed positive attitudes towards elderly, realization of individualism and self-determination, and respect for resident’s participation and human dignity. Based on the results, the hindering factors of patient-oriented nursing were hurry and routine nursing. Also planning the nursing for the needs of the organization and professionals was a hindering factor.
As a conclusion the nursing prerequisite of patient-oriented nursing and patient- nursing in their own work were at the same level. The hindering factors at the patient-oriented nursing were the same facts that the nursing staff wanted to be changed in the work community. The things that the nursing staff wanted to change in the work community were almost the same that they told to include in their own patient-oriented working style. The nursing staff assess their own pa- tient-oriented point of view higher than what they think about their work commu- nity work methods are.
As a conclusion an education intervention helped the nursing staff to understand better patient-oriented nursing and the meaning of that when treating memory
disorders. The education intervention was useful, and it supported and developed the professional skills.
Keywords: Patient-oriented, nursing, intervention study, memory disorder, elderly
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ... 5
2 ASIAKASLÄHTÖISYYS MUISTISAIRAAN HOIDOSSA ... 7
2.1 Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteet hoitotyössä ... 7
2.2 Asiakaslähtöistä hoitotyötä ohjaavat lait ja suositukset... 8
2.3 Asiakaslähtöinen hoitotyön johtaminen ... 11
3 MUISTISAIRAAN HOITOTYÖ ... 14
3.1 Yleisimmät muistisairaudet ja esiintyvyys ... 14
3.2 Muistisairaan hoidon tavoitteet ... 14
3.3 Hoitotyön eettiset arvot ja periaatteet ... 16
3.4 Muistisairaan asiakkaan hoitotyön haasteet ja keinot ... 18
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET . 20 5 OPINNÄYTETYÖTUTKIMUKSEN VAIHEET JA TOTEUTTAMINEN ... 21
5.1 Tutkimusympäristö ... 21
5.2 Tutkimuksen vaiheet ... 21
5.3 Kirjallisuuskatsaus ... 23
5.4 Aineistonkeruumenetelmä ... 24
5.5 Koulutusintervention toteuttaminen ... 26
6 AINEISTON ANALYYSI JA ANALYSOINTI MENETELMÄT ... 28
6.1 Aineiston analyysi ... 28
6.2 Määrällisen aineiston analysointimenetelmä ... 28
6.3 Laadullisen aineiston analysointimenetelmä ... 29
7 OPINNÄYTETYÖTUTKIMUKSEN TULOKSET ... 31
7.1 Asiakaslähtöisen hoitotyön edellytykset muistisairaanhoidossa ... 31
7.2 Asiakaslähtöisen hoitotyön estävät tekijät muistisairaan hoidossa ... 37
7.3 Asiakaslähtöinen työote muistisairaanhoidossa ... 39
7.4 Koulutusintervention arviointi ... 43
8 YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA ... 48
9 POHDINTA ... 52
9.1 Tutkimustulosten pohdinta ... 52
9.2 Johtopäätökset ... 56
9.3 Opinnäytetyön prosessin pohdinta... 57
9.4 Eettisyys ja luotettavuus ... 60
9.5 Tutkimuksen hyödyntäminen ja jatko tutkimusaiheet ... 63
LÄHTEET ... 64
Liite 1. Aiheeseen liittyvät tutkimustulokset ... 71
Liite 2. Saatekirje ... 75
Liite 3. Alkukartoitus kyselylomake ... 76
Liite 4. Kyselylomake koulutusintervention jälkeen ... 80
1 JOHDANTO
Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka vaikuttaa alentavasti muistiin ja mui- hin tiedonkäsittelyn alueisiin aivoissa, kuten kielellisiin toimintoihin, näönvarai- seen hahmottamiseen ja toiminnanohjaukseen (Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2010, 18–19). Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja heikentäen muistia, toimintakykyä ja tiedonkäsittelyyn tarvittavia taitoja. Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä. Joka vuosi todetaan 14 500 uutta sairastunutta.
(Muistiliitto. Muistisairaudet.)
Asiakaslähtöinen hoitotyö turvaa ikäihmisille laadukkaan, hyvän ja arvokkaan loppuelämän. Asiakaslähtöisessä työskentelymallissa asiakas on keskipisteessä ja hoidon suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeista ja toiveista. (Voutilainen & Tiik- kanen 2010, 46.) Laadukas muistisairaan asiakaslähtöinen palvelu mahdollistaa asiakkaan ja hänen läheisensä osallistumisen hoitoa koskevaan päätöksente- koon, hoidon suunnitteluun ja arviointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö Ikäihmis- ten palvelujen laatusuositus 2008, 31).
Suomessa asiakaslähtöiseen toimintaan ja hoitotyöhön ohjaavat useat lait ja suo- situkset. Asiakaslähtöisyys on hoitotyön toiminnan arvoperusta, ja tätä tulee hoi- totyössä kehittää entistä enemmän. (Suhonen, Leino-Kilpi, Gustafsson, Tsangari
& Papastarvou 2013, 89–90.) Hyvän ja ihmisarvoisen vanhuuden eettisinä peri- aatteina ovat ikäihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, voimavaraläh- töinen hoitotyö, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys, turvallisuus ja hoi- tohenkilökunnan ammattieettiset arvot ja periaatteet. Ikäihmiselle tulee turvata oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään kohteluun riippumatta hoitopaikasta tai hoidon ja palvelun tarpeesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö. Ikäihmisten palvelu- jen laatusuositus 2008, 12–13.) Laadultaan korkeatasoisen ympärivuorokautisen hoidon tavoitteena on ihmisen hyvä elämänlaatu ja arvokas kuolema (Hyvä ym- pärivuorokautinen hoito. Käypä hoito -suositus 2016). Käypä hoito -suositus 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä asiakaslähtöisestä hoitotyöstä ja tutkia koulutusintervention vaikutuksia hoitajien asiakaslähtöisessä ajattelutavassa. Tarkoituksena oli kehittää hoitohenkilökun- nan ajattelutapaa asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimus toteutettiin kolmessa vai- heessa. Ensimmäinen vaihe sisälsi teoriaan ja tutkimuksiin perustuvan alkukar- toituksen kyselylomaketta apuna käyttäen. Toisessa vaiheessa hoitajille pidettiin interventiokoulutus asiakaslähtöisyydestä. Tutkimuksen kolmannen vaiheen tar- koituksena oli selvittää koulutusintervention vaikutuksia hoitohenkilökunnan asia- kaslähtöisen ajattelutavan muutoksesta kyselylomakkeen avulla.
Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisyydestä ja kehittää muisti- sairaan hoitoa asiakaslähtöisempään suuntaan, jossa ikäihminen on keskiössä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä omaa ammatillista osaamista ja tietoutta asia- kaslähtöisestä hoitotyöstä ikääntyneiden hoidossa ja kehittää tutkimuksen teke- miseen tarvittavia tietoja ja taitoja.
2 ASIAKASLÄHTÖISYYS MUISTISAIRAAN HOIDOSSA
2.1 Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteet hoitotyössä
Asiakaslähtöisyys on sosiaali- ja terveysalalla toiminnan arvoperustana. Jokai- nen asiakas kohdataan yksilönä rippumatta hänen taustastaan tai elämänkatso- muksestaan. Toimintaa ei tule suunnitella yksinomaan ammattilaisen tai organi- saation tarpeisiin, vaan palvelut järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien, kunni- oittaen itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa. Palvelun tulee olla vastavuoroista ja sisältää yhteisymmärrystä sekä asiakasymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. Asia- kas on palveluissa aktiivisena toimijana oman elämänsä asiantuntijana ja tasa- vertaisessa asemassa hoivatyöntekijän kanssa. (Virtanen, Suoheimo, Lammin- mäki, Ahonen & Suokas 2011, 18–19; Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus & Suomen kuntaliitto 1999.)
Yhtenä muistisairaiden asiakaslähtöisen hoitotyön kehittäjänä on Tom Kitwood, joka kehitti 1990-luvulla kollegansa Kathleen Brendin kanssa Dementia Care Mappin -menetelmän (DCM-menetelmä). Tämän menetelmän avulla Kitwood sai selville muistisairaiden omia näkökulmia hoitotyön laatua arvioidessa. Hänen mielestään muistisairaalta ihmiseltä saadaan tietoa hänen hyvinvoinnistaan sa- nattoman viestinnän kautta. Kitwoodin tavoitteena oli ymmärtää, minkälainen hoi- totyö on paras mahdollinen muistisairaan asiakkaan näkökulmasta ajatellen. (Fox 1999; Downs 2013, 53; Sormunen, Topo & Saarikalle 2008, 10.)
Vanhustenhuollon asiakaslähtöisyyden perustana on toiminta, jossa ikäihminen on kaiken keskiössä. Hoitotyö sisältää muun muassa ihmisarvon ja ihmisen kun- nioituksen, asiakkaan itsemääräämisoikeuden, yhdenvertaisuuden ja yksilöllisyy- den kunnioittamisen, vaikuttamisen mahdollisuuden omiin asioihin sekä toiveik- kuuden ylläpitämisen. Kulttuuria, uskontoa ja asiakkaan tapoja tulee kunnioittaa ja hoitotyö tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa siten, että asiakas on aktiivi- sessa roolissa. Hoitajien tulee ymmärtää, että sairauden takana on ainutlaatui-
nen ihminen, jolla on henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet. Keskustelu ja asiakkaa- seen tutustuminen ovat avainasemassa yksilöllisen asiakaslähtöisen hoitotyön toteutumisessa. (Nazarko 2009, 297; Nouko-Juvonen, Ruotsalainen & Kiikkala 2000, 116.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2016) julkaisemassa ASLA- tutkimuksessa huomattava joukko vastaajista kokee, että muistisairaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ei toteudu (Kehusmaa, Vainio & Alastalo 2016).
Ikäihmisille, jotka ovat kykenemättömiä valvoa omien etuuksien ja hoidon toteu- tumista, tulee hoitohenkilökunnan huomioida ja mahdollistaa itsemääräämisoi- keutta tukevia toimia, kuten kunnioittaa hoidossa asiakkaan arvoja, tapoja ja mie- lipiteitä. Ikäihmisen osallisuus korostuu arkipäivän toiminnoissa, joissa otetaan huomioon asukkaan tarpeet ja toiveet. Päivittäisiin toimintoihin liittyvissä päätös- ten teoissa ja osallistumisessa, asukkaalle tulee tarjota vaihtoehtoja esimerkiksi vaatteiden valinnassa ja peseytymisessä. Se, että asiakkaita ei ehditä auttaa ja tukea omatoimisuuden sekä omien tarpeiden ja toiveiden toteuttamisessa, rajoit- taa itsemääräämisoikeuden toteutumista. (Noro, Alastalo & Terveyden ja hyvin- voinnin laitos 2014. 187─188; Voutilainen & Tiikkanen 2010, 46.)
2.2 Asiakaslähtöistä hoitotyötä ohjaavat lait ja suositukset
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu Suomen kansainvälisiin ihmisoi- keussopimuksiin, perustuslakiin, lakeihin potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Perustuslain (L 731/1999) mukaan ihmiset ovat yhden- vertaisia eikä ketään saa asettaa iän, terveydentilan tai muun syyn perusteella erilaiseen asemaan. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (L 785/1992) mää- rätään, että jokaisella on oikeus saada ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämät hyvän terveyden- ja sairaanhoidon palvelut. Potilasta tulee kohdella ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Vastaavista oikeuksista säädetään myös sosiaalihuollon asiakaslaissa. (L 812/2000). Muistisairautta sai- rastavien ikäihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yhdenvertai- suuden turvaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan tulee panos- taa siihen, että muistisairaat voivat elää tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja
saada tarvitsemaansa tukea ja palveluja. (Heimonen & Mäki-Petäjä-Leinonen, 2018, 21; Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta 2008,14.)
Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäidensosiaali- ja ter- veyspalveluista lain (L 980/2012) tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä omatoimista suoriutumista. Asiak- kaalla on oikeus osallistua hänen hoitonsa suunnitteluun muistisairaudesta huo- limatta. Asiakkaan tulee saada tietoa omasta hoidostaan ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutustapaan. Sosiaali- ja ter- veyspalveluiden on oltava laadukkaita ja tarpeisiin nähden oikea-aikaisia ja riittä- viä. Kunta voi vastata ikäihmisen palvelun tarpeeseen pitkäaikaisella laitos- hoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuu- teen/potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että ikäihminen voi ko- kea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi yllä- pitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. (L 980/2012.)
Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain (L 785/1992) mukaan, hoitohenkilö- kunnan tulee hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoito- työssä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen tarkoittaa potilaan osallistumista hänen hoitoonsa ja moniammatilliseen päätöksentekoon oman elämänsä asian- tuntijana. Tutkimustieto osoittaa, että omaan hoitoon osallistuminen edistää ko- kemusta oman elämän hallinnasta. (Surakka, Kiikkala, Lahti, Laitinen & Rantala 2008, 121.)
Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevältä henkilökunnalta vaaditaan riit- tävää koulutusta ja perehdytystä. Lain mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilöillä tulee olla ammattitoimintaa edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja valmiudet kehittyä ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan. Työnantajan velvollisuu- tena on varmistua henkilön ammatillisesta osaamisesta. (L 817/2015.) Laaduk- kaan ympärivuorokautisen hoidon tavoitteellinen tuottaminen ja henkilöstön määrä sekä osaaminen luovat edellytykset muistisairaiden hyvälle hoidolle. Riit-
tävä määrä osaavaa henkilökuntaa on merkityksellistä myös henkilökunnan työ- hyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja työssä pysyvyyden kannalta.
(Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaa- miseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017─2019, 19; Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Käypä hoito -suositus 2016). Nykyinen henkilöstömitoitus iäkkäiden ympä- rivuorokautisissa hoivapalveluissa on keskimäärin 0,5 % työntekijää asukasta kohti (Valvira 2016).
Ikäihmisten asiakaslähtöisen hoidon toteutusta ohjaa Sosiaali- ja terveysministe- riön ikäihmisten palveluiden laatusuositus, perustuslaki ja sosiaali- ja terveyden- huollon lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013) julkaisemassa laatu- suositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkoi- tuksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa, korostaa ikäihmisen terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, tarkoituksen mukaista hoitohenki- lökunnan määrää sekä hoitotyön gerontologista osaamista ja johtamista. Laaduk- kailla ja vaikuttavilla palveluilla on myös huomattava vaikutus ikäihmisen elämän- laadun paranemiseen. Asiakaslähtöiseen toimintaan ohjaa myös Sote-uudistus.
Sote-uudistus on laajimpia Suomessa toteutettuja sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, jonka tavoitteena on yhteensovitettu ko- konaisuus terveyden huollossa. Tässä korostuu asiakaslähtöisyys, yhdenvertai- suus, saavutettavuus ja valinnanvapaus sekä laatu ja kustannustehokkuus. (So- siaali- ja terveysministeriö 2013, 5, 30, 40; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.)
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee kirjaa asiakkaan/potilaan hoidon kan- nalta oleelliset ja tarpeelliset tiedot kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. Po- tilasasiakirjoilla tarkoitetaan potilaan tai asukkaan hoidon järjestämistä ja toteut- tamisessa laadittuja tallenteita, jotka sisältävät terveydentilaa koskevia sekä muita henkilökohtaisia tietoja. Laadukas hoitotyön kirjaaminen edistää potilastur- vallisuutta sekä hoidon jatkuvuutta. Potilasasiakirjoihin kirjataan kolmesta eri syystä: Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi, terveydenhuollon ammattilaisen oi- keusturvan varmistamiseksi sekä tiedonvaihdon mahdollistamiseksi. Potilasasia- kirjat on tarkoitettu tukemaan potilaan hoitoa. Terveydenhuollon toimintayksikön tulee pitää jokaisesta potilaasta aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.
Potilaasta kirjataan päivittäin merkintöjä hänen tilaansa liittyvistä huomioista. (Ny- känen & Junttila 2012, 4, 13, 16; Valvira 2008; L 785/1992.)
2.3 Asiakaslähtöinen hoitotyön johtaminen
Asiakaslähtöisen organisaatiokulttuurin luomisessa tärkeänä tekijänä pidetään potilas- tai asiakastyötä tekevän työntekijän arvoperustaa ja asiakaslähtöisen toi- minnan sisäistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen antaa organi- saatiolle asiakaslähtöisyyden kasvot. Yksikön johtajan tulee huolehtia yhteis- työssä hoitohenkilökunnan kanssa, että hoitotyö kehittyy asiakaslähtöiseksi. Joh- tajan omat arvot, käyttäytyminen ja henkilökunnan yksilöllinen ohjaus tukevat asiakaslähtöisen organisaatiokulttuurin luomisessa. (Virtanen, Suoheimo, Lam- minmäki, Ahonen & Suokas 2011, 45.)
Johtaminen ja asiakaslähtöisyyden edistäminen nähdään prosessina, jossa asia- kas on pääosassa joka vaiheessa. Tärkeää on palveluiden ennakointi, suunnit- telu, arviointi ja kehittäminen asiakaslähtöisempään suuntaa. Johtajuus on kes- keisimpiä elementtejä asiakaslähtöisemmän toiminnan kehittämisessä, on kiin- nittää huomiota työyhteisön toimintaan, työprosesseihin ja kehittää toimintatapoja työnorganisoinnin kautta. Johtaja toimii esimerkkinä asiakaslähtöisen toiminnan omaksumisessa ja viestii suhtautumisellaan arvostusta asiakaslähtöiseen kehit- tämiseen. (Virtanen ym. 2011, 49, 53–54.) Toimintayksikön johtaja vastaa siitä, että asiakastyössä noudatetaan ikäihmisille laissa säädettyjä periaatteita ja pal- velulle asetuttuja vaatimuksia. Laadukas palvelu on ikäihmisen tarpeista läh- töistä, ylläpitää tai parantaa ikäihmisen toimintakykyä ja lisäävät hyvinvointia ja terveyshyötyjä. (L 980/2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 36.)
Johtajan haasteena on löytää ne keinot, joilla saadaan koko hoitohenkilökunta sitoutumaan muutokseen ja yhteistyöhön. Vanhusten palveluiden järjestämisen perustana on ikääntyvien tarpeet, joten tähän edellytetään huolellisesti laadittua strategiaa palveluiden järjestämisen periaatteista ja toimintatavoista. (Voutilai-
nen, Tiikkanen 2010, 297.) Hoivakodit tarvitsevat ulkopuolista auditointia saadak- seen selville hoitotyön vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä asiantuntijatukea ja opastusta asiakaslähtöisen hoitotyön tueksi (Nazarko 2009, 300).
Hoitotyön toiminnan johtamisessa asiakaslähtöisen ja potilaslähtöiseen hoitoon edellytyksenä on tietoisuus hoitotyön päämäärästä ja ratkaisusta päämäärän saavuttamiseksi. Johtajalla tulee olla selkeä päämäärä tulevaisuuden asiakas- lähtöisestä visiosta ja tämän saavuttamisesta. Hoitotyön johtaja vastaa hoitohen- kilökunnan tietoisuudesta, hoitotyön päämäärästä ja visiosta, yhteistyössä hoito- henkilökunnan kanssa. Tämän kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä, ymmärrystä ja sitoutumista. (Surakka, Kiikkala, Lahti, Laitinen & Rantala 2008, 126.)
Ympärivuorokautisen hoidon hoitohenkilökunnan arvot ja osaaminen määrittävät ihmisen elämänlaadun. Hoitajien vastuullinen ja eettinen toiminta edistää asiak- kaiden oikeuksia sekä näiden toteutumista ja näin ollen edistää asiakaslähtöi- syyttä hoitotyössä. Johtajan tehtävänä on turvata ikäihmisen toimintakykyä tu- keva ammattitaitoinen hoitohenkilökunta ja mahdollistaa hoitohenkilökunnan am- mattitaidon kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyvän ympärivuoro- kautisen hoidon yksikön toiminnassa korostuvat näkyvä, osaava ja osallistava johtaminen, henkilöstön ammatillisen kehityksen mahdollistaminen ja hoidon laa- dun parantaminen järjestelmällisesti. Toimivan työyhteisön peruselementtinä nähdään luottamus, joka syntyy vuorovaikutuksesta työyhteisön jäsenten kes- ken. Työyhteisössä jokaisen työntekijä tulee nähdä kokonaisuus ja ymmärtää että kaikkien työpanos ja tehty työ on arvokasta. (Virjonen 2013, 179; Hyvä ym- pärivuorokautinen hoito. Käypä hoito -suositus 2016.)
Johtamisen laadun arvioinnin painopisteenä on hyvä elämänlaatu. Johtajan tuki on tärkeää ikääntyneiden palvelujen sisällön kehittämisen kannalta. Palveluja voidaan kehittää koulutuksilla, kehittämishankkeilla ja luomalla ikäihmisen elä- mänlaatua ylläpitäviä toimintamalleja työyksikössä. Johdon pitää turvata riittävä henkilöstömitoitus- ja rakenne, teknologia- ja välineet, sekä painottaa aineetto- mien resurssien merkitystä. Riittävä henkilöstömitoitus ei välttämättä merkitse asiakkaille hyvää elämän laatua vaan hyvän ja laadukkaan hoidon toteuttaminen
on toiminnan ydin ja sen myötä johtamisen keskeisin tavoite. (Räsänen 2011, 172.)
Henkilöstöä johdettaessa tulee toimia asiakaslähtöisyyden edistämiseksi siten, että asiakkaiden ja heidän läheisten kokemukset palvelujen laadusta paranevat.
Tavoitteena on moniammatillisen asiantuntijuuden edistäminen asiakkaan tarpei- siin vastaamiseksi. Hoitotyön johtajan tulee toimia henkilöstön työtyytyväisyyden, sitoutumisen, motivaation ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Johtajan tulee toimia hoitohenkilökunnan osaamisen varmistamiseksi niin, että henkilöstö kehittää omaa osaamistaan ikäihmisten hoidossa ja käyttävät vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä työssään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 25.)
Kröger ym. (2018) pohjoismaisen tutkimuksen mukaan hoitotyön johtaminen (lä- hiesimies) suomessa on heikentynyt. Tutkimuksessa tulee esille, että suomessa vanhustenhoidon työntekijöiden mielestä lähiesimiehen antaman tuen määrä on vähentynyt ja työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa päivittäiseen työhön pohjois- maisia kollegoitaan vähemmän (Kröger, Van Aerschot & Puthenparanbil 2018, 68).
3 MUISTISAIRAAN HOITOTYÖ
3.1 Yleisimmät muistisairaudet ja esiintyvyys
Muistisairaus vaikuttaa alenevasti muistiin ja aivojen tiedonkäsittelyn alueisiin.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja, jonka seurauksena henkilön toimin- takyky alenee. Yleisimmät etenevät muistisairaudet Suomessa ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia eli vaskulaarinen dementia, Lewyn kappale - tauti ja otsa -ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Usealla sairastu- neella ilmenee sekamuotoinen muistisairaus. (Hartikainen, Lönnroos 2008, 85;
Erkinjuntti, Rinne & Soininen 2010, 18–19.) Dementia käsitteenä ei yksinomaan ole sairaus, vaan oireyhtymä, johon muistisairaudet edetessään johtavat. De- mentia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi kielellisten-, älyllisten- ja toi- minnallisten osatekijöiden häiriöitä ja heikkenemistä. Asiakkaalla on voi olla vai- keuksia muistaa sanoja, tunnistaa esineitä, vaikeutta toimia ohjeiden mukaan tai heikentyneet kädentaidot, jotka voi näyttäytyä omatoimisen pukeutumisen ja ruo- kailemisen vaikeutena. (Muistiliitto. Dementia.)
Muistisairauksiin sairastuvien ihmisten määrä tulevaisuudessa lisääntyy suo- messa nopeasti väestön ikääntyessä. Väestöennusteen arvion mukaan vuonna 2020 noin 35 % yli 85 vuotiaista sairastaa dementiaa. Dementoituneiden yli 85- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Suomessa yli 11.000: lla vuoteen 2020 men- nessä. (Voutilainen & Tiikkanen 2010, 14.) Maailmanlaajuisesti muistisairaiden määrä kasvaa vuosittain yli seisemällä miljoonalla henkilöllä. Ennustetaan että tulevaisuudessa vuoteen 2030 mennessä muistisairautta sairastavia henkilöitä maailmassa tulee olemaan noin 75 miljoonaa ja tämä määrä lähes kolminkertais- tuu vuoteen 2050 mennessä. (World Health Organization 2016.)
3.2 Muistisairaan hoidon tavoitteet
Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin ikäihmisen ja hänen läheisensä hyvin voin- tiin ja elämänlaatuun. Muistisairaan hoidossa merkittävänä tavoitteena on hyvän
elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa. Hoitoon kuuluu ikäih- misen elämätavan ja taustan vaaliminen, arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen. (Heimonen, Mäki-Petäjä-Leinonen 2018, 21; Muistisairaudet.
Käypä hoito -suositus 2017.)
Muistisairaiden hoidon järjestäminen tulevaisuudessa on vanhustyön suurim- mista hoidollisista ja taloudellisista haasteista. Sosiaali- ja terveysministeriön jul- kaisemassa Kansallisen muistiohjelman 2012–2020 tavoitteena on muun mu- assa aivoterveyden edistäminen ja oikea asenne muistisairauksien hoitoon sekä kuntoutukseen, muistisairaan ja hänen läheisensä tukeminen, kattavan tutkimus- tiedon ja osaamisen varmistaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.) Ikäih- misten palveluissa tulee viipymättä ja yksilöllisesti ottaa huomioon yksilön muut- tuvat tarpeet, kunnioittaen hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan. Ikäih- misten palveluissa tulee ottaa huomioon fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset, kult- tuuriset ja sosiaaliset tekijät, joilla on vaikutusta ikäihmisen ja hänen läheisten elämään. (WeDo 2010–2012, 12; Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2017.)
Muistisairaan ikäihmisen toiveiden kunnioittaminen hoidossa on tärkeä osa hoi- toa. Toiveiden esiin saaminen ja sen mukaisen hoitosuunnitelman toteuttaminen ovat tiimityötä. Vuorovaikutus päätöksen tekoon tulee olla kannustavaa, potilasta kunnioittavaa ja arvostavaa, ei manipuloivaa. Keskustelussa kiinnitetään huo- miota siihen, että olosuhteet ovat rauhalliset, keskustelun tyyli selkokielistä ja vastavuoroista. (Laakkonen 2017. Selvitä vanhuksen kognitio ja oma toive hoi- dosta.)
Pohjoismaisen (2018) tutkimuksen mukaan Suomalainen vanhustenhoito on jäl- jessä verrattuna muihin pohjoismaisiin hoitokoteihin. Pohjoismaiden tutkijaryh- män toteuttamassa tutkimuksessa Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa ver- tailututkimuksessa Tutkimuksessa vertailtiin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tans- kan vanhusten laitoshoidon hoivatyötä. Tutkimuksen mukaan Suomessa hoito- työn laadun heikkenemiseen on vaikuttanut asiakkaiden tarpeiden lisääntyminen ja asiakasmäärän nopea kasvu. Tämän vuoksi työmäärä on lisääntynyt huomat- tavasti, joka nähdään hoitotyön laadun heikkenemisenä Suomessa. (Kröger, Van Aerschot & Puthenparanbil 2018, 82.)
Muistisairaan ympärivuorokautisessa hoidossa hyvinvointi koostuu sitä, miten ikäihminen kokee itsensä hoitoyhteisössä, miten häntä kohdellaan ja miten hänet kohdataan. Ikäihmisen hyvinvointiin vaikuttaa myös merkittävästi hoitohenkilö- kunnan keskeinen ilmapiiri, hoitajan persoonallisuus, asenne työhön ja osaami- nen. (Virjonen 2013, 172.) Tutkimuksen mukaan (Stolt.ym.2015) mukaan muisti- sairaiden asiakkaiden elämänlaatu oli yhteydessä heidän toimintakykyyn ja itse- näiseen selviytymiseen. Hoitajien näkemys muistisairaan elämänlaadusta ympä- rivuorokautisessa hoidossa näyttäytyi korkeampana kuin asiakkaiden. (Stolt ym.2015.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2015 tekemässä asiakkaan koke- man hoidon laatua kartoittavassa tutkimuksessa selvitettiin asiakkaiden mahdol- lisuutta osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon ja hoidon suunnitte- luun, tiedon saantiin itseään koskevista hoitotoimenpiteistä ja turvallisuuden tun- teesta hoitopaikassa. Kyselyssä vertailtiin kotihoidossa olevien asiakkaiden ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevien asiakkaiden osallisuutta omaan hoitoon ja hoidon suunnitteluun. Tutkimuksen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien asiakkaiden osallisuus ja hoidon suunnittelu oli selkeästi heikompaa kuin kotihoidon asiakkailla. Tutkimus osoittaa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoi- don asiakkaiden tuntevansa olonsa turvalliseksi, mutta kehitettävää ilmenee kui- tenkin asiakkaan osallistumisessa oman hoidon suunnitteluun ja hoitoon osallis- tumisessa. Tutkimuksen mukaan kotihoidossa asiakaslähtöisyys toteutuu sel- västi paremmin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. (Terveyden ja hyvinvoin- nin laitos 2016.)
3.3 Hoitotyön eettiset arvot ja periaatteet
Eettiset arvot ilmaiseva mikä on hyvä elämä ja hyvä ihminen. Eettiset periaatteet ohjaavat toimintaa. Keskeisinä eettisinä periaatteina hoitotyön kulttuurissamme on hyvän tekeminen, vahingon välttäminen, yksityisyyden kunnioittaminen, va- paus sekä oikeuden mukaisuus. Ikääntyneen ihmisen hoitamista ja hoivaamista
voidaan pitää eettisesti vaativana. Haasteellisena ikääntyneen ihmisen hoito- työssä nähdään esimerkiksi etenevän muistisairauden ja riippuvuuden kohtaa- mien, fyysisen raihnastumisen sekä kuoleman kohtaaminen. Eettisesti hyvälle gerontologiselle hoitotyölle ominaista on ikäihmisen huolenpito ja turvallisuus, ih- misarvon, itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden kunnioittaminen. Eettisesti hyvän gerontologisen hoitotyön toteuttaminen vaatii hoitajalta herkkyyttä, osaa- mista ja ymmärrystä muistisairaan ikäihmisen kohtaamisessa ja hoidossa. (Vou- tilainen & Tiikkanen 2010, 27─29, 39.)
Jokaisella ihmisellä on ainutkertainen ja loukkaamaton ihmisarvo. Ihmisarvoinen kohtelu muistisairaanhoidossa tulee näkyä niin, että asiakasta kohdellaan hieno- tunteisesti, kohteliaasti ja kunnioittavasti. Hoitohenkilökunnan velvollisuutena hoitotyötä tulee tehdä niin, että ikäihminen säilyttää ihmisarvonsa ja hänen itse- määräämisoikeutta sekä yksityisyyttään kunnioitetaan. Hoitajan töykeä käyttäy- tyminen, huutaminen sekä lapsenomainen kommunikointi ikääntyneelle loukkaa- vat hänen ihmisarvoaan. Yksityisyyden kunnioittaminen edellyttää ikäihmiselle tärkeiden asioiden huomioon ottamista. Paljon apua tarvitseva ikäihminen hel- posti menettää yksityisyytensä ja sen myötä ihmisarvonsa. (Valtakunnallinen ter- veydenhuollon eettinen neuvottelukunta 2008, 17; Voutilainen & Tiikkanen 2010, 33.)
Ihmisen arvostava kohtaaminen ja hyvä kohtelu liittyy sosiaali- ja terveydenhuol- lon hoitohenkilökunnan ammattieettiseen osaamiseen. Ammattieettisellä osaa- misella on vahva oikeudellinen perusta ja nämä taataan perustuslailla. Lainsää- dännöissä on sääntöjä, jotka liittyvät vahvasti ihmisen kohteluun ja kohtaami- seen. Lainsäädännön säännöt yksilön kohtelusta ja kohtaamisesta ovat hyvin sa- mankaltaiset kuin ammattieettiset periaatteet. Nämä molemmat kuvaavat hyvää ja tavoiteltavaa toimintaa. Lainsäädäntö ja ammatilliset periaatteet ohjaavat ja antavat perustan hoitotyötä toteuttavan työyhteisön toiminnalle. Jokaisen tulee tunnistaa oman toimintansa vaikutukset muistisairaan ikäihmisen hoitoon ja hoi- donlaatuun ja tarkastella omia ammattieettisiä arvoja ja periaatteita. (Heimonen
& Mäki-Petäjä-Leinonen, 2018, 32.) Hoitotyöntekijän tulee puuttua muiden työn- tekijöiden ja toimijoiden työskentelyssä esiintyviin eettisiin epäkohtiin (Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen 2013, 457).
3.4 Muistisairaan asiakkaan hoitotyön haasteet ja keinot
Muistisairaus näkyy monin tavoin ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun uhkana.
Monet taidot heikkenevät ja ihmissuhteet muuttuvat usein epätasa-arvoisiksi.
Osallistumisen ja toiminnan mahdollisuudet sairauden edetessä ovat usein ole- mattomat. (Eloniemi-Sulkava, 2011.) Muistisairailla ikäihmisillä kognitiivisten oi- reiden ohella ilmenee myös psykologisia oireita ja käyttäytymisen muuttumista.
Käytösoireita esiintyy noin 90 % muistisairauksia sairastavilla potilailla. Nämä heikentävät muistisairaan elämänlaatua (Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2017.) Muistisairaus heikentää myös kykyä loogiseen ajatteluun pohjautuvaa työskentelyä ja saattaa korostaa emotionaalista havainnointia ja reagointia, sekä kykyä kontrolloida omaa käyttäytymistään (Hartikainen & Lönnroos 2008, 117).
Muistisairaan tavallisimpia käytösoireita ovat apaattisuus, masennus, ahdistus ja levottomuus. Näitä oireita ilmenee kaikissa muistisairauden vaiheissa. Muistisai- raan hoidossa on huomioitava, ettei hän välttämättä kykene ilmaisemaan kipua tai huonovointisuutta, vaan ilmaisee tilansa aggressiivisella tai levottomalla käy- töksellä. Aggression taustalla voi olla pyrkimys suojella yksityisyyttä ja koskemat- tomuutta. Käytösoireita voivat aiheuttaa myös lääkkeiden haittavaikutukset tai yhteisvaikutukset ja ympäristöön liittyvät tekijät kuten ilmapiirin kireys, kiireen nä- kyminen, meluisa ja rauhaton ympäristö ja negatiiviset asenteet. (Hartikainen &
Lönnroos 2008, 118–119.)
Asiakaslähtöisen hoitotyön toteutumisen haasteena muistisairaan hoidossa on ikäihmisen alentunut kyky toimia yhdenvertaisessa roolissa terveydentilan ja toi- mintakyvyn laskiessa. Kokonaisvaltaiseen hoidon toteuttamiseen tarvitaan hoito- henkilökunnan hyvää ammatillista tietotaitoa, oikeaa asennetta vanhuksen hoi- toon sekä kykyä yksilölliseen muistisairaan ja hänen läheisen huomioimiseen, ymmärtämiseen sekä tukemiseen. (Voutilainen & Tiikkanen 2010, 46, 81.)
Pohjoismaisen (2015) tutkimuksen mukaan ikäihmiset kokivat muuton hoivakotiin uhkaksi heidän ihmisarvolleen. Oma arvokkuus koettiin heikentyneen, kun päivit- täisten asioiden hoitaminen ei itsenäisesti enää onnistunut. Tutkittavat kertoivat isoimmiksi ongelmiksi resurssien puutteen sekä hoitajien vähäisen ajankäytön
hoitotoimiin, jonka vuoksi asiakkaat joutuivat odottamaan apua kauan. Tutkimuk- sen mukaan hoitajien ei tulisi keskittyä pelkästään asiakkaan hoivasuhteeseen, vaan tarkastella kuinka kulttuurillinen ja organisaatioon liittyvät näkökulmat yhdis- tyvät asiakkaan arvokkuuden kokemukseen. (Heggestad ym. 2015, 42─46.)
Muistisairaan ikäihmisen hyvinvointi rakentuu hoivakodeissa kanssaihmisten, lä- heisten ja hoitohenkilökunnan varaan. Muistisairaudesta johtuvat puutteelliset tilannetulkinnat ja vaikeudet kommunikointiin aiheuttavat turhautumista ja mie- lialan muutoksia. Muistisairas ikäihminen tarvitsee ihmisiä ja ympäristöä, jotka kykenevät ymmärtämään hänen tilannetta laaja-alaisesti ja huomioimaan hänen tarpeensa mahdollisimman hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi. Turvallisuu- dentunteen luomiseksi on tärkeää kohdata muistisairas asiakas usein ja antaa tunne empaattisuudesta, aidosta läsnäolosta ja rauhallisuudesta. (Eloniemi-Sul- kava, 2011; Hartikainen & Lönnroos 2008, 120–121.)
Perusteetonta avuttomuuden korostamista ja rajoittamista, kuten esimerkiksi tuo- liin sitomista, vuoteenlaitojen nostoa tulee välttää. Hoidossa tulee huomioida käy- töshäiriöitä aiheuttavien mahdollisten laukaisevien tekijöiden eliminoiminen kuten aktiivinen kivun hoito. Aito läsnäolo, kommunikointi, jäljellä olevien asioiden ja voimavarojen korostaminen menetettyjen asioiden sijaan, auttavat ehkäisemään haastavaa käyttäytymistä. (Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2017; Nazarko 2009, 299.)
Laadukkaan vanhustyön toteuttamiseen tarvitaan työntekijöiden vaikuttamisen mahdollisuus hoidon kokonaisuuteen ja osallistuminen hoitotyön kehittämiseen.
Pienilläkin toimintatapa muutoksilla voidaan saada merkittäviä parannuksia muis- tisairaiden hoitoon. Toimivan työyhteisön peruselementtinä näkyy luottamus, joka syntyy keskinäisestä vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja yhteistyöstä. Hy- vien tulosten taustalla näkyy innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö. (Virjonen 2013, 179.) Työyhteisössä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa hoitohenkilökunnan osaaminen ja pyrkiä sitouttamaan osaava henkilökunta työhön (Heikkinen, Jyr- kämä & Rantanen 2013, 464).
4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä asiakaslähtöisestä hoitotyöstä. Tarkoituksena on kehittää hoitohenkilökunnan ajattelutapaa asiakaslähtöisempään suuntaan ja tutkia interventiokoulutuksen vaikutuksia asiakaslähtöisen ajattelutavassa.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa hoivakodin henkilökunnalle ja edistää asiakaslähtöistä hoitotyötä toimintatapojen kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyön tavoitteena on oman tiedon ja ammattitaidon syventäminen asia- kaslähtöisestä hoitotyöstä ja antaa ymmärrystä tämän tärkeydestä hoitotyössä.
Interventiotutkimuksen myötä tutkijoiden tavoitteena on kehittää tutkimuksen te- kemiseen tarvittavaa tietoa ja taitoja.
Opinnäytetyössä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitkä tekijät ovat edellytyksenä asiakaslähtöisyyden toteutumiselle ikäihmisten hoitotyössä?
2. Mitä mahdollisia estäviä tekijöitä asiakaslähtöisyyden toteutumiselle ikäihmisten hoitotyössä on?
3. Miten asiakaslähtöinen työote näkyy työyksikössä?
4. Muuttuiko hoitohenkilökunnan asiakaslähtöinen ajattelutapa koulutusintervention jälkeen?
5 OPINNÄYTETYÖTUTKIMUKSEN VAIHEET JA TOTEUTTAMINEN
5.1 Tutkimusympäristö
Opinnäytetyön yhteistyökumppani on Suonenjoella sijaitseva Attendo Oy hoiva- koti Valkeinen, jonka johtaja esitti tarpeen kehittää muistisairaiden asiakasläh- töistä hoitotyötä hoivakodissa. Tutkimuksen kohderyhmänä on hoivakodin hoito- henkilökunta, joka koostuu sairaanhoitajasta, lähihoitajista ja hoiva-apulaisista.
Hoivakodissa työskentelee yhteensä 18 henkilöä. Tutkittavien osallistuminen tut- kimukseen on vapaaehtoista ja luottamuksellista.
Attendo Oy on yksityinen palveluorganisaatio, joka on alun perin perustettu Ruot- sissa. Suomessa yrityksen toiminta alkoi vuonna 2000. Suomessa yrityksessä työskentelee yli 10 000 henkilöä. (Attendo. Tämä on Attendo). Attendon arvot koostuvat kolmesta osa-alueesta, jotka ovat osaaminen, sitoutuminen ja välittä- minen. Ikäihmisille suunnatut hoivakodit on suunniteltu ajatellen kodinomaisuutta ja turvallisuutta. Hoivakodit tarjoavat ikäihmisille kevyttä palveluasumista, sekä tehostettua palveluasumista, johon sisältyy ympärivuorokautinen hoito elämän loppuun saakka. (Attendo. Visiot ja arvot; Attendo. Vanhusten palveluasuminen).
Hoivakoti Valkeinen on 31-paikkainen yksityinen tehostetun palveluasumisen yk- sikkö, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa muistisairaille ikäihmisille (At- tendo. Attendo Valkeinen hoivakoti).
5.2 Tutkimuksen vaiheet
Tässä opinnäytetyössä sovellettiin interventiotutkimuksen menetelmää. Tutki- muksen avulla selvitettiin, pystyykö hoitohenkilökunnan tietoutta lisäämällä kehit- tää ajattelu- ja työskentelytapaa asiakaslähtöisemmäksi. Terveydenhuollossa in- terventiolla tarkoitetaan tapahtumaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa yksilön tai ryhmän käyttäytymiseen tai terveydentilaan (Pölkki, 2014). Tässä työssä käytän- nön tarve on kehittää muistisairaiden asiakkaiden hoitotyötä asiakaslähtöisem- pään suuntaan. Interventiotutkimukselle ominaista on se, että sen avulla pyritään
ratkaisemaan ongelmia, jotka lähtevät käytännön tarpeista. Ratkaisut voivat olla käytäntöjä, prosesseja, työkaluja tai organisaatiorakenteita sekä toimivan ratkai- sun parantamisen keinoja (Kananen 2017, 33).
Intervention onnistumisen perusedellytyksenä on avainhenkilöiden eli tässä tut- kimuksessa hoitohenkilökunnan saaminen muutosprosessiin mukaan. Todelliset muutokset saadaan aikaan, kun muutos lähtee etenemään avainhenkilöistä. In- terventioon viittaavissa tutkimuksissa haasteena on muutoksen aikaansaaminen käytäntöön työyhteisössä. (Kananen 2017, 34, 66, 88–89.)
Interventiotutkimus koostui kolmesta vaiheesta (kuvio 1). Ensimmäisessä vai- heessa opinnäytetyölle muodostettiin teoreettinen viitekehys aiheeseen perehty- mällä kirjallisuuskatsauksen keinoin. Teoreettisen viitekehyksen perusteella laa- dittiin alkukartoituskysely hoitohenkilökunnalle ja kyselyiden vastaukset analysoi- tiin. Toisessa vaiheessa laadittiin koulutusinterventio asiakaslähtöisen hoitotyön edellytysten ja tavoitteiden näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa hoitohenkilö- kunnalle laadittiin kysely, jonka avulla selvitettiin koulutusintervention vaikutuksia.
Aineistot analysoitiin tutkimustulosten esittämiseksi.
KUVIO 1. Opinnäytetyötutkimuksen vaiheet
Vaihe 1.
Alkukartoitus
- Aiheeseen perehtyminen - Aineiston keruu ja analysointi
• Kirjallisuuskatsaus
• Kyselyjen laatiminen
• Alkukartoitus kyselylomakkeella
Vaihe 2.
Koulutusinterventio
- Hoitohenkilökunnan tiedon lisääminen
• Koulutusintervention järjestäminen hoitohenkilökunnalle
Vaihe 3.
Koulutuksen vaikutusten arviointi
- Aineston keruu, analysointi ja tulosten
esittäminen
• Kyselyn laatiminen, kyselyn teuttaminen ja tulosten esittäminen
5.3 Kirjallisuuskatsaus
Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuskysymyksien rakentumiseksi tarvittiin luo- tettavaa ja monipuolista tietoa asiakaslähtöisestä hoitotyöstä ja siitä, miten tämän tulisi toteutua muistisairaiden hoidossa. Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli tutkia aihepiirin kokonaiskuvaa ja sen avulla selvittää, miten aihetta on aikaisemmin tutkittu ja millaisia menetelmiä niissä on käytetty. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997,111–112.)
Kirjallisuushakuna (kuvio 2) teoreettisen viitekehyksen muodostumiseen tietoa on etsitty asiakaslähtöisyydestä, vanhusten hoidosta, ikääntymisestä, gerontolo- giasta, muistisairauksista, lakiasetuksista ja säädöksistä sekä asiakaslähtöisestä johtamisesta sosiaali- ja terveysalalla. Suomenkielisinä tietolähteinä on käytetty Medic, - terveysportti-, ja Arto tietokantoja sekä internetin Google ja Google Scho- lar hakupalvelinta. Hakusanoina on käytetty muun muassa ”asiakaslähtöisyys”,
”potilaslähtöisyys”, ”muistisairaudet” "hoitotyö", "vanhuus", "ikäihminen". Kan- sainvälisiä tutkimuksia, artikkeleita ja kirjallisuutta on haettu Joanna Bricks Insti- tute, Cinahl- ja Melinda tietokannasta. Hakusanoina on käytetty muun muassa
”patient-oriented” ”patient-centered”,”patient-oriented ”dementia care”, ”elderly”.
Hakusanoja käytettiin yksitellen sekä yhdistelmänä. Tiedonhaku rajattiin vuosille 2000–2018. Hakua vastaavia tutkimuksia ja artikkeleita löytyi vähän. Hakua laa- jennettiin jättämällä aikarajaus pois ja aiheeseen liittyviä hakusanoja yhdisteltiin.
Hakutulokset luettiin huolellisesti ja niistä valittiin tähän opinnäytetyöhön sopivat asiasisällöt.
KUVIO 2. Kirjallisuushaku
5.4 Aineistonkeruumenetelmä
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmäksi valittiin kyselylomake (liite 2). Kyse- lylomake valittiin tähän tutkimukseen, koska esimerkiksi haastattelut olisivat, hoi- tohenkilökunnan työvuoroista johtuen, osoittautuneet haasteelliseksi toteuttaa.
Haastattelujen toteuttaminen olisi vienyt meiltä huomattavasti enemmän aikaa, kuin kyselylomakkeen muodossa toteutettu aineistonkeruu. Kyselylomake aineis- tonkeruumenetelmänä mahdollistaa esimerkiksi haastatteluun nähden sen, että vastaajat voivat vastata kyselyyn valitsemallaan ajalla, silloin kuin se heille sopii.
Kyselylomakkeella tieto kerätään standardoidussa eli vakioidussa muodossa jou- kolta ihmisiä. (Hirsjärvi, Remes, & Sajavaara. 1997,134,193.) Vakioiminen tar-
Haku kotimaisista tietokannoista
Alustava haku muun muassa Arto, Medic, Terveysportti, Google,
Google Scholar tietokannoista
Hakusanoina käytetty muun muassa:
Asiakaslähtöisyys, potilaslähtöisyys,
muistisairaudet, hoitotyö, vanhuus
Haku ulkomaalaisista tietokannoista
Alustava haku muun muassa Melinda, Cinahl, Joanna Briggs Institute tietokannoista
Hakusanoina käytetty muun muassa: patient
oriented care, dementia care, elderly
Haun rajaus
Teoreettinen viiteke- hys
koittaa sitä, että kaikilla kyselyyn vastaavilla on kyselyssä sama asia sisältö täs- mälleen samalla tavalla ja vastaaja lukee itse kirjallisesti esitetyn kysymyksen ja vastaa tähän kirjallisesti ohjeiden mukaan. (Vilkka 2015, 94.)
Kvalitatiivinen eli laadullinen kyselytutkimus tuottaa sanoja ja lauseita, joilla tut- kittava kuvaa ilmiötä, tapahtumaa, tapahtuman välisiä suhteita ja vuorovaiku- tusta. Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto koostuu luvuista ja ti- lastoista. Määrällisen tutkimuksen kysymykset ja vaihtoehdot ovat tekstimuo- dossa, mutta vastaukset lukuina. Näin saadaan lukuarvoja sisältävä havainnointi aineisto. (Kananen 2015, 82.)
Opinnäytetyön kyselylomakkeet sisältävät kvantitatiivisia eli määrällisiä ja kvali- tatiivisia eli laadullisia kysymyksiä. Näiden aineistonkeruumenetelmien yhdistä- minen mahdollistaa yksilöllisen ja monipuolisen tiedon saamisen hoitohenkilö- kunnan ja työyhteisön toiminnasta. Määrälliset kysymykset ovat monivalintakysy- myksiä ja laadulliset kysymykset ovat avoimia. Avoimien kysymysten käyttö mah- dollistaa vastaajan omien ilmaisujen käytön tutkittavasta aiheesta, tuottaa oma- laatuisia vastauksia ja ei tarjoa valmiita vaihtoehtoja. Näin voidaan löytää uusia tutkimattomia ilmiöitä. Vastaajan kirjoittaman vastauksen tuloksena voidaan nähdä hänelle sopivien ilmaisujen käyttö, joita tutkija ei välttämättä ole osannut yhdistää tutkittavaan ilmiöön. Avoimet kysymykset antavat vastaajan osoittaa keskeisimmät asiat tietämyksestään tutkittavasta aiheesta sekä mahdollistavat vastaajan kertoa omia mielipiteitä, ajatuksia ja tietouttaan. Avoimet kysymykset auttavat tutkimuksen poikkeavien monivalintakysymysten vastausten tulkin- nassa. Haasteena avointen kysymysten aineiston keruussa voi olla vastaajien kirjavat vastaukset ja mahdollisuus, että nämä ovat luotettavuudeltaan kyseen- alaisia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1997,196; Kananen, 2015, 233.)
Kyselylomakkeen kysymysten laadinta aloitettiin keräämällä yhteen keskeiset asiasisällöt ja johtopäätökset tutkittavasta aiheesta kirjallisuuskatsauksen perus- teella. Kysymyksiä hahmoteltiin aluksi paperille, jossa hyödynnettiin mindmap- tekniikkaa. Tämä auttoi selkeyttämään aiheen kokonaiskuvaa ja hahmottamaan kysymysten muotoilussa. Kyselylomakkeen laatimisessa huolellinen suunnittelu
on ensisijaisen tärkeää tutkimuksen onnistumisen kannalta. Kyselylomakkeen ul- koasu ja ilmoitettu vastaamisaika vaikuttavat olennaisesti vastausprosenttiin. Ky- selyn yhteyteen on laadittu saatekirje (liite 3), josta ilmenee tutkimuksen tavoite ja tarkoitus, tutkimuksen toteuttavat, tutkimuksen tilaaja, tieto tutkimusaineiston käytöstä ja anonymiteetista sekä kyselyn palauttamiseen liittyvä ohjeistus.
(KvantiMOTV 2010. Kyselylomakkeen laatiminen; KvantiMOTV 2011. Postiky- selyaineiston kokoaminen. Saatteiden laatiminen ja vastausprosentti.) Saatekir- jeen merkitys tutkimuksen onnistumiselle on merkittävää. Tämän perusteella vas- taaja joko motivoituu vastaamaan kyselylomakkeeseen tai hylkää koko lomak- keen. Hyvin tehdyllä saatekirjeellä voidaan herättää vastaajan kiinnostus tutkitta- vaan aiheeseen sekä vaikuttaa vastausten luotettavuuteen (Vehkalahti, 2008, 48).
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen kyselylomake toimitettiin hoivakodin henkilö- kunnalle täytettäväksi elokuussa 2018. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hoito- henkilökunnan tietoutta asiakaslähtöisyydestä, asiakaslähtöisen toiminnan edel- lytyksiä ja estäviä tekijöitä sekä työyhteisön ja organisaation johdon toimintaa hoitotyön toteuttajina. Tutkimuksesta tiedottaminen hoitohenkilökunnalle tapahtui hoivakodin johtajan toimesta viikkopalaverin yhteydessä. Kyselylomakkeet toimi- tettiin hoivakodille, jotka hoivakodin johtaja jakoi hoitohenkilökunnalle. Tutkimuk- sen ensimmäiseen vaiheeseen vastasi 13 hoitoalan ammattilaista.
5.5 Koulutusintervention toteuttaminen
Tutkimuksen toisessa vaiheessa hoitohenkilökunnalle laadittiin koulutusinterven- tio. Koulutuksen tarkoituksena oli kertoa hoitohenkilökunnalle, mitä asiakasläh- töinen hoitotyö sisältää. Koulutuksen sisältö koostui kirjallisuuskatsauksen poh- jalta luotuun teoria osuuteen. Tässä tuotiin esille Prezi-esitystä hyödyntäen ylei- sesti mitä asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan ja miten tämä näkyy ikäihmisten hoi- totyössä. Hyvässä luennossa luennoitsija ottaa huomioon sen, että ihmiset ovat erilaisia oppijoita. Luennoitsijan kannattaa hyödyntää eri oppimistyylejä (Korte- suo 2010, 107-108.) Tässä koulutuksessa eri oppimistyyleinä on hyödynnetty vi-
suaalisia ja auditiivisia oppimistyylejä. Prezi-esitys tukee visuaalisten eli näköais- tiin perustuvien oppijoiden oppimista. Prezi-esitystä on täydennetty puheella, joka puolestaan tukee auditiivisia eli kuuloaistimuksen kautta oppivien oppimista.
Koulutus suunniteltiin käytännön esimerkin ympärille laadittuun asiakastapauk- seen. Asiakastapauksen käsittely tapahtuu Problem-baced learnin (PBL) eli on- gelmalähtöiseen oppimismenetelmään pohjautuen. Tämän menetelmän tavoit- teena on käynnistää oppimisprosessi ja reflektiivinen ajattelu, joiden kautta hoi- tohenkilökunta kehittää omaa itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisutaitoja yhdis- täen teoreettisen ja käytännöllisen tiedon. (Alastalo & Salminen 2015, 171─172).
Reflektiivisellä ajattelulla tarkoitetaan sitä, miten ihminen tarkastelee omaa hen- kilökohtaista käsitystään ja kokemuksiaan asiasta. Reflektiivisen ajattelun avulla pyritään pääsemään uudenlaiseen toiminnan ymmärtämiseen, jotta toiminta voi kehittyä eteenpäin. (Aaltola, Valli 2007, 196, 201.)
Koulutusinterventio toteutettiin lokakuussa 2018 osastotunnin yhteydessä. Osas- totunti pidetään hoivakodissa aamu- ja iltavuoron vaihteessa. Tällöin paikalle saatiin mahdollisimman paljon hoivakodin työntekijöitä. Koulutukseen osallistui yhteensä 9 hoivakodin työntekijää. Koulutuksen alussa kiitimme ensimmäisen vaiheen kyselyn aktiivisesta osallistumisesta ja toimme esille lyhyesti koulutuk- sen tarkoituksen ja sen liittymisestä opinnäytetyöhön. Koulutus eteni laaditun Prezi-esityksen mukaisesti. Prezi-esityksen tukemiseksi laadittiin kirjallinen tuo- tos, joka täydensi visuaalista esitystä. Prezi-esityksestä ja kirjallisesta tuotok- sesta laadittiin yhteenveto, jotka toimitettiin interventiokoulutuksen yhteydessä hoivakodille. Tämän yhteenvedon tarkoitus oli antaa mahdollisuus koulutuksessa käsiteltävien asioiden tiedonsaantiin myös niille hoivakodintyöntekijöille, jotka ei- vät päässeet itse interventio. Tämä mahdollistaa yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua interventiotutkimuksen kolmanteen vaiheeseen.
Interventiotutkimuksen kolmannessa vaiheessa hoitohenkilökunnalta pyydettiin palautetta kyselylomakkeella koulutusintervention vaikutuksesta. Kyselyyn vas- tasi 7 henkilöä. Kyselyn tarkoituksena oli tutkia koulutusintervention vaikutusta asiakaslähtöisessä ajattelutavassa ja mahdollista muutosta asiakaslähtöisessä työskentelytavassa.
6 AINEISTON ANALYYSI JA ANALYSOINTI MENETELMÄT
6.1 Aineiston analyysi
Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydin asia. Tutkijalle selviää vasta analyysivaiheessa, millaisia vastauksia tutkimuson- gelmaan aineistonkeruun menetelmän avulla saadaan (Hirsjärvi ym. 1997, 216).
Aineistonkeruun myötä siirrytään tutkimusaineiston tarkasteluun ja aineiston muodostamiseen. Aineiston muodostaminen on tehtävä huolellisesti, koska ai- neisto on tutkimuksen keskipisteenä. Aineisto on rakennettu kyselylomakkeiden vastausten perusteella (Vehkalahti, 2008, 49).
Alkukartoituskysely (liite 3) koostui kahdeksasta osa-alueesta. Näistä kuusi osa- aluetta oli monivalintakysymyksiä ja kaksi avointa kysymystä. Määrällisten kysy- mysten vaihtoehdot olivat tutkimuksen kyselylomakkeessa tekstimuodossa, mutta vastaukset lukuina. Alkukartoituskyselyssä vastausvaihtoehdot olivat mää- ritelty asteikolla 1 - 4. Vastausvaihtoehdot ovat 1 täysin samaa mieltä, 2 samaa mieltä, 3 eri mieltä, 4 täysin eri mieltä. Kyselylomakkeen laadullisiin kysymyksiin vastaajat kirjoittivat omin sanoin.
6.2 Määrällisen aineiston analysointimenetelmä
Määrällisen aineiston tulokset esitetään suorina jakaumina ja vastanneiden luku- määrällä. Tässä tarkastellaan yksittäisten kysymysten saamia jakaumia lukuina ja kunkin vastausvaihtoehdon saamia suhteellisia osuuksia. Jakaumat esitetään kysymyskohtaisesti, joiden tulokset ilmaisevat havaintoyksiköiden kokonaismää- rää eli kysymyksen väittämään samaan vastauksen antaneiden kokonaismäärä (n=). Määrällisten tulosten esitystapana voi olla kuvio, taulukko, tunnusluvut ja teksti. Pylväskuviolla eli tässä työssä käytettävissä palkkikaavioissa esitetään ha- vaintojen määrää. (Vilkka 2007, 139.) Palkkikaaviot rakentuvat Excel-taulukko- laskennan avulla vastaajien lukumäärän, väittämien ja vastausten perusteella.
Palkkikaavio soveltuu vertailuun ja sillä voidaan korostaa eroja muuttujien välillä.
(Vehkalahti, 2008, 64; Kananen 2015, 289, 334). Tässä tutkimuksessa ei lukuja muutettu prosenttiluvuiksi vastaajien pienestä määrästä johtuen.
6.3 Laadullisen aineiston analysointimenetelmä
Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kokonaiskäsi- tys sisällöstä saatiin lukemalla aineistot huolellisesti, tiivistettiin kuvaus tutkitta- vasta ilmiöstä sekä etsittiin aineistosta merkitykselliset asiat. Aineistosta hajotet- tiin osiin tutkimuskysymyksiin viittaavat asiat ja muodostettiin vastausten sisäl- löistä käsitteitä ja tiivistettiin nämä asiasisällöiksi (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103─104, 108).
Laadullisen aineiston analyysi toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä laadullinen aineisto pelkistettiin (taulukko 1) ottamalla epäolennainen aineisto pois. Aineistosta etsittiin tutkimuskysymyksiin vastaavat sekä aineistolle olennai- set ilmaisut. Analyysiyksiköksi tutkimukseen muodostui ajatuskokonaisuus (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108─110). Ainestoa läpikäydessä etsittiin samankal- taiset vastaukset ja nämä koottiin tutkimuskysymyksiin peilaavien luokittelujen alle, jolloin asian hahmottaminen ja luokittelu oli helpompaa. Tässä interventiotut- kimuksessa laadullinen aineisto esitetään tuloksissa kuvioiden muodossa.
TAULUKKO 1. Esimerkki aineiston pelkistämisestä
Alkuperäisilmaus Pelkistetty ilmaus
”Antaa vapaus tehdä omia valintoja, jotka tuottavat mielekkyyttä muistisai- raan elämään.”
Valinnan vapauden mahdollistami- nen
”Harrastamalla eettistä pohdintaa mi- ten toimin eri tilanteissa, miten koh- taan ihmisen, toteutuvatko lait, ase- tukset ja eettiset ohjeet omassa työs- kentelyssäni.”
Eettinen pohdinta, lakien ja asetusten noudattaminen
”Ammattiosaamisen jakaminen kolle- goiden kanssa-kysy, neuvo, opasta.”
Ammattiosaamisen jakaminen työyh- teisössä
”Kerrotaan mitä ollaan tekemässä, toi- votetaan hyvää huomenta jne. vaikka muistisairaus olisi edennyt niin pit- källe, että asiakas vuoteella silmät kiinni eikä sanallista kommunikointia enää.”
Ystävällinen ja arvokas kohtelu
”Voimavarat voivat vaihdella päivit- täin. Kannustetaan lähtemään esim.
suihkuun, mutta jos ei sillä hetkellä jaksa/halua lähteä, voisiko siirtää myöhemmäksi.”
Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoi- totyö
Toiseksi aineisto ryhmiteltiin (taulukko 2) eli aineistosta koodattiin alkuperäisil- maukset ja etsittiin aineistosta samankaltaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Tämän avulla luotiin pohja tutkimuksen perusrakenteelle sekä alustavat kuvaukset tutkit- tavasta ilmiöstä. Samaa asiaa kuvaavat käsitteet ryhmiteltiin ja yhdistettiin luo- kaksi sekä nimettiin sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Luokittelussa aineisto tiivis- tettiin ja saatiin yksittäiset tekijät samaa tarkoittavan käsitteiden alle. Pelkistetyt käsitteet muodostivat alaluokan. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 110─111).
TAULUKKO 2. Esimerkki aineiston ryhmittelystä
Pelkistetty ilmaus Alaluokka
Valinnan vapauden mahdollistaminen Toiveiden kunnioittaminen Eettinen pohdinta, lakien ja asetusten
noudattaminen
Eettinen ja vastuullinen työote
Ammattiosaamisen jakaminen työyh- teisössä
Tiedon välittäminen
Ystävällinen ja arvokas kohtelu Ihmisarvon kunnioittaminen Yksilöllinen, voimavaralähtöinen hoi-
totyö
Yksilöllinen hoitotyö
Aineiston ryhmittelyn jälkeen aineistot käsitteellistettiin (taulukko 3). Tässä ede- tään alkuperäisistä kielellisistä ilmaisuista teoreettisiin käsitteisiin ja näistä on muodostettu johtopäätöksiä. Aineistolähtöisen analyysin tarkoituksena tässä tut- kimuksessa on yhdistää käsitteitä ja saada vastauksia tutkimustehtävään. Aineis- ton teoreettiset käsitteet ja tulokset esitetään aineistoa kuvaavien teemojen mu- kaan. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 112─112.)
TAULUKKO 3. Esimerkki aineiston käsitteellistämisestä
Alaluokka Yläluokka
Eettinen ja vastuullinen työote.
Tiedon välittäminen
Asiakaslähtöisen hoitotyön edellytyk- set
Yksilöllinen hoitotyö
Toiveiden kunnioittaminen Ihmisarvon kunnioittaminen
Asiakaslähtöinen työote
7 OPINNÄYTETYÖTUTKIMUKSEN TULOKSET
7.1 Asiakaslähtöisen hoitotyön edellytykset muistisairaanhoidossa
Tutkittaessa henkilökunnan tietotaitoa ja ammattiosaamista asiakaslähtöisen hoi- totyön tuottajana (kuvio 3) vastaajista kaikki (n=13) kokivat omaavansa riittävästi tietoa ja ymmärrystä asiakaslähtöisestä hoitotyöstä ja valtaosa(n=12) koki koulu- tuksen riittäväksi asiakaslähtöiseen hoitotyöhön toteuttamiseen muistisairaan hoidossa. Vastaajista yksi koki koulutuksensa riittämättömäksi.
KUVIO 3. Työntekijän tietotaito ja ammattiosaaminen asiakaslähtöisen hoitotyön tuottajana muistisairaiden hoidossa.
Asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamisessa (kuvio 4) vastanneista lähes kaikki (n=12) olivat täysin samaa mieltä ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja yksilöl- lisyyden kunnioittamisen tärkeydestä muistisairaan ikäihmisten hoidossa. Kaikki (n=13) kokivat tärkeäksi asiakkaan oman osallistumisen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen sekä asiakkaan läheisten osallistumiseen hoidon suunnitteluun ja päätösten tekoon. Yksi jätti vastaamatta väittämään, joka liittyi hoidon suunnitte- luun ja toteutukseen. Lähes kaikki (n=12) vastanneista olivat täysin samaa mieltä, että asiakkaan oman osallisuuden huomioiminen päivittäisissä toiminnoissa sekä toiveiden toteuttaminen muistisairaan hoidossa on tärkeää. Kaikki olivat täysin samaa mieltä, että myönteinen suhtautuminen ikäihmisiin on tärkeää asiakasläh- töisen hoitotyön toteutumisessa
1 8
9
4 4
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Riittävä koulutus asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseen
Riittävä tieto ja ymmärrys asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseen
Työntekijän tietotaito ja ammattiosaaminen asiakslähtöisen hoitotyön tuottajana muistisairaiden
hoidossa ( n=)
Ei vastausta Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä
KUVIO 4. Asiakaslähtöisen hoitotyön toteutumisessa tärkeitä asioita hoitohenki- lökunnalle
Tutkittaessa hoitohenkilökunnan omaa toimintaa asiakaslähtöisen hoitotyön to- teuttajana kuluneen 6 kuukauden aikana (kuvio 5) vastausten perusteella noin puolet (n=7) koki, että heillä on riittävästi aikaa ikäihmisen kokonaisvaltaisen hoi- totyön toteuttamiseen työvuoron aikana. Puolet (n=6) vastaajista koki aikana riit- tämättömäksi kokonaisvaltaisen asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseen. Lä- hes kaikki vastanneista (n=9) koki koulutuksen riittäväksi gerontologisen hoito- työn toteuttamiseen. Kolme vastanneista koki gerontologisen koulutuksensa riit- tämättömäksi. Yksi vastaajista jätti väittämään vastaamatta. Vastaajista kaikki (n=13) kokivat, että heillä on riittävä tieto ja ymmärrys ikääntyneistä ja muistisai- rauksista asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttamiseksi ja, että heillä on mahdolli- suus kehittää omaa ammattitaitoa asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttajana.
KUVIO 5. Oma toimintani asiakaslähtöisen hoitotyön toteuttajana kuluneen 6 kuukauden aikana
Työyhteisöni toimintaa tutkittaessa hoivakodissa kuluneen 6 kuukauden aikana (kuvio 6) vastanneista neljä koki, että työyksikössä hoitajilla on usein kiire. Osa (n= 5) vastaajista oli eri mieltä ja kokivat työyksikön kiireettömäksi. Kaksi vastaa- jista jätti väittämään vastaamatta. Lähes puolet (n=6) vastaajista oli sitä mieltä, että työskentely hoivakodissa on rutiininomaista. Noin puolet (n=7) oli väittämästä eri mieltä ja kokivat, että hoitotyö ei ole rutiininomaista. Vastaajista suurin osa (n=8) oli sitä mieltä, että hoivakodissa hoito suunnitellaan ammattilaisen tarpeita vastaavaksi. Neljä oli väittämästä eri mieltä ja yksi jätti kysymykseen vastaa- matta. Kahdeksan vastaajan mielestä hoito suunnitellaan organisaation tarpeisiin vastaavaksi. Pieni osa (n=3) oli sitä mieltä, ettei hoitoa suunnitella organisaation tarpeita vastaavaksi ja yksi jätti tähän kysymykseen vastaamatta. Kaikki (n=13) vastanneista olivat sitä mieltä, että työyhteisön vuorovaikutus on toimivaa ja sel- keää. Valtaosa (n=10) oli sitä mieltä, että työyhteisössä raportointi on selkeää ja säännönmukaista. Osa (n=2) koki, ettei raportointi ole selkeää eikä säännönmu- kaista. Yksi vastaajista jätti väittämään vastaamatta. Vastaajista suurin osa (n=11) koki raportoinnin riittäväksi ja työvuoroa tukevaksi. Vastaajista yksi oli sitä
mieltä, ettei raportointi ole riittävää. Lähes kaikki (n=11) vastaajista kokivat hoi- vakodin työilmapiirin myönteiseksi. Yksi vastaajista koki, ettei työyksikössä val- litse myönteinen työilmapiiri.
KUVIO 6. Työyhteisöni toiminta hoivakodissa kuluneen 6kk:n aikana
Avointen kysymysten perusteella enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että asia- kaslähtöisen hoitotyön edellytykset (kuvio 7) ovat yksilöllisyyden ja itsemäärää- misoikeuden kunnioittamisen, lakien, asetusten ja eettisten ohjeiden mukainen työskentely sekä ammattiosaaminen ja tämän jakaminen työyhteisössä. Myön- teinen ilmapiiri työyhteisössä koettiin myös kuuluvaksi asiakaslähtöisen hoitotyön edellytyksiin.
Harrastamalla eettistä pohdintaa, miten toimin eri tilanteissa, miten kohtaan ihmisen, toteutuvatko lait, asetukset ja eettiset ohjeet omassa työssäni.
Ammattiosaamisen jakaminen kollegoiden kanssa (kysy, neuvo, opasta).
Pyrkimällä omalta osaltani vaikuttamaan työyhteisöön myönteisen, keskustelevan ilmapiirin luomisessa.
Yksittäisinä mielipiteinä asiakaslähtöisiin hoitotyön edellytyksiin esille nostettiin arvojen ja oikeuksien kunnioittaminen, elämänhistorian tietäminen, yhteistyö lä- heisten kanssa, ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma ja sitoutuminen työ- hön.
Sitoutuminen omaan työhönsä niin ettei siitä tule rutiininomaista suo- rittamista.
Asukkaan kohtaaminen aikuisena ihmisenä, jolla on oma elämänhis- toriansa.
Ajantasalla oleva hoito- ja palvelusuunnitelma.
Vastauksista nousi myös esille, että hoitajalla on hyvä olla hyvät vuorovaikutus- taidot ja asukasta informoidaan muistisairaudestaan huolimatta häntä koskevissa asioissa.
Asukkaan informointi häntä koskevissa asioissa.
Tiedon välittäminen ja raportoinnin tärkeys ja rakentavan palautteen antaminen hoitohenkilökunnan keskuudessa näkyi myös vastausten perusteella tärkeänä asiana asiakaslähtöisen hoitotyön toteutumisessa
Tiedon välittäminen ja uusien toimivien ideoiden jakaminen.
Antaa vapaus tehdä omia valintoja, jotka tuottavat mielekkyyttä muistisairaan elämään.
Antamalla rakentavaa palautetta ja neuvoa.
