This is an electronic reprint of the original article.
This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
Author(s):
Title:
Year:
Version:
Please cite the original version:
All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.
Melko yksinkertainen digiloikka Luoma, Eetu
Luoma, E. (2015, 15.10.2015). Melko yksinkertainen digiloikka. Tiedeblogi. Retrieved from https://www.jyu.fi/blogit/koulutusblogi/blogitekstit/luoma_e
2015
Eetu Luoma: Melko yksinkertainen digiloikka
Eetu Luoma. Kuva: Wilma Tyni.
Lähdemme tietojenkäsittelytieteiden laitoksella uuden opetussuunnitelman laatimiseen rauhallisin mielin. Keskitymme työssä keinoihin, joilla vastaamme lisääntyvään IT-alan koulutuksen kysyntään.
Yksi keinoistamme on kehittää etäopetusta tuottamalla digitaalisia opetusta. Digiloikkaan on lähdettävä päättäväisesti ja tarpeiden mukaisesti, ei kuitenkaan kiirehtien.
Maailmalla ei ole vielä löydetty patenttiratkaisua opetuksen digitalisointiin. Paljon huomiota saaneet avoimet verkkokurssit, eli MOOCit, eivät nekään ole onnistuneet odotetusti. Ilmoittautuneista vain 15 prosenttia suorittaa kurssin. Opetuksen mullistusten sijaan on syntynyt täydennyskoulutusta tarjoavia yrityksiä. Voimme oppia avointen verkkokurssien kehityksestä, mutta opetuksen digitalisointia ei tule kiirehtiä vain koska aihe puhuttaa medioissa.
IT-projektien epäonnistumiset ovat yleinen kauhistelun ja naureskelun aihe. Epäonnistumisen mahdollisuutta lisätään suunnittelemalla hankkeet teknologialähtöisesti tarpeiden sijaan ja
resurssoimalla organisaation muutos vajavaisesti. Yhdessä uuden teknologian kanssa on tarpeen muuttaa toimintatapoja ja henkilöstön osaamista. Opetuksen digitalisoinnin tärkeimmät resurssit ovatkin aika ja ajan myötä kehittyvä asiantuntemus teknologian hyödyntämiseen opetuksessa.
Tutkintojen tavoitteelliset suorittamisajat ohjaavat opiskelijoitamme ottamaan työlistalle entistä enemmän kursseja opetusjaksoa kohden. Opiskelijamme joutuvat usein valitsemaan pääaineensa, sivuaineiden sekä kieli- ja viestintäopintojen samalla kellonlyömällä järjestettävien istuntojen välillä.
Pitäisi välttää tilanne, jossa he joutuvat tulkitsemaan keskeisiä oppimissisältöjä diaesityksistä tai kurssikaverin muistiinpanoista jäädessään pois kyseiseltä luennolta.
Lisääntynyt kurssien määrä opetusjaksoa kohden tarkoittaa myös sitä, että opiskelijoiden työpäivä täyttyy kurssien istunnoista. Aikaa luentotehtäville ja seminaaritöille on vasta iltaisin tai
viikonloppuisin. Päivätyön ohella opiskelevien lisäksi myös muut opiskelijat tarvitsevat tukea etätyöhön. Etäopetuksen kehittämiselle digitalisoinnin keinoin on ilmeinen ja lisääntyvä tarve.
Etäopetuksessa ei ole kuitenkaan tarpeen kiirehtiä teknologian omaksumista tai pelätä suuria mullistuksia. Paras ajasta, paikasta ja sähkövirrasta riippumaton oppimisen väline on edelleen kirja.
Enemmän on syytä tarkastella, voiko teknologia ratkaista nykyisiä opetuksen haasteita. Diaesityksen
lataaminen oppimisympäristöön ei ole opettamista, mutta pilvipalveluun ladattu videotaltiointi luennosta ratkaisee istuntojen päällekkäisyyden ongelmia. Etäopetuksen ja digitaalisuuden toimivat keinot ovat yksinkertaisia. Haluaisin nähdä, että niiden käyttöönottoon varataan aikaa jo
lähitulevaisuudessa.
Eetu Luoma, yliopistonopettaja, tietojenkäsittelytieteiden laitos
