Kotkamills Oy Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselostus

(1)

Kotkamills Oy

Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva: Pekka Vainio

(2)

HANKKEESTA VASTAAVA Kotkamills Oy

Stefan Fors, hankevastaava Puh. 040 571 3338

stefan.fors@kotkamills.com

YHTEYSVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ELY-keskus Antti Puhalainen, yhteyshenkilö Puh. 0295 029 272

kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi

YVA-KONSULTTI Linnunmaa Oy

Eeva Punta, projektivastaava Puh. 0400 298 465

eeva.punta@linnunmaa.fi

(3)

Kotkamills Oy

Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselotus

Otsikko Kotkamills Oy

Tuotantosuunnan muutos: Flying Eagle Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Pvm 14.10.2015

Tilaaja Kotkamills Oy

yhteyshenkilö: Stefan Fors

Työryhmä

Linnunmaa Oy: Reetta Hurmekoski, Marjo Pusenius, Eeva Punta, Aleksis Ahvensalmi

Sivuja 123 s.

Liitteet 2 kpl

Jakelu

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kotkamills Oy

Linnunmaa Oy

(4)

YHTEENVETO

Hankkeen ja käsiteltävien vaihtoehtojen kuvaus

Kotkamills Oy on metsäteollisuustuotteita valmistava yhtiö, joka valmistaa Kotkan tehtaissaan laminaattipaperia, im- pregnoituja tuotteita, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään hanketta, jossa paperikoneen 2 tuotantosuunta muutetaan nykyisestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta kuluttajapakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla koneen tuotantokapasiteettia kasvatetaan huomattavasti. Investointi edel- lyttää tehtaalla lukuisia muutoksia. Hankkeen myötä tehtaan puuraaka-aineen, kemikaalien ja energian käyttö lisään- tyy huomattavasti. Tehtaalle rakennetaan pinta-alaltaan 3 000 m²:n uudisrakennus. Kasvavan jätevesikuormituksen vuoksi tehtaalla investoidaan jäteveden käsittelyyn.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) käsiteltiin kolmea eri hankevaihtoehtoa:

VE0: Kotkamills Oy:n tuotantotoiminta pysyy nykyisellään. Aikakausilehtipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa.

VE1: Paperikone 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi kartonkikoneeksi.

Koneen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Kartongintuotantoon käyte- tään ostettua sellua ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kuumahierrettä (TMP).

VE2: Paperikone 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi kartonkikoneeksi.

Koneen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Kartongintuotantoon käyte- tään ostettua sellua ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kemimekaanista massaa eli ke- mikuumahierrettä (CTMP).

Arvioinnin toteuttaminen

Painopiste ympäristövaikutusten selvittämisessä asetettiin merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Eri sidosryhmien ja kansalaisten tärkeiksi kokemista asioista saatiin tietoa kuulemismenettelyllä, ohjausryhmässä ja so- siaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tässä hankkeessa erityisen tarkastelun kohteena olivat toiminnan vaikutukset vesistöön, luonnonvarojen kestävään käyttöön, ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön kuten meluun ja ilman epäpuhtauksiin. Tarkasteltavina vaikutusalueina arvioinnissa olivat pääasiassa Kotkansaari, Kotkan edustan merialue ja puunhankintaa tarkasteltaessa Etelä-Suomi.

Vaikutusten arviointi eri hankevaihtoehdoissa tehtiin asiantuntija-arviointina prosessi- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä. Arvioinnissa hyödynnettiin aineistona muun muassa tehtaan nykyisen toiminnan päästötietoja, ympä- ristövaikutusten seurantatietoja, ympäristövaikutuksista tehtyjen tutkimusten tuloksia sekä lakisääteisiä ohje- ja raja- arvoja. Arvioinnissa hyödynnettiin myös laskennallisia menetelmiä. Epävarmuutta arvioinnissa aiheutti esimerkiksi se, että kaikkia prosessiteknisiä valintoja ei oltu vielä tehty.

(5)

Ympäristövaikutukset

Ilmanlaatuun Kotkansaarella vaikuttavat eniten lisääntyvät liikenteen suorat ja epäsuorat päästöt. Raskaan liikenteen lisääntymisen myötä erityisesti typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Lisääntyvän raskaan liikenteen vaikutus typenoksidien ja hiukkasten päästöihin Kotkansaarella on huomattava ja niiden vaikutus ilmanlaatuun ja terveyteen arvioitiin olevan paikallisesti merkittävä. Muilta osin merkitys liikenteen lisäyksen aiheuttamiin ilmapäästöihin arvioitiin olevan vähäisempi.

Tehtaan kokonaispäästöt ilmaan lisääntyvät maakaasun käytön lisääntymisen vuoksi, mutta tällä ei todennäköisesti ole juurikaan merkitystä ilmanlaadun kannalta. Tehtaan hajupäästöt eivät lisäänny hankkeen vuoksi. Tehtaan fossii- liset hiilidioksidipäästöt lisääntyvät merkittävästi maakaasun käytön lisääntyessä. Koko hankkeen ilmastovaikutus on Suomen hiilitaseeseen verrattuna vähäinen.

Jäteveden käsittelyyn tehtävän investoinnin johdosta merkittäviä vesistövaikutuksia tai välillisiä vaikutuksia pohja- eläimiin, merenpohjan laatuun tai kalastoon ei ole odotettavissa. Myös häiriötilanteiden todennäköisyys pienenee uudemman teknologian käytön vuoksi. Toiminnan kuormitus vesistöön tulee säilymään nykyisellä tasolla tai ravin- teiden osalta hieman pienenemään nykyiseen verrattuna. Jätevesien johtamiseen liittyviä muutoksia ei tehdä, eikä jäähdytysvesien määrä muutu.

Lisääntyvän hakkeen käytön edellyttämä puunhankinnan kasvu on kestäviin hakkuumahdollisuuksiin nähden vähäi- nen. Puuntuotannon kestävyys ei ole esteenä myöskään ostosellun edellyttämälle puunkäytön lisääntymiselle. Arvi- ointimenettelyssä ei tunnistettu sellaisia ympäristövaikutuksia, joilla olisi merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia hankealueen kasvillisuuteen ja eläimistöön tai lähialueen luontokohteisiin. Vaikutukset maa- ja kallioperään kohdistuvat pääasiassa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Hankkeella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäisiä.

Ihmisiin kohdistuvia hankkeen kielteisiä vaikutuksia ovat pakokaasupäästöjen ja tiepölyn lisääntymisen lisäksi melun ja tärinän lisääntyminen Kotkamills Oy:n liikennereittien varrella sekä liikenneturvallisuuden heikkeneminen. Teh- dyn meluselvityksen perusteella voidaan sanoa, että hankkeeseen liittyvän liikenteen lisääntymisen vaikutus melutasoihin ei ole erityisen merkittävä. Hankkeen meluvaikutukset liikennöintireitillä voitiin kuitenkin arvioida huomat- taviksi, kun otettiin huomioon alueen nykyinen liikenne ja sen tuomat haitat. Tehtaan toiminnan aikaiseen meluun ei arvioida tulevan muutosta. Hankkeen vaikutus yöaikaiseen liikennemäärään on vähäinen. Nykyään yöaikaiset melu- tasot ylittävät melutason ohjearvot paikoitellen tehtaan läheisyydessä.

Hankkeen myötä lisääntyvä raskas liikenne ei tuo suurta muutosta liikenteen kokonaismääriin Kotkansaarella. Ny- kyiseen rekkaliikenteen määrään suhteutettuna rekkaliikenteen kasvu on kuitenkin huomattava. Vaikutus liikenteen sujuvuuteen voi paikoitellen olla merkittävä. Liikenneturvallisuuden arvioitiin heikkenevän hieman.

Vaihtoehtojen vertailu

Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen ja asumisviihty- vyyteen sekä liikenteen sujuvuuteen. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä merkittävimmät erot liittyvät kemikaalien käyt- töön sekä mahdollisiin onnettomuus- ja häiriötilanteisiin. Vaihtoehdossa VE1 kemikaaleja käytetään, varastoidaan ja kuljetetaan vähemmän. Kemikaalien käyttö huomioidaan jätevesipuhdistamon investoinnissa, jolloin normaalitoi-

(6)

minnan aikaisissa vesistövaikutuksissa ei ole suurta eroa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE0 häiriöpääs- töjen todennäköisyys jätevedenpuhdistamolla on muihin vaihtoehtoihin verrattuna suurempi, sillä merkittävä investointi jätetään toteuttamatta.

Vaihtoehdossa VE2 ympäristöriskit ovat suuremmat johtuen suuremmasta kemikaalien käytöstä vaihtoehtoon VE1 verrattuna. Keskeisimpänä erona on natriumbisulfiitin valmistamiseen, varastointiin ja käyttöön liittyvät ympäristö- riskit. Vaihtoehdossa VE2 tarvitaan vähemmän energiaa jauhatukseen, mutta ilmastonäkökulmasta tarkasteltuna ero on vain muutamia prosentteja kaikista hankkeen tuomista hiilidioksidipäästöistä. Ilmanlaatua, melutasoa ja liiken- neturvallisuutta tarkasteltaessa hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 väliset erot ovat pieniä. Puuraaka-aineen hankinta on kestävällä tasolla molemmissa vaihtoehdoissa.

Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat molemmat ympäristön kannalta toteutuskelpoisia, mutta VE1 arvioidaan paremmaksi vaihtoehdoksi kemikaalien käyttöön liittyvien vähäisempien riskien vuoksi.

VE 1 ja VE2 vahvistavat Kotkamills Oy:n kilpailuasemaa ja varmistavat paperintuotannon säilymistä alueella. Vaiku- tukset yhteiskuntaan ovat molemmissa vaihtoehdoissa hyvin myönteiset. Vaihtoehdon VE2 mukainen kemiallinen esikäsittely vaikuttaa lopputuotteen laatuun parantavasti, mikä voi olla hyvin tärkeä tekijä lopputuotteen menekin kannalta. VE2 voidaan arvioida paremmaksi vaihtoehdoksi taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. VE0 voi muutamassa vuodessa osoittautua kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi, jolloin tuotantolinja jouduttaisiin sulkemaan. Täl- löin olisi todennäköistä, että myös tehtaan toinen paperikone (PK1) jouduttaisiin ajamaan alas ja paperintuotanto tehdasalueella loppuisi kokonaan.

(7)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 13

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 14

2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely ... 14

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet ... 14

2.3 Arviointimenettelyn sisältö ja aikataulu ... 14

2.4 Arviointimenettelyyn osallistuminen ... 16

2.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ... 17

3 YRITYSKUVAUS... 21

3.1 Yleiskuvaus ja sijainti ... 21

3.2 Tuotantotoiminta ... 22

4 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA AIKATAULU ... 24

5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO ... 25

5.1 Ympäristölupa ... 25

5.2 Päästölupa ... 25

5.3 Rakennuslupa ... 25

5.4 Turvallisuusselvitys ... 25

6 HANKEVAIHTOEHDOT... 27

6.1 Hankevaihtoehdot ... 27

6.2 Vaihtoehto VE0: Nykyinen toiminta ... 27

6.2.1 Prosessikuvaus ... 27

6.2.2 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit ... 28

6.2.3 Energiantuotanto ja -kulutus ... 29

6.2.4 Liikenne ... 30

6.2.5 Toiminnan ympäristökuormitus ... 31

6.3 Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ... 33

6.3.1 Prosessikuvaus ... 33

6.3.2 Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit ... 35

6.3.3 Energiantuotanto ja -kulutus ... 37

6.3.4 Uudisrakennus ja rakennemuutokset ... 37

6.3.5 Liikenne ...38

6.3.6 Sähköistys ja automaatio ... 39

6.3.7 Lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmät ... 40

6.3.8 Jätevesikuormitus ja jäteveden käsittely ... 40

6.3.9 Päästöt ilmaan ... 41

6.3.10Muu ympäristökuormitus ... 41

7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 42

7.1 Arvioinnin rajaus ja menetelmät ... 42

7.2 Ilmanlaatu ja ilmasto ... 43

7.2.1 Arvioinnin toteuttaminen ... 43

7.2.2 Nykytila ... 46

7.2.3 Tieliikenteen vaikutukset ilmanlaatuun ... 52

(8)

7.2.4 Energiantuotannon vaikutukset ilmanlaatuun ... 54

7.2.5 Muun tuotannon vaikutukset ilmanlaatuun ... 55

7.2.6 Vaikutukset ilmastoon ... 56

7.3 Merialueen veden laatu, vesieliöstö ja kalastus ... 57

7.3.2 Nykytilanne ... 58

7.3.3 Vesienhoitoa ja -suojelua koskevat suunnitelmat ja ohjelmat ... 60

7.3.4 Vaikutukset ... 62

7.4 Maa- ja kallioperä ... 64

7.4.2 Kallio- ja maaperän nykytila ... 64

7.4.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään ... 64

7.5 Kasvillisuus, eläimistö ja ekologia ... 64

7.6 Luonnonvarojen käyttö ... 71

7.7 Melun ja tärinän esiintyminen ... 75

7.7.3 Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen ... 76

7.8 Yhdyskuntarakenne, kulttuuriperintö ja maisema... 81

7.8.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ... 84

7.8.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön ... 84

7.8.5 Vaikutukset maisemaan... 85

7.9 Tieliikenne ja liikenneturvallisuus ... 85

7.9.3 Vaikutukset tieliikennemääriin ... 92

7.9.4 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen ... 92

7.10 Ihmiset ja yhteiskunta ... 93

7.10.1Arvioinnin toteuttaminen ... 93

7.10.2Nykytilanne ... 94

7.10.3Asukaskysely ... 96

7.10.4Työpaja lähialueen asukkaille ... 100

7.10.5Asukkaiden kannanotto ... 100

7.10.6Haastattelut liittyen sosioekonomisiin vaikutuksiin ... 101

7.10.7Vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen ... 102

7.10.8Vaikutukset alueen elinkeinoihin, palveluihin ja työllisyyteen ... 103

(9)

7.11 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ... 103

7.11.2Kotkan Kantasatama -hanke ... 104

7.11.3Kotkan uusi poliisiasema ... 106

7.12 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 107

7.13 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 108

7.14 Riskit ja häiriötilanteet ... 108

8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS ... 110

8.1 Vaihtoehtojen vertailu ja arvio vaikutusten merkittävyydestä ... 110

8.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuden vertailu ...113

9 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY, LIEVENTÄMINEN JA SEURANTA ... 115

9.1 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen ... 115

9.2 Tarkkailu ... 117

LÄHTEET ... 118

KUVAT Kuva 1. YVA-menettelyn kulku ... 15

Kuva 2. Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaiden sijainti ja vaikutusalueen rajaus ... 22

Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta ... 23

Kuva 4. Nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä tehtaalla ... 32

Kuva 5. Kartongintuotannon yksinkertaistettu prosessikaavio ... 34

Kuva 6. Uudisrakennuksen sijainti tehdasalueella paperitehdasrakennuksen länsipuolella (Karttapohja: Etelä- Kymenlaakson karttapalvelu 2015) ... 38

Kuva 7. Laitosten ja satamien typenoksidipäästöjen kehittyminen Kotkassa vuosina 1987–2014 (Värri 2015) ... 47

Kuva 8. Typpidioksidipitoisuudet Kotkassa vuonna 2014 verrattuna vuorokausi- ja tuntiohjearvoon (Värri 2015) .. 48

Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna kansalliseen vuorokausiohjearvoon (Värri 2015) 49 Kuva 10. PM10- ja PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Kotkansaaren katutason mittausasemalla vuonna 2014 (Värri 2015) ... 49

Kuva 11. Kotkansaaren mittausaseman tuuliolot 2014 (Värri 2015). ... 52

Kuva 12. Tuuliolot Kotkan Rankissa 2000–2009 (Ilmatieteenlaitos 2010). ... 52

Kuva 13. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt ... 53

Kuva 14. Tehdasalueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden sijoituspaikat ... 66

Kuva 15. Lepakkojen ruokailualueena käyttämä tie on osoitettu punaisella nuolella. Uhanalaisille hyönteislajeille tärkeä paahdeympäristö on täytetty karttaan vihreällä ja osoitettu nuolella. ... 67

Kuva 16. Puistot Kotkansaarella. Puistolan tervaleppälehto sijaitsee eteläkärjessä Katariinan meripuistossa (Kotkan kaupunkisuunnittelu 2012). ... 69

Kuva 17. Metsäkeskusalueet (Suomen metsäkeskus 2015)... 72

Kuva 18. Suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä puulajeittain (Metla 2015) ... 73

Kuva 19. Melulaskennassa käytetty tieosuuksien jaottelu Kotkamills Oy:n liikennereitillä (Akukon Oy 2015b) ... 78

Kuva 20. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b) ... 79

Kuva 21. Päiväaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b) ... 79

Kuva 22. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) nykytilanteessa (Akukon Oy 2015b) ... 80

(10)

Kuva 23. Yöaikaiset A-keskiäänitasot L(Aeq,7-22) vuoden 2030 tilanteessa (Akukon Oy 2015b) ... 80

Kuva 24. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kotkansaarella ja sen lähiympäristössä ... 84

Kuva 25. Kotkamills Oy:n liikennereitit Kotkansaarella ja vaikutusalueen rajaus YVA:ssa (Fonecta Kartat) ... 87

Kuva 26. Keskimääräiset arkivuorokauden laskennalliset liikennemäärät Kotkansaarella (Strafica Oy 2014). ... 88

Kuva 27. Uusi sisääntuloväylän suunnitelma Kotkansaarelle (Esisuunnittelijat Oy 2004) ... 89

Kuva 28. Loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet Kotkansaarella 2011−2013 ... 90

Kuva 29. Erityiskohteet kartalla ja suurennos Kotkamills Oy:n liikennereittien lähellä Kotkansaaressa (Karttapohja: Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu 2015) ... 91

Kuva 30. Asukaskyselyn aluerajaus Kotkansaarella ... 94

Kuva 31. Vastausten jakautuminen kysyttäessä, onko Kotkamills Oy:n nykyisestä toiminnasta on aiheutunut haitallisia vaikutuksia ... 96

Kuva 32. Nykyisen toiminnan aiheuttamien haittojen jakautuminen aihealueittain (Kyselyssä avoin vastaus) ... 97

Kuva 33. Vastauksien jakautuminen kysyttäessä, kuinka vaihtoehdoissa 1 ja 2 lisääntyvä liikenne vaikuttaa eri tekijöihin ... 98

Kuva 34. Vastaajien suhtautuminen hankkeen eri vaihtoehtoihin kokonaisuuksina ... 99

Kuva 35. Liikenteen herkkyystarkastelussa käytetty liikennejärjestely Satamakadulla (Strafica Oy 2014) ... 105

TAULUKOT Taulukko 1. Kotkamills Oy:n kartonkikoneinvestoinnin YVA-menettelyn vaiheet ja toteutunut/arvioitu aikataulu .. 16

Taulukko 2. Yhteysviranomaisen lausunnossa painottamat asiat ja niiden huomiointi arviointiselostuksessa ...18

Taulukko 3. Hiertämön, paperikone 2:n ja kartonkikoneen tuotantomäärät sekä ostosellun määrä eri hankevaihtoehdoissa ... 27

Taulukko 4. Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus 2014 ... 28

Taulukko 5. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014 ... 30

Taulukko 6. Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus 2014 ... 30

Taulukko 7. Kotkamills Oy:n maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneella 2 vuonna 2014... 30

Taulukko 8. Keskimääräinen tehtaalla käyneiden ajoneuvojen määrä 2014 ... 31

Taulukko 9. Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyvät, tehtaalle ajavat rekat vuodessa ... 31

Taulukko 10. Kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan päästöt ilmaan vuonna 2014 ... 32

Taulukko 11. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona 32 Taulukko 12. Arvio kartongintuotannon sähkön- ja lämmöntarpeesta ... 37

Taulukko 13. Arvio kartongintuotannon kuormien vuotuisesta määrästä ja lisäys verrattuna nykyiseen tuotantoon 39 Taulukko 14. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä tehtaalle 2014, investoinnista aiheutuva raskaan liikenteen lisäys ja ajoneuvojen kokonaismäärä investoinnin jälkeen ... 39

Taulukko 15. Jätevesipäästöt eri vaihtoehdoissa tehtaalta puhdistamolle ja puhdistamon jälkeen mereen ... 40

Taulukko 16. Ympäristövaikutusten arviointiin osallistuneet asiantuntijat Kotkamills Oy:stä ja Linnunmaa Oy:stä 43 Taulukko 17. Valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaiset ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien ohjearvot alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä ja joissa ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. ... 44

Taulukko 18. Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien raja-arvoja ulkoilmassa terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ... 44

Taulukko 19. Liikenteen päästöt Kotkassa 2014 (Mäkelä 2015) ... 50

Taulukko 20. Vaihtoehdoista VE0, VE1 ja VE2 aiheutuvat raskaan liikenteen kuljetusten aiheuttamat päästöt ... 53

(11)

Taulukko 21. Arvioidut hankkeen tuomat lisäykset hiilidioksidipäästöihin sekä kartongintuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt ... 56 Taulukko 22. Raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt eri hankevaihtoehdoissa ... 56 Taulukko 23. Hierteen tuotantomäärät sekä ostosellun ja raakapuun tarve hankkeen eri vaihtoehdoissa ... 71 Taulukko 24. Puunkäytön kestävyys Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueella vuosina 2011–2020 ... 74 Taulukko 25. Uudistushakkuiden pinta-ala Etelärannikon, Häme-Uusimaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten alueilla (Metla 2015). ...75 Taulukko 26. Meluselvityksen laskennassa käytetyt Satamakadun liikennemäärät (kavl = keskimääräinen arkivuorokausiliikenne), raskaan liikenteen osuudet ja ajonopeudet (Akukon Oy 2015b) ... 77 Taulukko 27. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu ympäristövaikutusten perusteella ... 110

LIITTEET

Liite 1. Asukaskyselylomake

Liite 2. Meluselvitys, Akukon Oy 2015

(12)

Käytetyt lyhenteet

a Vuosi

BAT Best Available Technology (Paras käytettävissä oleva tekniikka) BOD Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand)

COD Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand) CTMP Kemikuumahierre/kemihierre (Chemithermomechanical Pulp) kavl Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne

k-m³ kiintokuutiometriä

PM2,5 Alle Alle 2,5 mikrometrin suuruiset hiukkaset, pienhiukkaset (Particulate Matter) PM10 Alle 10 mikrometrin suuruiset hiukkaset, ns. hengitettävät hiukkaset

PK Paperikone

RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

t Tonni

TMP Kuumahierre (Thermomechanical Pulp)

TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (Total Reduced Sulfur) VE0 Nollavaihtoehto (nykyinen toiminta)

VE1, VE2 Hankkeen toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 VNa Valtioneuvoston asetus

VNp Valtioneuvoston päätös

VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Carbon) YSL Ympäristönsuojelulaki

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

(13)

1 JOHDANTO

Kotkamills Oy suunnittelee Kotkan tehtailleen investointia, jossa paperikoneen 2 tuotantosuunta muutetaan nykyi- sestä aikakausilehtipaperin valmistuksesta kuluttajapakkauskartonkien valmistamiseen. Samalla paperikoneen tuotantokapasiteettia kasvatetaan huomattavasti, 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Investointi edellyttää tehtaalla lukuisia muutoksia, jotta konekanta soveltuu kartongin valmistukseen ja kapasiteettia voidaan kasvattaa.

Investoinnin vuoksi tehtaan aiheuttamaan ympäristökuormitukseen tulee muutoksia. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuustuotteiden valmistajana. Uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki, joita voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen.

Hankkeeseen liittyy ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki, 468/1994) mukainen ympäristövai- kutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (YVA-asetus, 713/2006) mukaan hanke edellyttää YVA-lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista, koska tehtaan tuotantokapasiteetti kasvaa enemmän kuin 200 tonnia päivässä (noin 73 000 tonnia vuodessa). Hankkeeseen sovelletaan YVA- asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtia 5 b ja 12.

YVA-menettelyssä tarkastellaan ja vertaillaan kolmea toteutusvaihtoehtoa ja niiden ympäristövaikutuksia. Vaihtoeh- dot ovat niin sanottu nollavaihtoehto (VE0), vaihtoehto 1 (VE1) ja vaihtoehto 2 (VE2). Nollavaihtoehdon mukaisesti tuotantotoiminta pysyy ennallaan ja tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Vaihtoehdossa VE1 kartongintuotantoon käytetään ostettua sellua ja tehtaalla hakkeesta valmistettavaa kuumahierrettä kuten nykyäänkin. Vaihtoehdossa VE2 hakkeesta valmistetaan tehtaalla kemikuumahierrettä eli hake esikäsitellään kemiallisesti.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle eli Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) kesäkuussa 2015. Varsinainen ympäristövaikutusten arviointi ja sen perusteella tehty arviointiselostus on tehty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta.

Myös muilla viranomaisilla, asukkailla sekä järjestöillä ja säätiöillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa arviointiin anta- malla lausunto tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmasta. Mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon arviointimenettelyn toteuttamisessa ja arviointiselostuksessa.

(14)

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

2.1 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely

YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-me- nettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökul- mia ja tavoitteita. YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osapuolista, asiakirjoista sekä vaiheista.

YVA-laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteut- tamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on, että hankkeesta vastaava ja lupia myöntävät viranomaiset ovat ennakkoon selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erik- seen kullekin luvanvaraiselle toiminnalle. Hanketta koskevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon.

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet

Kotkamills Oy toimii hankkeesta vastaavana. Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa suunnitellun hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Kotkamills Oy vastaa myös YVA-menettelyn toteuttamisesta. Kon- sulttina arvioinnin tekemisessä toimii Linnunmaa Oy.

YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomaisella tarkoitetaan vi- ranomaista, joka huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään YVA-lain edel- lyttämällä tavalla. Yhteysviranomainen vastaa muun muassa tiedottamisesta menettelyn eri vaiheissa sekä lausunto- jen ja mielipiteiden keräämisestä. Lisäksi yhteysviranomainen antaa lausunnot sekä arviointiohjelmasta että -selos- tuksesta, joissa se ottaa kantaa muun muassa arviointimenettelyn riittävyyteen. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty tarkemmin YVA-laissa ja -asetuksessa.

2.3 Arviointimenettelyn sisältö ja aikataulu

YVA-menettelyn kulku on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 1). Arviointimenettely käynnistyi kesäkuussa 2015 kun Kotkamills Oy toimitti arviointiohjelman Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Arviointiohjelma sisälsi kuvauksen YVA-menettelyssä käsiteltävistä hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, kuvaukset ympäristön nykytilasta sekä suun- nitelman tehtävistä selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. ELY-keskus kuulutti arviointiohjelmasta 15.6.–4.8.2015 ja asetti arviointiohjelman nähtäville. ELY-keskus pyysi kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausun-

(15)

not sekä varasi kansalaisille mahdollisuuden mielipiteidensä esittämiseen. Kansalaiset saivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistutuksia kuulutuksessa ilmoitetulla tavalla. ELY-keskus esitti omassa lausunnossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä.

Arviointivaiheessa toteutettiin hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi tehdyn arviointiohjelman sekä ELY-keskuksen siitä antaman lausunnon pohjalta. Arviointiselostus koostuu ympäristön nykytilan kuvauk- sista, ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinneista, hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen vertailuista sekä eh- dotuksista siitä, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Valmis arviointiselostus toimitetaan ELY-keskukselle, minkä jälkeen ELY-keskus kuuluttaa arviointiselostuksesta.

ELY-keskus pyytää lausunnot ja mielipiteet arviointiselostuksesta kuten arviointiohjelmastakin. Arviointimenettely päättyy, kun ELY-keskus toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä muut lausunnot ja mielipiteet Kotkamills Oy:lle. Arviointimenettely päättyy arviolta joulukuussa 2015. YVA-menettelyn vaiheet ja aikataulu ovat nähtävissä seuraavassa taulukossa (taulukko 1).

Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto toimivat hankkeesta vastaavan ja lupaviranomaisen aineistona heidän omassa päätöksenteossaan. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessä, miten YVA-arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon.

Kuva 1. YVA-menettelyn kulku

(16)

Taulukko 1. Kotkamills Oy:n kartonkikoneinvestoinnin YVA-menettelyn vaiheet ja toteutunut/arvioitu aikataulu

2.4 Arviointimenettelyyn osallistuminen

YVA-menettelyyn osallistumisella tarkoitetaan vuorovaikutusta hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten sekä niiden ihmisten välillä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn aikai- sen vuorovaikutuksen tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman monipuolista aineistoa päätöksenteon tueksi, lisätä hankkeen avoimuutta ja samalla edesauttaa eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytymistä.

Arviointiohjelma oli nähtävillä Kotkan kaupungintalolla kirjaamossa sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Kou- volassa. Lisäksi arviointiohjelma oli saatavissa sähköisesti osoitteessa http://www.ymparisto.fi/kotkamillsYVA.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 16.6.2015 Kotkamills Oy:n Jugend-talossa Kotkassa. Yleisötilaisuuteen osallistui 19 hankkeen ulkopuolista henkilöä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yleisötilaisuus järjestetään arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana 29.10.2015 klo 18.00 Jugend-talossa Kotkassa, osoitteessa Gutzeitintie 1.

Ohjausryhmä

Arviointiohjelman laatimisvaiheessa perustettiin erilaisten näkökulmien esilletulon varmistamiseksi YVA-menettelyn ohjausryhmä. Arvioitavan hankkeen ohjausryhmän jäseniksi kutsuttiin:

- ELY-keskuksen edustaja

- Kotkan kaupungin edustajat (2 henkilöä) - alueen asukkaiden edustaja

- Kotkan ympäristöseura ry:n edustaja - Meri-Kymen luonto ry:n edustaja

Ohjausryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana 2 kertaa. Ensimmäisessä tapaamisessa ohjausryhmän jäsenille esiteltiin hanketta, kerrottiin YVA-menettelystä ja esiteltiin arviointiohjelman luonnosta. Lisäksi keskusteltiin arviointi- menetelmistä. Tapaamisessa esille tulleet ja jälkikäteen toimitetut ohjausryhmän mielipiteet ja kommentit huomioitiin arviointiohjelman laatimisessa. Ohjausryhmän toinen tapaaminen järjestettiin arviointiselostuksen luonnoksen valmistumisen jälkeen 30.9.2015. Ohjausryhmän kokouksessa käsiteltiin yhteysviranomaisen lausunnossa esittämiä

Kuukausi 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Y VA-ohjelma

Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelmasta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot

Y leisötilaisuus arviointiohjelmasta Y hteysviranomaisen lausunto Y VA-selostus

Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostuksesta kuuluttaminen Mielipiteet ja lausunnot

Y leisötilaisuus arviointiselostuksesta Y hteysviranomaisen lausunto

(17)

lisäyksiä ja painotuksia sekä arviointimenettelyn tuloksia. Tapaamisessa esille tulleet ja jälkikäteen toimitetut ohjaus- ryhmän esitykset ja kommentit huomioitiin arviointiselostuksen lopullista versiota laadittaessa.

2.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta

Arviointiohjelmasta lausuntonsa yhteysviranomaiselle toimitti 12 tahoa:

- Kotkan kaupunginhallitus

- Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta - Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunta - Kotkan ympäristökeskus

- Kymenlaakson liitto

- Kymenlaakson pelastuslaitos - Museovirasto

- Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi - Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso - Kotkan ympäristöseura ry

- Meri-Kymen Luonto ry

Yhteysviranomainen kokosi yhteen hankkeesta annetut lausunnot ja antoi oman lausuntonsa arviointiohjelmasta 27.8.2015. Yhteysviranomaiselle toimitetuissa lausunnoissa ei esitetty merkittäviä puutteita tai lisäyksiä. Lisääntyvän raskaan liikenteen vaikutukset nähtiin merkittävinä, onnettomuuksiin varautumista pidettiin tärkeänä ja jätevesi- päästöjen lisäyksen vaikutuksien arviointia painotettiin. Kokonaisuudessaan hanke nähtiin toimitetuissa lausunnoissa myönteisenä.

Yhteysviranomainen ei esittänyt lausunnossaan arviointiohjelmaan merkittäviä lisäyksiä. Yhteysviranomainen pai- notti lausunnossaan joitakin asioita, jotka tulisi huomioida arviointien ja arviointiselostuksen teossa. Näistä asioista on esitetty yhteenveto seuraavassa taulukossa. Yhteysviranomainen piti arvioinnin aluerajausta perusteltuna ja arvioi YVA-menettelyn suunnitellun aikataulun realistiseksi.

(18)

Taulukko 2. Yhteysviranomaisen lausunnossa painottamat asiat ja niiden huomiointi arviointiselostuksessa Yhteysviranomaisen lausunto Huomiointi YVA-selostuksessa Ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ja vaihtoehtojen ver-

tailumenetelmät

- Vaikutusten merkittävyyttä tulee arvioida muutoksen suuruu- den, alueellisen laajuuden, vaikutuksen keston, palautuvuu- den, kohteiden herkkyyden ja merkittävyyden sekä epävar- muuden perusteella. Arvioinnissa tulee hyödyntää lakisääteisiä raja-arvoja, normeja ja tietoa alueen nykytilasta.

- Hankkeen vaikutusten merkittävyyden arviointia tulisi käsi- tellä seurantaryhmässä.

- Asukkaiden, seurantaryhmän ja toiminnanharjoittajien näke- mykset tulisi kirjata YVA-selostukseen.

- Vaihtoehtojen erittelevä vertailu tulisi esittää taulukkona, johon kirjataan vaihtoehtojen kielteiset, myönteiset ja neutraalit vaikutukset.

- Johtopäätökset vaikutusten merkittävyydestä ja hankevaihtoehtojen ympäristöllisestä toteutettavuudesta tulee esittää arviointiselostuksessa sanallisesti.

- Kpl 8 (Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyys): Merkittä- vyyksiä arvioitu usein erilaisin pe- rustein, hyödyntäen lakisääteisiä raja-arvoja, normeja sekä tietoa alueen nykytilasta.

- Merkittävyyden arviointia käsitelty seurantaryhmässä.

- Eri sidosryhmien näkemykset huomioitu ja tärkeät kirjattu selostukseen.

- Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyydestä taulukko (kpl 8.1).

- Johtopäätökset esitetty sanallisesti (kpl 8.2).

Ympäristön nykytilan kuvaus

- Maakuntakaavoituksen nykytilanteen kuvausta täydennettävä maininnalla maakuntakaavan Seveso II -direktiivin mukaisesta konsultointivyöhykkeestä ja Kymenlaakson kauppa- ja merialueen vaihemaakuntakaavasta

- Kpl 7.8 (Yhdyskuntarakenne, kult- tuuriperintö ja maisema): Maakun- takaavoituksen kuvaus täydennetty.

Vaikutukset ilmanlaatuun

- Myös hankkeen vaikutukset ilmastoon on arvioitava asiantuntija-arviona koko tehtaan ja Suomen valtakunnallisen hiilita- seen näkökulmasta.

- Kpl 7.2.6. Vaikutukset ilmastoon:

arvioitu maakaasun käytön ja liikenteen osalta.

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

- Veden käyttö- ja jätevesimäärien kasvu aikaisempaan verrattuna selvitettävä (normaalitilanne ja poikkeustilanteet) - Selvitettävä, mitä mahdollisuuksia on vesimäärän vähentämi-

seen on ja riittääkö nykyisen jätevedenpuhdistamon mitoitus normaalitilanteissa (pintakuormat, orgaanisen aineen kuormitus, puhdistustasot) ja mahdollisten varoaltaiden tms. ratkai- sujen rakentaminen.

- ELY-keskuksen tiedon mukaan tehtaalla on viime vuosina ollut tilanteita, joissa selkeyttimien mitoitus ei ole vesimäärien kas- vaessa riittänyt tehokkaaseen kiintoaineen ja lietteen erottumi- seen, mistä on aiheutunut muun muassa ravinnepitoisuuksien nousua poistuvassa jätevedessä. Häiriötilanteiden hallintaa tulee selvittää ja esittää, miten niihin on varauduttu.

- Selvitettävä, mitä muutoksia uusien esikäsittely- tai valkaisukemikaalien käyttöönotto aiheuttaa jätevesien puhdistukseen

- Prosessien käyttämän veden määrä sekä syntyvän jäteveden määrä ja laatu selvitetty (tarkennuksia voi vielä tulla) (kpl 6.3.8). Hankkeeseen sisältyy investointi jätevedenpuh- distamoon. Suunnittelun lähtökoh- tana ollut, ettei puhdistamolta mereen johdettava kuormitus kasva.

Arvioinnissa selvitettiin uudet käyt- töönotettavat kemikaalit sekä niiden mahdollinen päätyminen jäte- vesiin.

(19)

Yhteysviranomaisen lausunto Huomiointi YVA-selostuksessa Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen

- Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida, erityisesti raakapuun käytön lisäys.

- Täsmennettävä eri vaihtoehdoissa tarvittavan raakapuun määrä kiintokuutiometreinä ja suhteutettava tämä tarvittavaan hakkuupinta-alaan.

- Ostosellun määrän muutoksen vaikutus luonnonvarojen hyö- dyntämiseen voidaan esittää laskemalla sellumäärään tarvittava hakkuupinta-ala, jos kyseessä on Suomesta ostettava sel- luloosa.

- Vaikutuksen merkittävyyttä voidaan arvioida suhteuttamalla tarvittava pinta-ala ja puumäärä hankinta-alueen suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen ja toteutuneeseen poistu- maan.

- Kpl 7.6 (Luonnonvarojen käyttö):

Tarvittavan raakapuun määrää täs- mennetty. Puuraaka-aineen riittä- vyyttä tarkasteltu suhteessa kestä- viin hakkuumahdollisuuksiin Luon- nonvarakeskuksen metsävaratieto- jen sekä Metsäkeskuksen alueellis- ten metsäohjelmien pohjalta. Han- kinta-alueen toteutunut ja kestävä uudistushakkuiden pinta-ala selvitetty.

Vaikutukset melun ja tärinän esiintymiseen

- Lisääntyvän liikenteen ja tehtaan muun melun yhteisvaikutuk- sen arvioinnissa muutosta verrattava nykytilanteeseen.

- Muutos yöaikaisiin melutasoihin on tutkittava ja meluntorjun- nan mahdollisuuksia selvitettävä, koska jo nykyisin yömelu- taso ylittää muutamassa pisteessä melulle annetut ohjearvot.

- Kpl 7.7.3 (Vaikutukset melun ja täri- nän esiintymiseen): Hankkeen vaikutus liikenteen ja tehtaan päivä- ja yöaikaiseen meluun arvioitu.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja maise- maan

- Hankkeen vaikutuksia arvioitava suhteessa 10.7.2015 hyväk- syttyyn Kantasataman asemakaavaan. Vaikutusten arviointia varten on syytä olla yhteydessä Kotkan kaupungin kaupunki- suunnitteluosastoon. Pelkästään Kotkan verkkosivuilta saatu tieto voi olla riittämätön antamaan kuvaa hankealueeseen ra- jautuvan alueen maankäytön muutoksesta ja maankäytön yh- teensovittamistarpeista.

- Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin lisättävä.

- Kerrottava, miten hanke vaikuttaa valtakunnallisesti merkittä- vien rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvojen säilymiseen.

- Kpl 7.11: Hankkeiden yhteisvaiku- tuksia arvioitu. Lisätietoja saatu kaupunkisuunnitteluosastolta

- Kpl 7.8: Esitetty suhde alueiden- käyttötavoitteisiin.

- Kpl 7.8.3: Vaikutukset kulttuuripe- rintöön arvioitu.

Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen

- Liikennemäärien lisäksi vaikutusarvioinnissa on tarkasteltava lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia.

- Vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon erityiskohteet kuten koulut, liikuntapaikat ja muut kohteet joihin liikenteen lisäys voi vaikuttaa.

- Kpl 7.9.4: Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen erityiskohteet huomioiden.

Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutusten arviointi

- Tyypillisten häiriötilanteiden osalta esitettävä niiden arvioitu kesto ja arvio vaikutuksista ympäristöön.

- Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi tai seuraus- ten lieventämiseksi esitettävä mahdollisia varautumiskeinoja ja järjestelmiä.

-

- Kpl 7.14 Riskit ja häiriötilanteet: Yk- sityiskohtainen ympäristöriskinar- viointi laaditaan ennen ympäristö- lupahakemuksen jättämistä viran- omaiskäsittelyyn, kun tekniset va- linnat ovat selvillä.

- Hankkeen tuomat keskeiset muu- tokset ympäristöriskeissä tunnistettu.

(20)

Yhteysviranomaisen lausunto Huomiointi YVA-selostuksessa Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja seuranta

- Lieventämistoimenpiteet esitettävä arviointiselostuksessa. Lie- ventämistoimien osalta todettava, mikä taho on toimenpiteen toteuttaja ja kuinka sitoutunut se on toteuttamaan toimenpiteen.

- Pohdittava, sopivatko löydetyt toimenpiteet esimerkiksi ympä- ristöluvan lupamääräyksiksi.

- Esitettävä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi.

- Kpl 9 (Haitallisten vaikutusten eh- käisy, lieventäminen ja seuranta):

Lieventämistoimenpiteet toteu- tustahoineen esitetty.

- Tehtaan nykyinen tarkkailuohjelma päivitetään ympäristölupahakemuk- sen liitteeksi.

(21)

3 YRITYSKUVAUS

3.1 Yleiskuvaus ja sijainti

Kotkamills Oy on metsäteollisuustuotteita valmistava yhtiö, joka valmistaa Kotkan tehtaissaan laminaattipaperia, im- pregnoituja tuotteita, aikakausilehtipaperia ja sahatavaraa. Tehtaissa työskentelee yhteensä noin 500 henkilöä. Yh- tiön muut tuotantolinjat sijaitsevat Imatralla ja Malesiassa (L.P. Pacific Films Sdn. Bhd.). Yhtiön omistajana on maa- liskuusta 2015 lähtien ollut suomalainen pääomasijoittaja MB Rahastot.

Kotkamills Oy:n tehdasalue sijaitsee Kotkan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa Kotkansaaren kaupunginosassa.

Asemakaavassa, joka on vahvistettu 19.10.1995, Kotkamills Oy:n tontti on varattu teollisuusrakennusten korttelialu- eeksi. Tehdastontti on laajuudeltaan noin 75 hehtaaria. Kotkamills Oy:n tehtaiden toiminnot sijoittuvat kiinteistöille nro 285-1-129-22, nro 285-1-129-23, nro 285-1-129-26, nro 285-1-129-27, nro 285-1-129-16 ja nro 285-1-129-7.

Kotkamills Oy:n tehdastontin länsi- ja lounaispuolella on tavanomaista kaupunkiasutusta asuinkerrostalojen kortte- lialueella. Lähimmät asunnot ovat noin 50 metrin etäisyydellä tehdasalueesta. Hankealueen lähimpiä häiriintyviä kohteita ovat koulu (700 m), päiväkoti (600 m), vanhustentalo (400 m) sekä virkistysalue Isopuisto (500 m). Teh- dasalueen länsipuolella Ruukinkadun varrella sijaitsee Kotkan nykyinen poliisiasema, jonka viereiseen kortteliin on aloitettu rakentamaan uutta poliisitaloa heinäkuussa 2015. Tehdasalueen luoteispuolella sijaitsee Kotkan Kantasa- tama, jonka alueelle Kotkan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen kokouksessaan 10.7.2015.

Valituksista johtuen kaava ei vielä ole saanut lainvoimaa. Tehdasalueen itäpuolella on Suomenlahti. Tehdasalue on suurelta osin meren ympäröimä. Vastarannalla Tiutisensaaressa on asutusta. Tehdastontti tuotantolaitoksineen ja ympäröivä kaupunki on esitetty kuvassa 2. Kuvaan on merkitty myös ympäristövaikutusten arvioinnissa pääasiassa tarkasteltava vaikutusalue.

(22)

Kuva 2. Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaiden sijainti ja vaikutusalueen rajaus

3.2 Tuotantotoiminta

Kotkamills Oy:n Kotkan tehtaisiin kuuluvia tuotantotoimintoja ovat sellutehdas, kierrätyskuitulaitos, paperikone 1 (PK 1), impregnointitehdas, hiertämö, pastakeittiö, paperikone 2 (PK 2), sahaus ja höyläys sekä kombivoimalaitos.

Lisäksi toimintaan kuuluu raakavesipumppaamo ja jätevedenpuhdistamo. Sellutehtaalla valmistetaan havupuun sa- hanpurusta valkaisematonta sulfaattisellua. Sellu jalostetaan paperikoneella 1 Absorbex-laminaattipaperiksi. Lami- naattipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Osa laminaattipaperista jalostetaan edelleen kahdella impregnointikoneella Imprex-runkopaperiksi ja -pinnoituskalvoksi. Sellun lisäksi paperin raaka-aineena käytetään kierrätyskuitua, joka valmistetaan kierrätyskuitulinjalla. Tehtaan hiertämö, pastakeittiö ja paperikone 2 muodostavat Solaris-tuotelinjan, jossa valmistetaan kuumahierrettä (TMP, Thermomechanical Pulp) ja edelleen päällystettyä puu- pitoista aikakausilehtipaperia. Aikakausilehtipaperin tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Tehtaan tar- vitsemaa lämpö- ja sähköenergiaa tuotetaan omassa kombivoimalaitoksessa, jonka polttoaineena käytetään maakaasua. Myös sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, jota hyödynnetään prosessihöyrynä ja sähköntuotannossa.

Seuraavassa kuvassa on esitetty eri toimintojen sijainnit tehdasalueella.

(23)

Kuva 3. Kotkamills Oy:n tehdasalueen opaskartta

(24)

4 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA AIKAT AULU

Kotkamills Oy suunnittelee hanketta, jossa paperikone PK 2 muutetaan kuluttajapakkauskartonkeja valmistavaksi kartonkikoneeksi. Samalla koneen tuotantokapasiteetti nostetaan nykyisestä 170 000 tonnista 400 000 tonniin vuodessa. Kartonkikoneella tuotettavat uudet päätuotteet ovat korkealaatuinen kolmikerrostaivekartonki ja kierrätettävä suojakerroskartonki. Pakkauskartonkeja voidaan käyttää esimerkiksi elintarvikkeiden, elektroniikan ja kosmetiikan pakkaamiseen sekä kertakäyttöastioihin. Taivekartongin neliöpaino on 150−400 g/m². Tuotantokapasiteetin kasvun myötä kartongintuotannon raaka-aineiden ja energian kokonaiskulutus tehtaalla kasvavat. Kartongintuotantoon käy- tetään tehtaalla edelleen hakkeesta valmistettavaa hierrettä ja ostettua sellua. Hierteen valmistukseen lisätään mah- dollisesti kemiallinen esikäsittely.

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Kotkamills Oy:n asemaa maailmanlaajuisesti merkittävänä metsäteollisuus- tuotteiden valmistajana. Hankkeeseen liittyvän uuden lisärakennuksen maanrakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2015 ja nykyinen paperikone on tarkoitus pysäyttää tammikuussa 2016. Uusi tuotanto pyritään käynnistämään kesä- kuussa 2016. Päälaitetoimituksista on tehty sopimukset Valmet Paperikoneet Oy:n ja Bellmer Vaahto Paper Machinery Oy:n kanssa. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat yli 100 miljoonaa euroa.

Ympäristön näkökulmasta hankkeella on monenlaisia vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa lisääntyvän raskaan liikenteen kuljetusten määrään, ilmapäästöihin ja luonnonvarojen käyttöön. Tuotannon lisääntyvän jätevesikuormi- tuksen vuoksi hankkeeseen liittyy jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostaminen.

(25)

5 HANKETTA KOSKEVA PÄÄT ÖKSENTEKO

5.1 Ympäristölupa

Kotkamills Oy:n tuotantotoiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisältyvät ympäristönsuojelulakiin (YSL, 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014). YSL 27 §:n ja liitteen 1 taulukon 1 koh- tien 1 a ja b mukaan Kotkamills Oy:n toiminnalla tulee olla ympäristölupa. Kotkamills Oy:llä on Etelä-Suomen alue- hallintoviraston 21.9.2012 myöntämä päätös ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta (nro 147/2012/1). Päätös ei ole lainvoimainen, sillä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen kor- keimpaan hallinto-oikeuteen. Tehtaan ympäristöluvan kombivoimalaitosta koskevien eräiden lupamääräysten tarkistamisesta on annettu päätös 30.9.2015 (nro 237/2015/1).

Toiminnan olennaisen muuttumisen takia Kotkamills Oy:n ympäristölupaa on tarpeen tarkistaa YSL 29 §:n perusteella. Ympäristölupahakemus toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle loppusyksystä 2015. Ympäristölupa voidaan myöntää vasta sitten, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on päättynyt. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tulee myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu lupamääräykset ja toiminnan sijoittaminen huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa YSL 49:ssä yksilöityä haittaa terveydelle, ympäristölle, maaperälle, pohjavedelle, merelle, luonnon- olosuhteille tai lähialueen asukkaille.

5.2 Päästölupa

Kotkamills Oy:llä on Energiaviraston myöntämä kasvihuonekaasujen päästölupa (numero FI-36931104). Luvassa tarkkailtavat hiilidioksidipäästöt syntyvät poltettaessa maakaasua sekä sellutehtaan soodakattilassa varapolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä. Maakaasun käytössä hiilidioksidipäästöjen tarkkailu perustuu polttoaineen toi- mittajan Gasum Oy:n ilmoittamiin polttoainemääriin, lämpöarvoon ja päästökertoimeen. Hiilidioksidipäästöt lasketaan kuukausittain voimalaitoksen taselaskennan yhteydessä.

Kombivoimalaitoksen toiminnan muutoksista toimitetaan tarvittaessa muutosilmoitus ennakkoon Energiavirastolle.

Ilmoituksen vuoksi Energiavirasto voi muuttaa lupaa. Päästöluvan muutoshakemus toimitetaan sähköisesti Energia- viraston ylläpitämässä päästökaupan sähköisessä asiointijärjestelmässä.

5.3 Rakennuslupa

Ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan 3.9.2015 rakennusluvan paperitehtaan laajentamista varten.

Muita rakentamiseen liittyviä lupia ei tarvita.

5.4 Turvallisuusselvitys

Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (855/2012) mukaan Kotkamills Oy on turvallisuusselvityslaitos, koska tehtaalla varastoidaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten im- pregnointihartsia, metanolia ja rikkidioksidia. Kotkamills Oy tarkistaa toiminnan laajuuden uuden valvonta-asetuksen (685/2015) mukaisesti. Hankkeen yhteydessä Kotkamills Oy on yhteydessä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon

(26)

(TUKES). Jos toiminnan laajuus ei muutu, turvallisuusselvitys tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle, mikäli tuotanto- laitoksessa tehdään turvallisuuteen oleellisesti vaikuttavia muutoksia. Päivitetty turvallisuusselvitys toimitetaan TU- KES:lle. Jos vaaraluokan kemikaalimäärät muuttuvat 10 %:lla tai tehtaalle tulee esimerkiksi uusi prosessi tai turvallisuuteen vaikuttava varojärjestelmä, toiminnanharjoittaja laatii muutosilmoituksen/lupahakemuksen TUKES:lle.

Myös pelastussuunnitelmat päivitetään uudistetun toiminnan osalta.

(27)

6 HANKE VAIHTOEHDOT

6.1 Hankevaihtoehdot

YVA-lainsäädäntö edellyttää hankkeen toteutusvaihtoehtojen tutkimista YVA-menettelyssä tarpeellisessa määrin. Li- säksi yhden tutkittavista vaihtoehdoista tulee olla hankkeen toteuttamatta jättäminen eli niin sanottu nollavaihtoehto, ellei se ole erityisestä syystä tarpeeton.

Tässä YVA-selvityksessä käsiteltävät vaihtoehdot ovat VE0, VE1 ja VE2. Vaihtoehto 0 (VE0) tarkoittaa, että aikakausilehtipaperin tuotanto ja muu toiminta säilyvät nykyisellään. Vaihtoehdossa 1 (VE1) paperikone 2 muutetaan kartonkikoneeksi ja kartongintuotantoon käytetään hakkeesta valmistettua mekaanista massaa eli kuumahierrettä (TMP). Vaihtoehdossa 2 (VE2) hierteen valmistukseen lisätään kemiallinen esikäsittely, jolloin tuotetaan kemimekaanista massaa eli kemikuumahierrettä (Chemithermomechanical Pulp, CTMP). Vaihtoehdon VE2 mukaiselle hierteelle käytetään tässä yhteydessä nimitystä kemihierre. Kemiallinen esikäsittely tehdään natriumbisulfiitilla, joka valmistetaan tehtaalla. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 hierteen sekä kartongin tuotantokapasiteetit sekä ostettavan sellun määrä lisään- tyvät huomattavasti. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti (180 000 tonnia vuodessa) sekä paperikoneen 1 laminaattipa- perin tuotantokapasiteetti (170 000 tonnia vuodessa) pysyy samana kaikissa vaihtoehdoissa. Toteutusvaihtoehtojen tunnusluvut on esitelty seuraavassa taulukossa. Hankevaihtoehdot kuvataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Taulukko 3. Hiertämön, paperikone 2:n ja kartonkikoneen tuotantomäärät sekä ostosellun määrä eri hankevaihto- ehdoissa

Kuumahierteen tuotanto (TMP) t/a

Kemihierteen tuotanto (CTMP) t/a

Ostosellu t/a

Paperin- tuotanto t/a

Kartongin- tuotanto t/a

VEo 120 000 - 20 000 170 000 -

VE1 200 000 - 120 000 - 400 000

VE2 - 200 000 120 000 - 400 000

6.2 Vaihtoehto VE0: Nykyinen toiminta

Nollavaihtoehdon (VE0) tarkoituksena on toimia vertailuvaihtoehtona muille toteuttamisvaihtoehdoille ja kuvata ti- lannetta, jossa toiminta jatkuu nykyisellään. Nollavaihtoehdon mukaisesti paperikone 2:n toiminta ja tuotantokapasiteetti (170 000 t/a), raaka-ainemäärät ja kuumahierteen valmistus pysyvät ennallaan eikä muitakaan suunniteltuja laitemuutoksia ja laajennuksia tehdä.

6.2.1

Prosessikuvaus

Aikakausilehtipaperi valmistetaan Solaris-tuotelinjalla, joka käsittää hiertämön, pastakeittiön ja paperikone 2:n. Pa- perin valmistukseen käytettävä mekaaninen massa eli kuumahierre valmistetaan kuusihakkeesta hiertämöllä. Hier- tämöllä hake pestään, höyrytetään kuumaksi ja jauhetaan paineen ja kuumuuden avulla kuiduiksi. Tämän jälkeen massa lajitellaan ja valkaistaan peroksidilla ja ditioniitilla.

(28)

Kuumahierre sekoitetaan jauhetun ostosellun kanssa, massaseos lajitellaan ja seokseen lisätään retentioaineet, täy- teainetalkki, vaahdonestoaine ja väri. Paperikoneen perälaatikossa massaseos laimennetaan vedellä ja seos levitetään tasaiseksi kerrokseksi koneen viiraosalle ja johdetaan edelleen puristin- ja haihdutusosalle massan kuivaamiseksi.

Paperin painettavuuden parantamiseksi paperin molemmat puolet päällystetään päällystyspastalla, joka on pasta- keittiöllä valmistettu pigmentti—sideaineseos. Valmis konerulla siirretään pituusleikkurille, leikataan valmiiksi rul- liksi ja pakataan lähetettäväksi asiakkaille.

6.2.2

Käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit

6.2.2.1 Puuraaka-aine

Hierteen valmistuksessa käytetään raaka-aineena kuusihaketta, josta valtaosa syntyy Kotkamills Oy:n omalla sahalla.

Haketta ja purua käytettiin tehtailla vuonna 2014 yhteensä noin 885 000 k-m³ (kiintokuutiota), josta hakkeen osuus oli noin 195 000 k-m³.

6.2.2.2 Kemikaalit

Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytetyt merkittävimmät kemikaalit ja niiden kulutus vuonna 2014 on koottu seuraavaan taulukkoon (taulukko 4). Lisäksi paperinvalmistuksessa käytetään pienempiä määriä vaahdonestoainetta, alumiinisulfaattia, paksuntajaa ja retentioainetta. Kemikaalit ja lisäaineet tuodaan tehtaille säi- liöautoilla.

Taulukko 4. Aikakausilehtipaperin valmistuksessa ja hiertämöllä käytettävät kemikaalit ja niiden kulutus 2014 Paperinvalmistus Kulutus 2014, tonnia

Kaoliini 41 860

Täyteainetalkki 4610

Tärkkelys 1800

Pastatärkkelys 1430

Kirkaste 1130

Sb-lateksi 1030

Bentoniitti 380

Hiertämö

Natronlipeä 2640

Vetyperoksidi 1770

Pihkatalkki 1490

Rikkidioksidi 1160

Natriumsilikaatti 880

DTPA 400

Borino 380

(29)

6.2.2.3 Raaka- ja prosessivesi

Tehdasintegraatin käyttämä raakavesi otetaan Kymijoesta noin 6 km:n päästä tehtaalta, Langinkosken pumppaus- asemalta. Vesi puhdistetaan tehtaan omalla vesilaitoksella mekaanisesti ja kemiallisesti. Vuonna 2014 Kotkamills Oy käytti raakavettä noin 14,5 miljoonaa kuutiota eli keskimäärin noin 40 000 m³ päivässä. Suurin osa käytetään pro- sessivetenä ja osa jäähdytysvetenä. Lisäksi Kotkamills Oy käyttää merivettä voimalaitoksen sisäisiin jäähdytystarpei- siin. Vuonna 2014 meriveden kulutus oli noin viisi miljoonaa m³. Solaris-linjan paperintuotannon ominaisvedenku- lutus on 15 m³ tuotettua paperitonnia kohden.

Paperikone 2:n tarvitsema puhdas prosessivesi eli käytännössä paperikoneen suihkuvedet valmistetaan pastakeittiön yhteydessä olevassa kemiallisessa vedenpuhdistuslaitoksessa. Päällystyspastan valmistuksessa käytettävä kemiallisesti puhdistettu vesi valmistetaan voimalaitoksella.

6.2.2.4 Muut raaka-aineet

Kotkamills Oy käyttää aikakausilehtipaperin valmistuksessa myös ostettua, valkaistua sulfaattisellua. Kotkamills Oy osti sellua vuonna 2014 yhteensä noin 15 000 tonnia.

6.2.3

Energiantuotanto ja -kulutus

Tehdasintegraatin energiantuotanto tapahtuu kombivoimalaitoksessa sekä sellutehtaan soodakattilassa. Kombivoi- malaitos on sähköä ja prosessihöyryä tuottava voimalaitos, jonka pääpolttoaine on maakaasu. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksena sen hyötysuhde on korkea. Kombivoimalaitoksen pää- komponentit ovat kaasuturbiini, kombikattila (=lämmöntalteenottokattila) ja höyryturbiini. Kaasuturbiinin yhtey- teen kytketyssä kombikattilassa tuotetaan kaasuturbiinin savukaasujen lämmöllä korkeapainehöyryä höyryturbii- nille. Prosessihöyryn lisäksi kombivoimalaitos tuottaa lämpöä sisäiseen lämmitysvesikiertoon ja kaukolämpöä Kot- kan kaukolämpöverkkoon. Kaasuturbiinin ja kombikattilan savukaasut johdetaan samaan, 88 metriä korkeaan piip- puun.

Kombivoimalaitosta voidaan ajaa kolmella eri ajomallilla. Useimmiten kaasuturbiinia ja kombikattilaa käytetään samaan aikaan, jolloin energiantuotantoa lisätään ja säädetään kombikattilan lisäpoltolla. Yhteenlaskettu polttoaine- teho on tällöin 176 MW. Kun höyryntarve on vähäisempi, kombikattilan lisäpolttoa ei käytetä. Kombikattilaa voidaan ajaa tarvittaessa myös ilman kaasuturbiinia, jolloin hyödynnetään lisäpolttimia.

Sellutehtaan soodakattilassa tuotetaan höyryä, joka johdetaan kombivoimalaitoksen korkeapainehöyryn kanssa yh- teiseen höyryturbiiniin. Soodakattilan pääpolttoaine on selluvalmistusprosessissa syntyvä mustalipeä. Soodakattilan savukaasut johdetaan omaan piippuunsa.

Koko voimalaitoksen sähköntuotantoteho on noin 70 MW, josta kaasuturbiinin osuus on noin 42 MW ja höyryturbii- nin 28 MW. Kombikattilan ja soodakattilan yhteenlaskettu maksimituorehöyryteho on noin 190 MW, josta kombi- kattilalla voidaan tuottaa 105 MW ja soodakattilalla 85 MW.

(30)

Kotkamills Oy:n sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 5). Lämmön- kulutuksessa ei ole huomioitu sähköntuotantoon kuluvaa lämpöenergiaa (höyryä). Kotkamills Oy tuotti vuonna 2014 sähköenergiaa kaikkiaan 390 800 MWh, josta myytiin 54 7000 MWh (14 %). Sähköverkosta Kotkamills Oy osti säh- köä 78 700 MWh, joten vuonna 2014 Kotkamills Oy oli sähköntuotannon suhteen lähes kokonaan omavarainen. Säh- köä toimitetaan Kotkamills Oy:lle Kotka-Kyminlinnan 110 kV sähkölinjaa pitkin, joka kulkee Kantasataman alueen läpi ilmajohtona. Vuonna 2014 Kotkamills Oy myi kaukolämpöä Kotkan kaupungin kaukolämpöverkkoon 34 600 MWh.

Taulukko 5. Kotkamills Oy:n energiankulutus käyttökohteittain 2014

Energia, MWh/a Kohde 2014

Sähkö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 414 800

Myynti 54 700

Lämpö Prosessit ja voimalaitoksen omakäyttö 965 200

Kaukolämpö 34 600

Seuraavissa taulukoissa on esitetty aikakausilehtipaperintuotannon eli Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus vuonna 2014 (taulukko 6) sekä maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneen 2 kuivaimessa (Taulukko 7). Taulukossa 6 esitetty lämmönkulutus kuvastaa kombivoimalaitoksessa tuotettua lämpöä paperikoneelle. Tämän lisäksi paperikoneelle johdetaan myös hakkeen jauhatuksessa talteen otettua höyryä, joten paperikoneen todellinen lämmönkulutus on hieman suurempi.

Taulukko 6. Solaris-linjan sähkön- ja lämmönkulutus 2014

Energia MWh

Sähkö 296 000

Lämpö 200 000

Taulukko 7. Kotkamills Oy:n maakaasun käyttö kombivoimalaitoksessa ja paperikoneella 2 vuonna 2014

Kohde 1000 m³ MWh

Kombivoimalaitos 100 400 1 010 000

PK2 (kuivain) 2 600 25 700

6.2.4

Liikenne

Kotkamills Oy:n ulkoinen liikenne käsittää raaka-aineiden tuonnin tehtaalle sekä valmiiden tuotteiden ja jätteiden viennin pois tehdasalueelta. Liikenne tehdasalueelle kulkee Kotkansaarella Satamakatua ja valtatie 15:ttä tai vaihto- ehtoisesti Kotkantietä pitkin. Liikennöinti tehdasalueelle ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Arkisin tehdasalueelle ajaa yhteensä yli 300 ja viikonloppuisin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa, sisältäen raskaan sekä henkilöautoliiken- teen. Vuonna 2014 tehtaan portista ajoi tehdasalueelle noin 7 000 ajoneuvoa kuukaudessa. Keskimääräinen ajoneuvojen määrä vuonna 2014 on esitelty seuraavassa taulukossa (taulukko 8). Tehtaan porttijärjestelmä ei erota raskasta ja henkilöautoliikennettä, joten luvut sisältävät kaiken tehtaalle tulevan liikenteen. Kotkamills Oy on arvioinut, että

(31)

arkipäivisin tehtaalle tulee keskimäärin noin 200 rekkaa. Yöaikaan rekkoja käy tehtaalla arkipäivisin noin 20 ja viikonloppuisin korkeintaan muutamia rekkoja.

Työntekijöiden ja vierailijoiden autot pysäköidään pääportin vieressä olevalle parkkipaikalle sekä tehdasalueen pysä- köintialueelle. Pääportin viereiselle parkkipaikalle pysäköidään henkilöautoja päivittäin noin 150−200 kappaletta.

Lisäksi tehtaalle kulkee juna noin kerran viikossa tuoden sahalle tukkeja.

Taulukko 8. Keskimääräinen tehtaalla käyneiden ajoneuvojen määrä 2014 Vuodessa Kuukaudessa Päivässä

Tehtaalle portista 84 200 7 020 230

Seuraavassa taulukossa (taulukko 9) on esitetty aikakausilehtipaperin tuotantoon eli Solaris-linjan raskaan liikenteen kuljetukset. Suurin osa Solaris-linjan tuotteista lähtee laivoilla satamien kautta asiakkaille. Kuljetus tehtaalta sata- maan tapahtuu rekka-autoilla.

Taulukko 9. Aikakausilehtipaperin tuotantoon liittyvät, tehtaalle ajavat rekat vuodessa Kuormat

Hake/puru 3 400

Ostosellu 310

Pigmentit 1 700

Lateksit 210

Kemikaalit 180

Valmiit tuotteet 5 300 Yhteensä 11 100

Sisäinen liikenne tehdasalueella käsittää trukkiliikenteen, joka muodostuu pääasiassa raaka-ainekuormien purkami- sesta ja tuotekuormien lastauksesta. Lisäksi sisäistä liikennettä on kunnossapitoon ja huoltoon liittyvä sisäinen liikenne tehdasalueella.

6.2.5

Toiminnan ympäristökuormitus

6.2.5.1 Päästöt ilmaan

Kotkamills Oy:n tehtaiden merkittävimmät ilmapäästöt ovat sellutehtaan, kombivoimalaitoksen ja impregnointiteh- taan savukaasupäästöt sekä sellutehtaan hajukaasupäästöt. Lisäksi hake- ja purukasoilta aiheutuu ajoittain pölyä- mistä niiden lähialueille. Seuraavassa taulukossa (taulukko 10) on esitetty kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan typenoksidien (NOja NO2 ilmoitettuna NO2:na), hiilimonoksidin (häkä) ja hiilidioksidin päästöt vuonna 2014. Jatku- vatoimisia ilmapäästömittauksien mukaan kombivoimalan NOx-päästö vaihteli kuukausikeskiarvona välillä 57,1–

70,0 mg/nm³ (15 % happipitoisuudessa), keskiarvon ollessa66,6 mg/nm³. Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan kombikattilan kautta kombikattilan 88 metriä korkeaan savupiippuun. Tuotantotoimintaan liittyy lisäksi hiertämöllä hakkeen jauhatuksen yhteydessä puusta vapautuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä.

(32)

Taulukko 10. Kombivoimalaitoksen ja Solaris-linjan päästöt ilmaan vuonna 2014 NOx

(t NO2) CO

(t) CO2 (foss) (t)

Kombivoimalaitos 213 357 200 500

Solaris ja PK2 kuivain 2,7 * 5 100

*ei tiedossa

6.2.5.2 Jätevedet

Jätevesiä syntyy sellun ja paperin valmistuksessa sekä pieniä määriä muilla osastoilla. Nykyisin tehtaan jätevedet käsitellään aktiivilietelaitoksessa. Osa jätevesistä esikäsitellään anaerobikäsittelyssä ennen aktiivilietelaitokseen johtamista. Kiintoainepitoiset vedet hiertämöltä selkeytetään flotaattorissa ennen anaerobivaiheeseen johtamista. Jäte- vedet johdetaan käsittelyn jälkeen mereen purkupisteiden kautta. Jätevesien käsittelystä mereen johdettavien jäteve- sipäästöjen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 11) Tehdasalueen saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin. Seuraavassa kuvassa (kuva 4) on esitetty tehtaan jätevesien käsittelyjärjestelmän kaavio.

Taulukko 11. Kotkamills Oy:n käsitellyn jäteveden päivittäinen määrä ja jätevesipäästöt vuoden 2014 keskiarvona Jätevesimäärä

m³/d

Kiintoaine t/d

BOD7

t/d

COD t/d

Fosfori kg/d

Typpi kg/d

29 000 1,5 0,7 5,7 15,7 131

Kuva 4. Nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä tehtaalla

(33)

Jäähdytysvedet, joita käytetään tehtailla vuodessa yhteensä noin 8 miljoonaa kuutiometriä, pumpataan jäähdytysve- siputken kautta puhtaina mereen. Hulevedet eli piha-alueiden sadevedet johdetaan käsittelemättöminä mereen. Ke- mikaalien purkauspaikkojen asfaltoiduille alueille kertyvät sadevedet kerätään ja käsitellään jätevesilaitoksella.

6.2.5.3 Melu ja tärinä

Kotkamills Oy:n toiminnoista aiheutuu melua ympäristöön. Vuonna 2004 tehtaille on suoritettu kattava teollisuus- meluselvitys, johon sisältyi tehtaiden pääasiallisten äänilähteiden mittaukset sekä melumallinnus. Tuolloin merkittä- vimmiksi melunlähteiksi tunnistettiin puru- ja hakekentän työkoneet ja rekkaliikenne, hiertämön ja höyryverkon va- roventtiilit (häiriötilanteet), polttokelpoisen jätteen käsittelyyn liittyvät ajoneuvojen työäänet, prosessipuhdistuksiin tarvittavat imuautot sekä tukkien käsittely sahalla. Kyseisten melulähteiden meluominaisuudet vaihtelevat ja osa me- lusta on tasaista, osa jaksottaista.

Vuonna 2011 Kotkamills Oy:n tehtaiden ulkopuolella Kotkansaaressa on suoritettu päivä- ja yöajan ympäristömelu- mittaukset seitsemässä pisteessä tehtaiden tuntumassa. Mittausten aikana toiminnan oleellisimmiksi melulähteiksi tunnistettiin muun muassa hakealueen kuljettimet, meesauunin toiminta, jätteenkäsittelyalue sekä pastakeittiön ja paperitehtaan kattopuhaltimet. Mittausten mukaan melun määrä on kasvanut kahdessa pisteessä ja muualla vähen- tynyt tai pysynyt samana vuonna 2004 saatuihin tuloksiin verrattuna. Yöajan melun ohjearvo ylittyi kahdessa mit- tauspisteessä, tulosten epävarmuus huomioiden.

Tehdasalueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää tärinää ympäristöön.

6.2.5.4 Jätteet

Kotkamills Oy:n toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely perustuu syntypaikkalajitteluun, jossa syntyneet jätteet lajitellaan hyödynnettäviin, loppusijoitettaviin ja vaarallisiin jätteisiin. Merkittävimmät Solaris-linjan jätteet ovat vaa- ralliset jätteet, kuten jäteöljyt sekä yhdyskuntajätteet. Muut jakeet, kuten paperi ja hylkymateriaali kierrätetään ta- kaisin prosessiin.

6.3 Vaihtoehdot VE1 ja VE2

Vaihtoehdon VE1 mukaisesti hiertämöllä valmistetaan kuumahierrettä (TMP) eli mekaanista massaa ja vaihtoehdon VE2 mukaisesti kemihierrettä (CTMP) eli kemimekaanista massaa. Hierteiden ominaisuuksissa on eroja. Kemihierre muistuttaa ominaisuuksiltaan enemmän sellua. Kemihierre on lujuudeltaan ja vaaleudeltaan parempaa sekä puh- taampaa. Kemihierteen jauhatukseen tarvitaan noin 5–10 % vähemmän sähköenergiaa.

6.3.1

Prosessikuvaus

Kotkamills Oy:n paperikoneen 2 nykyinen konekanta uusitaan kartongintuotantoon soveltuvaksi. Kartonkikoneen muutoksen lisäksi tehdään useita muita merkittäviä muutoksia ja laitehankintoja. Prosessit ja niihin liittyvät muu- tokset on esitelty seuraavissa kappaleissa. Seuraavassa kuvassa (kuva 5) on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio kartongin valmistuksesta.

(34)

Kuva 5. Kartongintuotannon yksinkertaistettu prosessikaavio

6.3.1.1 Hierteen valmistus

Hierteen valmistusta lisätään tehtaalla merkittävästi. Molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 tuotantokapasiteettia kasvatetaan nykyisestä 120 000 tonnista 200 000 tonniin vuodessa rakentamalla lisää jauhatuskapasiteettia. Hiertä- mön kuusi nykyistä jauhinta korvataan yhdellä suurella jauhimella, jonka moottorin sähköteho on 24 MW. Hierteen jauhatusastetta lasketaan, jolloin tuotannon ominaisenergiankulutus pienenee eli energiaa kuluu tuotettua tonnia kohden vähemmän kuin aikakausilehtipaperin tuotannossa. Valkaisukemikaalien käyttö mekaanisen massan valmistuksessa vähenee.

Kuumahierteen valmistus tapahtuu pääpiirteittäin kuten ennenkin. Kemihierteen valmistamiseksi valmistusproses- siin sisällytetään tällöin kemiallinen esikäsittely, jossa hake käsitellään natriumbisulfiitilla. Kemiallisen käsittelyn vuoksi puun kuidut eroavat helpommin kuin ilman esikäsittelyä, jolloin jauhatuksen sähköntarve on pienempi. Ke- miallisen käsittelyn ansiosta myös lopputuotteen laatu on parempi.

6.3.1.2 Massankäsittely

Massankäsittelyssä mekaaninen massa, ostosellu ja hylkymateriaali käsitellään sopivaksi ennen syöttöä kartonkiko- neelle. Massankäsittelyyn sisältyy muun muassa sellupaalien hajotus ja sekoitus veteen, massan puhdistus sekä mas- sojen sekoitus keskenään ja kemikaalien lisäys sen mukaan, millaista kartonkia halutaan valmistaa.

Massankäsittelyosastoon tehdään muutoksia. Massankäsittelyyn rakennetaan nykyisen sellupaalien pulpperointilin- jan lisäksi toinen linja.