3.10.2017 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Virolahden kunta, Opintie 4, PL14, 49901 VIROLAHTI Y-tunnus: 0207033-6
Yhteyshenkilö: Jukka Salmi, puh. 050 389 2151, jukka.salmi(at)virolahti.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Vaalimaantie 1590, VIROLAHTI Kiinteistörekisteritunnus: 935-421-1-208
Kiinteistön omistaja: Virolahden kunta
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 24.8.2017 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Toiminnan kuvaus
Alueella on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikka vuodesta 1988 vuoteen 2001.
Kaatopaikalle on pääosin rakennettu pintarakenteet vuonna 2004, lukuunottamatta siirtokuormausaseman aluetta. Vuodesta 2002 vuoteen 2017 alueella on toiminut pienjäteasema, johon on otettu vastaan mm. nestemäisiä vaarallisia jätteitä, SER- jätettä sekä metalliromua. Kyseisiä jätteitä on otettu alueella vastaan jo kaatopaikkatoiminnan aikana. Maaperän pilaantuminen on aiheutunut alueelle varastoidusta metalliromusta sekä kemikaalien roiskumisesta ja pienistä vuotovahingoista.
Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet
Alue on kaatopaikka-aluetta eikä jatkokäyttösuunnitelmia ole. Kohteen ympäristössä on metsää ja soita. Noin 600 m etäisyydellä pilaantuneesta alueesta itään sijaitsee ysityinen lunnonsuojelualue Hallinsuon metsärauha. Hallinsuo on merkittävä keidassoiden ja karujen luontotyyppien edustaja. Lähistöllä ei ole asuinkiinteistöjä Alue on maakuntakaavassa varattu tuulivoiman tuotantoalueeksi.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Ilmoituksen liitteenä on toimitettu seuraavat tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat:
Virolahden kunta. Oravakorven pienjäteasema, Vaalimaantie 1590, Virolahti.
Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy, 23.8.2017.
Ilmoitusta on 22.9.2017 täydennetty pintavesiolosuhteiden tarkemalla kuvauksella sekä kaavakartalla.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet
Maanpinnan taso kohdealueella vaihtelee välillä +38…+44m. Metalliromun vastaanottoalueella kalliopinta on 0,3 – 1 m syvyydessä. Jäteöljyn vastaanottoalueella kalliopinta on 1 – 1,5 m syvyydessä. Toimistorakennukselta lietealtaille päin kalliopinta laskee 1 metristä 2,5 metrin syvyyteen. Maa-aines on pinnassa pääosin hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Kalliopinnan ollessa yli 1 m syvyydessä on kallion päällä hienojakoisempia maa-aineksia. Poistettujen lietealtaiden alueella maa-aines on sekalaista täyttömaata kallioon asti. Lietealtaiden alueella on myös tuotuja puhtaita ylijäämämaita ja lohkareita. Alueella ei ole päällystettä.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa soveltuva pohjavesialue sijaitsee kohteesta noin 1,5 km länteen (Haavisto 0593506 A, II- luokka). Alueella on 4 pohjavesiputkea. Vuonna 2017 tehdyissä tutkimuksissa koekuopissa havaittiin orsivettä kallion tai kallion päällä olevan hienojakoisen maa- aineskerroksen päällä.'
Jäteaseman pintavesioja oli tutkimusajankohtana kuiva. Kaatopaikan niskaojassa oli vähäinen virtaus (2l/min). Niskaoja virtaa Saarasjärvenojaan, jossa esiintyy uhanalainen purotaimenkanta. Kaatopaikan niskaoja virtaa ojastoa pitkin noin 2,3 km ennen päätymistä Saarasjärvenojaan. Kaatopaikalta laskevat vedet eivät pääse kulkeutumaan Hallinsuon luonnonsuojelualueelle.
Alueella tehdyt tutkimukset
Alueella on tutkittu maaperän haitta-ainepitoisuuksia kesäkuussa 2017. Samassa yhteydessä selvitettiin kaatopaikalle vuonna 2004 rakennettujen pintarakenteiden rajat puuttuvien pintarakenteiden arvioimiseksi.
Tutkimuksessa otettiin näytteitä 20:sta kaivinkoneella kaivetusta koekuopasta (KK1…KK20), lapiolla pintamaasta kolmesta pisteestä (LP1…LP3) sekä alueelle tuoduista maakasoista (K1). Näytteenotto ulotettiin kalliopintaan asti, enimmillään 2,5 m syvyyteen. Lisäksi kaatopaikan niskaojasta otettiin vesinäyte. Tutkimuspisteiden sijainnit ja kunnostettavan alueen rajaus on esitetty karttaliitteessä.
Kaikki tutkimuksessa otetut 37 maanäytettä arvioitiin kentällä aistinvaraisesti sekä Niton-metallianalysaattorilla. 17:stä näytteestä tutkittiin kentällä haihtuvien hiilivetyjen (VOC) pitoisuus ja 5 näytteestä hiilivetyjen kokonaispitoisuus (THC). Maanäytteistä 6 ja vesinäyte lähetettiin laboratorioon tutkittavaksi. Laboratoriossa maanäytteistä analysoitiin hiilivetyjen C5…C40 pitoisuus 1 näytteestä, C10…C40 pitoisuus 3 näytteestä, PAH-pitoisuus 2 näytteestä, PCB-pitoisuus 1 näytteestä sekä metallipitoisuus 3 näytteestä. Vesinäytteestä analysoitiin liukoisten metallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Zn, Sb, Hg) pitoisuuksia, hiilivetyjakeiden C5…C40 pitoisuudet sekä F-, Cl-, NO3- ja SO4-pitoisuudet.
Haitta-aineet ja niiden määrä
Silmämääräisessä tarkastelussa havaittiin, että jäteöljyn vastaanottoalueen maanpinta oli monin paikoin öljyllä tahriintunut. Metalliromun vastaanottoalueella oli runsaasti metallijätettä kasvillisuus- ja maannoskerroksessa. Tutkimushavaintojen ja - tulosten perusteella metalliromun vastaanottoalueella maaperän pintakerros on pilaantunut sinkillä. Laboratoriotutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 640 mg/kg. 2-vaiheisen ravistelutestin perusteella sinkin liukoisuus alittaa sekä tavanomaisen että pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden. Pilaantuneen kerroksen paksuus on noin 0,2…0,3 m. Arvioitu pilaantuneisuuden laajuus on noin 600 m2 ja määrä 150 m3.
Alueen tiheän metsittymisen takia pilaantuneen alan arvioinnin todetaan olevan vaikeaa.
Vaarallisten jätteiden vastaanottoalueella todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet keskiraskaita- ja raskaita öljyhiilivetyjakeita (C10…C21: 730 mg/kg, C22…C40: 740 mg/kg). Lisäksi havaittiin pieniä pitoisuuksia liuottimia. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maan määräksi arvioidaan 150 m3 syvyydellä 0…1,2 m. Tutkimusten aikana jäteöljysäiliöt olivat vielä paikoillaan, joten tutkimuksia ei voitu tehdä suoraan säiliöiden kohdalle. Tästä todetaan aiheutuvan epävarmuutta määräarvioon.
Koekuopan KK13 alueella todettiin runsaasti jätettä, mutta maaperässä ei havaittu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Jätettä sisältävän maa-aineksen määräksi arvioidaan 100 m3 syvyydellä 0…1,5 m.
Kaatopaikkatäytön ulkopuolisen pilaantuneen ja jätettä sisältävän maan määrä on siten yhteensä noin 400 m3.
Vesinäytteessä todettiin 2 μg/l styreeniä, 0,2 mg/l fluoridia, 9,2 mg/l kloridia, 0,6 mg/l sulfaattia sekä 24 μg/l liukoista sinkkiä. Verrattaessa vesinäytteen tuloksia valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä (liite 7 pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit) voidaan todeta, että pitoisuudet eivät ylitä normeja.
Puuttuvat pintarakenteet'
Siirtokuormaushalli on rakennettu jätetäytön päälle ja alueelta puuttuvat kaatopaikan pintarakenteet. Pintarakenteet puuttuvat noin 900 m2 alueelta. Pintarakenteiden rakentamista varten tarvitaan noin 700 m3 muotoilumassoja, jotta rakenteet voidaan tehdä ympäröivän muodon mukaan.
ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustarve ja -tavoite
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on Oravakorven jäteasemalle 09.10.2013 tekemänsä tarkastuskäynnin perusteella edellyttänyt maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja tarvittaessa puhdistamista.
Kunnostustavoitteiksi esitetään metallien osalta asetuksen 214/2007 ylempää ohjearvoa sekä hiilivetyjen osalta alempaa ohjearvoa. Alue on kaatopaikka-aluetta eikä jatkokäyttösuunnitelmia ole. Esitettyä puhdistustasoa pidetään riittävänä, koska metalleista pilaantuneisuutta todettiin aiheutuneen vain sinkistä, joka on liukoisuustutkimuksen perusteella niukkaliukoista ja sitoutuu suurelta osin maan pintakerrokseen eikä siten aiheuta leviämisriskiä. Hiilivetyjen osalta alemman ohjearvon perusteluna on se, että kaatopaikka-alueen vedet virtaavat Saarasjärvenojaan, jossa esiintyy arvokas purotaimenkanta. Ohuesta maakerroksesta johtuen haitta-aineiden pidätyskapasiteetti on vähäinen ja vesiliukoiset haitta-aineet voivat kunnostuksen yhteydessä pienissä määrin lähteä liikkeelle.
Tilannetta, jossa kunnostustyön johdosta ojastoon joutuisi vesieliöstölle haitallinen määrä haitta-aineita, voidaan pitää kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, koska pilaantuneen maan määrä on pienehkö sekä vesiliukoisten haitta-aineiden pitoisuudet matalia. Sinkillä ja öljyllä pilaantuneen alueen ja niskaojan välissä on myös maavalli ja suojaetäisyyttä niskaojaan on minimissään 15 m. Niskaojan virtaus on, mahdollisia kevään ja syksyn huippuja lukuun ottamatta, hyvin pieni.
Saarasjärvenojan taimenkantaa ajatellen ojan matkalla 2,3 km tapahtuu mahdollisten haitta-aineiden laimentumista valuma-alueen muista osista, yhdisteiden haihtumista sekä hajoamista. Riskiä taimenkannalle voidaan pitää olemattomana.
Kaatopaikan puuttuvat pintarakenteet on järkevää tehdä yhdessä pilaantuneen maan kunnostuksen kanssa. Ilman pintarakenteita oleva kaatopaikkatäyttö lisää kaatopaikan sisäistä vesikuormitusta aiheuttaen siten haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Kaatopaikka on luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaatopaikka.
Puhdistusmenetelmä
Pilaantuneiden ja jätteellisten kaatopaikan ulkopuolisten alueiden kunnostus tehdään massanvaihdolla. Pilaantuneet maat ja jätteet esitetään käytettäväksi kaatopaikalla puuttuvien pintarakenteiden alueella muotoilumassoina.
Tavoitteena on, ettei alueelle jää haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteen ylittävää tai jätettä sisältävää maata. Tutkimusten perusteella arvioidun poistettavan maan määrä on noin 400 m3. Kaikki pilaantunut ja jätettä sisältävä maa pystyttäisiin siten käyttämään muotoiluun. Mahdollisesti muotoilusta yli jäävät pilaantuneet maat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaa ko. materiaalia.
Ennen pilaantuneen maan kunnostusta kaivetaan kaatopaikan olemassa olevan pintarakenteen reunat sekä suotovesilinja esiin muotoilutäytön tekemisen mahdollistamiseksi. Pilaantuneen maan kaivu aloitetaan koekuopan KK13 alueelta, jossa maan seassa on runsaasti jätettä. Alueelta poistetaan kaikki jätettä sisältävä maa. Kaivetut massat siirretään suoraan kaatopaikalle muotoilutäyttöön ja tiivistetään kerroksittain. Jätteellinen maa sijoitetaan muotoilun pohjimmaiseksi, jotta mahdolliset terävät kappaleet eivät pääse vahingoittamaan bentoniittimattoa. Tutkimusten perusteella maa-aines ei ole pilaantunut. Kaivun edetessä maa-ainesta tarkkaillaan
aistinvaraisesti ja kenttämittareilla mahdollisen pilaantuman havaitsemiseksi. Tämän jälkeen puhdistetaan metalliromun vastaanottoalue. Ennen maan kaivua alue pitää raivata puustosta. Puuston raivaamisen jälkeen alueelta poistetaan mahdolliset isommat metalliromun kappaleet. Metalliromu toimitetaan kierrätykseen. Maata kaivetaan noin 0,3 metrin syvyydeltä alueelta jossa maan pinnassa on havaittavissa metalliromua. Metalliromua sisältävän maa-aineksen poistamisen jälkeen Niton kenttämittarilla tutkitaan kaivannon reunat ja pohja, jotta saadaan selville, tarvitseeko kaivamista jatkaa.
Viimeisenä puhdistetaan öljyhiilivedyillä pilaantunut vaarallisen jätteen vastaanottoalue. Alueelta poistetaan vähintään koekuopan KK7 alue kallioon asti jonka pitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon. Öljyllä nuhraantunut maanpinta kaavitaan noin 0,2 metrin syvyydeltä, jonka jälkeen havainnoidaan tarvetta kaivaa syvemmälle. Kaivun yhteydessä tutkitaan koekuopilla öljysäiliöiden alue, johon ei tutkimusten yhteydessä päästy tekemään koekuoppia. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti sekä tarvittaessa PID-, PetroFLAG- ja Niton-mittareilla. Pilaantuneen maan kaivu tehdään edellä mainitussa järjestyksessä kaatopaikan muotoilutäytön rakenteellisen toimivuuden takia.
Kaatopaikan pintarakenteiden rakentaminen
Kaatopaikan puuttuvat pintarakenteet on esitetty toteutettavaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvan 0496Y0302-121 mukaisesti. Ennen pilaantuneen maan kunnostuksen aloittamista kaivetaan kaatopaikan olemassa olevan pintarakenteen reunat sekä suotovesilinja esiin. Pilaantuneen maan kaivu tehdään järjestyksessä: jätettä sisältävät alueet, metallipilaantuneet alueet ja öljyhiilivedyillä pilaantuneet alueet. Muotoilutäyttö tehdään samassa järjestyksessä jolloin isompia jätekappaleita sisältävät maat tulevat pohjalle ja öljyhiilivedyillä pilaantunut tasarakeinen soramaa muodostaa tasaisen pohjan tiivistyskerrokselle sekä toimii samalla kaasunkeräyskerroksena.
Rakennettavan pintarakenteen luiskan kaltevuus määräytyy nykyisten olosuhteiden perusteella. Luiskan yläreuna määräytyy olemassa olevan pintarakenteen mukaan.
Luiskan alareuna määräytyy ilman pintarakenteita olevan jätetäytön sekä suotovesilinjan sijainnin mukaan.
Muotoilu- ja esipeittokerros
Muotoilu- ja esipeittokerroksena toimii pilaantunut ja jätteellinen kaivettava maa.
Kaasunkeräyskerros
Kaatopaikan suljetulla osalla on kaasunpoistokaivo johon johtaa neljä 25 m pituista kaasunkeräysputkea. Putket ovat salaojaputkia jotka on asennettu sepeli / soratäytteeseen. Ilman pintarakenteita jääneellä alueella jätetäytön paksuus on matala ja hajoaminen koekuoppien perusteella jo melko pitkällä.
Kaasunkeräyskerroksena toimii öljyhiilivedyillä pilaantunut soramaa.
Tiivistyskerros
Ympäristöluvan määräyksen 17 mukaan tiivistyskerros tulee tehdä tiiviistä maa- aineksesta jonka vedenläpäisevyys on pienempi tai yhtäsuuri kuin 1*10-8 m/s tai vaihtoehtoisesti saman vedenläpäisevyysvaatimuksen täyttävästä bentoniittimatosta.
Sulkuvaiheessa käytettyä savea ei ole enää saatavilla ja tiivistyskerroksen pienen
määrän takia ei ole tarpeellista etsiä ja tutkia uutta saviesiintymää.
Tiivistyskerroksena käytetään bentoniittimattoa.
Kuivatuskerros
Kuivatuskerros tehdään ympäristöluvan mukaisesti kiviaineksesta vähintään 0,2 m paksuiseksi. Materiaaliksi käytetään mahdollisuuksien mukaan jäteaseman alueelta saatavaa puhtaaksi todettua karkearakeista hiekkaa tai soraa.
Kasvukerros
Kuivatuskerroksen päälle asennetaan suodatinkangas estämään hienoaineksen tunkeutuminen kerrokseen. Kasvukerros tehdään ympäristöluvan mukaisesti vähintään 0,5 m paksuiseksi. Materiaalina käytetään vettä pidättävää maa-ainesta, kuten hienoa hiekkaa. Kerroksen pinnassa voidaan käyttää humuspitoista maata tai turvetta.Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvallisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka vastaa kunnostuksen valvonnasta ja ohjauksesta. Valvoja hoitaa tarvittavan yhteydenpidon viranomaisiin (mm. aloitus- ja lopetusilmoitukset) ja laatii kunnostuksen loppuraportin.
Valvoja ohjaa kunnostusta aistinvaraisen havainnoinnin ja kenttäanalyysien perusteella. Kenttäanalyysejä tehdään öljypitoisuuden (PetroFLAG-testi), haihtuvien yhdisteiden esiintymisen (PID-yhdisteet) sekä metallipitoisuuksien (Niton XRF) toteamiseksi.
Kunnostuksen aikana pidetään kirjaa työmaan tapahtumista. Mm. kaivettujen ja mahdollisesti poisvietyjen maiden määrä ja sijoituspaikat sekä näytteenotto kirjataan, samoin kaivualueilla tehtävät havainnot. Kunnostuksen aikaisesta näytteenotosta laaditaan erillinen taulukko.
Kaivantojen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet (vähintään 2 kpl /kaivanto). Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kohteen maaperässä ennen kunnostusta tai kunnostuksen aikana todettujen pilaantuneisuutta aiheuttaneiden aineiden pitoisuudet.
Kaivantojen syvyydet ja sijainti mitataan ja kaivualueiden rajaus dokumentoidaan.
Ympäristötekninen valvoja vastaa kunnostuksen ohella kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen valvonnasta.
Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy sekä varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Puhdistaminen ja kaatopaikan puuttuvien pintarakenteiden rakentaminen pienentävät alueesta mahdollisesti aiheutuvaa rasitusta. Haitallisia ympäristövaikutuksia kunnostamisesta voi aiheutua, jos kaivantoihin kertyy runsaasti vettä, joka voi kuljettaa vesiliukoisia haitta-aineita. Riski arvioidaan pieneksi todettujen haitta- aineiden ja pitoisuuksien vuoksi. Tarvittaessa kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan näytteitä ja arvioidaan täytyykö vesi kerätä imuautolla.
Puhdistustyön aikataulu
Työ on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2017 loppuun mennessä.
Raportointi
Työn päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa kerrotaan kunnostustyön ja kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen kulku. Raporttiin liitetään mahdollisesti muualle kuljetetuista pilaantuneen maan kuormista yhteenvetotaulukko, jossa on kerrottu sijoituspaikka sekä kuljetetun maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet. Kunnostetut alueet ja jäännöspitoisuusnäytteiden ottokohdat esitetään karttapiirustuksessa.
Kartassa esitetään myös jäännöspitoisuusnäytteiden analyysitulokset. Jos kohteen maaperään on asennettu huomioverkkoja tai eriste- tai muita rakenteita, näiden sijainti osoitetaan kartalla. Kunnostusta dokumentoidaan valokuvaamalla ja päiväkirjalla.
Kaatopaikan osalta esitetään kartalla x,y,z -koordinaatit bentoniittimaton sijainnista vähintään 10x10 m ruutuun sekä reunojen osalta 5 m välein. Rakentamista dokumentoidaan valokuvaamalla ja päiväkirjalla. Erityisiä dokumentoinnin kohteita ovat bentoniittimaton saumat sekä uuden ja vanhan rakenteen liitoskohdat.
Lisäksi raportissa arvioidaan, onko kunnostuksessa saavutettu asetetut tavoitteet ja tarvitaanko jatkotoimenpiteitä. Raportti toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sekä Haminan kaupungin ympäristötoimelle.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
ELY-keskuksen pyynnöstä ilmoitusta on 22.9.2017 täydennetty pintavesiolosuhteiden ja -riskin tarkemalla kuvauksella sekä kaavakartalla.
Ilmoitus on lähetetty tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Virolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (Haminan ympäristölautakunta). Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja työn toteuttavan urakoitsijan tiedot. Mikäli pilaantuneita maita kuljetetaan muualle, tulee ilmoittaa maamassojen vastaanottajien tiedot.
Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun kaatopaikan ulkopuolisen alueen maaperä on puhdistettava siten, että metallipitoisuudet eivät puhdistuksen jälkeen ylitä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja, öljyhiilivety- ja liuotinpitoisuuksien tulee alittaa alemmat ohjearvopitoisuudet.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Kaatopaikan ulkopuoliselta alueelta poistettava jätteensekainen maa-aines ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset voidaan hyödyntää ilmoituksessa tarkoitetun kaatopaikan muotoilumassoina rakennettavien pintarakenteiden alla tai vaihtoehtoisesti ne on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
6. Kaatopaikan ulkopuoliselta alueelta maaperästä tulee poistaa jätteet. Jätteen sekainen maa voidaan käyttää samalla alueella sijaitsevan kaatopaikan muotoiluun.
Maanpäälliset ja maaperästä mahdollisesti löytyvät suuret jätejakeet ja vaaralliseksi jätteksi luokiteltavat jätejakeet tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely.
Jätteiden käsittelyssä on lisäksi noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä.
7. Kaatopaikan puuttuvat pintarakenteet tulee toteuttaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan 0400Y0182-121 mukaisesti.
Kaatopaikan tarkkailuohjelma tulee päivittää ja lähettää ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.
8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen
ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Imatran kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.
9. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Virolahden kunnan ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttöä sekä kaatopaikan tiivistysrakenteiden tarkastamiseen ennen niiden peittoa.
Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
Odottamattomana tilanteena pidetään esimerkiksi sitä, että pilaantuneisuuden todetaan laajuudeltaan tai laadultaan merkittävästi poikkeavan arvioidusta.
10.Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virolahden kunnan ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen, kaatopaikan muotoiluun sijoitettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta- ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla, toteutetut eristerakenteet sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole
jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta.
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet.
Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (määräykset 4 ja 5, 6).
Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (määräys 6)
Pilaantuneen maan hyödyntäminen samalla alueella sijaitsevan kaatopaikan muotoilussa on järkevää eikä se määräysten mukaan toteutettuna lisää kaatopaikan aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Muotoilussa käytettävien maamassojen ja rakennettavien pintarakenteiden on täytettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 20.2.2001 myöntämän ympäristöluvan 0400Y0182-121 vaatimukset. Lupapäätös on korvannut kunnostussuunnitelmassa mainitun, 26.5.1999 myönnetyn, ympäristöluvan 0496Y0302-121. Kaatopaikan tarkkailuohjelma on tarpeen päivittää. Kaatopaikan tarkkailu perustuu tällä hetkellä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 6.4.2000 hyväksymään tarkkailuohjelmaan.
(määräykset 5,6,7)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 20 h, mukaan maksua kertyy 1100 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Virolahden kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin 0295 029 332
Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
Ylitarkastaja Kati Häme
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoituksen tekijälle TIEDOKSI
Virolahden kunnanhallitus, PL 14, 49901 VIROLAHTI Haminan ympäristölautakunta, PL 70, 49401 HAMINA Suomen ympäristökeskus
Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy/ Mikael Rossi LIITTEET Kartta
Valitusosoitus
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 03.10.2017 14:03 Esittelijä Häme Kati 03.10.2017 14:02
