Lukiolaisten käsityksiä kielen normien perusteista näkymä

Lukiolaisten kasityksia kielen normien perusteista

Ylioppilast utkintola u takunnassa jarjeste­

tyssii aidinkielen kokeen kehittiimiskokei­

lussa kaytettiin varsinaisten laajahkojen piiiitehtii vien lisiiksi valinnaisina eraitii pikkutehtavia. Yksi tallainen oli kielen­

huollon perusteiden ymmiirtamistii tes­

taava kysymys. Tehtavan idea on peraisin englantilaiselta Quirkiltii, ja suomenkieli­

sen version siita on laatinut apul.prof.

Auli Hakulinen. (Han oli laatinut tehta­

van alun perin muuhun tarkoitukseen mutta Iuovutti sen ystavallisesti kayttoo­

ni.)

Tehtiivii oli seuraavanlainen:

Milla perusteilla seuraavia lauseita voi pi­

taa huonoina?

1. Haluan pihvin tomaattikastikkeella.

2. Miksi Iuulet etta han lahti?

3. Yetta tuli maarallisesti liikaa.

Tehta vassa siis edellytetaan kielenhuol­

lon perusteiden oivaltamista eraissii sel­

keilta nayttavissa tapauksissa. Varsinaisia kieliopin tietoja ei vaadita, ei myoskaan pyydetii korjaamaan lauseita. Tehtiiviin asettelu nostaa esiin kysymyksen kielitie­

don ja -taidon suhteesta normien oppimi­

sessa. Missa maarin oppilailta on vaadit­

tava normien perustana olevan arvomaail­

man tuntemista? Tulisiko kaikki oikea­

kielisyyskiiytiinteet perustella? Millaista metakieltii opetuksessa olisi kiiytettava?

Olisiko pysyteltiiva kieliopin termistossii vai tarvitaanko enemman ns. kaytannol-

Aidinkielen opetus

lista kielenanalysointikykya, jota Valma Yli-Vakkuri ( 1980) on maininnut opiske­

lijoilta puuttuvan. Artikkelissaan ^»Anka­

ran puutarhurin tarhassa^» (1980) Yli­

Vakkuri erittelee suomalaisissa kielenop­

paissa mainittuja hyvan kielen ominai­

suuksia: aiemmin on pidetty tiirkeiina kie­

len puhtautta, nyttemmin selkeytta ja ta­

loudellisuutta ja kaiken aikaa myos esteettisyytta.

Ylla mainitun tehtavan oli valinnut yh­

teensa 48 oppilasta. Talia kokeilukerralla oli mukana viisi koulua, joista kaikista oli vastauksia melko tasaisesti. Lukiot sijait­

sevat Helsingissa, Riihimaella, Savonlin­

nassa, Siilinjarvella ja Vaasassa. Annetut vastaukset kertovat jotakin oppilaiden oikeakielisyyskasityksista (tai sitten siita, millaisia vastauksia he olettavat toivotta­

van).

Eriiiit vastaajista olivat tyytyneet luon­

nehtimaan kaikkia esimerkkilauseita ylei­

sesti. Naista yleisluonnehdinnoista useim­

mat nostavat esiin selkeyden ja taloudelli­

suuden vaatimuksen:

»Lauseet ovat epamaaraisia ja siksi ne voidaan tulkita eri tavalla.^»

»-- Jauseiden ajatuksenkulku ei ole hyvin toimiva, --»

»Niista voi saada vaaran kasityksen.^»

»Kullakin lauseella on kaksi merkitystii.^» Toiseksi yleisin kriteeri naissa yleisluon­

nehdinnoissa oli puhtaus:

»Niissa on kaytetty vieraskielista lausera­

kennetta. ^»

»-- niissii on kiiytetty svetisismejii. ^»

»Ne kuulostavat huonolta suomelta.^» Vastaajat ovat havainneet esimerkeissa myos muotojen ja rakenteiden epapuh­

tautta:

»-- kieliopillisia virheita.^»

»-- lauseissa on aivan vaaria muotoja.^»

»Kaikissa lauseissa on kaytetty vaaria la userakenteita. ^»

»Ne ovat -- vaillinaisia.^»

Yksi vastaajista on nojannut esteettisiin normeihin:

»Lauseet ovat toksahtavia --.^»

417

N

Aidinkielen opetus

Edella mainittujen kaltaiset luonnehdin- nat ovat tietysti vastauksiksi kovin yli- malkaisia. Seuraavassa tarkastellaankin vastauksia, jotka liittyvat kuhunkin esi- merkkiin erikseen.

l. Ha/uan pihvin tomaattikastikkee//a.

Jos selitykset luokitellaan samaan tapaan kuin edella, saadaan 42 selityksen luon- teesta seuraavanlainen taulukko:

Selitys Mainintoja

1. Merkitys epaselva

a) »Pihvi on kastikkeen paalla.» 12 b) »Pihvi vaihdetaan tomaattikastik-

keeseen.» 3

c) »Voi saada kasityksen, etta on ky- symyksessa t-kastikkeella tehty/

maustettu pihvi.» 3

d) Muita, epamaaraisempia selityk-

pragmaattisen normin: ha/uan ei ole kyl- lin kohtelias muoto pyynnoksi, tai hairit- sevaksi katsotaan se, etta muoto ei ole selvasti kasky eika pyynto. »Muodon so- pimattomuuden» maininneet ovat ilmei- sesti tarkoittaneet adessiivia ja sen tar- koittamaa epaselvyytta.

18 vastaajaa ( 42:sta) on myos tarjonnut tilalle parempaa vaihtoehtoa. Yleisin kor- jaus on pihvin tk:n kera/ kanssa; lisaksi on tarjottu seuraavia: pihvin ja tk:ta, pihvin tk:1/a maustettuna ja pihvin jossa on tk:ta.

Muutamassa tapauksessa haluan on kor- jattu kohteliaampaan muotoon ha/uaisin.

2. Miksi /uulet ettii hiin /iihti?

Taman lauseen virheellisyytta selitti yh- teensa 28 vastaajaa. Osa jatti valiin, osa tyytyi vain tarjoamaan parempaa vaihto- ehtoa. Selitykset voi ryhmitella seuraa- vasti:

sia 4 Selitys Mainintoja

2. Pragmaattinen normi

» Liian maaraa va/ epakohtelias»,

»Ei ole maaraava eika pyytava»

Jne.

3. Vieras vaikutus

4. Muodon sopimattomuus 5. Esteettiset syyt

6. Muut (epamaaraisia)

9 2 2

2 Yht. 42 Lausetyyppi kuuluu kielenoppaiden sve- tisismiklassikoihin ( esim. I kola 1968:

» myymalaadessiivi» ). Vierasperaisyytta vastaajat eivat ole silti yleensa peruste- luissaan maininneet - vain kahdella on tallainen selitys. Valtaosa vastaajista pi- taa lausetta huonona silla perusteella, etta sen merkitys jaa epaselvaksi, ja naista suurimmalle osalle syntyy merkitysasso- siaatio 'paalla'. Muitakin tulkintoja tal- lainen rakenne on tuonut vastaajien mie- leen. Huomattakoon esimerkiksi sen ka- sittaminen valinetta tarkoittavaksi.

Yllattaen moni on nostanut esiin

418

1. Kaksiselitteisyys

a) »Ei tieda, kohdistuuko kysymys lahtemiseen vai syyhyn.» 10 b) » Vaarin tehty kysymys, jos tarkoi-

tetaan kysya lahdon syyta.» 6 2. Ylimalkainen torjunta 6 3. Jon kin muotoseikan mainitsemi-

nen 6

Yht. 28 Ylivoimaisesti suosituin selitys oli siis lau- seen kaksiselitteisyys: 16 vastausta. Kuu- dessa tapauksessa lause oli torjuttu yli- malkaisesti toteamalla »On huonoa suo- mea» jne. Jotkut ovat tarttuneet sellaisiin muotoseikkoihin kuin esimerkiksi pilkun puuttumiseen tai paa- ja sivulauseen eri aikamuotoon. Yksi oli arvellut, etta luu- lemisen asemesta pitaisi kayttaa tarkkaa tietamista ilmaisevaa verbia. Yleisin kor- jausehdotus oli Miksi /uu/et hiinen /iihte- neen? Muita: Minkii luu/et o/evan syynii siihen, ettii hiin liihti? Tiediitko syyn hiinen liihtoonsii? Tiediitko miksi hiin /iihti?

3. Vettii tuli miiiiriillisesti liikaa.

Selityksia tuli yhteensa 42. Lahes kaikissa puututtiin miiiiriillisesti-sanan kayttoon, mutta syita sen torjumiseen esitettiin ko- vin monenlaisia:

Selitys Mainintoja

1. Tautologia

a) Selitetty tasmallisesti:

Esim. »Sanaan /iikaa sisaltyy jo maaran arviointi», » Yetta voi tul- la liikaa ainoastaan paljouden

kannalta.» 11

b) Epamaaraisempi: »M iiiiriillisesti on liika

~

~

Aidinkielen opetus

martaa, oli tarjonnut kuusi vastaajaa nel- jasta eri koulusta. Yhta monta on niita- kin, jotka ovat olettaneet, etta sanan kaytto edellyttaisi maaran tietamista.

Kolme vastaajaa ei ole hyvaksynyt tulla- verbia tallaiseen lauseeseen vaan pitaa sa- tamista oikeampana ilmauksena.

Korjausehdotuksista tavallisin on Vettii tuli liikaa. Lisaksi oli ehdotettu sellaisia kuin Vettii tuli liian paljon, Vettii tuli ihan

~

Yastaukset herattavat monenlaisia aja- tuksia. Epailijoille voin vakuuttaa, etta kokeiluun osallistuvat lukiolaiset suhtau- tuivat tehtaviin poikkeuksetta vakavasti. Leikkimielisia vastauksia ei siis annettu.

Yastaajat ovat siina mielessa valikoitunei- ta, etta he olivat saaneet valita tehtavan monista vaihtoehdoista. Useat eri kou- luista tulleet vastaukset nayttaisivat viit- taavan siihen, etta joko kielenhuollon pe- rusteet eivat aina ole kovinkaan selvat tai etta vastaajilta puuttuu sopiva metakieli a) Miiiiriillisesti viittaa mitattavuu-

teen, jota ei voi soveltaa veteen:

esim. »Yetta ei mitata maarassa»,

»Yesi on ainesana, sita ei voi las- kea», »Yeden maaraa ei yleensa lasketa».

b) Sana ei sovi, koska tarkkaa maa- raa ei tiedeta.

6 selitysten antamiseen. Esimerkiksi sellai- nen perustelu kuin »Sana tomaattikastik- c) Ylimalkaisempi: »Sana on huono

~

~

6 keel/a sisaltaa konnotatiivisia merkityk- sia» kertoo, etta kielenhuollon ja kielitie- don termisto saattaa lukiolaiselle olla melkoista hepreaa. Oppilaat ovat toden- nakoisesti pyrkineet antamaan sellaisia selityksia, jotka tyydyttaisivat kielenhuol- lon asiantuntijoita. Nain he ovat joissakin laisessa lauseessa». 6

3. Sanan epatasmallisyys 2 4. Syntyy kasitys: Yesi ei muuten hai-

tannut, mutta maara oli liikaa.

5. Yierasperaisyys: Miiiiriillisesti on vierasperainen.

6. Sanajarjestys on huono.

7. Pitaisi olla satoi eika tuli. 3 Yht. 42 Yksitoista vastaajaa 42:sta oli siis osannut tasmallisesti ilmaista lauseen huonouden syyn. Sen lisaksi nelja oli pitanyt miiiiriil- lisesti-sanaa tarpeettomana. Aika yllatta- vilta tuntuvat selitykset, joiden mukaan vetta ei voitaisi mitata. Tamantapaista se- litysta, jonka perusteita on vaikea ym-

tapauksissa jopa terveen jarjen vastaisesti omaksuneet pikkutarkan, vikoilevan asen- teen, joka ehka heidan mielestaan kuuluu kielen normien opettajille. Kertoisiko se sellaisesta kokemuksesta, etta kielta huol- lettaessa ollaan joskus hyvinkin tarkkoja ilman jarkeenkaypaa perustetta? Oppilai- den taipumus tietyntyyppisiin vastauksiin ei nayta taman aineiston mukaan olevan riippuvainen koulusta eika opettajasta, silla kaikkia tavallisia vastaustyyppeja oli kaikista viidesta koulusta.

On pohtimisen arvoista, miten kielen normit ja niiden perusteet tulisi lukiolai- sille opettaa. Koulun ja varsinkin lukion yhtena tehtavana on tietysti korrektin yleiskielen opettaminen. Mutta mitka

419

Aidinkielen opetus

ovat parhaat oppirnisen tavat? Kykene- vatko oppilaat kielenkayttotilanteissa turvauturnaan kieliopillisiin selityksiin vai opitaanko kielen kaytanteet tavalli- sernrnin rnallioppirnisen ja harjaanturni- sen kautta?

Naistakin vastauksista heijastuu kie- lenohjauskielelle tyypillinen kaksinai- suus: joskus rnoniterrnista ja vaikeaa, jos- kus taas eparnaaraista ja asenteellista.

Niin kielen norrnien takana olevat nake- rnykselliset periaatteet (selkeys, puhtaus, taloudellisuus, esteettisyys) kuin tapaus- kohtaiset ohjeetkin pitaisi osata valittaa

420

kyllin tasrnallisesti rnutta silti kaytannol- lisesti. Tama lienee Yli-Vakkurin kai- paarnan kaytannollisen kielenanalysoin- tikyvyn yksi edellytys.

ANNELI KAUPPINEN

LAHTEET

IKOLA, OsMo 1968: Suornen kielen kasikir- ja. WG, Helsinki.

Y u-V AKKURI, VALMA 1980: Ankaran puu- tarhurin tarhassa. - Virke n:o 6.