S
avonlinnan korkeakoulukirjaston muodostavat yhdessä Matkailualan tietokeskus (Joensuun yli- opisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos) sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun Puistoka- dun kirjasto. Savonlinnan korkeakoulukirjaston nimellä toimiva kokonaisuus on samalla osa mat- kailualan osaamiskeskittymää.Matkailusta saa ammatin Savonlinnassa
Matkailua voi Savonlinnassa opiskella perusteel- lisesti ammatillisesta perustutkinnosta yliopisto- tasolle asti. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopis- tossa (SAMI) voi matkailu-, ravitsemis- ja talous- alan koulutusyksikössä suorittaa mm. matkailu- sekä hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon se- kä vastaavia ammatti- ja erikoisammattitutkinto- ja (www.samiedu.fi).
Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön toiminta ammattikorkeakouluna on al- kanut vuonna 1996, ja ensimmäiset opiskelijat valmistuivat keväällä 1999. Koulutusta järjeste- tään sekä tutkintoon johtavana koulutuksena et- tä aikuissovelluksena matkailun koulutusohjel-
Matkailualan kirjastot yhteen Savonlinnassa
Mari Niemi, Tommi Pälli ja Tapio Salmela
Matkailualan kirjastot ovat toimineet Savonlinnassa Joensuun yliopiston pai- kallisen kampuskirjaston yhteydessä ja Savonlinnan matkailualan ammattikor- keakoulun kirjastot puolestaan kahdessa eri paikassa Savonlinnassa. Nyt kir- jastot ovat tiivistäneet yhteistyötään ja muuttaneet yhteisiin tiloihin viime vuoden syyskuussa. Hallinnollisesti eri organisaatioiden alaisuudessa toimi- vien kirjastoyksiköiden yhteisiin palveluihin on kuluneen vuoden aikana luotu uusia käytäntöjä. Matkailualan yhteistyö Savonlinnassa ulottuu jo vuosikym- menen takaiseen verkostoitumiseen. Nykyisellään kumppanuudet ulottuvat myös muihin toimijoihin, kuten paikalliseen innovaatiokeskukseen. Matkailu- alan osaamiskeskittymä kuvaa hyvin alan kirjasto- ja tietopalvelutoimintaa alu- eella. Kirjoituksessa kootaan yhteen yhteistyöhankkeen kokemuksia ja tulevia näkymiä.
massa. Mikkelin ammattikorkeakoulun Savon- linnan yksikön koulutus antaa matkailu- ja ra- vitsemisalan ammattikorkeakoulututkinnon eli restonomin (AMK) tutkintonimikkeen.
Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella opiskelee noin tuhat opiskelijaa opettajankoulu- tuslaitoksella ja käännöstieteen yksikössä. Matkai- lualan koulutus ja tutkimus sijaitsee Puistokadun matkailukorttelissa kaupungin keskustassa. Mat- kailualan verkostoyliopisto on kymmenen vuo- den ajan toteuttanut 17 jäsenyliopistonsa opiske- lijoille matkailualan monitieteiset opinnot.
Opiskelijat suorittavat joko perus- tai aineopin- not, jotka opiskelijat liittävät tutkintoonsa sivu- aineena. Noin puolet opiskelijoista tekee lisäk- si pääaineensa pro gradu -tutkielman matkai- lua käsittelevästä aihepiiristä. Lisäksi verkosto- yliopistossa on matkailuaiheesta väitöskirjaa te- keviä jatko-opiskelijoita noin 40. Kampuksel- la keväällä 2004 alkaneeseen vapaa-ajan ja vir- kistyspalvelujen maisteriohjelmaan otettiin 45 opiskelijaa. ESR-rahoitteisessa maisteriohjelmas- sa liitetään yhteen hyvinvointi, kulttuuri, luon- to ja matkailu.
Savonlinnassa on kaupunginkirjaston lisäksi myös muita opiskelua ja tutkimusta tukevia kir- jasto- ja tietopalveluita. Joensuun yliopiston kam- puksella toimivan Savonlinnan kampuskirjas- ton lisäksi erityisesti matkailualan opiskelijoita, tutkijoita ja muita alasta ilmiönä kiinnostunei- ta palvelee syksyllä 2006 toimintansa aloittanut Savonlinnan korkeakoulukirjasto, jonka muo- dostavat Matkailualan tietokeskus (Joensuun yli- opisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Puistokadun kirjasto.
Matkailualan tietokeskus on osa yliopistoa
Matkailualan kirjasto- ja tietopalvelutoiminta Jo- ensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella al- koi vuonna 1995, kun vastaperustetun Matkailu- alan verkostoyliopiston yhteyteen kaivattiin mat- kailuopetukseen ja –tutkimukseen suuntautunei- ta kirjasto- ja tietopalveluita. Tuolloin yliopisto- kirjastoista puuttui käytännössä kokonaan alan tieteellinen kirjallisuus.
Toiminta rahoitettiin vuoden 2003 loppuun asti suurimmaksi osaksi Euroopan unionin han-
kerahoituksella. Vuoden 2004 alusta tietokeskus liitettiin osaksi Matkailualan verkostoyliopiston (Joensuun yliopisto/matkailualan opetus- ja tut- kimuslaitos) perustoimintaa, eli tietokeskus on myös matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen laitoskirjasto, eikä osa yliopiston kirjastoa.
Hankeaikojen kahdesta tai kolmesta työnte- kijästä on päädytty yhden informaatikon hoita- maan monitieteiseen matkailualan erikoiskoko- elmaan ja tietopalveluun.
Vuoden 2007 alussa tietokeskuksen kokoelmis- sa oli noin 8200 nidettä ja sinne tilattiin noin 40 matkailualan kausijulkaisua. Tietokeskus on toi- minut vuodesta 2003 lähtien myös YK:n alaisen maailman matkailujärjestön UNWTO:n tallekir- jastona, eli sinne tulee automaattisesti järjestön kaikki englanninkieliset julkaisut.
Puistokadun kirjasto palvelee ammattikorkeakoulua
Savonlinnassa toisen asteen koulutus (terveys- ala, liiketalous ja matkailu, myöhemmin muo- toilu) siirtyivät osaksi Mikkelin ammattikorkea- koulua vuoden 1997 loppuun mennessä. Alus- sa määrällisesti suppeat kirjakokoelmat saivat
Puistokatu 5. rakennus
Tommi Pälli
ammattikorkeakouluun liittymisen myötä uu- den kehityssuunnan kohti ammattikorkeakou- lutuksen kriteerit täyttävää kirjasto- ja tietopal- velutoimintaa.
Mikkelin ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelun Savonlinnassa toimivat kirjastot ot- tivat tällöin käyttöön koulutusaloja myötäilevät uudet nimet: Humanian ja Travelian-Artian kir- jastot. Näillä nimillä kirjastot toimivat ammatti- korkeakoulun erillään sijaitsevissa yksiköissä syk- syyn 2006 saakka.
Alun perin kirjastonhoitajan ja tilapäisen apu- voiman avulla toimineet kaksi kirjastoa vahvis- tuivat vuosien varrella henkilökunnaltaan nykyi- seen kolmeen tietopalvelusihteeriin ja yhteen in- formaatikkoon. Kokoelmissa on nykyisin noin 16 000 nidettä, mistä matkailun osuus on noin 2000. Lehtiä kokoelmiin tulee yhteensä 170, mis- tä matkailuaiheisia on noin 20.
Verkostoista paikalliseen yhteistyöhön
Matkailualan kirjastojen yhteistyötä on Suomes- sa aiemmin tehty Matkailun edistämiskeskuk- sen (MEK) koordinoimassa RELIS-järjestelmäs-
sä (Research, Education and Library Informati- on Service) vuosina 1997–1999. Kirjastoyhteis- työssä olivat aktiivisina tiedontuottajina MEKin lisäksi Porvoon matkailualan oppilaitos, Lapin yliopisto, Matkailualan verkostoyliopisto ja Hä- meen ammattikorkeakoulu.
Lotus Notesiin pohjautuneen järjestelmän kir- jasto-osiossa oli kirjastojen yhteinen tietokanta, joka sisälsi kirjastojen perustiedot ja palvelut eli kirja- ja kausijulkaisukokoelman sekä artikkeli- viitetietokannan. RELIS-järjestelmän ongelma- na oli sen aiheuttama kaksinkertainen tiedon- syöttö ja samoihin aikoihin osunut internetin nopea kehittyminen. Niinpä sen päivittäminen lopetettiin vuodenvaihteessa 1999/2000, min- kä jälkeen osa tiedoista on tarjottu MEKin in- ternet-sivuilla.
Vuoden 2004 lopulla savonlinnalaisen yhteis- työn tuloksena syntyi Matkailun tietovirrat -por- taali (www.matkailuntietovirrat.fi), joka toteu- tettiin opetusministeriöltä saadulla erillisrahalla.
Sen ensisijainen tehtävä on koota matkailun haja- naisia tietoresursseja opiskelun, opetuksen ja tut- kimuksen apuvälineeksi, ja sen toteutuksen läh- tökohtana olivat Savonlinnassa tapahtuvan mat- Puistokadun
Tommi Pälli
kailukoulutuksen tarpeet. Portaalin rakentami- seen vaikutti myös jo silloin tiedossa ollut suun- nitelma Savonlinnan matkailuosaamisen keskit- tämisestä Puistokadulle.
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston ”matkailukirjastojen” yhdistäminen mainittiin ensimmäisen kerran virallisissa yhte- yksissä jo vuonna 2003. Asia painui joksikin ai- kaa unholaan, kunnes se otettiin uudestaan esil- le ammattikorkeakoulun remontti- ja lisäraken- tamissuunnitelmien yhteydessä.
Innovaatioajattelu vie eteenpäin
Yhteisen kirjaston suunnittelun taustalla oli monia alueellisia kehittämistoimia, sillä matkailun ja va- paa-ajan osaamiskeskittymän perustaminen oli saa- tu myös osaksi alueellisia strategioita. Niissä myös kirjaston rooli nähtiin alusta asti tärkeänä osana osaamiskeskittymän toimintakokonaisuutta.Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy perustettiin vuonna 2003 luomaan pohjaa matkailun ja va-
paa-ajan keskittymälle, ja sen tavoitteena on ke- hittää matkailualalla toimivien yritysten ja näil- le palveluja tuottavien yritysten toimintaympä- ristöä ja innovaatiotoimintaa. Yhtiön osakkaita ovat Savonlinnan kaupunki, Mikkelin ammatti- korkeakoulu, Kerimäen ja Punkaharjun kunnat, Joensuun yliopiston tukisäätiö sekä Haaga Yh- tymä Säätiö. Innovaatiotoimintaa se kehittää to- teuttamalla Itä-Suomessa valtakunnallista osaa- miskeskusohjelmaa (www.oske.net) matkailun ja elämystuotannon klusteritoiminnan osalta yh- teistyössä metropolialueen, Turun, Rovaniemen ja Jyväskylän kanssa.
Matkailun ja vapaa-ajan palvelujen osaamiskes- kittymässä Savonlinnan Puistokadun matkailu- korttelissa työskentelee nykyisin noin sata hen- kilöä, joista noin 45 on koulutuksen, tutkimuk- sen ja kehittämisen asiantuntijoita.
Osaamiskeskusjohtaja Pellervo Kokkosen mu- kaan toiminnan ydinajatus onkin tutkimustie- don siirtäminen yritysten käyttöön esimerkik-
si koulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja tutki- mus- ja kehittämistoiminnan avulla. Näiden tur- vaamiseksi on keskeistä päästä käsiksi uusimpiin tutkimustuloksiin.
Kokkosen mukaan on oleellista voida testa- ta ja vertailla matkailun kehitystä eri alueilla ni- menomaan tutkimukseen perustuen. Osaamis- keskittymässä toimiva Suomen ja kenties Poh- joismaitten suurin matkailualan kirjasto ja sen tuottamat tietopalvelut mahdollistavat tämän.
Kokkonen arvioikin osaamiskeskittymän asian- tuntijoiden olevan tässä suhteessa etuoikeute- tussa asemassa.
Kirjastotyöryhmä linjaa muutokset
Aluksi suunnitelmana oli siis luoda pelkästään yhteinen matkailualan kirjasto, mutta ajatukses- ta luovuttiin, ja kirjasto muodostui lopulta am- mattikorkeakoulun koko Savonlinnan koulutus- aloja edustavasta aineistosta ja Matkailualan tie- tokeskuksen kokoelmasta.Mikkelin ammattikorkeakoulun tavoitteena olikin saada kirjastosta kaikkien sen koulutus- alojen yhteinen oppimiskeskus kokoelmineen, itseopiskelu- ja atk-tiloineen.
Kirjastoyhteistyön suunnittelusta vastasi kesä- kuussa 2005 perustettu Puistokadun kirjastotyö- ryhmä, jossa oli edustajia Matkailualan tietokes- kuksesta ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Kirjas- to- ja tietopalveluista sekä Joensuun yliopiston kir- jaston edustaja Savonlinnan kampuskirjastosta.
Työryhmä suunnitteli muuttoa ja ratkaisi eteen tulleita asioita näkökulminaan toiminnan suun- nittelun lähtökohdiksi jo toukokuussa 2005 Puis- tokadun hankekokonaisuutta suunnitelleen työ- ryhmän kirjaamat linjaukset:
– toimivan kirjastokokonaisuuden aikaansaami- nen ilman keskeytyksiä kirjastotoiminnassa – kirjastojen pitäminen omien organisaatioiden-
sa osana
– kokoelmien ja tietokantojen pitäminen erillään – yhteisen asiakaspalvelun luominen ja
– matkailualan kirjaston kehittämisen turvaami- nen
Suunnittelun haasteita ja onnistumisia
Kirjastotyöryhmän työ osoittautui haastavaksi.
Ensinnäkin ryhmän rooli koko Puistokadun mat- kailukeskittymän suunnittelussa oli jäänyt hie- man epämääräiseksi. Joidenkin asioiden osalta oli epäselvää, kuka voi tehdä lopulliset päätök- set. Tämä taas johtui siitä, että kirjasto oli muu- tossa vain osa kokonaisuutta suunnittelemassa omia toimintojaan.
Toinen haasteelliseksi osoittautunut asia oli tie- dottaminen: osittain toimittiin puutteellisen tie- don varassa ja usein olisi ollut tarve tietää muiden Puistokadun toimijoiden linjauksia, ja kirjasto- asioistakin päätettäessä tarvittiin aina molempi- en kirjasto-osapuolen kannat (esim. käyttösään- nöt). Joensuun yliopistossa ongelma oli se, että Matkailualan tietokeskuksella ei ole hallinnollis- ta yhteyttä eikä määriteltyä asemaa Joensuun yli- opiston kirjastolaitoksessa, joten kirjasto ei voi- nut olla mukana tietokeskuksen ja Mikkelin am- mattikorkeakoulun välisissä sopimuksissa.
Asioita jouduttiinkin ratkaisemaan tapauskoh- taisesti. Lisäksi haasteena oli se, että tiloja suun- nittelevat asiantuntijat halusivat hyvin nopeita kannanottoja usein selvittelyjä vaativiin asioihin.
Esimerkiksi sähkösuunnittelija ja arkkitehti tar- vitsivat tietoa laitteiden määristä ja sijainneista.
Tilojen ja toimintojen suunnittelua helpot- ti kuitenkin se, että ammattikorkeakoulu tuki muutosprosessia tarjoamalla yhdelle tietopalve- lusihteerilleen mahdollisuuden työskennellä noin puolen vuoden ajan kokopäiväisesti Puistokatu- projektin parissa.
Työskentely alkoi tutustumalla Aralis-kirjas- tokeskukseen, jossa on saman katon alla Helsin- gin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjas- to ja kolme taidekirjastoa eli Taideteollisen kor- keakoulun kirjasto, Stadian kulttuurialan kirjas- topalvelut ja Pop & Jazz Konservatorion kirjas- to. Tämän jälkeen projektityöntekijä valmisteli ja dokumentoi yhdessä kirjastotyöryhmän kans- sa tulevaa toimintaa. Suurin osa työstä oli muu- ton suunnittelua ja aikatauluttamista sekä uusi-
en tilojen varustelun suunnitteluun ja hankin- taan liittyviä tehtäviä sekä kirjaston että koko ra- kennuksen osalta.
Voyagerin viritykset ennakoivat muuttoa
Muuton yhteydessä yhdistettiin Mikkelin am- mattikorkeakoulun Humanian ja Travelian-Ar- tian kirjastojen toiminnot ja kokoelmat Puis- tokadun kirjastoksi. Käytännössä tämä tarkoit- ti hyllyluokituksen yhtenäistämistä, Voyager-lu- etteloinnissa sijaintipaikkojen ja WebVoyagerin näyttönimien muuttamista sekä aineiston suoja- usta Travelian-Artian kirjaston noin 8000 nidet- tä sisältävän kokoelman osalta.
Joensuun yliopiston Voyageriakin piti viritellä monin tavoin uutta tilannetta varten. Puistoka- dun toimintaa varten perustettiin muun muas- sa uusi lainauspiste ja sitä varten oma lainausp- rofiili ja –politiikka, joiden alle määriteltiin mo- net tarvittavat asetukset sekä luotiin tulostusko- koelma ja lainauskalenteri. Kaikki testattiin en- sin harjoitustietokannassa, ja koneiden saavuttua tehtiin tietysti tarvittavat asennukset.
Ammattikorkeakoulun kirjastot muuttivat Puistokatu 5:n tiloihin elo-syyskuussa 2006, mutta Matkailualan tietokeskuksen muutto siir- tyi loka-marraskuun vaihteeseen. Tietokeskuk- sen kokoelmatilan hormityö esti kokoelmien siir- ron yhtä aikaa ammattikorkeakoulun aineiston
kanssa; vain kausijulkaisut saatiin tällöin siirret- tyä. Viivästyksen vuoksi tietokeskus ei ollut vielä kokonaisuudessaan käytettävissä pohjoismaisen matkailututkijoiden symposiumin aikana loka- kuun puolivälissä, mikä oli alkuperäinen tavoi- te. Savonlinnan korkeakoulukirjasto avattiin asi- akkaille maanantaina 11.9.2006 klo 10.
Erilliset organisaatiot, yhteiset palvelut
Yhteen muuttaneet kirjastot toimivat edelleen osana omaa kehysorganisaatiotaan. Vaikka kirjas- toja ei yhdistetty organisatorisesti, niillä on yh- teisiä toimintoja, jotka konkretisoituvat yhteises- sä palvelupisteessä.
Palvelupisteessä hoidetaan molempien kirjas- tojen lainaus ja palautus, varaukset, aineistojen noutaminen sekä neuvonta ja maksuliikenne. Tä- hän tuo oman värinsä se, että palvelupisteen tie- tokoneista toinen on Joensuun yliopiston, toinen Mikkelin ammattikorkeakoulun verkossa, eli kir- jastotietokantoja ei ole yhdistetty. Silloin kun kir- jastojärjestelmien päivitykset osuvat eri aikoihin, päivystävällä virkailijalla on kaksi eri järjestelmä- versiota käytössään, mikä oli tilanne yhteistä toi- mintaa aloitettaessa.
Palvelupisteessä työskentelevien on hallittava molempien kirjastojen työrutiineja ja käyttösään- töjä. Eroja toiminnoissa on muun muassa niin sanottujen organisaation sisäisten lainojen hoi- tamisessa, varausten tekemisessä, asiakastietojen tallentamisessa, laina-ajoissa ja perittävissä mak- suissa sekä erilaisissa raporttikäytännöissä.
Kirjastojen muut palvelut hoidetaan kumman- kin kirjaston oman henkilökunnan voimin. Niin- pä esimerkiksi Matkailualan tietokeskuksen in- formaatikko vastaa edelleen tietokeskuksen ai- neistojen valinnasta ja luetteloinnista sekä tieto- palvelusta, ja vastaavasti Puistokadun kirjaston henkilökunta vastaa oman kirjastonsa kokoelma- työstä, aineistojen luetteloinnista, kaukopalvelus- ta ja tiedonhankintataitojen ohjauksesta.
Palvelupisteessä konkretisoituneen yhteistyön lisäksi on aloitettu kokoelmayhteistyö arvioimal-
la matkailualan painetut lehtikokoelmat ja teke- mällä siitä seuranneet muutokset lehtitilauksiin.
Käytännössä tämä tarkoitti joidenkin lehtitilaus- ten lakkauttamista ammattikorkeakoulun puolel- la ja uusien, Matkailualan tietokeskuksesta puut- tuvien lehtien tilaamista.
Uusia asiakkaita ja uusia palveluja
Savonlinnan korkeakoulukirjaston synnyttyä paikkakunnan matkailualan keskeiset aineistot on koottu saman katon alle, mikä helpottaa erityi- sesti eritasoisten opinnäytetöiden tekijöitä. Kai- kille avoimena julkisena kirjastona Savonlinnan korkeakoulukirjaston kokoelmat ovat tärkeimpi- en asiakasryhmien ohella kaikkien tiedontarvit- sijoiden saatavilla.Kirjaston tiloista on kuultu monia kiittäviä ar- vioita. Wivi Lönnin vuonna 1925 suunnittele- ma rakennus on kunnostettu pieteetillä, ja tilojen suunnittelussa on huomioitu perinteisen kirjas- tonkäytön lisäksi itsenäisen tiedonhankinnan ja opiskelun tarpeita tarjoamalla asiakkaille kokoel- matilojen yhteydessä atk- ja pienryhmätiloja.
Toisaalta kirjaston siirtyminen noin viiden mi- nuutin matkan päähän ammattikorkeakoulun tärkeimpien asiakasryhmien opiskelupaikalta, Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampukselta, on uusi tilanne. Erityisesti se näyt- tää vaikuttaneen henkilökunnan kirjastonkäyttö- kulttuuriin, sillä pistäytymiset kirjastossa ovat vä- hentyneet, minkä vuoksi syksyllä 2007 on aloi- tettu LIPO-palvelun kokeilu: palveluun rekiste- röityneiden on mahdollista internetin kautta va- rata paikalla olevia kirjoja, jotka kuljetetaan sisäi- sessä postissa kampukselle.
Kirjasto on myös saanut uusia vierailijoita ja asiakkaita paikallisen lehden artikkelien myötä:
Savonlinnan korkeakoulukirjastoa on luonneh- dittu kaupungin kaikille avoimeksi olohuoneek- si (Itä-Savo 6.11.2006).
Asiakkailla on ollut totuttelemista paitsi kaksiin käyttösääntöihin myös kahden kirjaston erillisiin tietokantoihin sekä keskeneräiseen infrastruktuu- riin, kuten kalustetoimitusten viivästymiseen ja
jälkikäteen toteutettuun ilmastointiremonttiin.
Koska kirjastokokonaisuus mielletään enimmäk- seen yhdeksi kirjastoksi, asiakkaita on hämmen- tänyt se, että lainatessaan molempien kokoelmi- en aineistoja asiakas tarvitsee joissain tapauksis- sa kaksi kirjastokorttia ja lainausautomaatilla hän voi lainata kuitenkin vain Puistokadun kirjaston aineistoa. Eri tiloissa on käytössä aina vain toisen organisaation tietoverkkoyhteydet ja siten elekt- roniset aineistot, mikä vaatii runsaasti tiedotus- ta kirjastonkäytön opastuksen yhteydessä mutta myös itse tiloissa.
Asiakkaat voivat tehdä hakuja kirjastojen ko- koelmiin Puistokadun kirjaston osalta Mikkelin korkeakoulujen kirjastoverkon Mikki-tietokan- nasta ja Matkailualan tietokeskuksen osalta Jo- ensuun yliopiston kirjaston JoeCat-tietokannas- ta. Samanaikainen haku kokoelmiin on mahdol- lista tehdä Mikkelin ammattikorkeakoulun Nel- li-portaalin kautta.
Mikkelin ammattikorkeakoulun asiakastyyty- väisyyskyselyissä suurimpina aiempiin tiloihin liittyvinä epäkohtina mainitut ongelmat (esim.
hitaat tietokoneet, itseopiskelutilojen puute) on saatu korjattua. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaista palautetta saadaan seuraavasta asiakas- tyytyväisyyskyselystä.
Kirjaston sijainti osana matkailukorttelia aset- taa omat vaatimuksensa kirjasto- ja tietopalvelu- jen suunnittelulle ja kehittämiselle. Joensuun yli- opiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitok- sen ja Matkailualan verkostoyliopiston elokuus- sa 2007 aloittaneen johtajan professori Petri Rai- von mukaan tietopalvelujen olisikin ryhdyttävä tiedon kerääjistä ja järjestäjistä aktiivisiksi tiedon prosessoijiksi. Esimerkiksi matkailualan tietopal- veluiden osalta tämä voisi tarkoittaa alueen yrit- täjiä ja matkailutoimijoita kiinnostavan tilasto- ja tutkimusmateriaalin entistä tehokkaampaa esille tuomista tai jopa tällaisen materiaalin jonkinas- teista valikoivaa toimittamista ja jakelua.
Uudet toimintamallit yhteistoimintaan
Kirjaston ensimmäinen toimintavuosi on ollut paitsi kirjaston rakentamista ja järjestämistä myös uusien toimintatapojen opettelua. Toimiminen yhteisissä tiloissa on konkretisoinut yhteistyötä, joka on alkanut kirjaston palvelupisteen toimin- tojen suunnittelusta ja jatkunut kokoelmayhteis- työn aloittamisena. Yhteistyö tulee luonnollisesti jatkumaan jo pelkästään kansallisen korkeakou- lupolitiikan linjaamien velvoitteiden pohjalta.
Kirjaston ruohonjuuritason yhteistyöasioista, esimerkiksi palvelupisteen päivystysvuoroista, so- vitaan noin kuukausittain toistuvissa Puistoka- dun kirjaston informaatikon vetämissä työtii- mipalavereissa. Työtiimipalavereissa käsitellään myös muita käytännön kirjastotyöhön liittyviä kysymyksiä. Muut tukipalvelut, kuten vahtimes- tari- ja atk-palvelut, kirjastot saavat omilta kehy- sorganisaatioiltaan.
Puistokadun kirjaston toimintaa kehitetään osana Mikkelin ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalveluja ja Matkailualan tietokeskuksen toiminnan kehittämisestä vastaa informaatikko yhdessä Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitok-
sen johdon kanssa. Vaikka kirjastojen yhteistyö on tähän asti sujunut ongelmitta, yhteistä toimin- taa ohjaamaan laaditaan vielä tarkennettu yhteis- työsopimus. Yhteistyötä tulee kehittämään erilli- nen, myöhemmin asetettava elin.
Kirjastolla on myös edustaja koko Puistokatu 5:n käytännön asioita hoitavassa työryhmässä.
Joensuun yliopiston kirjaston suuntaan toimin- taa selventää palvelusopimus, jota Joensuun yli- opiston kirjastotoimen kehittämistyöryhmä on helmikuussa 2007 jättämässään muistiossa esit- tänyt laadittavaksi.
Korkeakoulujen kehittäminen tukee keskittymiä
Opetusministeriön KESU 2007-2012 –luonnos sisältää joitakin kirjasto- ja tietopalvelujen kehit- tämiseen vaikuttavia linjauksia. Korkeakoulujen eriasteisia liittoumia tuetaan fuusioista yhteis- työn tiivistämiseen. Tämä vaikuttaa myös kirjas- to- ja tietopalveluiden yhteistyöhön ja tuleviin rakenteisiin korkeakoulukentässä. Kansainväli- syys, laatu, opiskelijoiden opintojen etenemisen tukeminen, virtuaaliopiskelu sekä koulutuksen ja työelämän välisen yhteyden tiivistyminen tu-
levat olemaan kehittämisen keskiössä myös kir- jasto- ja tietopalveluissa.
Savonlinnassa korkeakoulujen välistä yhteistyötä on kehitetty helmikuussa 2006 solmitun konsor- tiosopimuksen pohjalta. Työtä jatketaan vuoden 2007 loppuun asti Etelä-Savon maakuntaliiton ra- hoittamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on sy- ventää toiminnallista yhteistyötä ja kuvata vaihto- ehtoisia malleja rakenteelliseen kehittämiseen.
Mikkelin ammattikorkeakoulun tulosaluejoh- taja Tuija Vänttisen mukaan kirjasto- ja tietopal- velun kehittämisen yhtenä vaihtoehtona keskus- teluissa on ollut korkeakoulujen kirjasto- ja tie- topalvelutoimintojen ja Savonlinnan kaupungin- kirjaston toimintojen kokoaminen yhteen paik- kaan. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuk- sen kirjastotoiminnot voisivat olla mukana täs- sä kokoonpanossa. Näin Joensuun yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyöselvi- tyksessäkin mainittu muiden kirjastojen osallis- tuminen yhteistyöhön toteutuisi.
Joensuun yliopiston osalta matkailun ja vapaa- ajan osaamiskeskittymää on jo vahvistanut kaik- kien Savonlinnan matkailualan koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien toimijoiden kokoaminen osaksi matkailualan opetus- ja tutkimuslaitosta Puistokadun matkailukortteliin. Tätä tukee ope- tusministeriön rakenteellisen kehittämisen oh- jelmasta myöntämä rahoitus, jota Puistokadulla käytetään Matkailualan tietokeskuksen toimin- nan kehittämiseen ja tutkimustoiminnan edistä- miseen nykyisellä kolmivuotiskaudella.
Yhteistyö avaa monia ovia
Kansainvälisyys on toiminnan kehittämisessä tär- keä lähtökohta. Savonlinnan korkeakoulukirjas- ton hyvä tietoinfrastruktuuri mahdollistaa sekä koti- että ulkomaisten tutkimusryhmien työs- kentelyn. Tavoitteena onkin luoda tutkijahotelli- maista toimintaa, sillä Puistokadulla on myös vie- rashuoneita muulta tulevien tutkijoiden ja mui- den asiantuntijoiden käyttöön.
Kansallisten ratkaisujen lisäksi myös paikalliset korkeakoulukentän muutokset vaikuttavat kirjas-
to- ja tietopalvelutoimintojen suunnitteluun. Sa- vonlinnassa siihen vaikuttavat muun muassa Joen- suun yliopiston suunnitelmat Savonlinnan kam- puksen osalta: miten käy kampuksen, kun kään- täjien ja tulkkien koulutus siirtyy vähitellen Joen- suuhun ja mitä tapahtuu opettajankoulutukselle?
Myös Joensuun ja Kuopion yliopiston liittoyli- opiston eteneminen näkynee Savonlinnassa.
Kirjaston toiminta jatkossa riippuu myös mat- kailukorttelin hyödyntämisestä ja siitä millä pa- noksella kirjasto lähtee omaa toimintaansa ke- hittämään. Mikä merkitys jatkossa tulee ole- maan ajantasaisilla kokoelmilla suhteessa elekt- roniseen aineistoon ja miten kirjasto pystyy vas- taamaan kansalliseen tehtäväänsä Suomen aino- ana pelkästään matkailuaineistoon keskittyvänä tietokeskuksena?
Yksi varteenotettava suuntaus on matkailun hankemaailma ja sen tuottaman tiedon kokoa- minen ja välittäminen. Valmisteilla on Savonlin- nan korkeakoulukirjaston yhteinen hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan tiedon muokkaamis- ta ja jakelua erilaisille kohderyhmille.
22. – 23. marraskuuta Savonlinnassa järjeste- tään matkailualan opetuksen neuvottelupäivät, joitten yhteydessä järjestetään ensimmäistä ker- taa kirjasto- ja tietopalveluaiheinen työpaja. Ta- voitteena on luoda aiempaa tiiviimpi yhteistyö- verkosto ja siten konkretisoida yhteistyötä esi- merkiksi vaihtamalla kokemuksia ja ajatuksia tie- topalvelujen kehittämisestä.
Tietoa kirjoittajista:
Mari Niemi, informaatikko/Matkailu- alan tietokeskus, Joensuun yliopisto email. mari.niemi@joensuu.fi
Tommi Pälli, tietopalvelusihteeri/Puistoka- dun kirjasto, Mikkelin ammattikorkeakoulu email tommi.palli@mikkeliamk.fi
Tapio Salmela, informaatikko/Puistoka- dun kirjasto, Mikkelin ammattikorkeakoulu email. tapio.salmela@mikkeliamk.fi
&
