Kumppanuushankkeella alueellisiin innovaatioihin näkymä

Y

hteisissä projekteissa kehitetään ammattikor- keakoulukirjaston osaamista, erityisesti sen pal- velukonsepteja, sekä uudistetaan kirjastoalan am- mattikorkeakouluopetusta ammattikorkeakou- lun kirjaston ja Turun alueen muiden kirjasto- jen kanssa. Tuloksena syntyy uutta tietämystä ja ammattitaitoa sekä korkeakoulukirjastoon et- tä alan koulutukseen. Asiakkaiden näkökulmas- ta tulokseksi saadaan tarvelähtöisiä, tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä kirjas- to- ja tietopalveluja.

Kumppanuushankkeiden haasteet

Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: opetus, tutkimus- ja kehitystoiminta se- kä aluekehitys. Hiljattain uudistettuun yliopisto- lakiin on yliopistojen yhdeksi tehtäväksi määri- telty niin ikään yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus.

Alueellinen korkeakouluyhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on käynnis- tetty. Turussa, kuten monella muullakin korkea-

Kumppanuushankkeella alueellisiin innovaatioihin

Marja Anttonen & Aulikki Holma

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma ja Turun ammattikorkeakoulun kirjasto ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä. Korkeakoulu- kirjaston kehittymisintressit, ammattilaisten osaaminen ja ammattikorkeakou- lun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutus tuovat toisilleen synergiaetuja. Kump- panuutta jäntevöittämään käynnistetään vuonna 2006 kohdennettuja kehittä- mishankkeita, joiden toteutukseen on haettu EU:n ja opetusministeriön rahoi- tusta. Hankkeiden tarkoituksena on systematisoida kehittämistyötä ja luoda toimintamalleja, joiden avulla tutkimus- ja kehitystoiminta ja korkeakoulun ope- tus tukevat toisiaan entistä tehokkaammin.

koulupaikkakunnalla, on laadittu korkeakoulu- jen yhteinen aluestrategia. Korkeakoulujen alu- eellinen vaikuttavuus perustuu tiiviiseen yhteis- toimintaan alueen organisaatioiden kanssa niiden kehittämisprojekteissa. Nämä kehittämisprojek- tit on tärkeää saada mukaan korkeakoulun oppi- miseen, opetukseen ja tutkimustyöhön.¹

Kirjastoalalla on käyty vilkasta keskustelua alan koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä niiden yh- teydestä nopeasti muuttuvaan toimintaympäris- töön.² Alan huoli siitä, että tutkimuksen, ope- tuksen ja ammattikäytännön yhteys on heikko, ei ole uusi.³ Toisaalta tietoyhteiskuntakehitys ja eri- tyisesti tietämykseen perustuva talous ovat aset- taneet kirjasto- ja tietopalveluille ja kirjastoam- mattilaisten osaamiselle uusia haasteita.

Kirjastot joutuvat instituutioina vastaamaan kovenevaan kilpailuun voimavaroista. Myös kou- lutukselta odotetaan ennakoivaa uudistumista, samalla kun eri ammattialojen välinen kilpailu pienenevien ikäluokkien parhaista opiskelijois- ta kiristyy.

Samaan aikaan on merkkejä siitä, että kirjasto- ja tietopalvelualan perinteinen korkeakoulutus on joutunut monissa maissa vaikeuksiin. Alalle hakeutuvista lahjakkaista ja motivoituneista opis- kelijoista on puutetta ja koulutusyksiköitä on jo- pa kokonaan lopetettu.⁴ Tulevaisuuden kehityk- sen varmistamiseksi on Turun ammattikorkea- koulussa haettu kehittämisvoimaa tiivistämällä käytännön ammattilaisten ja koulutuksen keski- näistä yhteistoimintaa.

Syvällisiä innovaatioita ja nopeita ratkaisuja

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tieto- palvelun koulutusohjelman opetussuunnitelma nojaa kolmeen kulmakiveen: (1) alan kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen hyö- dyntämiseen ja soveltamiseen, (2) alan ammatti- käytäntöjen tuntemukseen ja kehittämiseen yh- dessä työelämän kanssa sekä (3) ajanmukaisten, työelämälähtöisten pedagogisten työmenetelmi- en soveltamiseen oppimisessa. Kaikkien näiden

kolmen elementin on pelattava käytännössä hy- vin yhteen.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee pal- vella ja kehittää ammattialaa ja edistää alan uu- distumista sekä innovaatioita. Korkeakoulutuk- sen ja ammattikäytännön kehittämiskumppa- nuudessa voidaan nähdä erilaisia tasoja niiden strategisen merkityksen ja innovaatioiden näkö- kulmasta (kuva 1).

Yksittäisillä projekteilla tavoitellaan ratkaisuja käytännön toimintaan (ratkaisuinnovaatiot). As- tetta syvemmin toimintaa kehittävillä ratkaisuilla uudistetaan prosesseja ja saavutetaan pienten as- kelten innovaatioita (prosessi-innovaatiot). Ole- massa olevia toimintamalleja rohkeasti uudista- malla voidaan kirjastoille tunnistaa uusia toimin- tamahdollisuuksia ja palvelumalleja (systeemiset innovaatiot).

Yhteistyö vahvistaa kirjastoalan tutkimus- ja kehitystyön, opetuksen ja oppimisen integroin- tia alueen kirjastojen toimintaan ja tarjoaa opet- tajille ja opiskelijoille käytännön mahdollisuuksia

Kuva 1. Korkeakoulun ja kirjaston välinen tutkimus- ja kehitystoiminta ja tiedon luomisen strategisuu- den aste, (muk. Putkosen (2005) pohjalta).

Innovoinnin strategisuu- den aste

Radikaaleja innovaatioita Ratkaisu-

innovaatioita

Prosessi- innovaatioita

Organisationaalisia ja

systeemisiä innovaatioita: uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Tehokkuutta palvelujen tuottamiseen

Innovaatioita ja uusia ratkaisuja kirjaston työprosessien tukemiseksi

Uusia palvelumalleja ja toimintamahdollisuuksia kirjastoille

Kumppanuu- den taso Inkrementaalisia

innovaatioita Yksittäiset

projektit

Kehittämisohjelmat

osallistua työelämän kehittämiseen. Hanke myös syventää tietopalvelualan osaamista ja tarjoaa hy- vät mahdollisuudet uudistaa alan koulutusta. Ko- konaisuutena hanke lisää kirjasto- ja tietopalve- lualan asiantuntemuksen näkyvyyttä ja hyödyn- tämistä alueella.

Työpajamallilla liikkeelle

Yhteistoiminnan perustaksi luodaan työelämän ja koulutuksen yhteinen kehittämisympäristö Tu- run ammattikorkeakoulussa, jossa toimivat yh- dessä Turun ammattikorkeakoulun kirjasto ja Tu- run ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalve- lun koulutusohjelma. Kehittämisympäristö tar- joaa foorumin, jossa käytännön kirjastoammat- tilaiset, opiskelijat, koulutusohjelmien opettajat ja tutkijat sekä asiantuntijat ja toimialan yritys- ten edustajat suunnittelevat ja toteuttavat kehit- tämishankkeita yhteistyössä (kuva 2). Yhteinen

työn kohde mahdollistaa tiedon luomisen ja kes- kinäisen tietämyksen jakamisen.⁵

Kehittämisyhteistyössä sovelletaan projek- tiopiskelua ja Turun ammattikorkeakoulussa ke- hitettyä työpajamallia. Työpajatyöskentelyssä on kyse ohjatusta mutta samalla itsenäisestä työsken- telystä yhdessä korkeakoulun ulkopuolisen kump- panin kanssa. Pajassa hankitaan tietoa, jalostetaan ja kehitetään sitä yhteistoiminnallisesti ja suunni- telmallisesti.

Kehittämistyöpajan avulla voidaan välittää myös ns. hiljaista tietoa eli asiantuntijoiden käy- tännön kokemukseen perustuvaa osaamista. Hil- jaista tietoa omaksutaan parhaiten toiminnallises- ti, osallistumalla asiantuntijoiden ammattikäy- täntöön työyhteisön jäsenenä⁶. Työpajassa työs- kentelee useita opiskelijoita kerrallaan omien osa- projektiensa parissa, usein parityönä tai muuta- man opiskelijan tiiminä.

Moniammatillinen yhteis- kehittelyn innovaatioympäristö:

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Työskentelyn kohteiden, ongelmien tunnistaminen, tiedonrakentelu, työstäminen ja ratkaisujen testaaminen

Opetussuunnitelman kehittäminen Kirjaston asiakaslähtöisten palvelukonseptien suunnittelu ja testaaminen

Yhteis- kehittelyn kohteet

Asiantuntijuuden kehittäminen Palvelujen kehittäminen

Yri- tykset

Tietotekniikan insinöörikoulutus

Työelämän organisaatiot:

kirjasto- ja tietopalvelutyön ammatti- käytännöt

Ammattikorkea- koulu

kirjasto- ja tieto- palvelualan opetus, tutkimus- ja kehitystoiminta Alueen ICT-

yritykset

Kuva 2. Yhteistyön elementit.

Säännöllisin väliajoin pidettävissä tapaamisissa opiskelijat raportoivat työnsä edistymisestä sekä saavat neuvontaa ja ohjausta kehittämistehtäväs- sään opettajilta ja työelämäkumppaneilta. Opis- kelijat myös opastavat toisiaan ja tekevät kiinte- ästi yhteistyötä työelämän edustajien sekä alu- een yritysten kanssa. Kirjastoalan kehittämis- projekteissa hyödynnetään ammattikorkeakou- lun muuta asiantuntemusta, kuten tietoteknii- kan koulutusohjelmaa.

Projektiopiskelu tukee aloitteellisuutta ja vas- tuunottoa, yhteistoiminnallisuutta, tietämyksen soveltamista käytäntöön sekä usein myös enna- koimattomien ja monialaisten ongelmien rat- kaisemista. Hyödyllistä on myös, että opiskelun tuloksena syntyy konkreettinen tuotos. Projek- tissa on kysymys tehtävästä, jota yksi työntekijä tai asiantuntija ei yleensä voi yksinään toteuttaa.

Projektioppimisella voidaan ylittää oppiaineiden, ammattiryhmien, koulutusohjelmien sekä koulu- tusyksiköiden ja työelämän organisaatioiden vä- lisiä rajoja. Siten se tarjoaa myös oivallisen ym- päristön innovaatioiden syntymiselle.

Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun kir- jaston toteuttamassa tiedonhakukoulutuksessa kytketään opetussuunnitelmaan sisältyvän opin- tojakson toteutus osaksi kirjaston toimintaa.

Opintojaksolla kirjastoalan opiskelijat perehty- vät asiakkaiden ohjaamiseen ja opastamiseen osa- na kirjastoammattilaisen työtehtäviä. Tämä tarjo- aa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa on mahdollista suunnitella, toteuttaa ja arvioida eri käyttäjäryhmille suunnattuja koulutuskoko- naisuuksia yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on siten tukea alueen kirjastojen palveluja, kehittää ja testata uusia pal- velukonsepteja, vahvistaa Turun ammattikorkea- koulun kirjaston ja kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen alueellista vaikuttavuutta, kehittää korkeakoulutukseen työelämän haasteet tunnis- tava ja uudistuva opetussuunnitelma sekä tuot- taa innovatiivisia pedagogisia ratkaisuja. Konk- reettisesti kehittämistyö kohdistuu tiedonhan- kinnan koulutuksen sekä yrityksille ja muille or-

ganisaatiolle suunnattujen tietopalvelujen tuot- tamiseen.

Klusterilla etumatkaa tulevaisuuteen

Turun alueelle on kehittynyt valtakunnallises- ti merkittävä ja vahva kirjasto- ja tietopalvelu- alan klusteri. Turun ja Varsinais-Suomen korkea- koulujen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille se- kä muilla tiedon hyödyntäjille on tarjolla vank- ka asiantuntemus ja merkittävät tietokokoelmat.

Näiden hyödyntäminen yhteistyössä voikin antaa merkittäviä etuja molemmille osapuolille.

Korkeakoulukirjastoilla on nyt hyvät mahdolli- suudet kehittää yhteistyössä uudentyyppisiä pal- veluja eri asiakasryhmille ja alueen vahvasti tutki- mukseen ja osaamiseen perustuvalle ja tietoa hyö- dyntävälle elinkeinoelämälle. Tietopalveluosaa- misen osaamisen vahva klusteri on myös on myös erinomainen ympäristö uudistaa koulutusta. Ke- hitys edellyttää konkreettisia aloitteita ja käytän- nön toimia. Kumppanuuteen perustuvat hank- keet ovat yksi vastaus tähän haasteeseen.&

Lähteet:

Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteis- kehittely työssä. Tampere: Vastapaino.

Haddow, G. & Klobas, J.E. (2004). Communication of re- search to practice in libray and information science: Clos- ing the gap. Library and Information Science Research 26, 29–43.

Hakkarainen, K. & Paavola, S. & Lipponen, L. (2003). Käy- täntöyhteisöistä innovatiivisiin tietoyhteisöihin. Aikuiskas- vatus 23, (1) s. 4–13.

Hillenbrand, C. (2005). Librarianship in the 21st centu- ry - crisis or transformation? Australian Library Journal, 54 (2) September 2005.

http://alia.org.au/publishing/alj/54.2/full.text/hillenbrand.

html

Kotila, H. (2004). Tutkimus- ja kehitystoiminnan haasteet ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Tutkiva ja kehittävä am- mattikorkeakoulu. Toim. Hannu Kotila ja Arto Mutanen.

s. 11–23. Helsinki: Edita.

Lähteet:

1Kotila 2004.

2 Hillenbrand 2005, Myburgh 2003; 2005; Suomessa esim.

Kirjastolehden verkkokeskustelu.

3 Hiljattain ilmestyi aihetta historiallisesti tarkasteleva kat- saus: (Haddow & Klobas 2004).

4 Koulutusyksiköiden ongelmista on raportoitu ainakin Yh- dysvalloista, Australiasta, Isosta Britanniasta ja Etelä-Afri- kasta. Ks. esim. Myburgh 2003, 2005; Lorenzen 2002.

5 Hakkarainen & Lonka & Lipponen 2004; Engeström 2004; Launis, & Engeström 1999.

6 Wenger 1998.

Launis, K. & Engeström, Y. (1999). Asiantuntijuus muut- tuvassa työtoiminnassa. Teoksessa: Oppiminen ja asiantun- tijuus : työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Toim. An- neli Etäpelto & Päivi Tynjälä. Porvoo : WSOY.

Lorenzen, M. (2002). Education Schools and Library Schools:

A Comparison of Their Perceptions by Academia.

http://www.michaellorenzen.com/libraryschool.html Myburgh, S. (2003). Education directions for new infor- mation professionals. Australian Library Journal, 52 (3) August 2003.

http://alia.org.au/publishing/alj/52.3/full.text/myburgh.

html

Myburgh, S. (2005). The new information professinal : how to thrive in the information age doing what you love. Ox- ford : Chandos Publishing.

Putkonen, A. (2005). Tutkimus- ja kehitystoiminnan käyn- nistäminen. Käsikirjoitus. Turku: Turun ammattikorkea- koulu.

Wenger, E. (1998)

Communities of practice: Learning, meaning, and identity.

Cambridge: Cambridge University Press.

Tietoa kirjoittajista:

Marja Anttonen toimii informaatikkona Turun am- mattikorkeakoulun kirjastossa.

email. marja.anttonen@turkuamk.fi

Aulikki Holma toimii tutkimus- ja kehityspäällikkö- nä Turun ammattikorkeakoulussa

email. aulikki.holma@turkuamk.fi