Saara Kurki-Suonio
MUUTTUVA LABYRINTTI
MILLAINEN PAPERIKALENTERIN KÄYTTÖTAPA ON MAHDOLLI- SIMMAN OPTIMAALINEN AJANKÄYTÖN- JA ELÄMÄNHAL-
LINNAN KANNALTA?
Taiteen kandidaatin opinnäyte
Muotoilun pääaine, taiteiden ja suunnitelun kandidaattiohjelma Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Aalto-yliopisto 2021
Tiivistelmä
Tämä kandidaatin opinnäyte käsittelee paperikalenterin käyttöä elämän- ja ajanhallinnan työkaluna. Sen tavoitteena on selvittää minkälaisia kalente- rinkäyttötottumuksia ja tarpeita paperikalenterien käyttäjillä on, ja kehittää kalenterimetodi, joka vastaa niitä mahdollisimman hyvin.
Alussa käsitellään lyhyesti kalenteriharrastusta ja sen levinneisyyttä, sekä har- rastukselle tyypillisiä piirteitä. Kalenteriharrastajat ovat tämän työn pääasial- linen kohderyhmä, ja projekti on laadittu alusta asti erityisesti heitä ajatellen.
Teoreettisena pohjana tutkimukselle on käytetty David Allenin ”Getting things done”-metodia, sekä Ryder Carrollin ”Bullet journal”-metodia. Nämä metodit ja niiden ominaisuuksia esitellään. Lisäksi erilaisia kalenterin käyt- töön liittyviä tottumuksia, ongelmia ja tarpeita kartoitetaan toteuttamalla kyselytutkimus viiden hengen testiryhmälle, joka koostuu kalenteriharrasta- jista.
Varsinainen suunnitteluprosessi hyödyntää edellä mainittuja lähteitä, ja pyr- kimyksenä on kehittää kalenterimetodi, joka tekee paperikalenterin käytöstä mahdollisimman tehokasta ja hyödyllistä. Tavoitteena on, että metodi on helposti sovellettavissa erilaisiin elämäntilanteisiin, kalenterituotteisiin, sekä yksilöllisiin tarpeisiin. Lopullinen metodi on toteutettu erillisen ohjekirjan muodossa, joka opastaa metodin käyttöönottamisen ja käytön perusteellises- ti.
Lopuksi testiryhmäläisiä pyydettiin vielä kokeilemaan metodia omassa käy- tössään, ja heille tehtiin toinen kyselytutkimus, jossa kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia.
Sisällysluettelo
1. Johdanto
1.1 Kalenteriharrastus
2. Teoreettinen tausta, kirjallisuuskatsaus 2.1 Kalenteri vs. päiväkirja
2.2 Tunnettuja metodeja
2.2.1 Bullet journal-metodi
2.2.2 Getting things done -metodi 3. Prosessi
3.1 Tavoitteet 3.2 Alkukartoitus 3.3 Suunnittelutyö 4. Tulokset
4.1 Palaute
4.2 Mitä seuraavaksi?
5. Lähteet 6. Liitteet
1. Johdanto
Sana “kalenteri” saattaa monelle tarkoittaa vain taulukkoa päivämääristä.
Toisille se taas on korvaamaton työkalu osana jokapäiväistä elämää. Tapoja käyttää kalenteria on yhtä paljon kuin käyttäjiäkin, ja erilaisia kalenteripohjia on saatavilla tuhansittain niin paperisena kuin digitaalisenakin.
Itse lukeudun niin kutsuttuihin kalenteriharrastajiin, eli heihin, joille kalen- terit ja niiden käyttäminen on intohimo, ja jotka usein myös näkevät paljon vaivaa löytääkseen itselleen täydellisen kalenterijärjestelmän kaikkine omi- naisuuksineen. Tässä tutkimuksessa käsittelen kalentereita erityisesti harras- tajan näkökulmasta, ja keskittyen fyysisiin paperikalentereihin.
Täydellisen kalenterin etsiminen on ollut minulle henkilökohtaisesti monen vuoden projekti. Kalenteriharrastajien keskuudessa puhutaan usein käsit- teestä “planner peace”, eli niin kutsuttu kalenterirauha, joka tarkoittaa yksin- kertaisimmillaan sitä tunnetta, kun koet löytäneesi itsellesi täydellisesti sopi- van kalenterin, joka mielyttää sinua niin visuaalisesti, kuin funktionaalisesti, ja olet siten saavuttanut mielenrauhan kalenterin metsästyksen suhteen, etkä enää jatkuvasti mieti mitä kaikkea voisi parantaa, tai haaveile muista kalen- tereista. Kalenterirauha on usein vaikeasti saavutettavissa, ja särkyy helposti.
Monet jopa vitsailevat, ettei sellaista olekaan.
Itse olen kokeillut elämäni aikana tusinoittain erilaisia kalentereita ja meto- deita. Kuitenkaan en ole vielä keksinyt järjestelmää, joka toimisi vedenpitä- västi tarpeisiini. Monien systeemien ongelma on se, että ne ovat liian moni- mutkaisia ja vaativat paljon päivittäistä ylläpitoa, mikä johtaa helposti koko systeemin romuttumiseen, kun muutama päivä jää välistä. Toinen yleinen kohtaamani ongelma on, ettei aukeamalla ole tarpeeksi tilaa eritellä selkeästi elämän eri osa-alueita, jolloin prioriteetit hukkuvat kaiken muun joukkoon.
Toisaalta myös visuaalisena henkilönä koen, että minun on nähtävä kaikki olennainen informaatio yhdellä nopealla vilkaisulla, sillä jos jokin tärkeä asia on esimerkiksi toisella sivulla, se jää helposti muistamatta.
Tavoitteeni tässä projektissa on suunnitella sellainen kalenterin käytön me- todi, joka toimisi mahdollisimman monenlaisissa eri kalentereissa, ja olisi helposti sovellettavissa käyttäjän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Metodin pää- tavoite on toimia arjenhallinnan apuna, auttaa organisoimaan ja muistamaan asioita paremmin, ja tehdä niistä helpommin hahmotettavia ja lähestyttäviä.
1.1 Kalenteriharrastus
Kalenteriharrastus voi asiasta tietämättömälle kuulostaa erikoiselta konsep- tilta. Se on kuitenkin maailmanlaajuisesti suosittu, ja Suomessakin viimevuo- sina kasvavaa suosioita saanut harrastus. Kalenteriharrastus pitää sisällään kaikenlaisen kalentereihin ja päiväkirjoihin liittyvän puuhastelun harrastus- maisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kalenterin koristelemista erilaisilla tarroilla ja muilla taiteellisilla elementeillä, erilaisten kalenterituotteiden ja järjestelmien testailua, päiväkirjan pitämistä, tai rakkautta organisointiin ja suunnitteluun.
Suomessa harrastajia tuo yhteen muun muassa harrastajien Facebook -ryh- mät, joissa voi keskustella ja esittää kysymyksiä aiheesta. Mainitsemisen arvoisia näistä ovat esimerkiksi Planner lovers Finland ry ja
Kalenterimania ry. Kumpaankin edellä mainituista ryhmistä kuuluu tuhansia jäseniä, ja molemmat järjestävät myös tapahtumia, joissa harrastajat pääsevät tapaamaan toisiaan kasvotusten, sekä ylläpitävät sivustoja, joihin on koottu informaatiota harrastuksesta.
Myös hyvin samankaltaisia kansainvälisiä ja muita kansallisia ryhmiä on runsaasti, ja kalenteriyhteisön tavoittaa myös muualta sosiaalisesta mediasta, etenkin Instagramista ja Youtubesta.
Täydellinen kalenteri on monelle harrastajalle monen tekijän summa. Tyy- pillisiä ominaisuuksia, joihin kiinnitämme huomiota ovat mm. paperin laatu, kalenterin koko, sivun asettelu, erilaisten kynien yhteensopivuus paperin kanssa, päiväsarakkeiden leveys ja niiden yhteensopivuus kalenteritarrojen kanssa (harrastajien ja kalenteritarroja valmistavien pienyritysten keskuudes- sa ovat vakiintuneet tietyt mittasuhteet monille tyypillisille tarroille, kuten koko päiväsarakkeen levyisille laatikkotarroille.), kalenterin sidontatyyppi, kalenterin aukeaminen “lay flatiksi”, eli tasaiseksi niin että siihen on mukava kirjoittaa, painettujen ominaisuuksien kuten fonttien ja ruudukoiden ulkonä-
Esimerkki koristeellisesta kalenterista, jossa on paljon tarroja.
Jokaisella on tietysti oma mielipiteensä näistä asioista, ja siksi olisikin mah- dotonta suunnitella vain yhtä täydellistä kalenteria, joka sopisi kaikille.
Lisäksi kalentereille on monia erilaisia käyttötarkoituksia. Joillekin se on perinteiseen tapaan käytössä lähinnä tärkeitä muistutuksia ja päivämääriä varten, toiset käyttävät sitä päivittäisenä tehtävälistana, jotkut päiväkirjana, tärkeiden asioiden arkistona, luovana ilmaisukeinona, tai näiden kaikkien yhdistelmänä. Tässä tutkimuksessa keskityn kalenterin käyttöön arjen hallin- nan ja suunnittelun työkaluna, eli kalenterin funktionaalisiin ominaisuuksiin, mutta otan huomioon myös sen, että monelle on tärkeää, että kalenterimer- kinnät näyttävät hyvältä, ja säilyvät tulevaisuuteen päiväkirjamaisena objekti- na.
Funktionaalinen ja koristeellinen kalenteri rinnakkain.
2. Teoreettinen tausta, kirjallisuuskatsaus (ai- kaisempi tutkimus)
2.1 Kalenteri vs. päiväkirja
Tyypillisesti kalenteri ja päiväkirja eroavat toisistaan kohtalaisen selkeästi.
Kalenteri on tulevaisuuden suunnittelun työkalu, ja päiväkirja menneiden tapahtumien dokumentointia. Kalenterimerkinnät ovat tyypillisesti myös lyhyitä ja ytimekkäitä, kun taas päiväkirjaan saatetaan kirjoittaa pidempiä, subjektiivisempia tulkintoja tapahtumista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, kun puhutaan kalenteriharrastuksesta. Harrastajat saattavat usein käyttää kalenteriaan sekä tulevien asioiden suunnitteluun, että mennei- den tapahtumien dokumentointiin, tai jopa päiväkirjamaisiin merkintöihin.
Monet ovat myös omistaneet kalenterin kokonaan niin kutsutulle “memory planning” tekniikalle, jossa kalenterimerkinnät tehdään jälkikäteen, jopa useita päiviä tai viikkoja myöhemmin, ja pyritään ikuistamaan päivän tapah- tumat muistoiksi tulevaa varten. Memory planning -tyyliin liittyy usein pal- jon koristelua ja huolellista askartelua, sillä menneistä tapahtumista kirjoit- taessa on helppo jättää tilaa koristeille, kun ei tarvitse varautua tapahtumien äkillisiin muutoksiin, ja muistosivuja on aikaa tehdä rauhassa.
Myös ns. tavallinen kalenteri voi toimia sekä tulevan suunnitteluun, että menneiden tapahtumien tallentamiseen. Sitäkin voi koristella, mutta koriste- lussa on usein huomioitava muutoksien mahdollisuus, etenkin jos merkintöjä tekee pitkälle etukäteen. Monella ei myöskään esimerkiksi työpäivän aikana ole yhtä hyvin aikaa tehdä jokaista merkintää erityisen esteettisesti, tai lisätä koristeita. Tällöin koristelut voidaan joko lisätä jälkikäteen, tai tapahtumat voidaan kirjoittaa myöhemmin puhtaaksi.
Esimerkki päiväkirjamaisesta kalenterista.
2.2 Tunnettuja metodeja
Ajan-, ja elämänhallinnan metodeja on kehitetty useita, ja monista niistä on julkaistu myös kirjallisia teoksia. Seuraavaksi käsittelen muutamaa tunnettua esimerkkiä, joita käytin oman suunnitteluprosessini tukena.
2.2.1 Bullet journal-metodi
Kenties tällä hetkellä tunnetuin ja suosituin metodi on Ryder Carrollin kehit- tämä Bullet journal method. Bullet journal on käytännössä kalenteri, jonka rakennat itse mihin tahansa muistikirjaan. Nimensä se saa “bullet points”-lis- toista (ranskalaiset viivat), joita metodissa sovelletaan. (Carroll, R. 2018) Carroll kehitti metodin alunperin itselleen, mutta perusti myöhemmin netti- sivut, joilla hän esitteli metodinsa ihmisille. Carrollilla on diagnosoitu ADD (attention deficit disorder), ja hän suunnitteli metodin auttaakseen itseään muistamaan ja suunnittelemaan asioita paremmin tavalla, joka soveltuu
Perinteinen päiväkirja.
hänen aivoilleen. Carrollin mukaan moni muukin samasta tai samankaltai- sista häiröistä kärsivä on saanut apua bullet journal metodista ja kokenut sen hyödylliseksi. (Carroll, R. 2018)
Bullet journalin suosion kasvaessa sen käsite laajeni. Nykyään bullet journa- liksi kutsutaan usein mitä tahansa muistikirjaan itse piirtämällä tehtyä kalen- teria, riippumatta siitä noudattaako sen käyttäjä Carrollin alkuperäistä me- todia lainkaan. Bullet journal, tai tuttovallisemmin bujo, on suosittu etenkin luovien ihmisten keskuudessa, joista monet näkevät paljon vaivaa suunnitel- lessaan bujonsa sivuja, ja saattavat esimerkiksi kuvittaa sitä piirrustuksilla tai kalligrafialla.
Alkuperäinen bullet journal metodi itsessään on kuitenkin melko simppeli ja käytännönläheinen. Yksinkertaisimmillaan bullet journal koostuu sisäl- lysluettelosta, “future log” sivuista, joille voi merkitä tulevia tapahtumia, jotka eivät mahdu meneillään olevan kuukauden sisälle, kuukausinäkymästä, johon merkitään kuukauden tärkeät päivämäärät ja tapahtumat, sekä päi- väsivuista, joihin tehdään muistiinpanoja ja tehtävälistoja kunakin päivänä.
Ideana on, että päiväsuvuja ei tehdä etukäteen valmiiksi, vaan jokaisen päivän muistiinpanot saavat viedä niin paljon tilaa kun ne tarvitsevat, oli se sitten kolme sivua tai kaksi riviä. Päiväsivuilla käytetään “rapid logging” tekniikaa, joka tarkoittaa käytännössä merkintöjen listaamista ranskalaisten viivojen ta- paan niin, että erilaiset merkinnät erotetaan toisistaan eri symboleilla, joilla myös merkitään mitkä asiat on tehty tai delegoitu. Näitä symboleja ovat mm.
erilaiset nuolet ja pallot, mutta käyttäjä voi myös valita itse mitä symboleja hän haluaa käyttää. Tavoitteena on tehdä tiivistettyjä, suoraan asiaan meneviä merkintöjä. (Carroll, R. 2018)
Esimerkki bullet journalista.
Olen itsekin kokeillut bullet journal metodia aikaisemmin, mutta totesin, et- tei se sovi minulle sellaisenaan. Ongelmaksi muodostui se, että koska kalen- teria oli valmiina aina vain tietyn verran, minun oli hankalaa tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia, tai muistaa merkitä ylös tapahtumia, jotka sijoittui- vat useiden kuukausienkin päähän. Lisäksi perfektionistinen luonteeni kärsi siitä, kun en ollutkaan ehtinyt piirtää vielä seuraavan kuukauden sivuja, ja jouduin tekemään ne kiireessä hätäisesti voidakseni tehdä merkintöjä. Jos et kestä sotkuisia sivuja, kirjoitusvirheitä, yms, bullet journal ei ehkä sovi sinul- le. Metodissa on kuitenkin paljon hyvää. Rapid loggingissa käytettävät sym- bolit toimivat erinomaisesti muissakin kalentereissa, ja merkintöjen selkeyt- täminen tiivistämällä ne lyhyeen ja ytimekkääseen muotoon on hyvin tehokas tapa saada kalenteri pysymään selkeänä, ja kirjoitustila riittävänä.
2.2.2 Getting things done -metodi
Toinen metodi, johon olen perehtynyt, ja soveltanut osana tätä projektia, on David Allenin laatima Getting things done -metodi (GTD). Toisin kuin Car- roll, Allenin metodi ei anna varsinaisesti ohjeita kalenterin käyttöliittymän suhteen, vaan keskittyy tehtävien priorisointiin ja organisointiin.
GTD metodiin kuuluu viisi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on “capture”, eli in- formaation kerääminen yhteen paikkaan, niin kutsuttuun inboxiin. Inbox voi Allenin mukaan olla esimerkiksi tarkoitukselle omistettu sivu kalenterissa, lomakelaatikko työpöydällä, tai vaikka muistitaulu. Käytännössä oleellista on vain, että sinulla on jokin paikka, johon voit kirjoittaa kaiken vastaanottamasi informaation, kuten tehtävät, tapaamiset, jne. Tässä vaiheessa informaatiota ei vielä lajitella mitenkään. (Allen, D. 2015)
Tämän jälkeen seuraa prosessointivaihe. Inboxin sisältö käydään läpi, ja jo- kainen artikkeli käsitellään sen mukaan, minkälaisia toimia se vaatii. Jos asian hoitaminen vie vain muutaman minuutin, Allen kehottaa hoitamaan sen heti pois alta. Tämän jälkeen muut asiat lajitellaan kalenterimerkinnöiksi, säily- tettäväksi informaatioksi, tehtäviksi, projekteiksi, jne. (Allen, D. 2015)
Kolmas vaihe on organisointi. Tässä kohtaa mietitään kunkin projektin koh- dalla, mikä on seuraava konkreettinen asia, joka on tehtävä kyseisen pro- jektin eteen (Allen, D. 2015). Esimerkiksi projektin “valmistele jouluateria”
ensimmäinen askel voisi olla vaikka “tee ostoslista tarvikkeista”. Nämä “seu- raavat askeleet” kootaan tehtävälistaksi. Neljännen, tarkasteluvaiheen ideana taas on käydä säännöllisesti läpi tätä tehtävälistaa, ja korvata suoritettu askel seuraavalla sitä mukaa, kun projekti etenee.
Viimeinen vaihe on tekeminen. Tavoitteena on, että systeemi on vedenpitävä niin, että voi luottavaisin mielin tehdä asioita sen osoittamassa järjestyksessä ilman, että työskentely keskeytyy stressin ja asioiden jatkuvan mielessä pitä- misen seurauksena.
3. Prosessi
Tässä luvussa käsittelen suunnitteluprosessini vaiheita ja tavoitteiteita. Pro- sessi kesti yhteensä noin puoli vuotta, ja siihen sisältyi kaksi erillistä haastat- telukierrosta pienelle viiden hengen testiryhmälle. Testiryhmäläiset myös kokeilivat kalenterimetodia omassa käytössään ja antoivat siitä palautetta.
3.1 Tavoitteet
Suunnitteluprosessini ensimmäinen vaihe oli määritellä, mitä tarkalleen ottaen olen suunnittelemassa. Mainitsin aikaisemmin kalenteriharrastusta käsittelevässä luvussa, että erilaisia paperikalentereita on jo markkinoilla runsaasti, ja moni harrastaja on jo ehtinyt muodostaa omat uniikit mielty- myksensä ja vaatimuksensa fyysisen kalenterin suhteen. En siis koe realis- tisena tavoitteena yrittää suunnitella kalenteria, joka miellyttäisi kaikkia.
Tarjonnasta tai erilaisista variaatioista ei myöskään ole pulaa markkinoilla, vaan pikemminkin vaihtoehtoja on niin paljon, että harrastajat usein päätyvät käyttämään useita kalentereita samanaikaisesti, tai vaihtamaan kalentereiden välillä tiuhaan tahtiin ehtiäkseen kokeilemaan kaikkia haluamiaan tuotteita.
Tavoitteenani on kartoittaa, minkälaisia ongelmia muut kalenteriharrastajat usein kohtaavat käyttäessään kalentereitaan elämän- ja ajankäytönhallinnan apuna, ja pyrkiä tarjoamaan niihin ratkaisuja.
Riippumatta siitä, millainen kalenteri on fyysisiltä ominaisuuksiltaan, sen käyttömahdollisuudet ajankäytönhallinnantyökaluna ovat usein kuitenkin suurinpiirtein samanlaiset. Näin ollen päätin keskittyä nimenomaan kalente- rin käytännölliseen puoleen, ja suunnitella metodin, joka on sovellettavissa erilaisiin kalentereihin ja tyyleihin. Metodin tavoitteena on auttaa järjestele- mään ja hahmottamaan käyttäjän omaa arkea ja ajanhallintaa, rajoittamatta kalenterinkäyttäjän luovuutta ja henkilökohtaisia tyyli- tai tuotevalintoja.
Lopputulokseksi tavoitteenani on ohjekirja pdf-muodossa, joka käsittää ka- lenterimetodin ja sen käyttöohjeet kokonaisuudessaan.
3.2 Alkukartoitus
Saadakseni käsityksen siitä, minkälaisia kokemuksia ja ongelmia muilla ka- lenteriharrastajilla on, ja miltä osalta he samaistuvat omiin kokemuksiini ja havaintoihini, päätin haastatella muutamaa heistä. Valitsin projektiini haas- tateltaviksi, sekä produktion testiryhmäksi nimenomaan kalenteriharrastajia siksi, että heillä on valmiiksi laaja kokemus ja perustiedot erilaisista kalente- reista ja niiden aktiivisesta käytöstä.
Ensimmäisen haastattelukierroksen toteutin Google forms kyselynä, johon vastasi 5 ystävääni. Kukin haastatelluista on harrastanut kalentereita, ollut mukana niihin liittyvissä sosiaalisissa piireissä, ja seurannut uutisia aiheen tiimoilta jo useita vuosia.
Valitsin tämän puolistrukturoidun haastattelutekniikan, sillä halusin ensisi- jaisesti kerätä kvalitatiivista tietoa haastateltavien yksilöllisistä mielipiteistä ja kokemuksista, mutta kuitenkin esittää kaikille haastateltaville samat ky- symykset, ja pystyä vertailemaan heidän vastauksiaan helposti keskenään.
(kvaliMOTV)
Kyselystä ilmeni, että suurin osa vastanneista käyttää kalenteriaan sekä funk- tionaalisiin tarkoituksiin, että luovaan ilmaisuun. Funktionaalisella kalen- terinkäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä, kuten harrastajien keskuudessa yleisestikin, kaikkea kalenterin käyttöön liittyvää, joka ei ole pelkästään ko- ristelua tai päiväkirjamerkintöjä. Tämä pitää yleensä sisällään aikataulusuun- nittelua, muistutuksia, tehtävälistoja ja erilaisia seurantataulukoita.
Yhtä lukuunottamatta kaikilla vastanneilla oli käytössään yhtäaikaisesti useampi kuin yksi kalenteri. Vastanneet kertoivat, että kullakin kalenterilla on oma käyttötarkoituksensa, mutta toisinaan niissä ilmenee myös päällek- käisyyksiä ja toistoa. Tästä huolimatta kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että löytävät tarvittaessa etsimänsä tiedon kalentereistaan helposti.
Vastanneiden keskuudessa oli paljon vaihtelua siinä, kuinka pitkälle etukä- teen he tekevät suunnitelmia kalenterissaan. Suurin osa kuitenkin muokkaa ja lisää merkintöjä tarpeen mukaan päivän aikana. Suosituin tapa visualisoida merkintöjä on erilaisten symbolien käyttö. Monet käyttävät myös muita työ- kaluja, kuten värikoodeja tai aikajanaa.
60% vastanneista ilmoitti kokevansa hankalaksi arvioida ennalta kuinka pal- jon aikaa heidän tulisi varata erilaisille tehtäville ja menoille. Kukaan vastan- neista ei myöskään kertonut yleensä saavansa tehtyä kaikkea, mitä suunnitteli tekevänsä. Syitä tälle olivat vastanneiden mukaan asioiden unohtuminen ka- lenterimerkinnöistä huolimatta, ajankäytön virheellinen arviointi, tehtävien liian suuri määrä, sekä keskittymiskyvyn tai motivaation puute.
Suurin osa kertoi asettavansa itselleen tavoitteita kuukausi-, viikko-, tai päivätasolla, ja koki niistä olevan hyötyä. Tavassa laatia tavoitteita, ja niille asetettavien ajanjaksojen pituuksissa oli kuitenkin huomattavia eroja. Moni kertoi saavansa motivaatiota asioiden suorittamiseen, kun tavoitteen on kirjoittanut kalenteriin. Tavoitteen saavuttamatta jättäminen saattaa aiheut- taa pettymyksen tunnetta. Toisaalta yksi vastanneista ei uskonut tavoitteiden hyödyttävän itseään, sillä hän ei koe olevansa tarpeeksi pitkäjänteinen luon- teeltaan. Erityisesti tämä vastaus kiinnosti minua, sillä uskon että siihen on mahdollista kehittää apukeinoja.
3.3 Suunnittelutyö
Suunnitteluprosessini alussa minulla oli pitkään vain valtava määrä yksittäisiä ajatuksia ja ideoita, joita olin ripotellut ympäri työpöytääni erinäisiin vihkoi- hin ja muistilapuille. Vaikka materiaalia oli paljon, sitä oli vaikea hahmottaa kokonaisuutena tai laittaa konkreettiseen prioriteettijärjestykseen. Väistä- mättä osa ideoistani myös unohtui, sillä vaikka olin kirjoittanut ne ylös, ne eivät olleet lainkaan yhdessä paikassa. Tilanne tuntui minusta hieman koomi- selta, sillä juuri tämä skenaariohan oli olennainen osa sitä ongelmaa, johon yritin parhaillaan kehittää ratkaisua.
Aloitin miettimällä kaikkia erilaisia kalenterijärjestelmiä, joita olen vuosien varrella kokeillut. Pohdin mitkä ominaisuudet niissä olivat hyviä ja kiinnos- tavia, sekä mitkä ominaisuudet olivat niitä, jotka eivät toimineet ja johtivat kiinnostukseni lopahtamiseen ja lopulta järjestelmän vaihtamiseen. Laadin listoja yleisimmistä ongelmakohdista, sekä ominaisuuksista, joiden pariin pa- lasin aina uudelleen. Hyödynsin näitä havaintoja laatiessani alkukartoitusta, jonka käsittelin edellisessä luvussa.
Omien havaintojeni sekä kyselyn tulosten perusteella aloin laatimaan raa- meja kalenterijärjestelmälleni. Tärkeimmiksi reunaehdoiksi nousivat riittävä yksinkertaisuus ja mukautuvaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei järjestelmä saisi olla liian raskas ja monimutkainen käyttää ja ylläpitää, mut- ta sen olisi oltava riittävän laaja käsittämään elämän erilaiset osa-alueet ja tarpeet. Järjestelmästä usein tekee monimutkaisen se, jos kokonaisuus on pilkottu liian pieniin osiin ja hajasijoitettu esimerkiksi usealle erilliselle si- vulle. Tällöin kokonaisuuden hahmottaminen vaikeutuu, ja käyttäjä unohtaa helposti tarkistaa kaikki kalenterin osa-alueet. Liika yksinkertaisuus taas on usein sitä, ettei erilaisia merkintöjä ole lajiteltu tai koodattu mitenkään, jol- loin eri prioriteetit ja erityyppiset tehtävät sekoittuvat keskenään.
Tässä vaiheessa prosessia päätin myös miettiä hetken omaa subjektiivista ko- kemustani kalenterinkäyttäjänä. Jotta lopullinen järjestelmä toimisi mahdol- lisimman monien ihmisten käytössä, halusin erotella, mitkä kokemuksistani ovat niin sanotusti yleishyödyllisiä, ja mitkä sellaisia, jotka pätevät vain mi- nuun. Tiedän esimerkiksi olevani hyvin visuaalinen ihminen, jota hyödyttää se, kun asiat ovat selkeästi näkyvillä. Tämä varmasti pätee moniin muihinkin ihmisiin, mutta toisaalta tiedostan myös, että henkilökohtaista kokemustani tästä voimistaa se, että minulla on tarkkaavaisuushäiriö (adhd), jonka ansiosta unohdan erittäin helposti asiat jotka eivät ole välittömässä näkökentässäni.
Toisaalta, vaikka tämä ilmenisikin erityisen voimakkaasti henkilöillä, joiden aivot toimivat tällä tavalla, ei se välttämättä tarkoita, etteikö samoista ratkai- suista, jotka auttavat meitä, voisi olla hyötyä muillekin ihmisille.
Laadin useita testiversioita erilaisista kalenteriaukeamista ja kokeilin niiden käyttöä omassa kalenterissani kevään 2021 aikana. Muokkasin testiversioiden ominaisuuksia sitä mukaa, kun havaitsin niissä puutteita tai jotakin ylimää- räistä. Muutamien viikkojen aikana aloin hahmottaa, mitkä osat järjestelmäs- sä olivat selvästi olennaisimmat, ja miten ne olisi helpointa toteuttaa. Näiden havaintojen perusteella aloin laatia systeemistä viimeistellympää versiota, ja kirjoittaa ohjeita sen käyttöön. Vielä ohjeita kirjoittaessani tein melko rankas- ti muutoksia ja tarkennuksia metodiin. Ohjekirjan tarkoitus on olla helposti ymmärrettävä ja selkeä, jotta lukija voi ottaa metodin käyttöönsä suhteellisen pienellä vaivalla. Ohjeet käsittelevät koko metodin käytön ja opastavat vaihe vaiheelta miten sen kanssa pääsee alkuun.
4. Tulokset
Saatuani metodini ja sen käyttöohjeet valmiiksi, lähetin sen testiryhmälleni kokeiltavaksi. Pyysin heitä tutustumaan ohjeisiin ja kokeilemaan metodin käyttöä omassa kalenterissaan mielellään ainakin kahden viikon ajan. Samal- la lähetin heille palautelomakkeen, jonka pyysin täyttämään kokeilujakson päätteeksi.
Valitettavasti palautteen saaminen kesti odotettua pidempään. Testiryhmäläi- set olivat kiireisiä kukin oman elämänsä kanssa, ja heidän oli hankalaa löytää aikaa tutustua ohjeisiin kunnolla, saati testata sitä käytännössä. Osa testiryh- mästä joutui jopa jättäytymään kokonaan pois. En siis saanut ihan niin paljoa ja monipuolista palautetta, kuin olin toivonut ja suunnitellut. Ne vastaukset, jotka sain, olivat kuitenkin varsin rakentavia ja hyvin mietittyjä, ja vastaavat hyvin niitä kommentteja, joita sain muiltakin testiryhmäläisiltä epävirallisten keskustelujen yhteydessä.
Tässä luvussa käsittelen siis saamaani palautetta ja pohdin, miten metodia voisi kehittää sen perusteella. Lisäksi luku sisältää omaa reflektiotani tutki- muksesta, sekä pohdintaa jatkosuunnitelmista.
4.1 Palaute
Testiryhmälle lähettämäni palautekysely koostui kuudesta avoimesta kysy- myksestä, joilla pyrin kartoittamaan heidän kokemuksiaan ja mielipiteitään metodista. Valitsin toteuttaa haastattelun jälleen puolistrukturoidun loma- kehaastattelun muodossa, mutta tällä kertaa hieman avoimempana, kuin alkukartoitukseen käyttämäni haastattelulomake. Halusin kysymysten avulla varmistaa, että kaikki tärkeimmät teemat tulisivat käsitellyiksi, mutta antaa haastateltaville tilaa ilmaista itseään vapaasti ja kertoa omat uniikit kokemuk- sensa. (kvaliMOTV)
Kokonaisuudessaan saamani palaute oli varsin positiivista, ja olin tyytyväi- nen saadessani tietää, että testiryhmäläiset olivat pitäneet metodiani hyödyl- lisenä ja mielenkiintoisena.
Kaikilla metodia testanneilla oli käytössään eri kalenteri, mutta ne kaikki täyttivät metodin asettamat raamit (pystysarakkeet päiville, viikko yhdellä aukeamalla, tilaa muistiinpanoille). Kaikkien mielestä heidän käyttämänsä kalenteripohja soveltui hyvin tähän tarkoitukseen. Eräs vastanneista arvi- oi, että metodi soveltuu parhaiten sellaiseen kalenteriin, jossa on valmiiksi painettuna niin sanotut peruselementit, eli päiväsarakkeet ja niiden jaottelu tunneittain, sillä metodin käyttöä saattaisi hidastaa tai hankaloittaa, mikäli itse kalenteripohja vaatii paljon omaa työstämistä ennen varsinaisten merkin- töjen tekemistä. Hän arvioi myös, että toisaalta metodin käyttöä saattaa myös haitata, mikäli kalenteripohja on liian “valmiiksi pureskeltu”, eli jos siinä on liikaa valmiita painettuja elementtejä, jotka eivät välttämättä sovi yhteen tämän metodin ohjeistuksen kanssa. Olen hänen kanssaan tästä samaa mieltä, mutta toisaalta toinen vastanneista sanoi käyttäneensä kalenterinaan tyhjää muistikirjaa, joka sekin soveltui hänen mielestään erinomaisesti. Kenties tä-
hän vaikuttaa siis lähinnä käyttäjän oma mieltymys ja halukkuus käyttää aikaa kalenteripohjan piirtämiseen.
Seuraavaksi kysyin, olivatko ohjeet helposti ymmärrettävät. Kaikki kolme vastannutta olivat sitä mieltä, että opas oli helppo tai suhteellisen helppo.
Testiryhmäläiset pitivät erityisesti myös oppaan visuaalisesta ilmeestä, ja kertoivat sen tukeneen ohjeiden ymmärtämistä hyvin. Yksi heistä kertoi tarkemmin, että metodi oli hänelle luonteva ymärtää, sillä se oli samankaltai- nen kuin hänen aiemmin käyttämänsä kalenterimetodi, joskin hieman jalos- tuneempi. Erityisesti tavoitteiden seuraamiseen keskittyvä osuus oli hänen mielestään hyödyllinen.
Tästä pääsemmekin sujuvasti seuraavaan kysymykseen, eli siihen, miten tes- tiryhmäläisten aikaisemmin käyttämät metodit tai tottumukset erosivat tästä metodista. Tässä kohtaa vastausten välillä oli suurempia eroja. Kukin testan- neista kiinnitti huomiota eri asioihin metodissa. Yksi heistä kertoi, että väri- koodien käyttäminen ja erilaisten tehtävätyyppien lajitteleminen auttoi häntä selkeyttämään suunnitteluprosessiaan ja tavoitteiden hahmottamista ja laa- timista. Toinen vastanneista koki hyödylliseksi päiväsarakkeiden jakamisen osiin metodin osoittamalla tavalla, eli niin, että pakolliset muistutukset ovat ylhäällä, päivän aikataulu keskellä, ja loput muistiinpanot alhaalla. Hän ei ol- lut ennen kokeillut sarakkeen jakamista näin. Viimeinen vastanneista kiinnitti myös huomiota tavoitteiden seurantaan, ja siihen, kuinka niiden kirjaaminen metodin osoittamalla tavalla helpottaa tavoitteiden pysymistä aktiivisessa seurannassa, ilman että ne kuormittavat jatkuvasti mieltä.
Kysyin myös, mikä metodissa oli erityisen kiinnostavaa tai hyödyllistä, ja mikä mahdollisesti turhaa tai vähemmän hyödyllistä. Kaksi vastanneista ker- toi jättäneensä joitakin osa-alueita vähemmälle käytölle, omien tarpeidensa mukaan. Tavoitteiden pilkkominen pieniin osiin oli kaikkien vastanneiden mielestä hyödyllistä. Yksi vastanneista kommentoi, että mikäli kalenterin käyttäjä joutuu esimerkiksi työnsä puolesta jakamaan kalenterinsa muiden ihmisten kanssa, ei välttämättä ole käytännöllistä tai mukavaa, että henkilö- kohtaiset merkinnät ovat samassa paikassa. Tällöin käyttäjä joutuu synkro- noimaan merkintöjä useampaan kalenteriin.
Lopuksi pyysin testiryhmäläisiä antamaan vapaasti palautetta, ja erityisesti kertomaan miten metodia voisi heidän mielestään parannella. Kaikki oli- vat yleisesti tyytyväisiä metodiin ja ohjeisiin sellaisenaan. Yksi vastanneista ehdotti, että ohjeisiin voisi lisätä jonkinlaisen kysymyspatteriston, joka aut- taisi käyttäjää selvittämään syyn, mikäli jokin hänen kalenterissaan ei toimi toivotulla tavalla. Tämä on mielestäni hyvä ajatus, ja palaan siihen tarkemmin seuraavassa alaluvussa.
4.2. Loppureflektio
Tämä projekti opetti minulle paljon. Tutkimuskysymykseni mukaisesti pyrin selvittämään millainen peperikalenteri olisi mahdollisimman optimaalinen ajankäytön- ja elämänhallinnan kannalta. Sain todeta, ettei vastaus tähän ky- symykseen ole yksinkertainen. Käyttäessäni kehittämääni metodia itse, koin
tasalla töideni kanssa. Kuitenkin käytettyäni metodiani jonkin aikaa, elämäs- säni koitti aika, jolloin huomioni keskittyi muualle, ja kalenterin käyttö unoh- tui vähitellen. Sain jälleen todeta, että kalenteri on vain työkalu, oli se kuinka hyvä tahansa, ja työkalut toimivat ainoastaan silloin kun niitä käyttää. Onnis- tuin siis tämän metodin avulla ratkaisemaan monta ongelmaa, mutta en sitä, miten saisin pidettyä kalenterin aina ajantasalla. En usko, että tätä ongelmaa voi ratkaista varsinaisen kalenterijärjestelmän ominaisuuksien avulla, sillä se johtuu lähinnä henkilökohtaisesta motivaatiosta ja viitseliäisyydestä. Tiedän, etten ole ainut joka on tämän ogelman kohdannut, joten toivon vielä keksivä- ni ratkaisun siihenkin jonakin päivänä.
4.3 Mitä seuraavaksi?
Tässä alaluvussa käsittelen sitä, miten kehittäisin tätä projektia eteenpäin ja reflektoin sen onnistumista. Tämän metodin suunnitteleminen oli prosessi, joka yhtä aikaa antoi minulle mahdollisuuden hyödyntää kaikkea sitä koke- musta ja tietoa, jota olen aiheeseen liittyen haalinut vuosien varrella, mutta myös pohtia uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja.
Kalenterit, ja tämän projektin kaltaisten järjestelmien kehittäminen on ollut minulle henkilökohtainen intohimo lähes koko elämäni ajan, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun kehitin järjestelmää muillekin kuin itselleni. Jat- kaakseni metodin kehittämistä, haluaisin tulevaisuudessa antaa sen testatta- vaksi laajemmalle yleisölle, ja kerätä mielipiteitä ja kokemuksia suuremmalta testiryhmältä, kuin tämän projektin puitteissa oli mahdollista.
Laajemman testiryhmän vastauksista olisi mahdollista tehdä objektiivisempia johtopäätöksiä siitä, minkälaiset ominaisuudet todella ovat kaikkein hyödyl- lisimpiä kalenterimetodissa, ja mitkä ongelmat ovat niin sanotusti universaa- leja.
Minua kiinnostaisi erityisesti tutkia, miten adhd vaikuttaa kalenterinkäyttä- jän tarpeisiin, ja miten ne eroavat neurotyypillisen henkilön tarpeista. Ad- hd-diagnoosin omaavien keskuudessa on usein puhetta siitä, että esimerkiksi kalenterit, ja muut muistin ja ajanhallinan tueksi tarkoitetut työkalut jotka toimivat suurimmalle osalle ihmisistä, eivät aina toimi toivotulla tavalla hen- kilölle, jolla on adhd. Mielestäni olisi mielenkiintoista tutkia, päteekö sama myös toisinpäin. Onko ylipäätään mahdollista kehittää metodia, joka toimisi kaikenlaisille ihmisille, vai olisiko kannattavampaa kehittää niitä nimen- omaan rajatulle, tarkalle kohderyhmälle.
Kalenterin toimivuuden sekä henkilökohtaisten tarpeiden kohtaamisen kannalta voisi olla hyödyllistä, jos metodiin sisältyisi jonkinlainen vianmää- ritystekniikka. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi haastattelussa esiin tulleen kysymyspatteristo-idean muodossa. Mikäli metodi ei kaikesta huolimatta vastaakaan käyttäjän tarpeita tai odotuksia, vianmääritystekniikka voisi aut- taa käyttäjää ymmärtämään missä ongelmakohdat piilevät, ja mukatuttamaan systeemiään toimimaan paremmin.
5. Lähteet
Kaikki internetlähteet on tarkistettu 10.08.2021
Haastatteluaineistot:
Kyselytutkimus 5 henkilölle. Kysely toteutettu Google forms -lomakkeella.
Kirjallisuus:
Allen, David. 2015. Getting Things done: The Art of stress-Free productivity (2 ed.). Penguin Books. 267 s. ISBN 978-0-14-312656-0
Carroll, Ryder. 2018. The Bullet Journal Method. Lontoo: 4th Estate. 310 s.
ISBN 978-0-00-826137-5
Verkkosivut ja blogit:
Kalenterimania Ry.
Kalenterimania.com Planner lovers Finland Ry.
Plannerloversfinland.fi KvaliMOTV
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3.html
Uutisartikkelit:
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a5600=28391 https://www.aamulehti.fi/ihmiset/art-2000007386020.html
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oletko-tyossa-kayva-aiti-naista-syista-si- nun-kannattaa-kayttaa-paperikalenteria-sahkoisen-sijaan/7580802
6. Liitteet
-Haastattelukysymykset 1 - alkukartoitus -Haastattelukysymykset 2 - palaute -Produktio
Haastattelukysymykset 1 - alkukartoitus
Tässä kyselyssä keskitytään erityisesti kalenterin funktionaalisiin ominai- suuksiin. Ajattele siis erityisesti sitä kalenteriasi, jota eniten käytät arjen apuna.
1. Keskittyykö kalenteriharrastuksesi lähinnä..
• kalenterin funktionaalisiin ominaisuuksiin.
• luovaan ilmaisuun ja koristeluun.
• tasaisesti molempia.
2. Millaisiin tarkoituksiin käytät kalenteriasi? (voit valita useita)
• tärkeiden päivämäärien, tapaamisten, yms muistaminen
• viikon aikatauluttaminen
• päivän aikatauluttaminen
• päiväkirja
• erilaisten asioiden seuranta (esim. ruokailut, uni, lääkkeet, mieliala...)
• tehtävälistat
• muistutukset
• koristelu/luova ilmaisu
• muistiinpanoille
• työkalenterina
• vapaa-ajan harrastuksille Other:
3. Kuinka montaa kalenteria käytät tällä hetkellä? (Myös BuJo lasketaan)
• 1• 2
• 3• 4 tai enemmän
4. Jos käytät useampaa kuin yhtä kalenteria, ovatko ne kaikki eri tarkoituk- siin, vai sisältävätkö ne myös keskenään samoja merkintöjä?
• kaikki ovat selkeästi erillään, ei päällekkäisyyksiä.
• kalentereilla on eri tarkoitukset, mutta niissä on jonkin verran myös yhte- neviä merkintöjä.
• kalenterit ovat keskenään täynnä paljon päällekkäisyyksiä.
5. Käytätkö joitakin seuraavista työkaluista?
• värikoodaus
• aikajana (kellonajat päiväsarakkeessa)
• päivän tai viikon jakaminen erilaisiin osa-alueisiin.
• tavoitteiden seuranta
• symbolit, esim bullet journalissa suositut nuolet, ruksit, yms.
6. Kuinka usein palaat kalenterissasi taaksepäin tarkistaaksesi esim. milloin teit viimeksi jonkin asian?
• lähes päivittäin
• silloin tällöin
• harvoin
• en juuri koskaan
7. Löydätkö helposti etsimäsi tiedon kalenteristasi?
• kyllä
• en
8. Milloin suunnittelet viikkosi ?
• viikon alussa, suunnittelen koko viikon kerralla, ja seuraan suunnitelmaa läpi viikon.
• päivän alussa, suunnittelen päivän ja seuraan suunnitelmaa päivän läpi.
• suunnittelen viikkoni/päiväni etukäteen, mutta joudun usein muuttamaan suunnitelmaa.
• en tee paljoa merkintöjä etukäteen, merkitsen asiat sitä mukaa kun ne ilmaantuvat.
• teen valmiin pohjan, mutta suunnitelma täydentyy viikon/päivän mittaan.
• mekitsen asioita jälkikäteen, kun olen jo tehnyt ne.
• suunnittelen pitkälle etukäteen, esim koko kuukauden.
9. Onko sinun helppo hahmottaa, kuinka paljon aikaa sinun tarvitsee varata erilaisille askareille?
• kyllä
• ei
10. Saatko yleensä tehtyä kaiken, mitä suunnittelit tekeväsi?
• kyllä
• en
11. Jos asioita jää usein tekemättä, minkä luulet olevan syy siihen?
12. Asetatko itsellesi tavoitteita? esim. päivän tai viikon tavoite (lue kirja lop- puun, käy kolme kertaa lenkillä, älä osta mitään... jne)
• kyllä
• en
13. Koetko, että tavoitteiden asettamisesta olisi sinulle hyötyä? Miksi/miksi ei?
14. Mitkä asiat ovat juuri sinulle ehdottoman tärkeitä, jotta kalenterisi on toimiva?
15. Koetko samaistuvasi näihin ongelmiin?
• vaihdan usein kalenteria, en löydä kalenterirauhaa.
• unohdan asioita koska merkinnät ovat väärässä paikassa.
• en hahmota kuinka paljon pystyn realistisesti tekemään, teen liian pitkiä to do listoja.
• unohdan kirjoittaa asioita kalenteriini.
• järjestelmäni on liian monimutkainen, enkä jaksa tai muista ylläpitää sitä.
• järjestelmäni on liian yksinkertainen, enkä erota erilaisia merkintöjä sel- keästi.
• joudun jatkuvasti tekemään muutoksia merkintöihini, tai delegoimaan töitä seuraavalle päivälle.
• vaihdan usein kalenteria, ja tärkeitä asioita jää vahingossa vanhaan kalen- teriin.
• kun olen kiireinen jonkun muun asian parissa, en jaksa/muista pitää ka- lenteriani ajantasalla.
• vaikka merkitsen suunnitelmia kalenteriini, päädyn silti tekemään jotain ihan muuta.
16. Oletko tyytyväinen nykyiseen kalenterimetodiisi?
• En ole tyytyväinen. Merkinnät ovat sekavia ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Asioita unohtuu.
• Nykyinen järjestelmäni on OK, mutta olen avoin kokeilemaan uusia ide- oita.
• Olen täysin tyytyväinen, enkä halua muuttaa miitään.
17. Olisitko halukas testaamaan ja antamaan palautetta tätä projektia varten suunnittelemistani metodeista?
• kyllä
• en
Haastattelukysymykset 2 - palaute
Vastaa kysymyksiin kokeiltuasi kalenterimetodia ainakin noin viikon ajan.
1. Nimi (nimiä ei julkaista)
2. Millaista kalenteria käytit kokeiluusi? Soveltuivatko ohjeet mielestäsi hy- vin siihen?
3. Oliko opas mielestäsi helppo ymmärtää? Oliko metodin käyttöönottami- nen helppoa vai monimutkaista?
4. Miten tämä metodi erosi tavallisesta tavastasi käyttää kalenteriasi? Opitko jotain uutta?
5. Koitko metodin hyödylliseksi? Mikä oli mielestäsi erityisen hyödyllistä tai kiinnostavaa? Entä oliko jokin mielestäsi turhaa tai vaikeaa?
6. Onko metodissa mielestäsi parantamisen varaa? Miten voisin kehittää sitä paremmaksi?
7. Vapaa palaute!
Muuttuva labyrintti
Opas kalenterin käyttämiseen elämänhallinnan ja -suunnittelun työkaluna.
Kandidaatin opinnäytetyö Saara Kurki-Suonio
Oletko koskaan kokenut turhautumisen tunnet- ta, kun kalentereista ja tehtävälistoista huolimatta unohdat jotain tärkeää? Entä oletko koskaan ajatel- lut, ettei asioiden kirjoittaminen kalenteriin hyödytä sinua, sillä suunnitelmasi muuttuvat alati, etkä tiedä mitä aiot tehdä ennen kuin se jo tapahtuu?
Elämä on kuin suuri Muuttuva labyrintti -peli. Kun suunnittelet seuraavaa siirtoasi, sinun on huomio- tava, mihin kaikkeen se vaikuttaa. Kun yhtä asiaa muuttaa, se käynnistää usein ketjureaktion, jonka seurauksena jokin muukin asia joutuu muuttumaan.
Toisaalta jotkin asiat ovat paikalleen lukittuja, eikä niitä voi muuttaa. Sekin on huomiotava suunnitel- maa tehdessä.
Aikataulujen laatiminen ja kaikkien asioiden muis- taminen ei aina ole helppoa. Siksi haluan jakaa oman ratkaisuni kanssasi, ja toivottavasti se auttaa sinuakin.
Suunnittelin tämän metodin kaiken sen pohjalta, mitä olen kalentereista ja niiden käytöstä oppinut oman intohimoisen kalenteriharrastukseni tiimoilta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tavoitteenani on tarjota ratkaisuja tyypillisiin ongelmiin, joihin kalenterin käyttäjät saattavat törmätä, sekä helpot- taa arjen eri osa-alueiden hahmottamista kokonai- suutena.
Tämän oppaan on tarkoitus auttaa sinua rakenta- maan itsellesi optimaalinen elämänhallintasysteemi.
Käyn läpi suunnittelutyön taustalla olevan ajatus- prosessin sekä varsinaiset kalenterimerkinnät vaihe vaiheelta.
Perusajatus ja suunnittelumetodi soveltuvat käy- tettäväksi useimpien paperikalenterien kanssa.
Kalenterimerkintöjen tyyli ja etenkin visuaaliset ominaisuudet ovat vapaasti sovellettavissa, ja halu- ankin kannustaa sinua ajattelemaan omia henkilö- kohtaisia tarpeitasi ja mukauttamaan kalenterisys- teemisi itsellesi sopivaksi.
Jos kalenterien maailma on sinulle entuudestaan jo varsin tuttu, olet saattanut pohtia näitä asioi- ta ennenkin, ja kenties kokeillut saman kaltaisia metodeita. Aikaisempi kokemus ei kuitenkaan ole edellytys tämän oppaan ymmärtämiselle. Oppaan metodi sopii niin yhdistettäväksi munimutkaisem- piinkin kalenterikokonaisuuksiin ja koristeluihin, kuin myös yksinkertaisempaan tyyllin.
Kalenteri on kuitenkin vain työkalu, ja jokainen työkalu toimii vain kun sitä käyttää. Hyvin suun- niteltu ja selkeä kalenterisysteemi voi auttaa sinua muistamaan ja suunnittelemaan asioita paremmin, mutta toimiakseen se vaatii kuitenkin ylläpitoa.
Kalenterin ylläpitoa on esimerkiksi se, että huo- lehdit sen olevan ajan tasalla ja muistat katsoa sitä päivittäin.
Saara Kurki-Suonio
Alkusanat
Välineet:
- Muistiinpanopaperia
- Kalenteri, jossa on pystysarakkeet viikonpäiville (ks. seuraavan sivun kuva), ja mielellään jonkinlainen kuukausinäkymä.
- Kynä jolla kirjoitat -Värillisiä kyniä
Ota pala paperia, ja tee lista kaikesta - siis aivan kaikesta- mitä elä- määsi tällä hetkellä kuuluu, joka jollain tavalla vaikuttaa elämän- tyyliisi, arkeesi, ja askareisiisi. Älä lajittele listaa tässä vaiheessa mi- tenkään, vaan anna sen täyttyä sitä mukaa kun asioita tulee mieleesi.
Listaa ei tarvitse saada kerralla valmiiksi, vaan voit esimerkiksi jättää sen johonkin näkyville ja lisätä asioita pitkin päivää silloin kun satut muistamaan jotain uutta.
Kun olet saanut listasi valmiiksi, jaa se kategorioihin sen mukaan, mitä elämäsi osa-aluetta kukin asia eniten koskettaa. Pyri pitämään kategoriat selkeinä ja niiden määrä mahdollisimman vähäisenä. Noin 3-6 kategoriaa on hyvä. Jos kategorioita on liikaa, huomaat myöhemmin, että järjestel- mästäsi saattaa tulla liian monimutkainen.
Esimerkkejä kategorioista:
- Työsi tai opintosi - Harrastuksesi - Perheesi - Unelmasi - Terveytesi
Seuraavaksi pyydän sinua katsomaan kutakin kategoriaa erikseen. Mieti, mitä se merkitsee sinulle, miten se vaikuttaa elämääsi, ja oletko tyytyväinen siihen.
- Kuinka paljon aikaa tämä vie viikoittain? Oletko tyytyväinen siihen, vai haluai- sitko käyttää siihen enemmän tai vähemmän aikaa?
- Mitkä asiat toimivat hyvin ja mitkä eivät?
- Millaisia tavoitteita sinulla on tähän kategoriaan liittyen?
- Mitä tehtäviä tai säännöllisesti muistettavia asioita siihen liittyy?
Kirjoita pohdinnoistasi yksinkertaiset muistiinpanot.
Valmistelut:
Tavoitteiden asettaminen ja säännöllinen seuraaminen auttaa hahmotta- maan isoja kokonaisuuksia, kuten pitkäkestoisia projekteja, sekä ylläpitää motivaatiota.
Tavoitteiden ei tarvitse olla turhan kunnianhimoisia. Toki sinulla voi olla suuriakin tavoitteita ja unelmia, mutta niiden kannattaa olla sellaisia, joiden eteen olet realistisesti valmis tekemään töitä. “Ehkä joskus jonain päivänä jos voitan lotossa”-tyyppiset haaveet eivät siis tässä kontekstissa ole konkreettisia tavoitteita. Voit ajatella tavoitteita pikemminkin projekteina, joiden alusta lop- puun saattamiseen kuuluu useampi kuin yksi työvaihe.
Jotkut tavoitteet ovat pitkänaikavälin tavoitteita, jotkut taas lyhyen. Hyvä nyrk- kisääntö on, että jos tavoitteen voi saavuttaa seuraavan viikon aikana, se on lyhyen aikavälin tavoite.
Mieti, millaisia tavoitteita sinulla on juuri tällä hetkellä. Tee niistä lista, ja jaa ne sitten pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Yritä muotoilla tavoitteet mahdollisim- man konkreettisiksi.
Esimerkkejä pitkän aikavälin tavoitteista:
-Valmistu yliopistosta
-Opettele ranskankielen alkeet ennen lomamatkaa -Lisää säännöllistä liikuntaa osaksi arkea
-Rakenna oma kasvimaa
Esimerkkejä lyhyen aikavälin tavoitteista:
-Valmistele esitelmä
-Osallistu rankan alkeiskurssille
-Käy tällä viikolla kolme kertaa lenkillä -Suunnittele kasvimaa
Kuten saatoit huomata, pitkänaikavälin tavoitteet voidaan jakaa pienempiin, helpostilähestyt- tävämpiin kokonaisuuksiin, jotka muodostavat lyhyen aikavälin tavoitteita. Lyhyen aikavälin tavoitteet taas voidaan jälleen jakaa pienempiin konkreettisiin askeliin, joista tulee tehtäviä. Tällä tavoin suuriinkin projekteihin on helpompi tarttua, ja teidät paremmin, mitä on edessä.
Seuraavaksi pyydänkin sinua katsomaan äsken listaamiasi tavoitteita, ja miettimään, minkälaisiin osiin ne voisi jakaa. Pilko ensin pitkän aikavälin tavoitteet pienempiin kokonaisuuksiin. Tässä vai- heessa sinun ei vielä tarvitse pilkkoa niitä tehtäviksi asti, vaan kokonaisuuksiksi, jotka olisi mahdol- lista suorittaa noin viikon aikana.
taVoitteet ja tehtäVät
Pitkän aikavälin tavoitteet
Tehtävät Lyhyen aikavälin
tavoitteet
KALENTERIN KÄYTTÄMINEN
Nyt kun tiedät, minkälaisia asioita arkeesi tällä hetkellä kuuluu, voit alkaa täyttää niitä varsinai- seen kalenteriin. Seuraavilla sivuilla käyn läpi vaihe vaiheelta, miten se mielestäni kannattaa teh- dä. Järjestys perustuu hierarkiaan, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että merkintöjä joutuisi mahdollisimman vähän siirtelemään sen jälkeen, kun ne on kerran tehty.
Seuraavaksi tarvitset muutaman eri värisen kynän tai yliviivaustussin. Voit valita värit vapaasti, niiden ei tarvitse olla tämän esimerkin mukaiset. Tärkeintä on, että värit erottuvat toisistaan. Värejä käytetään erottamaan erilaiset kalenterimerkinnät toisistaan ja auttamaan visuaalista hahmottamista. Jos et kuitenkaan halua käyttää värikkäitä kyniä, voit vaihtoehtoisesti valita muutaman erilaisen symbolin, jotka sinun on helppo piirtää ja erottaa siten erityyppiset merkinnät. (Esim. ruksi, pallo, sydän, neliö, nuoli, jne)
Aseta väreille seuraavat roolit:
-TÄRKEÄ PÄIVÄMÄÄRÄ -TAPAAMINEN
-AKTIVITEETTI -MUISTIINPANO
Tarvittaessa voit lisätä kategorioita, mutta suosittelen että teet niin vasta, jos koet sen edelleen tarpeelliseksi luettuasi tämän ohjeen ensin kokonaan.
Seuraavaksi esittelen tarkemmin, mitä kukin näistä värikoodeista tarkoittaa ja mi- ten niitä käytetään.
merkinnät:
TÄRKEÄ PÄIVÄMÄÄRÄ
Tärkeillä päivämäärillä tarkoitan sellaisia asioita, jotka ovat sidonnaisia tiettyyn päivämäärään, tai jotka on saata- va tehtyä tiettyyn päivään mennessä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi eräpäivät ja muistutukset.
Nämä ovat usein asioita, joiden ajankohtaa et voi itse vali- ta, mutta joihin voit usein valmistautua jo hyvissä ajoin.
Toisin sanoen tällä värillä merkitään usein, milloin jonkin asian pitäisi viimeistään olla jo valmis. Tätä väriä käytetään myös muistuttamaan lähestyvistä tärkeistä päivämääristä, tai asioista, joiden odotetaan tapahtuvan tiettynä päivänä.
Esimerkkejä kiireellisistä merkinnöistä:
-Laskun eräpäivä
-Koulutyön palautuspäivä
-Ruokakassitoimitus tulee tänään -Uusi kurssi alkaa ensiviikolla -Hiihtoloma
TAPAAMINEN
Tapaamisiin lukeutuvat kaikki ennalta sovitut, tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan sijoittuvat kohtaamiset mui- den ihmisten kanssa.
Tapaamisten alkamisajankohta ja kesto ovat usein tiedossa tai arvioitavissa ennalta.
Esimerkkejä tapaamisista:
-Luennot -Palaverit
-Kampaamokäynnit -Puhelut ja videopuhelut -Kyläilyt
-Juhlat
merkinnät:
AKTIVITEETTI
Aktiviteetit ovat nimensä mukaisesti jonkinlaista tekemis- tä. Tällä värillä merkitään asiat, joiden tekemiselle sinä haluat varata aikaa. Ne voivat olla mukavia asioita, kuten harrastuksia, joista haluat ehtiä nauttimaan, tai ne voivat olla esimerkiksi siivoamista.
Aktiviteetit ovat asioita, joiden tekeminen jollain tapaa edistää omaa hyvinvointiasi tai vie sinua lähemmäs kohti tavoitteitasi.
Tähän kategoriian lukeutuvat siis kaikki ne asiat, joita et koskaan tunnu ehtivän tekemään, ellet erikseen varaa niille aikaa.
Esimerkkejä aktiviteeteista:
-Liikunta
-Vaatehuoneen järjestäminen -Leipominen
-Lukeminen
-Jonkin uuden asian opetteleminen -Tiedon etsiminen
-Ystävän kanssa kahvittelu MUISTIINPANO
Muistiinpanot eivät ole varsinaisia tehtäviä tai tapahtumia, vaan vapaamuotoisempia merkintöjä, jotka tarjoavat jon- kinlaista lisätietoa. Ne voivat olla esimerkiksi informaatio- ta, jonka haluat kirjoittaa ylös jotta muistaisit sen myöhem- min, tai subjektiivisia muistiinpanoja esimerkiksi omista kokemuksistasi.
Esimerkkejä muistiinpanoista:
-Tämä ravintola oli tosi kiva! Kannattaa tulla uudestaan -www.nettisivu.com
-Tänään olin sairaana -Tapaaminen peruuntui -Muista pakata eväät!
Pitkän aikavälin tavoitteet merkitään ensimmäisenä. Jos kalenterissasi on ylimääräisiä muistiinpanosivuja, voit kirjoittaa tavoitteiden tarkat kuvaukset sinne. Voit myös säilyttää niitä erillisessä muistikirjassa tms, kunhan ne ovat sinulla tallessa. Kirjoita ylös tavoitteen kuvaus, ja sen alle järjestyksessä ne pienemmät osat, joihin olet tavoitteen jakanut. Ei haittaa, jos et vielä tiedä mitä kaikkia vaiheita projektiin liittyy. Riittää, että kirjoitat ne, jotka tiedät.
Jätä sivulle tilaa, johon voit lisätä työvaiheita, kun suunnitelmasi selkenee.
Kirjaa seuraavaksi kalenteriisi tavoitteidesi suunniteltua etenemistä kuvaavia välietappeja. Esimerkiksi milloin suunnittelet saavuttavasti puolivälin, tai jopa kullekin viikolle omansa. Kirjoita nämä varsinaiseen kalenteriin, kun- kin päivämäärän kohdalle. Jos kalenterissasi on jonkinlainen kuukausi- ja/tai vuosinäkymä, voit merkitä nämä myös siihen. Vuosi-tai kuukausiaukeamat ovat erinomaisia tapoja visualisisoida pitkiä ajanjaksoja, joka saattaa tehdä niistä helpommin hahmotettavia.
Vaihe 1. Tavoitteet
Seuraavilla sivuilla käyn konkreettisesti läpi kalenterin päivittäisen käyttämisen ja viikkopohjan suunnittelemisen. Tässä esi- merkissä on käytetty tyypillistä kalenteriaukeamaa, jossa on kullekin viikonpäivälle oma pystysarakkeensa, sekä ylimääräinen sarake muistiinpanoille. Tämä metodi on kuitenkin sovellettavissa myös sellaisiin kalentereihin, joissa ei ole valmiina ylimää- räistä saraketta. Tällöin muistiinpanotilana voi käyttää esimerkiksi kaistaletta sivun alareunasta, tai kokonaan erillistä sivua.
Myös kalenterit, joissa on vaakasuuntaiset sarakkeet toimivat hyvin.
Vaihe 2. Viikon suunnittelu
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI tavoitteet
tehtävät
jos ehtii
muistiinpanot
kirjaston kirjat
erääntyvät! projektin
deadline!
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI tavoitteet
tehtävät
jos ehtii
muistiinpanot
kirjaston kirjat
erääntyvät! projektin
deadline!
kokous
luento
lääkäri
luento
kirjakerho lounastreffit
3x liikunta projekti valmiiksi
Aloita viikkoaukeaman täyttäminen luomalla pohja viikon listoille. Joissakin kalentereissa on valmiiksi jonkinlaisia listapohjia, joihinkin taas joudut teke- mään ne itse.
Varaa tilaa ainakin muutamalle viikkotavoitteelle, sekä tehtävälistalle. Lisäksi on hyvä olla jonkinlainen lista asioille, jotka voit tehdä jos ehdit, mutta joita ei varsinaisesti ole pakko tehdä juuri tällä viikolla.
Jos kalenterissasi on vielä tämän jälkeen tilaa, voit käyttää sen muille muis- tiinpanoille. Esimerkiksi kauppalistalle, erilaisten asioiden seurantaan, tai vapaamuotoisille kommenteille.
Tarkista sen jälkeen, mitä muistutuksia viikolla on. Esimerkkikuvassa muis- tutukset on merkitty punaisella päiväsarakkeiden yläreunaan.
Kirjoita viikkotavoitteesi ylös niille varaamaasi kohtaan. Laatiessasi viikon suunnitelmaa, pidä tavoitteesi mielessä. Jotta tavoitteet toteutuvat, sinun on suunniteltava mitä, ja milloin teet niiden eteen.
Merkitse seuraavaksi kaikki sovitut tapaamiset. Jos kalenterissasi ei ole val- miina kellonaikoja, merkitse tapaamiset suunnilleen sille kohtaa päiväsara- ketta, joka vastaa oikeaa päivänaikaa. Kokonaiskuva on helppo hahmottaa, kun asiat on merkitty ylös siinä järjestyksessä, kun ne tapahtuvat.
1.
2.
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI tavoitteet
tehtävät
jos ehtii
muistiinpanot
kirjaston kirjat
erääntyvät! projektin
deadline!
kokous
luento
lääkäri
luento
lenkki lenkki
jooga leffailta
kirjakerho lounastreffit
pyyhi pölyt maksa laskut varaa kampaaja viimeistele projekti kastele kukat lue tenttiin soita äidille tee luonnoksia 3x liikunta projekti valmiiksi
pyörän kumit järjestä kirjahylly vie pullot päättele villapaita MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI
tavoitteet
tehtävät
jos ehtii
muistiinpanot
kirjaston kirjat
erääntyvät! projektin
deadline!
kokous
luento
lääkäri
luento
lenkki lenkki
jooga leffailta
kirjakerho lounastreffit
3x liikunta projekti valmiiksi
Seuraavana vuorossa ovat aktiviteetit. Niille on hyvä varata aikaa etukäteen viikkoa suunnitellessa. Ilman tätä vaihetta käy helposti niin, ettei niille joko jää lainkaan aikaa, tai käytät niihin vahingossa aivan liikaa aikaa.
Aktiviteeteille sopivia ajankohtia löytyy usein muiden velvollisuuksien ym- päriltä. Muista kuitenkin, että kyseessä on vain suunnitelma, ei mitään sen vakavampaa. Jos aamulla sataakin kaatamalla ja päätätkin jättää aamulenkin iltapäivään, se on täysin okei.
Tehtävälista koostuu kaikista niistä asioista, jotka haluat saada tehtyä viikon aikana. Jos jokin tehtävä on suoritettava nimenomaan jonakin tiettyynä päi- vänä, kirjoita se suoraan kyseisen päivän kohdalle.
Pyri pitämään listan artikkelit lyhyinä ja ytimekkäinä visuaalisen selkeyden vuoksi. Jos tehtävä vaatii lisäselitystä, voit tehdä erilliset muistiinpanot jon- nekin muualle. Erillisiin muistiinpanoihin voit viitata esimerkiksi sivunume- ron perusteella tai muistilapulla.
Merkitse sitten itsellesi työskentely-blokit kuhunkin päiväsarakkeeseen. Esi- merkkikuvassa nämä on merkitty keltaisilla pystyviivoilla.
Työskentely-blokilla merkitään sitä aikaväliä, jonka aiot käyttää työsken- telyyn, eli tehtäviesi tekemiseen. Jos käyt päivätyössä, voit lisäksi merkitä työpäiviesi keston.
Mieti, kuinka suuren osan päivästä aiot realistisesti käyttää aktiiviseen työs- kentelyyn. Milloin aloitat? Milloin lopetat?
3.
4.
MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI tavoitteet
tehtävät
jos ehtii
muistiinpanot
kirjaston kirjat erääntyvät!
projektin deadline!
kokous
luento
lääkäri
luento
lenkki lenkki
jooga leffailta
kirjakerho lounastreffit
pyyhi pölyt maksa laskut varaa kampaaja viimeistele projekti kastele kukat lue tenttiin soita äidille tee luonnoksia 3x liikunta projekti valmiiksi
pyörän kumit järjestä kirjahylly vie pullot päättele villapaita
- siivoa koti
- aloita power point -esityksen laatiminen - vastaa s.posteihin
- tee power point loppuun
- ruokakauppa - pullot
Nyt viikko voi alkaa!
Aloittaessasi kunkin päivän, katso tehtävälistaasi, ja valitse mitkä tehtävistä voit tehdä tänään. Mikäli uusia tehtäviä ilmaantuu päivän mittaan, kirjoita ne suoraan päiväsarak- keeseen sopivaan työskentely-blokiin.
Päiväsarakkeisiin voit myös pilkkoa suuria monivaiheisia tehtäviä pienemmiksi paloiksi.
Käyttäessäsi kalenteria muutaman viikon, opit huomaa- maan mitkä asiat olet suunnitellut hyvin, ja mitkä eivät ihan toimi. Saatat esimerkiksi huomata ahnehtineesi aivan liikaa tekemistä yhdelle viikolle, eikä jaksamisesi riitä kaik- keen. Ehkä varasit joillekin asioille liikaa tai liian vähän aikaa. Ehkä olisitkin ehtinyt tekemään vielä enemmän.
Kiinnitä huomiota näihin asioihin, ja pyri ottamaan ne paremmin huomioon suunnitellessasi seuraavaa viikkoasi.
Vähitellen näet mikä toimii parhaiten juuri sinulle.
5.
Vaihe 3. Prosessi
Oleellinen osa toimivaa kalenterijärjestelmää on sen kyky mukautua käyttäjänsä tarpeisiin. Harva pystyy luo- maan täydellistä systeemiä kertaheitolla, ja tarpeillamme on lisäksi tapana muuttua matkan varrella. Siksi onkin tärkeää havainnoida omaa suunnitteluprosessiasi ja suun- nitelmien toteutumista.
Kalenteri on kuin Muuttuva labyrintti. Jotkin asiat ovat kiinteitä ja pysyvät paikallaan muuttujista huolimatta, mutta toiset asiat liikkuvat aina tarvittaessa. Kun jotakin asiaa joutuu muuttamaan, käynnistää se usein ketjureak- tion, jonka myötä monen muunkin asian on liikuttava.
Asioiden järjestelyä helpottaa, kun kiinteät ja joustavat asiat merkitään kalenteriin selkeästi toisistaan erottuvik- si. (Palaamme tähän myöhemmin.)
Oheinen kaavio kuvaa kalenterin käytön kiertokulkua.
Optimoidaksesi kalenterisi tehokkuuden sinun on ana- lysoitava sen toimintaa ja pyrittävä viilaamaan ongelma- kohtia toimivammiksi. Alussa joudut todennäköisesti tekemään eniten muutoksia systeemiisi, mutta kun se muokautuu tarpeisiisi ajan myötä jatkuva viilaamisen tarvekin vähenee.
Mistä sitten tiedät, että jokin ei toimi? Jos esimerkiksi huomaat, että suunnittelemasi asiat jäävät toistuvasti tekemättä, tai kalenterinkäytöstä huolimatta sinun on vaikea hahmottaa kokonaisuutta, systeemissäsi on toden- näköisesti parantamisen varaa. Tee muistiinpanot näistä havainnoista, ja kirjoita ylös myös miten aioit kokeilla muuttaa tilannetta. Kun teet aktiivisesti muistiinpanoja havainnoistasi, sinun on helpompi jälkikäteen päätellä, miksi jokin toimii tai ei toimi, ja hyödyntää havaintojasi tulevien ongelmien ratkaisussa.
Esimerkki:
”Jätän aina kukkien kastelun viimetinkaan, vaikka mer- kitsen sen aina viikon tehtävälistaan. Niinpä kokeilen jatkossa merkitä tehtävän suoraan tietyn päivän kohdalle, jotta en jatkuvasti delegoisi sitä eteenpäin ja eteenpäin.”
- Analysoi havaintosi ja pyri löytämään ongelmakohdat.
- Sovella hyviksi havaittuja metodeja jat- kossakin.
- Mieti vaihtoehtoisia menetelmiä huonos- titoimivien tilalle.
- Huomio tekemäsi analyysi ja havainnot suunnitelmaa luodessasi.
- Tee suunnitelma parhaan tämän hetkisen kykysi mukaan.
- Havainnoi, mitkä asiat toimivat hyvin, ja mitkä kaipaavat hiomista.
- Tee muistiinpanoja tai kerää dataa esi- merkiksi seurantataulukoiden eli tracke- rien avulla.
- Seuraa suunnitelmaasi.
- Muista, että suunnitelma ei ole sama asia kuin sitoomus. Pidä kirjaa myös suunnitel- mista, jotka eivät toteutuneet.
Toivottavasti näistä ohjeista on sinulle hyötyä, ja olet saanut uusia ideoita kalenterirutiiniisi. Kalenterien maailma on uskomattoman laaja, eikä sitä mitenkään voi täydellisesti tiivistää tämän laajuiseen oppaa- seen. Olen valinnut tähän metodiin mukaan sellaisia tekniikoita, jotka olen itse hyviksi havainnut, mutta on selvää, että erilaisia tekniikoita ja tyylejä yhdistelemällä voi luoda tuhansia erilaisia kokonaisuuksia, joista tämä on vain yksi. Toivon kuitenkin, että metodistani on sinulle apua, kun luot omaa kokonaisuut- tasi ja itsellesi parhaiten sopivaa kalenterijärjestelmää.
