230
AIKUISKASVATUS 3/97O
PSISTA HOPS on kirja opettajille, jotka ohjaavat henkilökohtaisia oppimissuun- nitelmia, hopseja. Sen oheisma- teriaalina on oppijoille tarkoitet- tu disketti. Tarkastelu painot- tuu ammatillisen osaamisen ke- hittämiseen, ja kirja on synty- nytkin ammatillisen täydennys- koulutuksen pd -ohjelmien yh- teydessä.Kirjan rakenne on innovaa- tio. Julkaisu rakentuu toisaalta käsi-kirjaosasta, joka käsittelee yleisesti hops-ajattelua ja hopsin toimintaperiaatteita, hopsin käyttöä eri tarkoituksiin (oppi- misen tuki, elämän jäsennys, asiantuntijuuden kehittäminen) ja esimerkkejä hopseista ja osaamisanalyysimalleista. Toi- saalta se rakentuu juonnetusta kirjallisuusluettelosta, jossa on lyhyesti esitelty noin 150 julkai- sua. Kun koko kirjan tekstikin on tiivistetty noin 150 sivuun, se tarjoaa oppimisen ohjaajalle näppärän ja enimmältään nase- vasti laaditun työkalun.
Hops todetaan sekä opinto- jen suunnittelun että asiantun- tijuuden kehittämisen välineek- si - ja myös sitouttamisen väli- neeksi. Parhaimmillaan hops elää käytännön todentumisensa myötä. Se kehittyy ja tarkentuu, kun teoria ja käytäntö ruokki- vat toinen toisiaan.
HOPSISTA
Jalava, J. & Lehtinen, E. &
Palonen, T. 1997. Opsista hops - käsikirja ja juonnet- tu kirjallisuusluettelo oppi- misen ohjaajalle. Turku:
Turun yliopiston täyden- nyskoulutuskeskus.
Liikkeessä olevan hopsin toteut- taminen ja hallinta on vaativaa paitsi oppijalle itselleen myös ohjaajalle. Se edellyttää ohjaa- jan vaivihkaista aktiivisuutta ja valppautta reagoida oppijan toi- miin. Se edellyttää opiskelijoi- den rohkaisemista ja tukemista sekä ohjausta erityisesti tarvitse- vien oppijoiden tunnistamista.
Ohjaus voikin olla luonteeltaan esimerkiksi tutorointia, mento- rointia, sparrausta tai valmen- nusta.
H
opseja ohjaava opettaja kokee sekä erilaisten opis- kelijoiden että monimuotoisten ohjaustilanteiden aiheuttaman ainutkertaisuuden vaateet, ja arvostanee kirjan opastavaa käytännönläheisyyttä. Oppi- joiden näyttää esimerkiksi usein olevan vaikeaa arvioida itseän- sä, lähtötilannettansa ja tarpei- tansa. Kirja tarjoaa konkreetti- sia vihjeitä (eritoten erilaisten kysymysten ja tehtävien muo- dossa) oppijan itsearviointiin ja antaa niitä useista mahdollisis- ta näkökulmista.T
iiviys vaatii toisaalta veron- sa. Johdattelu hops-ajatte- luun ja vastaavat tekstin vihjeet ovat niukkoja. Yhteyksiä juon- nettuihin teoksiin (jos niitä nyt haluaa hakea) ei aina ole help- po löytää, koska juonnot eivät välttämättä saumattomasti yh- denny käsikirja-osaan. Täydel- linen yhdennys olisikin ylivoi- mainen tehtävä, ja viime kädes- sä myös tulkinta- ja makuasia.Esitetyt analyysitekniikat ovat lähtökohdiltaan ja vaativuu- deltaan erilaisia. SWOT-analyy-
sin periaatteet ovat varsin yksin- kertaiset, kun taas esimerkiksi Engeströmiltä peräisin oleva toi- minnan malli (kolmio) joka liitetään usein kehittävään työn- tutkimukseen ja siinä mm. risti- riitojen analysointiin, on tässä analyysi- ja tekniikkayhtey- dessä kaukana vaativasta teoria- pohjastaan (ja mukailluksihan tekijät sen selkeästi toteavatkin).
Näin saattaa olla myös Tiura- niemen sekä Sundinin mallien osalta, joiden taustateorioita en tarkemmin tunne. Viime kädes- sä tietenkin mikä tahansa malli tai tekniikka, vaikkei alkuperäi- sessä tarkoituksessaan, on tar- koituksenmukainen, jos se toi- mii asiayhteydessään.
T
ekniikoiden yhteydessä vii- tataan selkeästi vastaavaan juonnettuun kirjallisuuteen, mind map -tekniikkaa lukuun- ottamatta. Mainiota, että teknii- koita havainnollistetaan myös esimerkein. Joitain riskejä tähän tietysti liittyy. Jos tekniikkaa esiteltäessä sen idean (teorian) kuvaus on niukka ja havain- nollistava esimerkki taas laaja, lukija ehkä tekee persoonallisen tulkinnan ensisijaisesti esimerk- kiin pohjautuen ja poikkeaa tek- niikan tai ajattelumallin alkupe- räisesta tarkoituksesta. Esimer- kit ja tehtävät alkavatkin ohjata toimintaa. Ajattelun käynnis- tämisen ja oman toiminnan tar- kastelun kannalta tämä ei sinäl- lään haitanne - startti mikä start- ti.J
uonnettu kirjaesittely on mo- nipuolinen: (1) asiantuntijuus ja sen kehittäminen, (2) ohjaus-AIKUISKASVATUS 3/97
231
prosessi, (3) oppiminen ja oppi- sen kuvaaminen, (4) yksilölli- syys ja yhteisöllisyys opiskelus- sa ja (5) elämänhallinta, arvot ja ihmiskäsitys. Kooste on kiin- nostava ja aineiston alkuperäi- nen käyttötarkoitus, mainittu pd -koulutus, selittänee koosteen ajoittaista epätasaisuutta.
Kun kirja on tiivis ja tarkoi- tettu meille tavallisille oppimisen ohjaajille, soisi vihjejulkaisujen olevan kohtuudella käsiin saa- tavissa. Esimerkiksi Cristianon konferenssipaperi tai Glamor- ganin yliopiston projektiraportti on ylivoimaista löytää kotiku- toisin voimin. Kun tiiviys on kir- jan johtotähti, on vaikea miel- tää parin lähteen (mm. Hujala- Huttunen & Varjo sekä Räkkö-
läinen) poikkeuksellisen laajaa esittelyä.
K
irjan idea ja rakenne on erinomainen. Nasevuudes- saan ja tiiviydessään se antaa oh- jaajalle yleiskuvan, miten lähes- tyä ja tukea oppijoita. Kysymys- ehdotukset ja tehtävät antavat hyviä vihjeitä ohjaamisen käy- täntöön.Teoksen henki suuntaa vah- vasti muutokseen ja tulevaisuu- teen. Samalla tuodaan esiin ar- vokkaita oppimisen, ja toimin- nan yleensäkin, periaatteita ja vanhoja kestäviä viisauksia.
Vanhoja menetelmiä ei kanna- ta ilman muuta poistaa, eikä uusia luoda, ellei niitä ole tietoi- sesti pohdittu.
- Mikään ei kasva pellossa, jota koko ajan kynnetään.
Kirja muistaa mainiosti op- pijan näkökulman ja oppijayk- silön valintojen tekijänä. Oppi- misen ohjauksesta puhuttaessa sen kaavun alta pilkistävät edel- leen usein bessewisserismi ja oppimestarin elkeet, joiden jo kaikella muotoa pitäisi kuulua menneeseen. Tässä kirjassa ei käynyt niin. Kirjassa on malt- tia, ja sen henki suosii oppijan ajattelun ja toiminnan liikkuma- varaa - ohjaajan monimuotois- ta vastuuta unohtamatta.
