Kastellin palvelukeskittymän Lapsiperheiden kokemustiedon
kartoitus kevät 2022
Martikainen Airi
Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori
MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.
Kartoituksen tarkoituksesta ja toteutuksesta
Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia ja ajatuksia:
-Arjen sujuvuutta ja hyvinvointia edistävistä ja haastavista asioista, -arjen tukeen, apuun ja palveluihin liittyvistä asioista,
-asuinalueen viihtyisyyteen, vetovoimaisuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä -toiveita asuinalueen kehittämiseen liittyen.
Kartoitus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 14.3. - 3.4.2022 välisenä aikana yhteistyössä Kastellin palvelukeskittymän:
-sivistys- ja kulttuuripalveluiden, -alueen hyvinvointipalveluiden sekä -3.sektorin edustajien kanssa.
Kartoituksen käytännön toteutuksesta sekä aineiston koonnista vastasi MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.
Lisätietoa kartoitukseen liittyen palvelukeskittymän edustajilta:
Timo Salmi, rehtori, Kastellin koulu, timo.salmi@ouka.fi
Katja Pirttikoski, päiväkodinjohtaja, Kastellin ja Kastellin monitoimitalon päiväkodit, katja.pirttikoski@ouka.fi Mikko Gröhn, päiväkodinjohtaja, Värtön päiväkoti, mikko.grohn@ouka.fi
Airi Martikainen, lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry : airi.martikainen@mll.fi
Kartoituksen aineistosta
• Kartoitukseen vastasi yhteensä 89 lapsiperhettä, joista Kastellin
palvelukeskittymän alueella asuvia lapsiperheitä oli 66.
• Vastaajaperheissä oli yhteensä 161
kotona asuvaa lasta.
Kartoitusaineiston koonnista
1. Kaikkien vastaajien vastaukset N=89 (ml. Kastellin palvelukeskittymän alueen ulkopuolella asuvat lapsiperheet)
-
Kastellin palvelukeskittymän alueelle toimiva Kastellin koulu on liikuntapainotteinen koulu, joka selittää osaltaan sitä, että kartoitukseen vastasi myös iso joukko perheitä, jotka asuvat Kastellin palvelukeskittymän alueenulkopuolella.
2. Kastellin palvelukeskittymän alueella asuvien lapsiperheiden vastaukset N=66
3. Kaikissa vastaajaperheissä (N=89) olleiden eri-ikäisten lasten ikäkausittaisen jakauman mukainen vertailu:
oAlle kouluikäiset (0–6 v.) o Alakouluikäiset (7–12 v.)
oNuoret (13–16 v. sekä yli 16 v. kotona asuvat nuoret)
Kattava koonti aineistosta on toimitettu Kastellin palvelukeskittymän työryhmälle. Aineistoa hyödynnetään alueen lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen edelleen kehittämisessä.
Kartoituksen aineisto suodatettiin ja koottiin kolmeen kokonaisuuteen:
Kartoituksen tuottama aineisto on koottu tähän esitykseen seuraavien teemojen alle:
❑ Vastaajaperheiden kokemuksia arjen hyvinvointiin liittyen
❑ Vastaajaperheiden kokemuksia lapsiperhepalveluista ja toiminnoista
❑ Vastaajaperheiden kokemuksia omasta asuinalueesta ja elinympäristöstä
Koonnissa on huomioita kaikkien vastaajaperheiden (N=89) vastaukset, eli
niidenkin perheiden vastaukset, jotka asuvat Kastellin palvelukeskittymän
ulkopuolella.
Vastaajaperheiden kokemuksia
arjen hyvinvointiin liittyen
Lasten ja nuorten arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä N=89
•Vastaajia pyydettiin arvioimaan ennalta esitettyjä lasten ja nuorten arkeen iloa ja hyvinvointia
tuottavien tekijöiden merkityksellisyyttä
arvoasteikolla: Erittäin tärkeä – Tärkeä – Melko tärkeä – Ei ollenkaan tärkeä.
•Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää annettuja vaihtoehtoja myös Jokin muu-kohtaan.
• Kaikkien vastaajien vastauksia tarkasteltaessa erittäin tärkeiksi lasten ja nuorten arjen hyvinvointia
lisääviksi tekijöiksi nousevat:
o Perhe ja lähisuku (84 %)
oTerveys ja mielenhyvinvointi (77 %)
o Asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys (67 %)
• Koonti avovastauksista seuraavalla dialla.
Lasten ja nuorten arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä N=89
• Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää
vastaustaan avoimeen tekstikenttään (n=24).
• Alla nostoja avovastauksista:
o Perheen ja lähisuvun merkitys lapsen elämässä tukena ja turvana sekä
lastenhoitoapuna.
o Kulkuyhteyksien merkitys kouluun ja harrastuksiin kulkemisen kannalta.
o Mielekkään vapaa-aikatoiminnan
mahdollisuuksien merkitys hyvinvoinnille ja ystävyyssuhteiden rakentamisella ja ylläpitämiselle.
Asuinympäristö ja turva ovat hyvinvoinnin perusta.
Jokaisen lapsen vapaa-aikaan kuuluu mielekäs tekeminen. Sillä elämä ei ole pelkästään työtä ja aherrusta.
Elämästä tulee saada nauttia.
Hyvät peruspalvelut tulee olla kunnossa.
Pelkkä tieto tästä luo lapselle turvaa.
Kun ulkona ei voi nuoret tehdä mitään, niin valitettavasti tapaavat kavereita lähinnä sotapeleissä tietokoneella.
Värtössä ei ole yhtään mitään paikkaa tai tekemistä nuorille, ei edes futiskenttää tai maalia tai yhtään lenkkipolkua.
Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus harrastaa tai
kerhotoimintaan. Näin lapsi pääsee toteuttaman itseään. Saa
onnistumisen sekä pettymyksen tunteita, jotka kuuluvat elämään.
Huoltajien arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä N=89
•Vastaajia pyydettiin arvioimaan ennalta esitettyjä huoltajien arkeen iloa ja hyvinvointia tuottavien tekijöiden merkityksellisyyttä arvoasteikolla:
Erittäin tärkeä – Tärkeä – Melko tärkeä – Ei ollenkaan tärkeä.
• Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää annettuja vaihtoehtoja myös Jokin muu-kohtaan.
•Kaikkien vastaajien vastauksia tarkasteltaessa erittäin tärkeiksi huoltajien arjen hyvinvointia lisääviksi tekijöiksi nousevat:
oPerhe, parisuhde koti (86 %)
o Terveys ja mielenhyvinvointi (77 %)
oElinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys (60 %)
• Koonti avovastauksista seuraavalla dialla.
Huoltajien arjen hyvinvointia lisääviä tekijöitä N=89
•Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimeen tekstikenttään (n=16).
•Avovastauksissa nostettiin esille mm. seuraavia huomioita:
•Toimiviin kulku- ja liikenneyhteyksiin liittyen
Bussiaikataulujen parantaminen, bussi n. 63 olisi tärkeää, se vähentäisi vanhempien edestakaisin ajelua pitkien odotusaikojen vuoksi koululaisella.
Hyvät ja toimivat kulkuyhteydet ovat perheessämme erittäin tarpeelliset.
•Terveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyen
Vanhempien terveys ja hyvinvointi ovat heijaste lapsen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
•Elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyen
Ympäristön turvallisuus ja viihtyvyys ovat erittäin tärkeitä ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin.
• Riittävään toimeentuloon liittyen
Riittävä toimeentulo luo turvaa sekä mahdollisuuksia.
Tuen ja avun hakemisen ja saamisen kanavia N=88
•Vastaajilta kysyttiin monivalintakysymyksellä, mistä he olivat hakeneet ja saaneet tukea ja apua itselleen ja perheelleen.
•Vastaajilla oli mahdollisuus valita annetuista
vaihtoehdoista yksi tai useampi sekä lisätä muita tuen ja avun kanavia Jokin muu –kohtaan.
• Tärkeimmiksi tuen ja avun hakemisen ja saamisen kanaviksi nostettiin:
oSukulaiset ja läheiset (91 %) oSähköiset kanavat (28 %)
oTilaisuudet ja tapahtumat (13%).
o Eri alojen ammattilaisten tarjoama keskusteluapu (11 %)
•Vastaajista 16 % ei ollut tarvinnut tukea tai apua ja
vastaajista 7 % ilmoitti, etteivät olleet saaneet tukea ja
apua sitä hakiessaan.
Tuen ja avun hakemisen ja saamisen kanavia N=88
•Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimeen tekstikenttään (n=32), joista nostoja alla.
•Sukulaisilta ja läheisiltä haettu ja saatu tuki ja apu
Lapsenhoitoapua, tuttuja turvallisia aikuisia lapsen elämään.
Keskustelukumppaneita ja vertaistukea.
Apua kulkemisiin, kun ei ole omaa autoa.
•Sähköisistä kanavista haettu ja saatu tuki ja apu
Olen tutustunut erilaisiin verkkosivuihin.
Facebookin ryhmät vanhemmille.
Tietoa kehitysvaiheista.
•Eri alojen ammattilaisilta haettu ja saatu keskusteluapu
Päiväkodin tuki lapselle. Työpsykologi. Psykoterapia.
•Vertaisryhmätoiminnasta haettu ja saatu tuki ja apu
Perhekahvilat, kun lapset olivat pieniä.
Lapsiperheiden arjen hyvinvointiin liittyviä asioita,
joissa tuen ja avun mahdollisuuksia tulisi kehittää N=70 (valitut vastaukset yhteensä n=415)
• Vastaajilta kysyttiin monivalintakysymyksellä arjen hyvinvointiin liittyviä asioita, joissa tuen ja avun mahdollisuuksia tulisi omalla asuinalueella kehittää.
Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimeen tekstikenttään.
• Kyselylomakkeelle vaihtoehdot oli teemoitettu seuraavasti:
o
Lapsen ja nuoren kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat,
o
Perheen arkea koskevat asiat,
o
Vanhemmuuteen ja kasvattajana toimimiseen liittyvät asiat sekä
o
Parisuhteeseen liittyvät asiat.
• Vieressä olevaan kuvioon on koottu vastaajien vastausten jakauma teemakohtaisesti tarkastellen.
• Teemakohtaisia vastauksia tarkastellaan tarkemmin
seuraavilla dioilla.
Lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N= 53
• Lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvän tuen ja avun osalta kehittämisen tarpeita nosti esille 53
vastaajaa.
• Eniten kehittämistarpeita tunnistettiin harrastus-, kerho- ja vapaa-
aikatoimintaan liittyen (24 %) ja
• seuraavaksi eniten terveyteen ja mielen hyvinvointiin sekä koulunkäyntiin liittyen (13 %).
• Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää
vastaustaan avoimeen tekstikenttään
(n=42). Avovastauksien koonti löytyy
seuraavista dioista.
Lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N= 53
Harrastus-, kerho- ja vapaa-aikatoimintaan liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Tieto helposti löydettäväksi ja saavutettavaksi
• Edullisen / maksuttoman harrastetoiminnan mahdollisuuksien lisääminen lähellä kotia
• Koulupäivään kytkeytyvä kerho- ja
harrastetoiminta lasten yhdenvertaisempia harrastemahdollisuuksia lisäämässä.
Olen ollut ihan pihalla sen suhteen, miten/ milloin etsiä (kohtuuhintaisia) harrastuksia lapsilleni.
Tietoa lähialueen kerho- ja vapaa-ajan toiminnasta monipuolisemmin, nyt tietoa saa naapureilta mitä sattuu kuulemaan.
Matalan kynnyksen harrastuksia kodin läheisyyteen.
Enemmän kerhotoimintaa, matalan kynnyksen, vanhemman kanssa tai ilman ja riippumatta onko lapsi varhaiskasvatuksessa vai ei.
Tarjotaan lapsille jatkossakin ilmaisia kerhoja.
Taloudellinen tukeminen joko toiminnan tarjoamisessa ja hintojen hillitsemisessä.
Koulun yhteydessä olevat liikuntakerhot ovat hieno juttu.
Koulunkäyntiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
•Tukea opiskelutaitoihin ja oppimiseen.
•Riittävästi turvallisia aikuisia kouluun lapsia kohtaamaan.
• Koulupsykologipalveluihin pääsyn helpottaminen.
Opiskelutaidot kaipaa koulun toimijoiden ohjausta, kotiin jää iso vastuu.
Tukiopetus, pienemmät opetusryhmät.
Matalalla kynnyksellä aikuisen huomiota tarvittaessa enemmän.
Lisää ohjaajia luokkiin.
Helpompi pääsy esim. koulupsykologille.
Lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N= 53
Kaverisuhteisiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja – ideoita:
•Kaverisuhteiden syntymisen tukeminen myös koulupäivän ulkopuolella vapaa-ajalla.
•Kaverisuhteiden tukeminen kerho- ja harrastetoimintaa mahdollistamalla ja toimintatarjontaa monipuolistamalla.
•Kaverisuhteiden tukeminen kiusaamista ennaltaehkäisemässä.
•Vanhemmille lisää tietoa lasten kaverisuhteiden tukemisesta sekä kaverisuhteisiin liittyvistä haasteista ja ongelmista.
Kaverikerho koulun jälkeen tai muita mukavia kerhoja.
Matalan kynnyksen harrastukset.
Kun koulu on kauempana, on lähistöllä asuviin lapsiin vaikeampi tutustua, lähiharrastukset +puistot tukisi kaverisuhteiden syntymistä.
Koulukiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamisen ehkäisy.
Vanhempien tulisi päästä tietoisuuteen,
missä lapset ja nuoret liikkuu sekä miten käyttäytyvät.
Osa vanhemmista ei tiedä ollenkaan,
millaisia ongelmia jo hyvin pienillä kaverisuhteissa.
Jokin yhteinen foorumi alueittain?
Terveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Lapsille ja nuorille tarjolla olevista palveluista kertominen ja tiedottaminen.
• Lapsia ja nuoria koulupsykologi- ja –kuraattoripalveluiden tarjoamasta keskusteluavusta muistuttaminen ja palveluista säännöllisesti koulun arjessa jutteleminen.
• Palveluihin pääsyn helpottaminen.
Muistuttaa lapsia ja nuoria palveluista, joita saa käyttää.
Ajantasaista tunne- ja seksuaalikasvatusta kaikkialla.
Helpompi pääsy terveyspalveluihin.
Vaivaton pääsy esim. koulupsykologille/koulukuraattorille tarpeen tullessa, keskusteluavun mainostaminen ja siitä puhuminen koulussa
voi madaltaa kynnystä hakea apua.
Lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N= 53
Tunnetaitoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Tukea eri-ikäisen lapsen vanhemmille lapsen kanssa toimimiseen.
• Lasten ja nuorten muistuttaminen tarjolla olevista palveluista.
Vanhemmuuskoulu vauvaa odottaville/taaperon vanhemmille/koululaisten vanhemmille.
Muistuttaa lapsia ja nuoria palveluista, joita on jo tarjolla.
Kiusaamisen sekä yksin jäämisen kokemuksiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Kiusaamistilanteisiin nopea puuttuminen.
•Kiusaamisen ja yksinjäämisen ennalta ehkäiseminen
harrastetoimintaa ja lasten ja nuorten kaverisuhteita tukemalla.
•Keskusteluavun mahdollistaminen.
Hyvin herkästi tulisi kaikkeen kiusaamiseen liittyvään puuttua.
Keskusteluapua, yhteisöllisyyden lisääminen, lähiharrastukset.
Ohjaaminen toisten seuraan, ja jos usein yksin, niin keskustelu vanhempien kanssa.
Päihteisiin ja erilaisiin riippuvuuksiin liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Ennaltaehkäisevä päihdetyö mm. koulussa.
•Mielekkään vapaa-aikatoiminnan mahdollisuuksien tarjoaminen ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä (ml. älylaitteiden käyttöön liittyvät riippuvuudet).
Informointi ja avoin keskustelu koulussa.
Hyvät ulkoilumahdollisuudet, lähiharrastukset, kaupunginosan yhteisöllisyyden lisääminen ja tätä kautta
myös toisten lasten perään katsominen.
Vanhemmuuteen ja kasvattajana toimimiseen liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N=24
•Vanhemmuuteen ja kasvattajatoimimiseen liittyvien asioiden osalta tuen ja avun
kehittämisen tarpeita nosti esille 24 kyselyyn vastannutta huoltajaa.
•Tuen ja avun kehittämiseen liittyvistä asioista eniten kehittämistarpeita
tunnistettiin lapsen eri kehitysvaiheessa toimimiseen liittyen (33 %),
•toiseksi eniten lapsen / nuoren sosiaalisten ja tunnetaitojen tukemiseen liittyen (31 %) sekä
• Kolmanneksi eniten lapsen / nuoren
koulunkäynnin tukemiseen liittyen (15 %).
Vanhemmuuteen ja kasvattajana toimimiseen liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N=24
•Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimeen tekstikenttään.
•Avovastauksia kirjattiin viisi, joissa toivottiin tukea mm.
• Vanhemmuuteen ja lapsen kanssa
toimimiseen myös vauva-ajan jälkeen sekä
• Tunnetaitojen opettamiseen lapselle ja nuorelle.
Neuvoloissa keskitytään kovasti vauvavuoteen ja kasvuun ja kehitykseen silloin. Omasta mielestäni taaperovuosi, tahtoikä, uusi sisarus perheessä jne.
ovat tuoneet paljon enemmän haasteita, mihin ei enää riitä syli ja rakkaus, kuten vauvavuonna usein. Tähän pitäisi saada enemmän tukea, neuvoja ja
väyliä hakea ohjausta.
Rajojen asettaminen ja vanhemmuuden tukeminen tässä.
Tapoja rauhoittaa lasta.
Vanhemmuuskoulut, etäluennot, leirit.
Tunnetaitojen opettaminen on vaikeaa, kun itse ei ole saanut tunnetaitojen kasvatusta. Tähänkin voisi saada opastusta, esim. neuvolat tai yhteistyö
varhaiskasvatuksen kanssa. Toivon, että tänä päivänä jokainen varhaiskasvattaja toimii tunnetaitokasvatuksen periaatteiden mukaisesti.
Perheen arkeen liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N=24
•Perheen arkeen liittyviä tuen ja avun
kehittämistarpeita nosti esille 24 kyselyyn vastannutta huoltajaa.
o
Eniten tuen ja avun kehittämistarpeita tunnistettiin omaa tai puolison jaksamiseen (27 %) liittyen,
oToiseksi eniten tukea ja apua toivottiin lisää arjen
hallintaan (24 %) liittyen sekä
o
Kolmanneksi eniten omaan, puolison tai perheen jäsenten terveyteen ja mielen hyvinvointiin (22 %) liittyen.
•
Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan
avoimeen tekstikenttään (n=13). Avovastauksien koonti
seuraavalla dialla.
Perheen arkeen liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N=24
•
Omaa tai puolison jaksamista koskien tukea ja apua toivottiin mm.
lastenhoitoon, neuvolasta saatavaan tukeen sekä vertaistukeen liittyen.
•
Samat tuen ja avun tarpeet nousivat esille myös terveyteen ja mielen hyvinvointiin liittyvien.
•
Muista yksittäisiä kommentteja vastaajat olivat kirjanneet arjen hallintaan, toimeentuloon,
elämäntilanteen muutoksiin sekä vertaistuen mahdollisuuksiin liittyen.
Edullinen lastenhoitaja lyhyelläkin varoitusajalla.
MLL:n lapsenvahtipalvelua on kaivattu jo vuosia...
Enemmän neuvolan kautta tulisi vauvan synnyttyä ja lasten kasvaessa huolehtia myös etenkin äideistä, mutta myös isistä. Pitäisi jakaa enemmän oppaita/lehtisiä/mitä vaan, missä
kerrotaan eri mahdollisuuksista hakea apua, jos ei koe jaksavansa. Ei pidä tyytyä vastaukseen "kaikki on ihan ok".
Vertaistuki, informaation jakaminen sekä ratkaisuja jaksamisen lisäämiseksi.
Liikuntamahdollisuudet alueella ympäri vuoden.
Esim. talvisin ladut ja luistelukenttä, kesäisin uimapaikat ja pyörätiet.
Tietoa ja apuja vuorotyön ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, niin ettei toisen vanhemman tarvitsisi olla niin paljoa yksin lapsen kanssa ja miettimässä aina tekemistä,
vaan olisi harrasteita ja paikkoja, missä käydä arkenakin kaksin lapsen kanssa.
Mitä eri mahdollisuuksia hakea vertaistukea. Onko perhekahviloita, kerhotoimintaa, foorumeja, nettisivuja ja ryhmiä mihin hakeutua.
Korona-aikana sosiaalisia tapahtumia on kovin vähän, ja niistä tiedottamisen tulisi olla jatkuvasti ajan tasalla, ja mahdollisuuksien mukaan näiden korvikkeiksi voisi olla
etätoimintaa.
Oulu-lisän palauttaminen. (toimeentulo)
Luentoja esim. kasvatusalan ammattilaisilta. (elämäntilanteen muutos) Millaisia käytänteitä perheissä on puhelimien, pelien ja muiden medioiden kanssa?
Itsensä johtamisen taidot, ruutuaika.
Parisuhteen tukemiseen liittyviä asioita, joihin toivotaan lisää tukea ja apua N=18
•
Vastaajilla oli mahdollisuus valita annetuista vaihtoehdoista yksi tai useampi sekä lisätä muita tuen ja avun kehittämiseen liittyviä tarpeita Jokin muu –kohtaan.
•
Parisuhteeseen liittyviä tuen ja avun kehittämistarpeita nosti esille 18 kyselyyn vastannutta huoltajaa.
o
Eniten tuen ja avun kehittämistarpeita tunnistettiin huoltajien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen toimintaan perheessä sekä parisuhteen tukemiseen liittyen (31 %).
•Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimeen
tekstikenttään. Avovastauksia kirjattiin neljä.
Parisuhdeaikaa kaivattaisiin enemmän eli siis lapsenvahtia.
Enemmän matalan kynnyksen pariterapiamahdollisuuksia, jotka eivät aivan maltaita maksaisi.
Pitäisi taas olla tietoa siitä, mistä saa matalalla kynnykselläkin apua, jos kokee, että kotona arki ei suju ja keskenään keskustelemalla ei saada
asioita paremmalle tolalle.
Vanhempien erotilanteissa lapsen oikeudet yhdenvertaiseen vanhemmuuteen lapsen elämässä.
Vastaajaperheiden kokemuksia
lapsiperhepalveluista ja -toiminnoista
Lapsi- ja perhepalveluita sekä -toimintaa koskevia väittämiä N=88
• Vastaajille esitettiin kahdeksan väittämää lapsi- ja perhepalveluihin ja -toimintoihin liittyen.
• Kaikkein tyytyväisempiä vastaajat olivat:
o yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ammattilaisten ja perheen välillä (samaa mieltä ja osittain samaa mieltä 60 %
vastaajista) sekä
okohdatuksi ja kuulluksi tulemiseen perhettä koskevia asioita hoidettaessa (samaa mieltä ja osittain samaa mieltä 54 % vastaajista).
• Eniten tyytymättömyyttä aiheutti puolestaan kokemus siitä,:
o ettei ole voinut vaikuttaa ketä omien / perheen asioiden hoitamiseen otetaan mukaan (Eri mieltä tai osittain eri mieltä 49
% vastaajista) sekä
oettei tukea ja apua ole helposti ja ajoissa saatavilla (Eri mieltä tai osittain eri mieltä 48
% vastaajista).
Lapsi- ja perhepalveluita sekä -toimintaa koskevia väittämiä N=88
• Vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan avoimella kommenteilla (n=18), joista nostoja alla
• Tukea ja apua on saatavilla helposti ja ajoissa koskevia huomioita
• Lapsiperheille suunnatuista avusta ja tuesta tiedotetaan riittävästi ja tieto on helposti löydettävissä
Vanhempien pitää osata taistella, jotta lapsi saa tukea.
Ei saa edes neuvola-aikoja saati muuta tukea.
On tieto, mihin voi soittaa ainakin pienemmissä haasteissa ja avun saa kyllä.
Etenkin mielenterveyspalvelut heikossa kantimissa.
Huoltajien tulee olla itse aktiivisia, jotta saavat tarvittavat palvelut.
Mielestäni esim. Oulun kaupungin sivut ovat huonot.
Päiväkodin ja koulun kautta tiedotus menee alueen vanhemmille perille.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
•Vastaajat saivat valita monivalintakysymyksestä yhden tai useamman palvelun tai toiminnon, joiden osalta he tunnistivat kehittämistarpeita.
Vastaajia pyydettiin myös täydentämään vastaustaan avoimeen tekstikenttään.
• Eniten kehittämistarpeita tunnistettiin
liikuntapalveluita koskien (58 % vastaajista).
•Toiseksi eniten kehittämistarpeita tunnistettiin aamu- ja iltapäivätoimintaa koskien
(31 % vastaajista).
• Kolmanneksi eniten kehittämistarpeita nostettiin esille terveys- ja varhaiskasvatuspalveluita
koskien (27 % vastaajista).
•Avoimista vastauksista (n=102) koonti seuraavilla
dioilla.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Varhaiskasvatuspalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja -ideoita:
•Lapsiparkkitoimintaa alueelle.
•Työntekijäresurssia riittävästi.
•Päivähoitopaikan mahdollistaminen läheltä kotia ja perheen lasten pääsy samaan
päiväkotiin.
•Avoimen varhaiskasvatuspalveluiden tarjoaminen.
Perusopetuspalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Työntekijäresurssia riittävästi.
• Riittävästi tukea oppimiseen.
• Riittävän pienet opetusryhmät.
Lapsiparkki vaikka pari tuntia, jolloin ehtisi hoitaa asioita ja käydä liikkumassa.
Parempi resursointi. Nyt kiire välittyy vanhemmille, huoli lapsesta.
Ei iänmukaista päiväkotiryhmää saatavilla.
Päiväkotipaikka kodin/työpaikan läheltä joustavasti.
Perheen lapsien pääsy samaan päiväkotiin ensisijaisesti.
Ennen kuin esikoinen meni hoitoon, ei ollut kovin paljoa mitään kerhotoimintaa tms., jossa olisi päässyt "harjoittelemaan" hoitoa varten,
tai missä olisi voinut yhdessä lapsen kanssa käydä tapaamassa muita pieniä lapsia ja vanhempia.
Lisätään luokkiin ohjaajia, jotta erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat voidaan integroida tavalliseen luokkaan. Lisäksi usean aikuisen tuesta
hyötyy koko luokka.
Tukiopetus, pienemmät opetusryhmät.
Matalampaa kynnystä lapsen ja aikuisen välillä koulumaailmaan.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Oppilashuolto-palveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja -ideoita:
• Koulukuraattori- ja –psykologipalveluista lasten ja nuorten tiedottaminen.
• Palveluihin pääsyn helppous ja kynnyksettömyys.
Harrastuksia koulun jälkeen koulun tiloissa.
Enää ei ole tarvetta, mutta 1.–2.lk aamu- ja iltapäivätoiminta oli tärkeää aikoinaan.
Myöhemmin aamupäivätoiminta loppui, mikä oli harmillista.
Riittävästi paikkoja halukkaille 1. ja 2. luokkalaisille.
Iltapäiväkerho myös 2-luokkalaisille. 2.luokkalainen on vielä pieni viettämään aikaa yksin kotona
Iltapäivätoiminnan laajentaminen esimerkiksi 3-4lk:aan saakka tai koko ala-asteen.
Muistuttaa ja mainostaa näitä lapsille ja nuorille.
Lisää koulupsykologeja, helpompi matalamman kynnyksen pääsy.
Koulukuraattori oltava päivittäin koululla tavattavissa ilman ajanvarausta.
Matalan kynnyksen apua. Esim. anonyymipalvelu.
Taata koulupsykologin ja kuraattorin saatavuus oppilaille muutoinkin kuin ostopalveluna.
Aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
•Koulupäivään kytkeytyvän harrastetoiminnan lisääminen.
• Iltapäiväkerhotoimintaa riittävästi 1-2- luokkalaisille.
•Iltapäivätoimintaa myös 3-4-luokkalaisille.
Liikuntapalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja -ideoita:
•
Ilmaista harrastekerhotoimintaa.
•
Kaikille avoimia salivuoroja ja höntsävuoroja.
•
Lasten ja vanhempien yhteisten liikunta- ja
ulkoiluharrastemahdollisuuksien lisääminen.
•
Liikunta- ja ulkoilutapahtumien järjestäminen.
•
Liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtiminen.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Nuokkari, teineille ei mitään. Urheileva nuorikin kaipaa kavereita.
Nuorille järjestettyä vapaa ajan toimintaa ja tapahtumia.
Lämsänjärvellä/ Knuutilankankaalla ei ole nuokkaria!
Harrastekerhoja koulupäivän perään. Lisää aukioloaikaa nuokkarille.
Turvallinen paikka nuorille, jossa olisi turvallisia aikuisia huolehtimassa koulun jälkeen.
Nuorisopalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
•Nuorille suunnattua vapaa-ajan toimintaa ja tapahtumia sekä nuorisotiloja eri
alueille.
• Koulupäivään kytkeytyvää
harrastekerhotoimintaa ja muuta ohjattua toimintaa.
Ilmaisia urheilullisia harrastuskerhoja. Matalan kynnyksen toimintaa, ”höntsäurheilua”.
Yhdistää lasten ja aikuisten harrastamismahdollisuuksia, esim. ulkokuntosaleja lasten harrastuspaikkojen yhteyteen, jotta molemmat pääsevät liikkumaan.
Liikuntakerhoja enemmän koko perheelle, monipuolisemmin.
Hyvässä kunnossa olevia liikuntapaikkoja, jossa voisi olla matalan kynnyksen tapahtumia (keräännytään pelaamaan/leikkimään yhdessä).
Aikuisten urheilupuisto + koirapuisto lasten leikkipuiston viereen.
Parempaa kunnossapitoa ja pidemmät aukioloajat.
Liikuntamahdollisuuksia myös taaperoikäisille matalalla kynnyksellä ja esim. lyhytkestoisemmin. Tällä hetkellä olo, että jos on unohtanut lukukauden alussa ilmoittautua harrastuksiin, ei mitään enää voi
aloittaa, tai minnekään ei enää pääse.
Skuuttiparkki lähemmäs aluetta.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Kirjastopalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Tapahtumien järjestäminen.
• Lasten lukutaitoa ja –innostuneisuutta lisäävää toimintaa ja tempauksia.
• Aukioloaikojen pidentäminen.
• Kirjavinkkauksia vanhemmille ja lapsille sekä satutunteja lisää.
Kulttuuripalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
•Kulttuuritapahtumia lapsille ja lapsiperheille.
• Lapsiperheiden verkostoitumista ja vertaistukea mahdollistavaa
kohtaamispaikkatoimintaa.
Lukukampanjoita tms. tukemaan lasten vapaa-ajan lukuharrastuneisuutta .
Tarinatuokioita ja pikku näytelmiä, tms. yhteistä tekemistä kirjojen ja tarinoiden parissa. Tapahtumista informoiminen
mahdollisimman monipuolisesti.
Kirjastoauton viikoittainen käynti.
Lisätä satutuntien määrää lapsiperheille, kirjavinkkauksia myös vanhemmille esim. lapsen kasvatukseen liittyvässä
kirjallisuudessa.
Pienille, 0–3 v lapsillekin voisi olla jotain
"kulttuuritapahtumia", joihin koko perhe voisi osallistua.
Lisää pieniä tapahtumia ja matalan kynnyksen toimintaa ja kohtaamispaikkoja lapsiperheille, jotta voisi löytää lisää vertaistukea ja muodostaa lähialueelta löytyvistä muista lapsiperheistä itselle ja omalle perheelle toimivia verkostoja.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Terveyspalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja -ideoita:
•Palveluihin pääsyn helppous ja sujuvuus.
• Hammashoitopalveluiden kehittäminen.
Sosiaalipalveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Palveluihin pääsyn helpottaminen.
• Matalan kynnyksen palveluita lisää.
• Resurssien riittävyydestä huolehtiminen.
• Lapsiperheiden kotipalvelun tarjonnan lisääminen.
Helpompi pääsy terveyspalveluihin.
Paremmin toimiva perusterveydenhuolto. Kontinkangas ei vedä.
Suunterveyden huolto aivan ylikuormittunut.
Psykologille ei pääse neuvolan kautta.
Ala-asteella pitäisi hampaita tarkistaa vuosittain. Hammashoitajien vuosittaiset vierailut vähintään luokissa ja lisäksi ne 2 kertaa alakoulussa. Alakoulu on kriittistä aikaa, koska lapset
alkavat itse pestä hampaitaan.
Pääsy palvelujen piiriin turvattava kaikille apua tarvitseville.
Avoimempaa ja matalankynnyksen palveluna.
Perhetyöntekijöiden ja kotipalvelun eriyttäminen oli paha virhe, koska kotipalvelun henkilökunta on korkeammin koulutettua kuin perhetyöntekijät.
Tarpeeksi palveluntarjoajia esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluun
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Julkisen liikenteen palveluihin liittyviä kehittämistarpeita ja -ideoita:
•Bussiyhteyksien lisääminen ja aikataulujen järkeistäminen.
•Bussilinjojen käyttäjälähtöisempi suunnittelu.
•Bussivuorojen lisääminen.
Järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoisten palveluihin ja
toimintoihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Tapahtumia lisää.
• Toiminnoista parempaa tiedottamista.
• Tilapäistä kotiapua perheille.
Paremmat aikataulut bussi nro. 63. Muutoinkin useampi bussi tunnissa palvelisi myös vanhempia.
Värtöstä vaikeaa kulkea Kastellin kouluun.
Suoria bussireittejä päiväkodille. Bussiyhteydet koulun suuntaan.
Parempi linjojen suunnittelu, selkeyttä pysäkeille busseista ja niiden reiteistä.
Kattavampi verkosto Oulun sisällä, mahdollisen jokeriraiteen kehittäminen, ettei aina tarvitsisi kulkea keskustan kautta tai matkaan ei menisi aikaa yli tuntia....
Vuorojen lisääminen. Nyt kun bensa on todella kallista, kulkisin mielelläni töissä bussilla, mutta vuorot menevät niin huonosti, että lasten päivät pitkittyisivät liikaa.
Perheen yhteisiä tapahtumia alueelle, ilmoittelua Wilman kautta.
Matalan kynnyksen harrastuksia, että voisi urheilla ”vähemmän tosissaan”.
Järjestöt enemmän esille arjessa, nyt tuntuma, ettei missään tapahdu mitään.
Lisätään mainostamista eri tahojen tarjoamista toiminnoista. Tarjotaan koulun tiloja mahdollisuuksien mukaan kaikkien käyttöön. Lisää viestintää kaupungin ja koulujen ja eri
toimijoiden välille.
Mahdollisuus ostaa kotihoitopalveluja.
Vastaajien ajatuksia lapsi- ja perhepalveluiden sekä –toimintojen kehittämiseen liittyen N=71 (valitut vastaukset n=224)
Uskonnollisten yhdyskuntien palveluihin ja
toimintoihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Tiedotuksen tehostaminen.
• Tiedon hakemisen ja löytämisen helpottaminen mm. nettisivuja selkeyttämällä.
Muihin alueen palveluihin ja toimintoihin liittyviä kehittämistarpeita ja –ideoita:
• Kohtaamispaikka alueen asukkaille.
• Kaupallisten palveluiden kehittäminen.
• Koulumatkan turvallisuudesta huolehtiminen.
Seurakunnan tiedotus aivan surkeaa, nettisivut vaikeat, jää vain sisäpiirin tietoon tapahtumat.
Mainostetaan ja tiedotetaan myös näistä sekä tarjotaan koulun tiloja mahdollisuuksien mukaan käyttöön.
Kastelliin oma perhekahvilapaikka, jossa voisi tavata muita lapsiperheitä.
Lämsänjärvelle julkinen kesäsauna.
Kaupat ja palvelut kaukana, tarjonta heikkoa.
Knuutilankankaan koulun pihalla pitäisi olla lapselle turvallinen
"drop point", josta vanhempi voi noutaa ja johon jättää lapsen autolla. Nykyisellään järjestely on lapselle vaarallinen ja säälittävän huono. Aina ei koulumatka onnistu kävellen.
Vastaajaperheiden kokemuksia omasta
asuinalueesta ja elinympäristöstä
Vastaajaperheiden kokemuksia oman asuinalueen viihtyisyyttä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä N=59
• Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä tekijöitä, jotka heidän mielestään lisäsivät tai vähensivät oman asuinalueen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta.
•Avovastaukset purettiin aineistosta nouseviin teemoihin, teemakohtaisten aineistoviittausten määrä laskettiin ja näin saatiin koottua aineistoviittausten teemakohtaiset jakaumat.
•Seuraaviin dioihin on koottu erikseen aineistoviittausten mukaisesti teemoitetut asuinalueen
viihtyisyyttä lisäävät sekä vähentävät tekijät.
Asuinalueen viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä avovastaukset N=55
• Vastaajat nostivat tärkeimmäksi asuinalueen viihtyisyyttä lisääväksi tekijäksi luonnonläheisen ympäristön, jossa hyvät ulkoilu-, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet (47 % aineistoviittauksista).
• Asuinalueen viihtyisyyttä koettiin lisäävän myös asuinalueen rauhallisuus ja turvallisuus
(23 % aineistoviittauksista).
•Muina viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä vastauksissa viitattiin
•
Lähipalveluiden monipuolisuuteen (16 % aineistoviittauksista),
•
Toimivat kulku- ja liikenneyhteyksiin (6 % aineistoviittauksista) sekä
•
Asuinalueen yhteisöllisyyteen ja asuinalueen keskeiseen sijaintiin (4 % aineistoviittauksista).
•Seuraaviin dioihin on koottu nostoja vastaajien
avovastauksista.
Asuinalueen viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä avovastaukset N=55 kuva
Luonnonläheiseen, rauhalliseen ja suunnittelultaan toimivaan asuinympäristöön liittyviä nostoja:
Luonnon läheinen ympäristö, jossa hyvät ulkoilu-, liikunta- ja harrastus-mahdollisuudet
Metsäisyys, marjastuspaikat. Viihtyisät ulkoalueet ja liikuntamahdollisuudet. Joen läheisyys ja sen tarjoamat virkistysmahdollisuudet.
Leikkipaikat ja niiden hyödyntäminen. Lähellä sijaitsevat erilaiset harrastusmahdollisuudet.
Asuinalueen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä nostoja:
Rauhallinen elinympäristö. Rauhallinen kiva omakotitaloalue. Pientaloja, omat pihat. Alueen väljät tontit luovat viihtyisyyttä.
Kasvava, uusi alue. Hyvä kaava. Erilaisia taloja eri vuosikymmeniltä.
Toimiviin kulku- ja liikenneyhteyksiin liittyviä nostoja:
Hyvät kulkuyhteydet. Hyvät pyörätiet. Hyvät julkiset yhteydet. Aktiivisten bussireittien varrella. Citybussi.
Tiestön kunnossapito. Tienvarsipysäköinnin kieltäminen. Hyvä liikennesuunnittelu.
Lähipalveluiden monipuolisuuteen liittyviä nostoja:
Päiväkoti lähellä. Päiväkoteja useampi. Laadukas päivähoito lapsille Koulu lähellä. Pieni lähikoulu. Hyvä uusi koulu. Monitoimitalo.
Kirjastopalvelut. Sairaalan/terveysaseman läheisyys.
Ruokakaupat lähellä. Ostoskeskus (sen elävöittäminen jälleen). Koivurannan kahvila / kahvilalautta.
Asuinalueen yhteisöllisyyteen liittyviä nostoja:
Kaikenikäistä väkeä. Naapurit moikkailevat ja tulee juttelemaankin. Aikuiset viettävät aikaa lasten kanssa vapaa-ajalla .
Asuinalueen keskeiseen sijaintiin liittyviä nostoja:
Lyhyt etäisyys moneen paikkaan. Lähellä keskustaa.
Asuinalueen viihtyisyyttä vähentäviä tekijöitä N=36
•Vastaajien mukaan eniten asuinalueen viihtyisyyttä vähensi vilkas liikenne sekä tiestön ja jalkakäytävien hoitoon liittyvät puutteet (26 % aineistoviittauksista).
•Toiseksi eniten viihtyisyyttä vähensi asuinympäristön roskaisuus ja hoitamattomuus (24 % aineistoviittauksista) sekä kolmanneksi eniten liian tiheä rakentaminen
(20 % aineistoviittauksista).
•Muita viihtyisyyttä vähentäviä tekijöitä olivat
•Palveluiden väheneminen ja puuttuminen
(13 % aineistoviittauksista),
•Asuinympäristön rauhattomuus ja levottomuus
(9 % aineistoviittauksista) sekä
•Harraste-, liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksiin liittyvät puutteet
(8 % aineistoviittauksista).
• Keskeisempiä nostoja avovastauksista seuraavilla dioilla.
Asuinalueen viihtyisyyttä vähentäviä tekijöitä N=36
Asuinalueen vilkkaaseen liikenteeseen sekä tiestön ja jalkakäytävien hoidon puutteisiin liittyviä nostoja:
Isot tiet ympärillä. Vilkkaat tiet. Autoliikenne ja sen aiheuttama melu, pöly. Turha yksityisautoilu. Autoralli ja kaahaavat autot asuinalueella.
Teiden kunto surkea asuinkaduilla. Huono auraus/hiekoitus (tänä talvena tilanne ollut hyvä).
Jalkakäytävien hiekoitus niin, ettei pulkalla tms. pääse liikkumaan.
Asuinympäristön roskaisuuteen ja hoitamattomuuteen liittyviä nostoja:
Vähän tienvarsiroskiksia, joten roskaisuus vähentää viihtyisyyttä.
Heikosti hoidetut puistoalueet. Leikkipuistojen rikkominen ja roskaus. Lämsäjärven uimarannan huoltamattomuus.
Asuinalueen liian tiheään rakentamiseen liittyviä nostoja:
Liian tiheä rakentaminen, ei metsää. Paritaloja ahdetaan pienille tonteille. Toivottavasti alueelle ei tule lisää kerrostaloja tms.
Bensa-aseman rakentaminen keskelle Kastellin asutusaluetta.
OYS:n turhan korkea kaavoitus (peittää näkyvyyttä, pimentää). Asuntokannan hiljalleen uusiutuessa hintataso nousee.
Palveluiden vähenemiseen ja puuttumiseen liittyviä nostoja:
Palveluiden väheneminen. Ostoskeskuksen ja leikkipuistojen näivettyminen ja näivettäminen.
Kastellin ostarin kehittämättömyys, kaipaisi uusimista.
Asuinympäristön rauhattomuuteen ja levottomuuteen liittyviä nostoja:
24/7 avoinna oleva kauppa on tuonut hieman levottomuutta sen ympäristöön. Ilkivalta joen rannassa (laiturit).
Asuinalueen harraste-, liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien puutteisiin liittyviä nostoja:
Yksipuoliset harrastus mahdollisuudet. Urheilukentät melko kaukana. Ei nuorten ulkoliikuntapuistoja. Puistot melko kaukana, ettei aina jaksa
kävellen lähtä.
Vastaajaperheiden kokemuksia asuinalueen
turvallisuutta lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä N=44
•Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä tekijöitä, jotka heidän mielestään lisäsivät tai vähensivät asuinalueen turvallisuutta.
•Avovastaukset purettiin aineistosta nouseviin teemoihin, teemakohtaisten aineistoviittausten määrä laskettiin ja näin saatiin koottua aineistoviittausten teemakohtaiset jakaumat.
• Seuraaviin dioihin on koottu erikseen aineistoviittausten mukaisesti teemoitetut
asuinalueen turvallisuutta lisäävät sekä vähentävät tekijät.
Asuinalueen turvallisuutta lisääviä tekijöitä N=40
•Vastaajien mielestä asuinalueen turvallisuutta lisäsi eniten liikenneturvallisuudesta
huolehtiminen (37 % aineistoviittauksista).
•Seuraavaksi eniten turvallisuuden tunnetta lisäsivät:
o Rauhallisena omakotitaloalueena säilyminen (34 % aineistoviittauksista), oYhteisöllisyys ja tutut ihmiset
(18 % aineistoviittauksista) sekä o Palveluiden saatavuus alueella
(10 % aineistoviittauksista).
• Vastaajien avovastauksista nostoja seuraavalla
dialla.
Asuinalueen turvallisuutta lisääviä tekijöitä N=40
Asuinalueen liikenneturvallisuudesta huolehtimiseen liittyviä nostoja:
Valaistus talvella. Hyvät katuvalot.
Liikennesuunnittelu, mikä mahdollistaa lapsen omaehtoisen liikkumisen turvallisesti jalan ja pyörällä.
Ei isommin läpikulkua autoilla eikä suurta kaahaamista. Tienvarsipysäköinnin kieltäminen.
Alikulkutunnelit. Hyvät pyörätiet. Uusi baana.
Hyvin hoidetut kadut talvisin, myös kevyt liikenne.
Hyvät julkiset kulkuvälineet.
Kehittämisideoita liikenneturvallisuuden lisäämiseksi:
Läpikulkuliikenne Oyssiin tulisi saada kuriin. Toistuvasti läheltä-piti-tilanteita, kun alueen läpi oikaistaan.
Liikennejärjestelyt. Asuinkatujen kautta autoliikenteen nopeuksien hidastaminen ja/tai hankaloittaminen. (Kunnon hidasteet autoille tarvitaan pyöräteiden kohdille, kuten esim.
Torpantiellä on Lämsänjärventien kohdalla.)
Asuinalueen turvallisuutta lisääviä tekijöitä N=40
Asuinympäristön rauhallisena omakotitaloalueena säilymiseen liittyviä nostoja:
Omakotitaloalue, alueen ihmiset tuntevat toisiaan.
Omakotitaloalue + omistusasuntoja, ei isoa ostaria lähellä ei kerrostalolähiöitä lähellä.
Aidat ja portit tontin ympärillä. Poliisipartiota näkee ilahduttavan usein.
Asuinalueen yhteisöllisyyteen liittyviä nostoja:
Yhteisöllisyys, tutut perheet ja naapurit. Yhteiset arvot. "Kastellin henki".
Helposti lähestyttävät ihmiset ja yhteistyö. Paljon lapsiperheitä.
Aikuiset viettävät lasten kanssa vapaa-aikaa yleisillä kentillä.
Palveluiden saatavuuteen liittyviä nostoja:
Hyvät ja ehjät leikkipuistot.
Hyvät peruspalvelut. Iso sairaala ja päivystys kävely etäisyydellä.
Tarjotaan kaikille lapsiperheille tukea ja ohjausta. Jos vanhemmat voivat hyvin,
niin silloin myös lapset yleensä voivat hyvin.
Asuinalueen turvallisuutta vähentäviä tekijöitä N=26
•Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että asuinalueen turvallisuutta vähensi välinpitämättömät autoilijat sekä kulkuyhteyksien kunnossapitoon ja valaistukseen
liittyvät puutteet (53 % aineistoviittauksista).
•Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että asuinalueen turvallisuutta vähensi asuinalueen levottomuuden sekä päihteisiin liittyvien ei-toivottujen ilmiöiden
lisääntyminen (43 % aineistoviittauksista).
•Nostoja vastaajien avovastauksista seuraavalla dialla.
Asuinalueen turvallisuutta vähentäviä tekijöitä N=26
Välinpitämättömiin autoilijoihin sekä kulkuyhteyksien kunnossapidon ja valaistuksen puutteisiin liittyviä nostoja:
Piittaamaton autoilukulttuuri. Autolla kaahaaminen asuinalueella.
Liikenteessä ei noudateta nopeusrajoituksia, harva antaa tietä suojatien ylittävälle.
Oulunsuuntien ja Pihtakujan vilkas autoliikenne (leipomolle), lasten kannalta vaaratekijä.
Uusia liikennejärjestelyiden muutoksia ei ole huomattu (kolmioiden poisto Ranta-Kastellin tiellä) ja se aiheuttanut paljon vaaratilanteita.
Huonosti hoidettu katujen talvikunnossapito. Värtöntien huono valaistus. Talvella pois päältä olevat katuvalot.
Kehittämisideoita liikenneturvallisuuden lisäämiseksi:
Autojen suuret nopeudet, esim. Isterintien kautta ajavat (Kastellin häkin kiertävät) autoilijat. (Kunnon hidasteet autoille tarvitaan pyöräteiden kohdille, kuten esim. Torpantiellä on Lämsänjärventien kohdalla.)
Vilkkaasti liikennöity Oulujoen varsi sekä pihateillä liian lujaa ajavat autot (voisiko sulkea teitä, ettei pääse ympäri? Olisi vain umpikujia?).
Asuinalueen levottomuuden sekä päihteisiin liittyvien ei-toivottujen ilmiöiden lisääntymiseen liittyviä nostoja:
Ulkopuoliset uhat, kuten päihteiden käyttäjät tms. Tiedot varkaista naapurustossa.
24 h auki oleva kauppa.
Sairaalanrinteen ympäristö on viime aikoina ollut levoton ainakin sen perusteella, että siinä pyörii poliisiautoja.
Vastaajaperheiden tulevaisuuden toiveita omalle asuinalueelleen
asuinyhteisönä ja elinympäristönä N=42 avovastaukset
•Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä tulevaisuuden toiveita asuinalueeseen ja elinympäristöön liittyen.
•Avovastaukset purettiin aineistosta nouseviin teemoihin, teemakohtaisten aineistoviittausten määrä laskettiin ja näin saatiin koottua aineistoviittausten teemakohtaiset jakaumat.
•Seuraavaan diaan on koottu aineistoviittausten mukaisesti teemoitetut vastaajien
tulevaisuuden toiveet asuinaluetta ja elinympäristöä koskien.
Vastaajaperheiden tulevaisuuden toiveita
omaa asuinyhteisöä ja elinympäristöä koskien N=42
•Tärkeimpänä tulevaisuuden toiveena vastaajat nostivat esiin asuinympäristön rauhallisena, viihtyisänä ja
pientalovaltaisena asuinalueena säilymisen (40 % aineistoviittauksista).
•Seuraavaksi tärkeimpinä tulevaisuuden toiveina vastaajat näkivät ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtimisen ja luontoympäristön
virkistysmahdollisuuksien hyödyntämisen (24 % aineisto- viittauksista) sekä asuinympäristön yhteisöllisyyden
ylläpitämisen ja vahvistamisen (18 % aineisto-viittauksista)
•Muita vastaajien esiin nostamia tulevaisuuden toiveita:
o
Toimivat ja riittävät lähipalvelut tarjoavana asuinalueena säilymisen
(13 % aineisto-viittauksista) sekä
o
Ostoskeskuksen viihtyisyyden ja palveluiden kehittämisen (5 % aineisto-viittauksista),
oTeemakohtaisia nostoja avovastauksista seuraavilla dioilla.
Vastaajaperheiden tulevaisuuden toiveita omaa asuinyhteisöä ja elinympäristöä koskien N=42
Asuinympäristön rauhallisena, viihtyisänä ja pientalovaltaisena asuinalueena säilymiseen liittyviä tulevaisuuden toiveita:
•
Pientalovaltaisena, väljästi rakennettuna asuinalueena säilyminen.
•
Vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen suhteen tasapainottaminen alueella.
•
Asuinympäristön siisteydestä huolehtiminen.
•
Asuinalueen lapsiystävällisyyden huomioiminen.
•
Liikenneturvallisuutta lisäävien sekä kulku- ja liikenneyhteyksiä parantavien asioiden huomioiminen.
Ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kunnossapidosta huolehtimiseen ja luontoympäristön virkistysmahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyviä tulevaisuuden toiveita:
•
Ulkoilu- ja ulkoliikuntapaikkojen lisääminen alueelle.
•
Leikkipuistojen kunnossa pidosta huolehtiminen ja leikkivälineiden päivittäminen.
•
Rannan alueen kehittäminen ja joen alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.
Se, että Kastelliin, Peltolaan ja Värttöön tulee vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.
Tällöin alueet eivät eriarvoistu.
Vanhat talot puretaan ja uutta tilalle tai remontoidaan hyvin.
Pidetään alueesta hyvää huolta, kehitetään ympäristöä vielä lapsiystävällisemmäksi (näin riittää asukkaita ja koululaisia myös
tulevaisuudessa).
Suunnitellaan alueita esteettömästi ja lapsilähtöisesti.
Missä lapset ja nuoret voivat kokoontua ja viettää aikaa (maksuttomasti) ja turvallisesti.
Autoilujärjestelyjen rajoittaminen/hidasteet.
Luontoliikuntapaikat/luonnonmukaiset leikkipaikat, temppuradat tms. olisivat hienoja, jos niitä löytyisi tästä Ranta-Kastellin / Kastellin/
Lämsänjärven/Svaaninsuon alueeltakin.
Leikkipuistojen/ulkoilupaikkojen päivittäminen/kehittäminen.
Kuntoilupuisto, koirapuisto.
Rannan aluetta tulisi kehittää, erityisesti kesällä parkkipaikat loppuu, laitureilla levotonta iltaisin ja yöllä.
Avantouintipaikka Värtön rantaan!
Joen läheisyys ja sen hyödyntäminen, esim. lapsille onginta-/ uintiharrastusta.
Retkipaikkoja lähellä.
Vastaajaperheiden tulevaisuuden toiveita omaa asuinyhteisöä ja elinympäristöä koskien N=42
Asuinympäristön yhteisöllisyyden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen liittyviä tulevaisuuden toiveita:
•Lapsiperheille ja alueen asukkaille suunnattujen
tapahtumien ja harrasteryhmien lisääminen alueella.
•Lapsiperheiden verkostoitumisen tukeminen ja
mahdollistaminen.
•Alueen asukkaiden yhteisten kohtaamispaikkojen
mahdollistaminen.
Toimivat ja riittävät lähipalvelut tarjoavana asuinalueena säilymiseen liittyviä tulevaisuuden toiveita:
•
Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen jatkossakin lähellä perheitä.
•
Terveydenhuoltopalveluiden jalkautumista alueelle.
•
Kaupallisten palveluiden kehittäminen ja tarjonnan monipuolistaminen
Ostoskeskuksen viihtyisyyden ja palveluiden kehittämiseen liittyviä tulevaisuuden toiveita:
•Kastellin ostoskeskuksen kehittäminen ja viihtyisyyden
lisääminen
Toivoisin, että asukkaat voisivat yhteistyössä kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luoda sosiaalisia ja fyysisiä tiloja ympäri Kastellia,
missä harrastaa ja olla vapaasti ilman maksuvelvoitteita (esim. puistot, kirjastot, liikuntamahdollisuudet sisällä ja ulkona).
Yhteisöllisyyttä, esimerkiksi kesällä pihakirppikset olisi mukava juttu.
Perheen yhteisiä tapahtumia tai harrasteryhmiä (partio, retkeily, pelailu), ulkona matalan kynnyksen liikuntaa, kohtaamisia, lähellä ihmisiä.
Kyläjuhlat vuosittain.
Kastellin omia tapahtumia ja riehoja.
Toivoisin, että Kastellia kehitettäisiin toimivaksi kaupunginosaksi, jossa peruspalvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla.
Hyvä lähikauppa, kampaamo ja ravintolat säilyisivät.
Olisi mahtavaa, jos Kastellin vanha ostari kehittyisi ja saataisiin sitä siistittyä.
Liikekeskukseen voisi tulla myös paljon oleskelutilaa, missä kesällä voisi istuskella ja nauttia vaikka jäätelöä.
Ideoita asuinalueella olevien julkisten tilojen hyödyntämiseen alueen asukkaiden hyväksi N=27
•Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä ideoita asuinalueella
olevien julkisten tilojen käytön kehittämiseksi asukkaiden
käyttöön.
•Avovastaukset purettiin aineistosta nouseviin teemoihin,
teemakohtaisten aineistoviittausten määrä laskettiin ja näin saatiin koottua aineistoviittausten teemakohtaiset jakaumat.
•Vastaajista 37 % toivoi asuinympäristön puistoalueiden
kehittämiseen panostamista.
•Seuraavaksi eniten tiloissa toivottiin järjestettävän monipuolista
toimintaa eri-ikäisille (18 % aineistoviittauksista).
•Muut tilojen hyödyntämistoiveet koskivat:
•
Tilojen hyödyntämistä alueen asukkaiden tapaamispaikkojen lisäämiseksi (13 % aineistoviittauksista)
•Koulujen ja muiden olemassa olevien tilojen käytön
monipuolistamista ja toiminta-aikojen laajentamista
(13 % aineistoviittauksista),
•Ulkoilu- ja ulkoliikuntamahdollisuuksien lisäämistä
(12 % aineistoviittauksista) sekä
•Alueella olevien tilojen vähäisyyttä ja käyttöasteen lisäämisen
mahdottomuutta (7 % aineistoviittauksista).
•
Teemakohtaisia nostoja avovastauksista seuraavilla dioilla.
Ideoita asuinalueella olevien julkisten tilojen hyödyntämiseen alueen asukkaiden hyväksi N=27
Ideoita puistoalueiden kehittämiseksi:
•
Värtön uimarannan alueen kehittäminen ja toimintojen monipuolistaminen.
•
Retkeilyalueiden lisääminen puistoihin ja puistoalueiden viihtyisyyden lisääminen.
Ideoita monipuolisen toiminnan järjestämiseksi eri ikäisille:
•
Lapsille leikkipuistotoimintaa.
•
Lapsiperheille suunnattua toimintaa, höntsäpelimahdollisuuksia.
•
Erilaista Pop-up-toimintaa.
•
Kulttuuritapahtumia ja –toimintaa.
Ideoita tilojen hyödyntämiseksi alueen asukkaiden tapaamispaikkoina:
•
Lapsille ja nuorille suunnattuja kohtaamispaikkoja lisää.
•
Lapsiperheiden kohtaamispaikkoja lisää.
•
Alueen asukkaiden ja lapsiperheiden kohtaamista ja verkostoitumista mahdollistavia tapahtumia,
tilaisuuksia ja toimintaa.
Värtön uimarannan alue on yksi kesän suosikkikohteista, jonne oululaiset kauempaakin saapuvat. Alue siis jo toimii "magneettina", joten kaikenlainen yhdistys- ja yritystoiminta
sekä kaupungin tarjoamat puitteet antaisivat sille vielä parempaa nostetta ja mahdollisuuden päästä viettämään ihanaa kesäpäivää matalalla kynnyksellä. Toimivat
palvelut (katukahvila, ruokarekka, jäätelökioski, ruoka-, WC-, harrasteet, istumapaikat, aidattu laituri istumapaikkoineen) takaavat myös sen, että uimarannan läheisyyteen
löydettäisiin huonommillakin keleillä.
Toivoisin, että puistojakin kehitettäisiin vielä entistä viihtyisimmäksi niin, että siellä voisi harrastaa ja retkeillä (evästellä ja kokoontua) vapaasti.
Lapsille jotain toimintaa, vaikka leikkipuistoissa tai Oulunsuun pirtillä.
Yhteisiä pallopelejä ilman tavoitteellisuutta, höntsää, pääsee lapset pelailleen.
Löytyisikö jostain tilaa, jossa järjestää ryhmäliikuntaa aikuisille ja lapsille.
Lapsille ja nuorilla vapaa ajan toimintaa, virikkeitä ja tapaamispaikkoja.
Avoin "kylätila" esim. kerran viikossa jollain teemalla.
Perhekahvilan pitomahdollisuus johonkin tilaan.
Liikekeskukseen penkkejä ja pöytiä..
Ideoita asuinalueella olevien julkisten tilojen hyödyntämiseen alueen asukkaiden hyväksi N=27
Ideoita koulujen ja muiden olemassa olevien tilojen käytön monipuolistamiseksi ja toiminta-aikojen laajentamiseksi:
•
Koulun tilojen ja piha-alueiden hyödyntäminen ilta- ja viikonloppuaikaisen kerhotoiminnan toteuttamiseen.
•
Kirjaston tilojen hyödyntäminen kerho- ja vapaa- aikatoimintaan.
•
Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen tilojen ilta-aikainen hyödyntäminen vertais- ja kerhotoiminnassa.
Ideoita ulkoilu- ja ulkoliikuntamahdollisuuksien lisäämistä:
•
Skuuttiparkin alueelle rakentaminen.
•
Retkeilymahdollisuuksia lisää alueelle.
•
Lapsille ilta-aikaan ja viikonloppuisin ohjatun toiminnan järjestäminen Värtön päiväkodin piha-alueella ja
urheilukentällä.
Kommentteja alueella olevien tilojen vähäisyyteen ja käyttöasteen lisäämisen mahdottomuuteen liittyen:
•
Liikuntasalit jo varattu.
•
Hyödynnettävien tilojen vähäisyys alueella.
Vanha Oulunsuun koulu - entistä enemmän liikuntajuttuja.
Koulun tiloja mahdollisuuksien mukaan kaikkien käyttöön tarjolle.
Koulutiloja, kirjastoa ja kerhotiloja voisi hyödyntää eri sisältöisien kerhojen pitämiseen lapsille ja nuorille. Myös liikuntatiloja muillekin kuin
joukkue-toiminnalle.
Hiihtolatu lapsille, makkaranpaistopaikkaa.
Sulkapallo/tenniskenttä.
Joen rantaan uusi uimapaikka.
Luistelukentän kunnossapitoa!
Oletan että liikuntasalit ovat jo käytettävissä.
Monitoimitalon käyttöä ei voi venyttää enempää, lähinnä palvelee urheiluseuroja, ei paikallisia asukkaita.
Tässä alueella ei paljoa julkisia tiloja ole, paitsi tuo Ranta-Kastellin tien ostari, jonka soisi kehittyvät johonkin suuntaan.
