• Ei tuloksia

Työhyvinvointi kirjaston toimintaperiaatteena

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Työhyvinvointi kirjaston toimintaperiaatteena"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Työhyvinvointi kirjaston toimintaperiaatteena

08/07

Kirjastojen työhyvinvointiryhmä pääsi viime vuonna mukaan Valtiokonttorin Strategia-Kaiku -hankkeeseen. Hankkeessa työryhmä laati oman ns. Strategia- kaiku –raportin. Raportin uudistettu versio ”Työhyvinvointi kirjaston

toimintaperiaatteena”-on nyt ilmestynyt. Työhyvinvointia käsitteistetään raportissa kirjaston ns. tietämyskertomuksena, joka koostuu osaamis- ja työhyvinvointikertomuksesta. Työryhmä toivoo raportin avaavan uusia näkökulmia ja vilkastuttavan aitoa keskustelua työhyvinvoinnin edistämisestä kirjastoissa.

Kirjastot ovat perinteisesti olleet aktiivisia toimintansa kehittämisessä.

Lähivuosina muutokset kohdistuvat sekä hallinnolliseen rakenteeseen ja toiminnan järjestämiseen uudella tavalla. Aineistoista yhä suurempi osa on elektronista, mikä vaikuttaa jokapäiväiseen työhön menetelmiin ja välineisiin.

Työssä jaksaminen muutosten pyörteissä onnistuu vain kun sitä pyritään aktiivisesti johtamisen keinoin tukemaan.

Kirjastojen tyhy-ryhmä osallistui Valtiokonttorin Strategia-Kaiku -

hankkeeseen(1) löytääkseen uusia keinoja sekä henkilökunnan että johdon tueksi työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä

Strategia-Kaiku –mallissa työhyvinvointi pyritään sitomaan kiinteästi organisaation perustehtävään.

Valtionkonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelujen työhyvinvoinnin määrittelmä kuvaa hyvin sitä mistä on kysymys:

”Työhyvinvointi syntyy töissä, töitä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointi luodaan yhdessä. Työhyvinvointi pohjaa johtamiseen, osaamiseen ja työn hallintaan sekä osallisuuteen. Se nostattaa innostusta ja yhteisöllisyyttä ja antaa puhtia matkalla kohti määritettyä ja yhteisesti ymmärrettyä tavoitetta, tuloksellisesti ja innovatiivisesti.”

Strategia-Kaikun työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma noudattaa seuraavaa

(2)

jäsennystä:

1. organisaation voimassa olevien strategisten periaatteiden kokoaminen 2. organisaation tietämyskertomusten laatiminen (osaamis- ja

työhyvinvointikertomukset)

3. kehitystrendien ja muutospaineiden analysointi 4. johtamisen haasteiden määrittäminen

5. haasteisiiin liittyvien toimenpiteiden määrittäminen 6. toimenpiteisiin liittyvien tunnuslukujen identifiointi

Työhyvinvointiraporttiin on kirjattu jo olemassa olevaa ja usein irrallista tietoa sekä käytössä olevia tunnuslukuja eli mittareita. Tavoitteena on kytkeä

työhyvinvointi johtamissuunnitelmaan ja hyödyntää muutenkin käytettäviä mittareita, kun arvioidaan hyvinvoinnin tilaa ja sen kehittämistä.

Helsingin yliopiston kirjastojen Strategia-Kaiku –raportti

Kirjastojen HYTY-ryhmä laati Valtiokonttorin hankkeessa oman ns. Strategia- kaiku –raportin. Raportin uudistettu versio ”Työhyvinvointi kirjaston

toimintaperiaatteena”-on nyt Alman Lib-Foorumilla (https://alma.helsinki.fi/doclink/110171).

Työhyvinvointia käsitteistetään raportissa kirjaston ns. tietämyskertomuksena, joka koostuu osaamis- ja työhyvinvointikertomuksesta. Teoria perustuu aineettoman pääoman-käsitteeseen, johon on kytketty myös työhyvinvointi.

· Osaamiskertomuksessa kirjastotyön eri osaamisalueet on jaoteltu kolmeen pääomaan: inhimilliseksi, suhde- ja rakennepääomaksi.

Osaamiskertomuksessa selvitetään myös mitä lisäarvoa kirjasto toiminnallaan tuottaa asiakkailleen.

· Työhyvinvointikertomus rakentuu Tyky-talon kerroksien mukaan. Sen perusajatus on, että jokainen on vastuussa oman työpaikkansa

työhyvinvoinnin edistämisestä sen lisäksi, että työhyvinvoinnin turvaaminen työnantaja velvollisuus.

Nämä kertomukset rakennetaan myönteistä työilmapiiriä luovaksi, koska meidän toimintaa ohjaavat paljon mielikuvat ja tulevaisuuden odotukset.

Kertomukset yhteiseksi käyttövoimaksi

Kertomuksia oli vaikea kirjoittaa, emme ole sellaiseen tottuneet. Näiden kertomusten rikastamiseksi ja parantamiseksi yhteiseksi käyttövoimaksemme toivomme kirjastolaisilta apua.

Kirjastojen yhteinen HYTYryhmä toivoo, että raportti (Alma: LibFoorum työhyvinvointi-ikkuna) avaa uusia näkökulmia ja vilkastuttaa aitoa keskustelua työhyvinvoinnin edistämisestä kirjastoissa.

· Verkkarissa aiheesta aiemmin kirjoitettua:

Työhyvinvointi muutoksessa (07b/06)

(3)

Sirkku Liukkonen koulutussuunnittelija kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö sirkku.liukkonen[at]helsinki.fi puh. 191 22250 Heli Myllys kirjastonjohtaja Kaiku-koordinaattori Viikin tiedekirjasto heli.myllys[at]helsinki.fi puh. 191 58029 (1) Strategia-Kaiku –mallissa työhyvinvointi kytketään organisaation

perustehtävään ja arvonluomiseen. Strategia-Kaiku –mallia on kehitetty pilottihankkeessa viittä eri hallinnonalaa edustavan valtionorganisaation kanssa vuosina 2006-2007. Konsulttina toimi professori Guy Ahonen

Hankenista. Mukana oli Helsingin yliopiston kirjastoryhmä, jonka viisi jäsentä kuuluvat myös kirjastojen työhyvinvointiryhmä HYTYyn. Ryhmässämme olivat Sirkku Liukkonen, Heli Myllys, Pirkko Mäkelä-Pusa, Ainoleena Nagy, Eeva Palje ja Kaija Sipilä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimustuloksissa työhyvinvointi hahmottui yk- silöllisenä, kokonaisvaltaisesti koettuna hyvinvoinnin tilana. Työhyvinvoinnin tilan muodostavat jatkuvasti liikkeessä

Manka (2006) toi mallissaan esiin viisi työhyvinvoinnin muodostavaa elementtiä. Mankan mukaan työhyvinvointi koostuu organisaatiosta, esimiestyöstä, työn

(Taulukko 3.) Paljon stressiä kokevat samoin kuin työn keskeytysten ja kiireen rasittamat naisyrittäjät olivat käyttäneet ELY­kes­. kuksen konsultaatiopalveluita

– sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin. – resursseihin, joita

Dia- konia-ammattikorkeakoulu, Asioimistulkkauksen koulutus, tulkki (AMK). Opinnäytetyö on suunnattu tulkkausalan opiskelijoille ja asioimistulkeille. Opinnäy- tetyön tarkoituksena

He kuvaavat työhyvinvointia myös kaaviossa, jonka mukaan työhyvinvointi on psykologista pääomaa, ja johon vaikuttavat sekä organisaation rakennepääoma että

(Soini ym. 2008, 245.) Siksi mekin lähdimme lähestymään hyvinvointia omassa tutkielmassamme myös niiden tekijöiden kautta, jotka lisäävät luokanopettajien työhyvinvoinnin

(opettaja 4.) Liikunnan koetaan vaikut- tavan hyvin positiivisesti ja kokonaisvaltaisesti mielenvireyteen, jota myös eräs luokanopettaja kuvaa seuraavalla tavalla: Kyllä siis