Perämereen laskevia vesistöjä – menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen.

Perämereen laskevia vesistöjä – menetelmien

kehittäminen ja ekologinen

kunnostaminen.

Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

1.6.2018

Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue

§ Hankeaika: 1.7.2015 - 31.8.2018

§ Päähakija: Länsstyrelsen i Norrbottens Län

§ Suomalainen koordinoivapartneri: Lapin ELY-keskus

§ Yhteistyökumppanit:

- Luonnonvarakeskus (LUKE)

- Geologian tutkimuskeskus (GTK)

- Sveriges Geologiska Undersökning (SGU)

2

3

Happamat sulfaattimaat Pohjois-Perämeren rannikkoalueella

§

GTK ja SGU tekevät rajojen ylittävää yhteistyötä ja laativat yhteisen yleiskartan, jossa ilmenee missä happamat sulfaattimaat esiintyvät Pohjois-Perämeren rannikkoalueilla.

§

Suorittavat täsmentäviä kartoituksia HS-maiden esiintymisestä

priorisoiduilla valuma-alueilla (Simojoki Suomessa, Alterälven, Alån ja Rosån Ruotsissa).

§

Sovitetaan yhteen GTK:n ja SGU:n työmenetelmät ja HS-maiden luokitukset.

§

Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään tiedotusmateriaalin laatimiseen, esim. miten happamia sulfaattimaita luokitellaan, missä niitä esiintyy, niiden ympäristövaikutuksia ja millä toimenpiteillä niiden

ympäristöhaittoja voidaan vähentää.

4

Kuivatusojien kontrolloitu valunta

§

Veden sähkönjohtokykykartoitus kuivatusojissa (maatalous)

Norrbottenin rannikkoalueella.

– Happamien sulfaattimaiden alueella veden sähkönjohtokyky on usein huomattavasti kohonnut

§

Säätösalaojituskokeilu

5

Siian telemetriatutkimukset Alterälvenillä

6

Telemetriatutkimuksella selvitettävät kysymykset

7

§ Siian vaellusesteet! onko niitä vesistössä?

§ Missä siiat kutevat / kutualuevalinnat?

syvyys, pohjanlaatu, virran nopeus jne.

§ Kuinka pitkään kalat viipyvät joessa?

§ Kalojen vaelluskäyttäytyminen è eroja

sukupuolten välillä?

Komposiitti-kalatie (Composite Service ^{Europe AB)}

§ Kaksoisrakenne

– komposiitti-uretaani-komposiitti

§ Muotoiltavuus

– pohjanmuoto, säädettävät aukot, helposti muunneltavissa.

§ ^Moduulit

^{max.6 m}

^.

– Moduuli-järjestelmä lisää joustavuutta.

8

Elinympäristömallinnus ja kunnostukset

Maastomittaukset

Uoman topografia

Virtausmallinnus

Habitaattivaatimukset

JoenominaisuudeterivirtaamillaJoenominaisuudeterivirtaamillaKalanolinpaikkavaatimuksetKalanolinpaikkavaatimukset

Arvotetaan kohdekosken elinympäristö

’lohen poikasten silmin’ (habitaattivaatimukset) Kunnostus

’Ennen’

’Jälkeen’

Elinympäristönhyvyys

Kunnostusvaikutus elinympäristössä

Esimerkiksi 0+ lohenpoikaset

Vertailu

1.6.2018 10

Saukkokoski Mötyskoski

Elinympäristömallinnukset Simojoella

Lohenpoikastiheyksiltään parhaimpia Simojoen koskia ei kunnostuksia

Lohenpoikastiheydet pieniä, kutu- ja

poikasaluekunnostuksia

1.6.2018 11

Saukkokoski Mötyskoski

Elinympäristömallinnukset Simojoella

’Hyvä lohikoski’ ’Heikko lohikoski’

Mallinnus Mallinnus

Kunnostus

Mallinnus Vertailu

Mallinnus

Vertailu

’Ennen’ vs ’Jälkeen’ vs ’Hyvä lohikoski’

Kunnostuksen tuloksellisuus

SIMOJOKI

§ Pituus 193 km

§ Putouskorkeus 176 m

§ Keskivirtaama (MQ) 40 m³

§ Keskiylivirtaama (MHQ) 427 m³

§ Keskialivirtaama (MNQ) 6 m³

§ Valuma-alue 3 160 km²

§ Järvisyys 5,66 %

§ Virta-alueiden pinta-ala 277 ha

§ Kudulle nousevia lohia 1000- 5000 kpl/a

§ Lohen vaelluspoikasia 20 000-40 000 kpl/a

§

Simojoen ylä- ja alaosa on luokiteltu vuonna 2013 erinomaiseen ekologiseen tilaan. Luokittelussa käytetty mm.

päällyslevästön, pohjaeläimistön ja kalaston tilaa. Joen yläosan

ravinnepitoisuudet vastaavat erinomaista ja alaosan hyvää tilaluokkaa.(J. Ylikörkkö 2014)

§

Simojoki on yksi harvoja rakentamattomia keskisuuria jokivesistöjä Suomessa.

§

Simojoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla.

§

Natura 2000 (SCI)

(Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit) (Luontodirektiivin liitteen II lajit)

Kirjojokikorento, jokihelmisimpukka

§

Simojoki on Tornion- ja Kiiminkijoen lisäksi Suomen ainoita Perämereen laskevia jokivesistöjä, jossa lohi luontaisesti lisääntyy.

12

Simojoen pääuoman kalataloudellinen kunnostustarve aiheutuu uiton tarpeisiin tehdyistä koskien perkauksista, joita on tehty mm. 1946-1948 ja 1952-1956.

Perkaukset aiheuttivat suurta kalataloudellista vahinkoa Simojoen kalakannoille

Simojoen pääuoman kunnostustarpeen syy

Simojoen pääuomassa tehdyt toimenpiteet

– Lähes kaikkia Simojoen koskia ja sen sivujokia on perattu 1955-56.

– Perkaukset ovat olleet voimakkaimpia joen alaosalla, noin 50 km jokisuulta ylävirtaan.

– Simojoen uittosääntö kumottiin vuonna 1976

§

Vesihallitus velvoitettiin suorittamaan tarpeelliset kunnostustyöt.

§

Kunnostukset tehtiin pääosin vuosina 1976 – 1977

§

1970-luvun kunnostuksissa tuli huomioida kriisiajan uittomahdollisuus

– Simojoen ja siihen laskevien jokien kalataloudellinen

kunnostussuunnitelma (1997) hyväksyttiin vuonna 1999 Pohjois- Suomen vesioikeudessa (vesiylioikeuden luvan).

– Simojoen LIFE-Luonto – hankkeessa (2002 – 2007) kunnostuksia yhteensä 155 ha.

– Simojärveen laskeviin jokiin tehtiin Lapin ELY-keskuksen toimesta erillinen kalataloudellinen kunnostus vuonna 2012.

Simojoki – Life 2002 - 2006

Simojoen lohen lisääntymis- ja pienpoikasalueitten kunnostukset 2015-2018

§

Kunnostuskohteiden alustava kartoitus – Mitä tietoa kohteelta on!

§

^Valokuvia

§

Kartoituksia

§

Selvityksiä

§

^Seurantoja

§

Suunnitelmia

16 1.6.2018

- Kartoitukset heinä-elokuussa 2015

-

Yhteensä noin 12 000 m, josta sukeltamalla noin 4800m

-

Simojoen virta-alueiden- arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 8/2015

-

Päivitetty suunnitelma lupavirastoon 10/2015 è lupa 5/2016

17 1.6.2018

Kunnostetut kosket 2016-2017

§ ^Saarikoski

§ ^Mötyskoski

§ ^Kalmakoski

§ Kalliokoski

§ Tammakoski-Soikonkari- Lappalaisenkoski-

Maitokallionvirta-Mikkolankari

§ Kattilakoski-Harskukoski- Kuolemankoski

18

Simojoen kunnostus 2016-2017

19

20

MÖTYSKOSKI 2016

21

Pienpoikasalueen kunnostusta Mötyskoskella 2016.

22

23

24

Mötyskoski 2017

25

LUKE:n seurannat

§ Simojoella viime kesänä tehdyt koskikunnostukset näyttävät myös

onnistuneen mainiosti, poikasia oli käsitellyillä

alueilla todella hyvin. Sama todettiin myös joillakin tänä kesänä kunnostetuilla

kohteilla, poikaset olivat ottaneet alueet omakseen heti kaivinkoneen poistuttua paikalta.

26 0

5 10 15 20 25 30 35 40 45

1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016

0+ vanhemmat

yksilöä/100m² Eisähkökalastusta

Simojoen kunnostus 2016-2017

§

Kutu- ja poikasalueita kunnostettiin noin 11.6 ha (35 ha) kohde virta-alueitten kokonaispinta-ala 58 ha

§

Kutusora (20-100 mm Ø) – 1 721 t.

§

Poikaskivi (100-200 mm Ø) – 370 t.

§

Poikaskivi (200-500 mm Ø) – 200 t.

§

Joesta seulottu kiviaines – 3 450 t.

§

Kunnostettiin mökkiteitä noin 2 100 m.

(mursketta 550 t maa-ainesta 195 t)

27

28

Hankkeen tiedotusta:

Kylätilaisuudet

Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat Radio Perämeri, Lapin radio Pohjois-Suomen uutiset

Tornionjoen vesiparlamentti Lohirannan lohiseminaari Kotisivut

Mikko ”Peltsi” Peltolan Youtube kanava (Simojoki)

Hankebudjetti

§ 2 083 727 €

§ ^Ruotsi 1 147 925 €

– Länsstyrelsen 941 800 – SGU 206 125

§ ^{Suomi 935 802 €}

– ELY 484 700 – LUKE 262 146 – GTK 188 956

29

Rahoitus Suomi

§

INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) – 608 271 € (65 %)

30

§

Lapin Liitto

– 187 160 € (20 %)

§

^ELY-keskus

– 72 705 € (mmm 70 000 €)

§

^LUKE

– 39 322 €

§

^GTK

– 28 344 €

Rahoitus Ruotsi

§

INTERREG Pohjoinen (EU-rahoitus) – 631 369 € (55 %)

§

Länsstyrelsen (Hav) – 423 810 €

§

^SGU

– 92 756 €

Tulevaisuuden haasteet!

§ Maan käyttö valuma-alueella lisääntyy!

– uusia ojia

(kunnostusojitus)

– uusia turvetuotantoalueita – Suhangon kaivoshanke!

§ Ilmaston muutos – sadanta kasvaa

– hyvä / huono?

§ Kalastuksen sääntely – varmistettava riittävä

kutukanta

§ Kalataudit – Kalakuolemat – M-74

31

32

KIITOS

Kuva: Suomen Maastokuvaus Mika Viitanen