ajankohtaista
Gerontologia 2/2017 152
Kuulumisia Turun Gerontologia 2017 -kongressista
Gerontologia 2017 -kongres- si, gerontologian päivät, jär- jestettiin yhdeksännen kerran Turussa 7.-9.6.2017. Kong- res sin järjestäjinä toimivat Kas vun ja Vanhenemisen tut kijat ry, Societas Ge ron- to logica Fennica ry, Suomen Geriatrit ry, Suomen Muisti- asian tuntijat ry, Suomen Psykogeriatrinen yhdistys ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Kongressin tavoittee- na oli saattaa ikääntyneiden asioista kiinnostuneet alan ammattilaiset ja tutkijat esit- tämään kysymyksiä ja vas- tauksia ja vaihtamaan kuulu- misia ikääntymiseen liittyvistä asioista. Päivillä esiteltiin vii- meisintä kansallista tutkimus- ta, kehittämishankkeita ja uu- sia innovaatioita. Kongressin ohjelma oli monitieteinen ja se tarjosi tuoreita näkökulmia gerontologian ja geriatrian tutkimukseen ja käytäntöön, sekä ajatuksia ja ideoita kai- kille kansalaisille, meille jotka elämme usean sukupolven yh- teiskunnassa.
Kongressin yleisteema oli ”Vanhuus 100-vuotiaassa Suomessa”. Teemavalinnalla halusimme korostaa suoma-
laisen yhteiskunnan saavutuk- sia, jotka ovat koituneet ikään tymisen eduksi ja hy- vinvoinnin lisääntymiseksi.
Kongressin pääteemat koh- distuvat ajankohtaisiin kysy- myksiin: Megatrendit hyvään vanhuuteen, Vanhuuteen va- rautuminen, Asuminen ja eli- nympäristöt vanhuudessa ja Muuttuva vanhuus.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen pohdiskeli avajaisissa keskeisiä, ajankoh- taisia teemoja: vanhuus, tule- vaisuus ja sosiaali- ja ter- vey denhuollon integraatio.
Mitä tämä muutos merkit- see tutkijoille, kouluttajille ja eri alojen ammattilaisille?
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen toi esiin huolen ikääntyneiden ihmisten pelosta. Siitä, kuka pitää huolen, kun tulee ter- veys- ja muita pulmia. Tämän pelon poistamiseksi dekaani Huovinen pyysi kongressin osallistujia erityisesti työs- kentelemään, korostaen hy- vää ammattitaitoa ja yhteis- työn merkitystä.
Päivien aikana kuulimme sekä kansainvälisiä että koti- maisia huippuasiantuntijoita eri tieteen aloilta kahdeksas- sa keynote -puheenvuorossa.
Professori Chris Gastmansin puheenvuoro nosti esiin eet- tiset kysymykset, arvokkuu-
den ikääntyessä ja hoitoetii- kan käsitteistöä. Hänen tutki- muksensa ovat kohdistuneet terveydenhuollon arvoperus- taan, muistisairaiden hoidos- sa esiintyviin eettisiin kysy- myksiin ja Suomessakin tällä hetkellä ajankohtaiseen aihee- seen, eutanasiaan. Belgiassa eutanasia on lainsäädännölli- sesti ollut mahdollinen jo 15 vuotta. Professori Marja Jylhä osoitti puheenvuorossaan, että elämänkulussa ja sen eri vai- heissa on erilaisia ikääntymi- seen liittyviä muutoksia, mut- ta kyse on kuitenkin yksilön elämään kuuluvista vaiheista.
Ikääntyvän väestön määrän li- sääntyminen on ollut tiedossa pitkään, mutta Jylhän esityk- sessä tuli esiin havainnollises- ti ikääntyvien absoluuttisen ja suhteellisen määrän tarkas- telujen merkitykselliset erot.
Lisäksi hänen tutkimuksis- saan on osoitettu, että jokai- nen vuosi lisää väestössä tuo lisää palvelutarvetta määrän kasvaessa.
Torstaina neuvotteleva vir kamies Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministe- riöstä kertoi päivityksen so- siaali- ja terveydenhuollon uudistuksen taustoista ja val- mistelutyöstä sekä poliitti- sesta työskentelystä muutok- sen toteuttamiseksi. Puheessa luotiin myös katsaus ns. van-
Gerontologia 2/2017 153
huspalvelulain toteutumiseen ja kotihoidon peittävyyteen.
Tässä todettiin, että määrä on pysynyt suhteellisesti sama- na, mutta tarpeiden lisään- tyminen on ollut absoluut- tisen määrän osalta kiihtyvä.
Dosentti, erikoislääkäri Jan Sundell esitti tuloksia ikään- tyvän lihasvoimaharjoittelun hyödyistä sekä hyväksi havai- tun lihasvoimaharjoitteluoh- jelman ikääntyville. Vauhdikas esitys viestitti selkeästi, että li- hasvoimaharjoittelun terveys- hyödyt eivät ole yleisesti tie- dossa. Ikääntyneen henkilön lihasvoimaharjoittelu on hyvä keino estää lihasmassan katoa ja toimintakyvyn alenemista.
Torstaina iltapäivällä pro- fessori Finbarr Martin pu- hui ikääntyvien henkilöiden hauraudesta, haavoittuvuu- desta ja gerasteniasta. Hän osoitti, että kaikki ikäänty- vät eivät suinkaan ole haurai- ta, mutta hauraus-raihnai suu- den tunnistaminen on oleel- lisen tärkeää. Tämän on to- dettu ennakoivan hoitotulok- sia. Gerastenian tunnistami- nen on keskeinen yksilön ja myös organisaation tulosten kannalta. Professori Hasse Karlsson luonnehti depres- sion kansanterveydellisiä vai- kutuksia ja suojaavia tekijöi- tä. Vaikka hänen tutkimuk- sensa tällä hetkellä kohdistuu elämänkaaren toiseen päähän, kuvasi hän puheessaan myös sitä, miten depressio myös ikääntyvän yksilön elimistössä toimii ja miksi depressiota tu- lisi tarkastella systeemisairau-
tena. Nykykäsityksen mukaan depression näet on riskitekijä monelle muulle sairaudelle.
Perjantaina professori Tho mas Scharf kuvasi kong-
ressivieraille sosiaalisen kans- sakäymisen ja ympäristön mer kitystä ikääntyvälle ihmi- selle. Eristyneisyys ja yksinäi- syys ovat yleistyneet ikäänty- vän väestön keskuudessa. Hän peräänkuulutti politiikkaa ja tavoitteiden asettamista, sekä tahtoa tehdä työtä tavoittei- den suuntaisesti. Erityisesti tulee kehittää ympäristön erilaisia rakenteita siten, että ne mahdollistavat yksilöiden aktiivisuuden ja osallisuu- den. Professori Teppo Kröger esitti puheenvuorossa poh- joismaisen vertailevan tutki- muksen tuloksia hoiva- ja hoi totyön tekijöiden olosuh- teista. Suomalaisessa hoito- työssä toimivat olivat poh- tineet työuran vaihtoa mui- ta useammin ja myös hoito- työssä toimivien lukumäärät olivat tutkimusten mukaan muita Pohjoismaita alhaisem- mat. Alan houkuttelevuuden edistämiseksi tarvitaan todel- la työtä, sillä tarpeita ikäänty- vällä väestöllä tulee riittämään.
Perjantai-päivän paneeli keskustelutti sekä panelis teja että kongressivieraita. Mo de- raattorina toimi varmaan, luo- tettavaan tapaansa tutkimus- professori, ylilääkäri Harriet- Finne-Soveri. Paneelin jäsenet olivat professori Kaisu Pitkälä, Turun piispa Kaarlo Kalliala, euro parlamentaarikko Sirpa Pie ti käinen ja osastonhoitaja
Mira Pajunen. Paneelin aihe- piirinä oli kongressin teema, vanhuus 100-vuotiaassa Suo- messa. Keskustelussa tarkas- teltiin sitä, saako 100-vuo- tiaassa Suomessa olla vanha?
Mitä on erilaisuus vanhuu- des sa 100-vuotiaassa Suo- mes sa? Kuuluuko vanhan ih- misen ääni 100-vuotiaassa Suomessa?
Kongressiin osallistui noin 450 vierasta. Monialainen oh- jelma oli rakennettu perinteen mukaan siten, että kiinnosta- vaa kuultavaa ja pohdittavaa löytyi kaikille: hoitotyön am- mattilaisille, lääkäreille, ravit- semusterapeuteille, puhetera- peuteille, psykologeille, fysio- terapeuteille, toimintatera- peuteille, sosiaalityöntekijöille, liikuntatieteilijöille, apteekki- ja farmasian alan ammattilai- sille, kulttuurityöntekijöille, päättäjille, johtajille, kehittä- jille, kouluttajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Ohjelmassa oli 28 sessioita, samanaikaisesti seitsemässä rinnakkaisessa sa- lissa, ja neljässä eri ajankoh- dassa kolmen päivän aika- na. Suullisia esityksiä oli 112.
Esityksiä oli mm. muuttuvas- ta vanhuudesta, ikääntyneen toimintakyvystä, vanhuuden epidemiologiasta, taiteesta ja kulttuurista, yhteisöllisyydestä ja elinympäristöistä, palvelu- järjestelmästä, ikääntyneiden palveluihin ja hoitoon koh- distuvista kansallisista kehit- tämishankkeista ja kärkihank- keista, digitaalisista palveluis- ta, palliatiivisesta hoidosta, terveysalan koulutuksesta.
Gerontologia 2/2017 154
Posterinäyttely toteutet- tiin kolmen päivän aikana, ja esillä oli noin 50 tutkimus- ja kehittämishanketta. Parhaan posterin palkinto matkasi Tampereelle Jutta Pulkille ja työryhmälle. Kongressissa oli lisäksi yli 20 näytteille asetta- jaa. Iloinen puheensorina ja kiinnostuneet vieraat selvitte- livät uusia tuotteita ja järjestö- jen toimintaa näyttelyalueella.
Gerontologian päivien pää- töksessä kuultiin ”Runollist pohrintaa ikääntymisest”
He li Laaksosen runojen ja ju tustelun muodossa. Milla Saa janaho toivotti tervetul-
leeksi seuraavaan kongressiin Jyväskylään 10.–12.6.2020 (alustava ajankohta).
Olemme iloisia, että saim- me vieraaksemme eri alo- jen edustajia, ikääntyneiden asioista kiinnostuneita ihmisiä kongressivieraiksi. Haluamme kiittää kaikkia kongressivie- raita, ohjelmaan osallistunei- ta puhujia ja puheenjohta- jia, näyttelyyn osallistuneita yhteistyökumppa neita, näyt- teille asettajia, ja kaikkia jär- jestelyihin osallistuneita taho- ja. Katso kongressin kuvagal- leriaa Gerontologia 2017 -ta- pahtuman sivulta.
http://gerontologia2017.fi/
gallery/gerontologia-2017- kuvagalleria/. Sivut toimivat vielä jonkin aikaa kongressin päätyttyä.
Iloisiin tapaamisiin ja ke- sän toivotuksiin! Turku kiittää ja hiljenee!
Riitta Suhonen, professori Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Minna Stolt, yliopisto-opettaja Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos Järjestelytoimikunnan sihteeri
Kuvat © Markus Lahtinen
