6 KUNTOUTUS 44 I 1 I 2021
parhaillaan vireillä olevat Kuntoutuksen uu- distamiskomitean ehdotukset vuodelta 2017 kuulostavat sen vuoksi tutuilta. Ajassa ta- pahtunutta edistystä kuvaa se, että entisten painotusten oheen on tuotu entistä vaati- vampia tavoitteita.
Menneet vuodet vakuuttavat, että KUT- KEa tarvitaan. Sen nykyinen kokoonpano, jossa ovat edustettuina käytännön työn- tekijät, tutkijat, ammattikorkeakoulut, yli- opistot ja KELA, on perusta vaikuttami- selle, uusille sosiaalisille innovaatioille ja niiden soveltamiselle sekä koulutukselle.
Sillä on käytössään toimikunnat kuntou- tuksen erityispätevyyttä, tiedettä, koulu- tusta, ammatillista ja mielenterveyskuntou- tusta sekä viestintää varten. Sillä on myös kansainvälinen yhteistyökumppani EFRR (European Forum for Research in Rehabi- litation). Kansainvälisesti katsoen KUTKE on ainulaatuinen yhdistys, muissa maissa ei ole vastaavia kansallisia kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen organisaatioita.
KUTKE on ollut kykenevä muutokseen tarpeen vaatiessa. Yhdistyksen rakentumi- nen nykyisen kaltaiseksi on hidas tapahtuma ja tarvitsee selkeän vision ja ennen muuta luottamusta. Onnistumisen takeena ovat hy- vät yhteistyökumppanit menneiden vuosien varrelta.
Lokakuisena iltana vuonna 2020 kokoon- nuimme Invalidiliiton tiloissa kolmen hen- gen voimin, aiheena ainutlaatuinen katsaus kuntoutuksen kehittämisen vaiheisiin ja kun- toutuksen uuteen tulemiseen sote-muutok- siin valmistauduttaessa. Juhani Wikström, joka on aiemmin kahdesti ollut vastuussa Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdis- tys KUTKE ry:n puheenjohtajan tehtävästä, oli KUTKEn nykyisen puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajan haastateltavana.
Juhani Wikström, KUTKEn toiminnalle luotiin pohja 1980-luvulla.
Miten tuota aikakautta voisi kuvailla suhteessa nykyhetkeen, kuntoutuksen näkökulmasta?
Maahamme saatiin 1980-luvulla uudet lait, jotka olivat edistyksellisiä ja muuttivat kun- toutujien asemaa ja palveluita. Tuona ajan- kohtana kuntoutuksen arvot olivat lähes samat kuin 2020-luvulla. Niitä olivat työn- tekijöiden asiakaslähtöinen, moniammatilli- nen ja yhteisöllinen työote. Ihminen haluttiin nähdä subjektina, ei objektina, toimenpiteet haluttiin suunnitella usean ammattilaisen yhteistyönä, ja ympäristön fyysinen ja hen- kinen esteettömyys alkoi kiinnostaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM)
KUTKEa TarviTaan myös soTE-ajassa
ErikoisartikkElit sUsanna mElKas siniKKa HiEKKala
Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n
aiemman puheenjohtajan Juhani Wikströmin haastattelu
KUNTOUTUS 44 I 1 I 2021 7 Tehtiin siis toiminnan muutos, joka näkyi myös nimenmuutoksena?
Uudessa tilanteessa oli luontevaa katsoa SLKY:n toimintaa entistä laajemmasta nä- kökulmasta. Yksimielisesti päätettiin avata yhdistys kaikille kuntoutuksen ammattilai- sille riippumatta siitä, missä organisaatiossa toimi. Mukaan saatiin niin julkisen kuin yk- sityisen sektorin toimijat, niin kuntouttajat kuin tutkijat. Kuntoutussäätiön tutkijoiden mukaan tulo oli ratkaiseva uuden yhteistyön kannalta. Vuonna 2012 SLKY:n nimeksi tuli Kuntoutuksen tutkimuksen ja kehittämisen yhdistys ry eli KUTKE. Näin saatiin käyn- nistettyä yhteistyö ja välitön vuorovaikutus kuntouttajien ja tutkijoiden kesken.
KUTKE sai heti kannatusta, sillä laa- ja-alaiselle verkostolle oli selvästi sosiaalinen tilaus. Siitä muodostui odotusten mukaises- ti avoin ja vapaa foorumi asioiden yhdessä pohtimiseen, tavoitteiden asettamiseen ja vaikuttamiseen. Sen avulle kyettiin rakenta- maan nopeasti ja tehokkaasti verkostoja eri hallinnonalojen ja asiantuntijoiden välille.
Yhdistyksen perustaminen laajensi näkökul- maa, nosti esille asioita, joita voitiin yhdessä edistää, lisäsi vaikuttavuutta, kohensi koulu- tuksen tasoa ja yhdisti tutkijat ja käytännön työntekijät uusien toimintamallien edistämi- seksi. Laajentunut toimintamuoto mahdol- listi säännölliset kuntouttajien ja tutkijoi- den koulutukset sekä yhdessä että erikseen.
Tutkijoiden avulla ammattilaisille järjestetyt tieteelliset tapaamiset toimivat myös hyvänä koulutuspohjana kansainvälisiin tieteellisiin tapahtumiin.
Uusi aika on tuonut uusia haasteita en- tisten lisäksi. STM:n vuoden 2017 Kun- toutuksen uudistamiskomitean ehdotukset ovat myös KUTKEn asialistalla. Kuntoutus on tärkeässä roolissa, kun sosiaali- ja ter- veydenhuollossa tavoitellaan kustannuste- hokkaampaa yhteistyötä ja vaikuttavampia toimenpiteitä ihmisten arjessa pärjäämisen helpottamiseksi. Kuntoutuksen lainsäädäntö ja sen mukaisesti toteutetut käytännöt ovat Suomessa olleet aina myös kansainvälises- ti vertailtuna korkeatasoista, mikä sekin on hyvä kannustin uusille sosiaalisille innovaa- tioille.
KUTKEn nimi oli alussa Suomen lää- kinnällisen kuntoutuksen yhdistys ry (SLKY). Mikä on tämän tausta?
Luonnollinen selitys alkuperäiselle nimelle oli se, että perustajat olivat keskussairaaloi- den kuntoutustutkimusyksiköiden ylilääkärit ja kuntoutussihteerit. Lähtölaukaus oli vuo- den 1984 VALTAVA-uudistus, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuksen palveluita ohjailtiin tulevaan. Vuonna 1987 perustettu yhdistys oli tarkoitettu julkisen terveyden- huollon ammattilaisille. Näin saatiin kui- tenkin aikaan valtakunnallinen forum tuke- maan paikallista virkatyötä.
Kuntoutustutkimusyksiköiden omat re- surssit olivat niukat ja uusien lakien edel- lyttämät haasteet puolestaan valtavat. So- siaalihallitukselta siirretyillä resursseilla oli samalla käynnistettävä koko maan laajuinen terveydenhuollon henkilöstön koulutus kun- toutuksen integroimiseksi osaksi eri alojen ja yksiköiden normaalia toimintaa. Asiat etenivät vauhdilla, ja alettiin kaivata epä- muodollista ja vapaata foorumia yhteyksien solmimiseen ja innovaatioiden yhteensovit- tamiseen.
Vaikka SLKY ry oli toimiva, se ei palvel- lut riittävän hyvin uudistuksen tarkoittamaa monialaista yhteistyötä. Uudet sosiaaliset innovaatiot vaativat lisää osaajia, jotta mo- niammatilliset, asiakaslähtöiset, yksilön tar- peet paremmin huomioivat ja vaikuttavam- mat palvelut toteutuisivat. Tavoitteena oli, että toimintamallit myös leviäisivät aktiivi- siksi käytännön työotteiksi. Kuntoutumis- prosessista haluttiin silta julkisesta tervey- denhuollosta kohti ympäröivää yhteiskuntaa ja sen muita palveluita. Näin hoito- ja kun- toutusprosessit saataisiin jatkumaan tarpeen mukaan sosiaalitoimessa, vakuutusjärjestel- mässä, työelämässä, oppilaitoksissa ja nor- maalissa arjessa. Onnistuminen edellytti eri aloilla toimivien ammattilaisten saamista saman pöydän ympärille. Samaan aikaan myös kuntoutuksen tutkijat kokivat voi- mattomuutta ja yksin jäämistä ja haaveili- vat omasta yhdistyksestä asiansa edistämi- seksi.
8 KUNTOUTUS 44 I 1 I 2021
Millaista yhteistyötä on tehty STM:n kanssa, ja mikä rooli on ollut Kuntou- tussäätiöllä?
STM:n ja aikanaan Kuntoutusasiain neuvot- telukunnan selonteot ovat olleet aina KUT- KEn asialistalla ja niihin on reagoitu ja vai- kutettu pitämällä yhteyttä asioista vastaaviin virkamiehiin. Kuntoutusasiain neuvottelu- kunta oli merkittävä tuki ja turva, mutta sen toimeksianto on sittemmin päättynyt. Se ei ole este yhteydenpitoon, sillä ministeriössä on edelleen kuntoutusasioista vastaava vir- kamies.
Kuntoutuksen tutkimuksen kannalta merkittävää oli neuvottelukunnan tutkimus- jaoston työskentely vuosina 2000–2003, jol- loin KUTKE oli edustettuna useassa roolissa.
Vuoden 2003 raportin valmisti Kuntoutus- säätiö STM:n tilauksesta. Näin KUTKEn työ vahvistui myös kuntoutuksen tutkimuk- sen yhdistyksenä. STM:n tutkimus- ja ke- hittämisjohtajan aloitteesta KUTKEn yksi tavoitelluimmista toiveista toteutui Suo- men Akatemian päättäessä tukea kuntoutuk- sen tutkimusta. Päätös muutti kuntoutuk- sen tutkimuksen asenneilmastoa kertahei- tolla muidenkin rahastojen osoittaessa tu- kea kuntoutuksen tieteellistä tutkimusta koh- taan.
Kuntoutussäätiöllä on ollut uraauurtava rooli suomalaisen kuntoutuksen tutkijana ja kouluttajana. Säätiön tutkijoiden aktiivisella panoksella KUTKEen perustettiin tieteellinen toimikunta ja säännölliset monitieteiset tut- kijaseminaarit käynnistettiin. KUTKE pystyi näin vastaamaan STM:n vaateisiin kuntou- tuksen tutkimuksen edistämiseksi. Kuntou- tuksen tutkimus on tuonut merkittävästi lisäarvoa arvioitaessa terveydenhuollon vaikuttavuutta, kun tavoitteena on ihmis- ten paluu sairastamisen tai vammautumisen jälkeen arkeen työ- ja toimintakykyisenä ja itsenäisesti pärjäävänä kansalaisena. KUT- KEn tavoite on jatkossakin olla ministeriön arvostama kuntoutuksen asiantuntija, jonka kannanottoja kuunnellaan palveluita kehi- tettäessä.
Miten KELA oli mukana KUTKEn alku- taipaleella?
KELA on ollut perinteisesti sekä kuntout- taja että kuntoutuksen tutkimuksen tien- näyttäjä. KUTKEn valitsema toimintamalli juontaa yhteistyöhön Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja erityisesti sen Turussa sijainneen Kuntoutustutkimuskeskuksen kanssa. Laitos järjesti 1980- ja 90-luvuilla kuntoutustutki- musyksiköille mittavat koulutukset ja ohjasi keskussairaalat kansainväliseen yhteistyö- hön. Kouluttamisen ohella KUTKElle avau- tuivat ovet European Forum for Research in Rehabilitation (EFRR) -järjestöön. Turun kuntoutustutkimuskeskuksen johtaja Veikko Kallio oli tämän moniammatillisen ja moni- tieteisen organisaation perustajajäsen. EFRR oli perustettu vuonna 1983. Perusteltua on todeta, että KUTKEn valitsemat kehittämisen ja tutkimuksen roolit sekä kansainvälinen toiminta ovat perintöä edellä mainitusta yh- teistyöstä. Se loi perustan, jolta KUTKE nyt ponnistaa.
Miten KUTKEn kansainvälinen yhteistyö lähti käyntiin?
Suomi oli perustamassa EFRR:ää, ja KUTKEn yhteistyö EFRR:n kanssa sai alkunsa vuon- na 1988 Rotterdamissa. Yhdistyksellämme on ollut kahdesti EFRR:n puheenjohtajuus ja sen hallituksessa on aina ollut edustajamme.
EFRR edustaa maailmalla ainutkertaista mo- niammatillista ja monitieteistä tutkijoiden ja kuntouttajien yhteisöä. KUTKEn aloitteesta EFRR:llä on oma julkaisunsa IJRR – Inter- national Journal for Rehabilitation Reseach, joka on maailmanlaajuinen ja myös moni- tieteinen lehti. Sen päätoimittajana ja toimi- tuskunnassa on ollut ja on KUTKEn edustaja.
KUTKE on hoitanut kansainvälisen roolinsa niin hyvin, että EFRR:n kotipaikaksi tuli or- ganisaation sääntöjä uudistettaessa Suomi.
KUTKElla oli iso rooli sääntöjen uudistami- sessa. KUTKE on EFRR:n jäsenorganisaati- oista ainoa, jonka perusta on EFRR:n mu- kaisesti moniammatillinen ja monitieteinen.
Tässäkin asiassa olemme edistyksellisiä, sillä kuntoutuksen alalla monitieteisyys on tule- vaisuuden tapa toimia. EFRR järjestää kahden
KUNTOUTUS 44 I 1 I 2021 9 vaatimukset, jotka toimikunta työssään ot- taa huomioon. Ne kuvaavat hyvin KUTKEn omalle toiminnalleen asettamia tavoitteita.
Yhteistyötä on ollut esimerkiksi apuväli- neteknologian projekteissa Teknillisen kor- keakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun (jotka myöhemmin liitettiin Aalto-yli- opistoon) kanssa. Ammattikorkeakoulujen edustajia on perinteisesti ollut KUTKEn jä- senistössä runsaasti, mikä on tarjonnut luon- nollisia yhteistyökanavia.
Myös hoitajille voitaisiin kehittää kun- toutuksen erityispätevyysohjelmaa vastaava erikoistumismahdollisuus, koska kuntoutta- va hoitotyö on hyvin tärkeä osa kuntoutusta.
Millainen KUTKE on ollut yhteiskunnallisena vaikuttajana?
KUTKEssa on vuosien varrella voimavarojen niukkuudesta huolimatta riittänyt tarmoa myös muunlaiseen välittämiseen. Se järjesti esimerkiksi vuonna 1990 Viron itsenäistyes- sä laajan apuvälineiden keräyksen virolaisil- le kuntoutujille.
Ennen kaikkea KUTKElla on nyt sote-uu- distuksen pyörteissä tärkeä vaikuttamisen paikka, ja kaikkia kuntoutuksen ammattilai- sia tarvitaan mukaan toimintaan. KUTKEn vahvuutena on Tieteellisten seurain valtuus- kunnan (TSV) jäsenyys, mikä kertoo vahvas- ta tieteellisestä taustasta ja sitoutumisesta eettisiin periaatteisiin.
Juhani Wikströmiä haastattelivat 5.10.2020:
Susanna Melkas,
KUTKE ry:n puheenjohtaja vuodesta 2020 Ylilääkäri, HUS Laakson neurologian klinikka Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Sinikka Hiekkala,
KUTKE ry:n varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja vuodesta 2020
Tutkimusjohtaja, Invalidiliitto ry Neurologisen kuntoutuksen dosentti, Jyväskylän yliopisto
vuoden välein kansainvälisen kongressin, joka on kahdesti pidetty Suomessa vuosina 1994 ja 2015. Kansainvälinen monitieteinen yhteistyö on lisännyt varmuutta ja valanut luottamusta kuntoutuksen tulevaisuuteen, kun kilpaillaan yhteiskunnan voimavaroista.
Mikä rooli KUTKElla on ollut
kansainvälisen toimintakykyluokituk- sen ICF:n jalkauttamisessa?
KUTKE tuki Sosiaalihallituksen pyrkimyk- siä kansainvälisen toimintakykyluokituksen (ICF) istuttamisessa terveydenhuoltoom- me. Sosiaalihallituksen ylilääkärin ja Työ- terveyslaitoksen asiantuntijoiden ajama ja WHO:n laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä rakentama toimintakyvyn luokitus koki voi- makasta vastarintaa. Se haluttiin välineeksi terveydenhuollon palvelujen vaikutusten ar- viointiin. Vastustajia riitti, arvostelu oli rajua ja luokitusasiantuntijat pitivät sitä käytän- töön soveltumattomana. KUTKE oli johdon- mukaisesti edistämässä asiaa jäsenistönsä tuella ja järjestämällä koulutusta. Tämä tuki oli välttämätön, ja ilman sitä tuskin olisim- me nykyisessä tilanteessa. Toimintakyky ja arjessa pärjääminen ovat tänä päivänä ta- voiteltavia asioita terveydenhuollon toimin- nan vaikuttavuutta arvioitaessa.
KUTKE vastaa lääkäreiden kuntoutuk- sen erityispätevyysohjelmasta yhdessä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Milloin tämä yhteistyö alkoi, ja millaista muuta yhteistyötä on ollut kuntoutuksen kou- lutuksesta vastaavien tahojen kanssa?
KUTKE teki aloitteen lääkäreiden kuntou- tuksen erityispätevyyden aikaan saamiseksi.
Suomen Lääkäriliitto suhtautui alun alkaen myönteisesti asiaan. Lääkäriliitto perusti kuntoutuksen erityispätevyyden 31.1.2001, ja se on tällä hetkellä toiseksi suosituin lää- käreiden erityispätevyyksistä, edelle me- nee vain lääkärikouluttajan erityispätevyys.
Kuntoutuksen erityispätevyyden käytännön asioita hoitaa KUTKEn alaisuudessa toimi- va Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta.
Lääkäriliiton ohjeissa on tarkemmin määri- telty pätevyyden yleisperusteet, tavoitteet ja
