• Ei tuloksia

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Puhe ja kieli, 34:4, 145 (2014) 145

puheenjohtajan tervehdys

Sain liittyä Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen puheenjohtajien ketjuun keväällä 2014.

Edellinen puheenjohtaja, dos. Kaisa Launonen, luovutti yhdistyksen eteenpäin vireänä: yh- distyksellä oli kevätalvella 2014 vajaa 300 jäsentä ja myös taloudellisesti yhdistys voi hyvin.

Haluankin kiittää sekä yhdistyksen aiempia puheenjohtajia että yhdistyksen hallitustyös- kentelyssä mukana olleita siitä, että sain johdettavakseni yhdessä nykyisen hallituksen kanssa yhdistyksen näin hyvinvoivana.

Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen tarkoituksena on, yhdistyksen sääntöjen mukaan, edistää normaalin tai häiriintyneen puheen, kielen, äänen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuk- sen tutkimusta sekä tämän tutkimuksen käytännöllistä soveltamista. Yhdistys on ainoa tämän alan tieteellinen yhdistys Suomessa. Kuvattua tarkoitusta toteuttaakseen yhdistys julkaisee tieteellistä aikakausjulkaisua, rinnakkaisarvioitua Puhe ja kieli lehteä. Lehdellä on osaava toi- mittaja- ja toimituskunta – pitkälti heidän työnsä ansiosta Puhe ja kieli lehden julkaiseminen on mahdollista. Lämmin kiitos jokaiselle joka kantaa kortensa kekoon Puhe ja kieli lehden toimitustyössä. Olen iloinen myös jokaisesta lehteen kirjoittavasta. Puheen ja kielen alan tut- kijoiden määrä on Suomessa kohtuullisen pieni. On hyvin tärkeää, että meillä on väylä, jossa tämän alan tutkimusta on mahdollista julkaista suomeksi. Tämän väylän tekevät eläväksi juuri lehteen aktiivisesti kirjoittavat.

Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys järjestää vuosittain kevätalvella Puheen ja kielen tutkimuksen päivät, joiden tarkoituksena on, kuten Puhe ja kieli lehdenkin, nostaa esille Suo- messa tehtävää puheen, kielen ja kommunikaation tutkimusta. Viime vuosien aikana olemme saaneet Puheen ja kielen tutkimuksen päivillä kuulla useita mielenkiintoisia esityksiä. Tule- vana vuonna Puheen ja kielen tutkimuksen päivien teemana on Aikuisten neurologisperäiset puheen, kielen ja viestinnän ongelmat. Aihe on ajankohtainen, eikä vähiten vanhuusväestön yhä kasvavan väestön osuuden takia. Puheen ja kielen tutkimuksen päivien järjestäminen ja päivien rinnakkaisarvioidun esitelmäjulkaisun toimittaminen vaatii vuosittain monen henki- lön pitkäjänteisen työskentelyn. Olen iloinen siitä, että tulevanakin keväänä saamme nauttia päivien annista – lämmin kiitos päivien järjestäjä- ja toimituskunnalle jo etukäteen.

Sosiaalinen media on nyky-yhteiskunnassa kasvava tiedon välittämisen väylä. Olemmekin Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen hallituksessa pohtineet kuluneen syksyn aikana sitä, kuinka yhdistyksemme voisi näkyä ja vaikuttaa myös sosiaalisen median kautta. Olemme avaamassa Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistykselle Twitter-tilin ja pohdimme myös muita sosiaalisessa mediassa toimimisen keinoja. Toiveenani on, että Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys voisi palvella jäsenistöään mahdollisimman hyvin. Haluan olla rakentamassa aktiivis- ta ja vireää tieteellistä yhdistystämme edelleen. Erityisesti toivon, että tavoittaisimme uusia, nuoren polven puheen, kielen ja kommunikaation alan tutkijoita.

Tervehtien, Suvi Stolt

Dos., Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen puheenjohtaja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sosiaali‐ ja terveydenhuolto ovat  ympäri maailmaa ennen näkemättömien haasteiden edessä. Suomen  sosiaali‐ ja  terveydenhuollon  palvelujärjestelmä  ei 

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 4 § määräämät asiat sekä johtokunnan ja yhdistyksen jäsenten esittämät muut asiat.. Kahvitarjoilu

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 4 § määräämät asiat sekä johtokunnan ja yhdistyksen jäsenten esittämät muut

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.. Hallitus on vastuussa kaikkien

Nämä ennusmerkit liittyvät esimerkiksi keston havaitsemiseen tai tuottamiseen, puheen epäselvyyteen, sanojen tavoitteluun ja rakenteeseen niin prosodian kuin fonotaksinkin

Viimeistään 1990- luvulta alkaen lehden artikkelit alkoivat käsitellä aiempaa tarkemmin rajattuja ja teoreettisiakin ongelmia, esimerkkeinä nimeämistaitojen kehitystä ja suomen

Suurin ongelma puheentuoton kannalta on siinä, että neandertalinihmisen ja vastasyntyneen lapsen ääntöväylän ra- kenne on sellainen, että kitapurje ei eristä nenä- ja

Kielen muotopiirteiden kuvauksen kannalta syntaktiset tai sanastol- liset valinnat, kielen valinta monikielises- sä yhteisössä, foneettiset piirteet, puheen rytmitys, äänen