Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki
ID 2004-2803 Tiedekunta-Fakultet-FacultyValtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntahistorian laitos
Tekijä-Författare-Author
Niva, Jukka
Työn nimi-Arbetets titel-Title
"Entä mitä tekeekään Washington" - Amerikan-vastaisuus viidessä suomalaisessa sanomalehdessä ennen ja jälkeen Tshekkoslovakian miehityksen
Oppiaine-Läroämne-Subject
Poliittinen historia
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2004-05-03
Sivumäärä-Sidantal-Number of pages
114
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Työssäni kysyn, olivatko viiden suomalaisen päivälehden, Helsingin Sanomien, Uuden Suomen, Suomenmaan, Suomen Sosialidemokraatin ja Kansan Uutisten pääkirjoitukset tai pääkirjoitussivun artikkelit Amerikan-vastaisia, ja miten Amerikan-vastaisuus muuttuu sen jälkeen, kun Neuvostoliitto miehitti Tshekkoslovakian 21.8.1968.
Amerikan-vastaisuutta oli niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa yhä enemmän 1960-luvulla. Suurin julkilausuttu arvostelun kohde oli
Yhdysvaltain Vietnam-politiikka, joka kirvoitti mielenosoituksia joka puolella maailmaa. Yhdysvaltoja arvosteltiin, Neuvostoliitto etunenässä, imperialistiseksi suurvallaksi.
Kuitenkin Tshekkoslovakiaa miehittäessään Neuvostoliitto toteutti samanlaista politiikka kuin mistä se Yhdysvaltoja arvosteli.
Amerikan-vastaisuudelta putosi tuolloin ainakin osin pohja pois. Työssäni kysyn, vaikuttiko tuon pohjan putoaminen tutkimieni lehtien kirjoitteluun, kun niiden kuitenkin tuli suomalaisina lehtinä ottaa huomioon Suomen YYA-sopimuksen aiheuttama suomalaisen yhteiskunnan henki, jossa Neuvostoliittoa ei liiemmin arvosteltu.
Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen kärkäs Yhdysvaltain arvostelu lehdissä jatkui, painotus vain hieman muuttui. Amerikan-vastaisuus 1960-luvulla on ymmärrettävä laajempana ilmiönä kuin vain Vietnamin sodan arvosteluna.
Kuitenkin varsinkin Helsingin Sanomissa rankin Amerikka-kritiikki oli amerikkalaista alkuperää, eli amerikkalaista itsekritiikkiä.
Amerikan-vastaisuus oli siis myös vahvastyi Amerikkalaisten Eurooppaan tuoma ilmiö.
Helsingin Sanomat lisäksi tuli julkaisemillaan Amerikan-vastaisilla kirjoituksilla tehneeksi kuitenkin palveluksen Yhdysvalloille, jolla oli oma toimisto Yhdysvallat-tietoisuuden levittämiseksi. Julkaistessaan taajaan Amerikka-kritiikkiä Helsingin Sanomat myös kuvasi laajasti
Amerikkalaista elämää ja teki siis sitä tunnetuksi. Samalla Helsingin Sanomat kuitenkin noudatti YYA-Suomen henkeä.
Muissa lehdissä tilanne oli toinen. Kansan Uutiset vaikeni Amerikasta miehityksen jälkeen pitkäksi aikaa. Miehitys vei lehden kriisiin, josta sen oli vaikea selviytyä. Suomenmaa puolestaan oli perinteisesti presidentti Urho Kekkosen linjalla, ja pyrki ilmeisesti vaikenemaan
mahdollisimman paljon suurvaltakonflikteista. Uusi Suomi oli päätoimittajan Pentti Poukan ohjaamana puolestaan niin oikealla, että kokoomuksessa ei enää katsottu linjaa hyvällä. Suomen Sosialidemokraatti oli hyvin kriittinen, eikä kritiikki sammunut miehityksen myötä.
Miehityksen jälkeen kaikille tutkituille lehdille yhteistä oli kuitenkin julki tuotu pettymys molempia suurvaltoja ja niiden politiikkaa kohtaan.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords Amerikan-vastaisuus
Tshekkoslovakian miehitys 1968
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information
