journal.fi/aikuiskasvatus 314
Päättäväisesti ilmastoneutraaliksi
Pantsar, Mari & Keronen, Jouni (2019). Tienhaarassa. Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella. Docendo. 280 sivua.
TIENHAARASSA on vavisuttava teos. Se havainnollistaa monitie- teiseen tutkimustietoon perustu- en sen tienhaaran, jossa yhteis- kunnat ja kansalaiset elämänta- poineen ovat.
Ensi kertaa maailman histo- riassa ihmisen vaikutusvoima tulevaisuuteen on ylittänyt luon- nonvoimat. Tämä ilmenee siten, että ihmisten vaikutuspiirin ul- kopuolista luontoa ei enää ole.
Luonnon ja kulttuurin välisen jakolinjan poistumisen tiedos- taminen haastaa ihmistä kyt- keytymään itsensä ulkopuolella olevaan todellisuuteen aiempaa vastuullisemmin.
Tulevaisuuden laatu on mei- dän ihmisten käsissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin maa- pallolla. Ihminen on samalla sekä ongelma että ratkaisu.
Kapitalismista on kehittynyt koko planeetan kaikkine kansoi- neen ja tuotantoresursseineen lä- vistävä maailmanjärjestelmä. Sen ominaispiirteisiin kuuluu, että elintason parantaminen lepää ta- louskasvun varassa. Talouskasvu perustuu ihmisen panoksiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Yhteiskuntien edistymisen osoittimeksi otettu bruttokan- santuote osoittaa muutoksia ta- loudellisessa toimeliaisuudessa.
Myönteiseksi muutokseksi on to- tuttu mieltämään kaikki se, mikä kasvattaa taloutta.
PERUUTTAMATTOMIEN MUUTOSTEN KYNNYKSELLÄ
Vuonna 1972 Rooman klubi osoitti, että rajaton kasvu rajallis- ten luonnonvarojen maailmassa on mahdotonta. Nyt on ymmär- retty, että maapallon rajalliset luonnonvarat, päästöjen sitomis- kapasiteetti ja elämää ylläpitävän luonnon monimuotoisuuden säi- lyttäminen asettavat ehtoja talou- delliselle toimeliaisuudelle.
Vaikkapa tietotalous on aineet- tomampaa kuin raskaaseen teolli- suuteen perustuva talouskasvu.
Mutta tietotalouskin hyödyntää yhteiskunnan infrastruktuuria ja tarvitsee energiaa. Ilman sähköä, liikettä ja lämpöä ei talouskasvuun viittaavaa inhimillistä toimeliai- suutta juuri ole olemassa.
Kaikki ei käy, mikäli halutaan, että elinkelpoiset olot säilyvät ko- tiplaneetallamme. Toimilla on kii- re, sillä maapallolla ollaan peruut- tamattomien muutosten kynnyk- sellä, joiden vaikutuksia ei enää ole mahdollista ottaa haltuun. Itse itseään kiihdyttävän ilmaston- muutoksen todennäköisyys kas- vaa vuosi vuodelta.
PAKKO JOHTAISI KIELTOYHTEISKUNTAAN
Sitran johtaja Mari Pantsar ja dosentti Jouni Keronen lähesty- vät ilmastonmuutosta systeemi-
ongelmana. Systeemiongelma edellyttää systeemin muuttamista, mikä haastaa ilmastojohtajuutta ja politiikkatoimia, sillä käytännössä ilmastojärjestelmään vaikutta- misessa ratkaisut ovat samaan aikaan yksittäisten ihmisten, yri- tysten ja valtioiden käsissä. Mi- kään elämän osa-alue ei jää sys- teemimuutoksessa piiloon, vaan kukin kääntyy uuteen asentoon, kun ilmastonmuutos pysäytetään – vapaaehtoisesti tai pakosta yrit- tämällä, jotta haitat eivät kasvaisi sietämättömän suuriksi.
Pakon edessä toiminen johtai- si kirjoittajien mukaan kieltoyh- teiskuntaan: yritysten toimintaa pitäisi merkittävästi rajoittaa ja kansalaisten kulutustottumuksia radikaalista ohjailla.
Ilmastojärjestelmä kytkeytyy muihin luonnon ekosysteemei- hin. Kirjoittajat toteavat, että ”90 prosenttia ihmisen aiheuttamasta ilmastojärjestelmän lämpenemi- sestä päätyy meriin”. Ensimmäi- nen kokonainen luonnon ekosys- teemi, joka nykyisen kehityskulun
journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 4/2019
315
KIRJA-ARVIOT
jatkuessa poistuu maapalloltam- me meriveden lämpenemisen ja happamoitumisen seurauksena, on korallit.
Systeemisen ymmärryksen merkitystä korostaa se, että ekolo- giset ja sosiaaliset haasteet lomit- tuvat ja kytkeytyvät toisiinsa. Ko- ralleilta saa päivittäisen ruokansa 250–500 miljoonaa ihmistä, jotka joutuvat jättämään asuinseutunsa ruoan lähteen häviämisen myötä.
Korallien kuolema on siten myös skandinaavinen haaste elämän edellytysten murtumisen tuotta- man maahanmuuton muodossa.
KANSALAISTEN OSALLISUUS ON TAATTAVA
Ilahduttavaa Tienhaarassa on ratkaisukeskeisyys. Ongelmat tunnistetaan, mutta niiden pa- riin ei jäädä piehtaroimaan vaan sanoitetaan reittejä kohti ratkai- suja. Ratkaisukeskeisyydestä ker- too vähälle huomiolle jääneiden, mutta oleellisien asioiden, kuten aurinkoenergian potentiaalin, esiin nostaminen: ”Aurinko sätei- lee maapallon maa-alueille arvion mukaan yli 1400-kertaisesti ihmi- sen tarvitseman energian.” Eikä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen välttämättä ole taak- sepäin menemistä – kunhan liik- keelle lähdetään kirjaimellisesti hyvän sään aikana. Systeemimuu- tos voi olla siirtymistä kohti pa- rempaa maailmaa.
Ilmastoneutraali hyvinvoin- tiyhteiskunta on kansalaisille puhtaampi ja terveellisempi. Hii- lineutraaliin talouteen siirtyminen voi vähentää kirjoittajien mukaan
pienhiukkaspäästöistä johtuvia ennenaikaisia kuolemantapauksia yli 40 prosentilla ja terveyshaittoja 200 miljardilla eurolla vuodessa maapallolla. Oleellista on toteut- taa siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan reiluilla tavoilla ja siten, että kansalaiset kokevat ole- vansa osallisia paremman huomi- sen tekemisessä.
Miksi sitten planetaariset asiat pitäisi ottaa todesta pienessä Suo- messa? Maailman rikkain kym- menys ihmisistä aiheuttaa puolet maailman hiilipäästöistä. Siihen kymmenykseen me suomalaiset kuulumme. Voimme omilla toi- millamme merkittävästi muuttaa kehityksen suuntaa sotien jälkeis- tä yhteiskunnallista murrosta suu- remmassa systeemimuutoksessa.
Suomen mahdollisuus on sii- nä, että joka tapauksessa joku ra- kentaa ratkaisut planeetan kokoi- selle siirtymälle kohti hiilineut- raaleita yhteiskuntia. Ratkaisuja kysellään tulevaisuudessa edellä- kävijöiltä, sillä ilmastonmuutos on huomattavasti nykyistä kuumem- pi puheenaihe jo kymmenen vuo- den päästä.
SUOMI VOI OLLA SUUNNÄYTTÄJÄ
Tienhaarassa kannustaa tarttu- maan toimeen ja tekemään tule- vaisuudesta sellaista, jossa arvok- kaan ja ainutkertaisen ihmisen on mahdollista elää täysipainoista hyvää elämää. Ilmastonmuutok- sen pahimmilta seurauksilta on mahdollista välttyä, mutta vain kansalaisten, kansalaisyhteiskun- nan, yritysten ja julkisen sektorin
yhteistoiminnalla, jota tukee mää- rätietoinen politiikka.
Median rooli on keskeinen, ja sen mahdollisuuksiin kirjoittavat uskovat. Samalla he tiedostavat, että keinolla millä hyvänsä huo- miota keräävä media voi myös olla jopa fossiilisen öljybisnek- sen kokoinen hidaste ilmasto- neutraalia planeettaa kohti kul- jettaessa.
Suomen, jossa kansalaisten hiilijalanjälki on suuri mutta jos- sa osaamme kehittää erinomaisia ilmastoratkaisuja, on hyödyksi toimia suunnannäyttäjänä. Kir- joittajat listaavat Suomen mah- dollisuuksia: puhdas energia, energiatehokkuus, puhtaat mate- riaalit, rakentamisen ja asumisen cleantech, puhdas vesi ja veden käytön tehokkuus, materiaali- ja ravinnekiertojen teknologiat ja järjestelmät, älykäs liikenne ja kul- kemisen uudet ratkaisut, kestävä ruokajärjestelmä sekä suunnitte- lu ja asiantuntijapalvelut.
Tienhaarassa sopii monenlai- selle lukijalle. Se tarjoaa moni- puolisesti tietoa ilmastoneutraa- liin yhteiskuntaan siirtymisestä, ja sopii siksi myös oppikirjaksi. Suo- sittelen lämpimästä tutustumista kiihkottomaan mutta jämerään teokseen.
ARTO O. SALONEN KT, apulaisprofessori Itä-Suomen yliopisto kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopisto
sosiaalipedagogiikan dosentti Itä-Suomen yliopisto
kestävän kehityksen dosentti Maanpuolustuskorkeakoulu
