särmät näistä ohjelmista. Ketään niiden ei pidä haavoittaa, sehän olisi pois yleisöstä, mutta koskettaa niiden pitäisi, jotta yleisöä olisi.
Graham Murdock, vieraamme Leicesteristä, virittää praktis-
kriittisessä artikkelissaan jännitteen populistisen - maksimiyleisöjä kosiskelevan- ja populaarin ohjelmatoiminnan välille. Populaariksi Murdock määrittelee sellaisen ohjelmatoiminnan, joka esittää monia erillisiä ja usein vastakohtaisia kulttuurivirtauksia, eri
etupyrkimyksiin perustuvia, koko laajuudessaan ja samalla yrittää kannustaa ihmisiä suuntaamaan huomionsa omii.n terveen järjen kategorioihinsa.
Ison-Britannian tuulet ahavoittavat Murdockin tarkastelua, mutta silti niissä on meillekin opittavaa. Tv-tuotannon kultaisen keskitien dilemmako tässä murskaisi inhimillisen monimuotoisuuden?
* * *
Ketjuuntuminen näyttää olevan päivän sana muuallakin kuin vähittäiskaupassa. -Tässä numerossa Malmberg arvioi K.Pietilän väitöskirjaa, Pietilä puolestaan Miettisen väitöskirjaa; Haapasalo Sinkon kirjaa, Sinkko taasen Miettisen väitöstä. Kahdella ketjulla on yhteinen nimittäjä, Miettinen, joka lienee tämän numeron sankari.
Arvioihan työryhmämme artikkelissaan myös Miettisen päätoimittamia Kymmenen uutisia!
Jukka Haapasalo
..
Jukka Haapasalo, Heikki Hellman, Juha Kulmanen, Kauko Pietilä, Jyrki Saarikoski
Me emme voi asioille mitään. Me emme tee uutisia. Ne syntyvät itsestään.
Tauno A'ijälä., MTV MIKSI UUTISIA?
1
Matti Virtanen lainaa Jorma Miet- tisen väitöskirjasta kirjoittaman- sa arvostelun (Virtanen, M., 1981, s. 313) lopuksi Herbert Kayn (1954, s. 34) aina ajankohtaista kysymys- tä: "Kun nyt olemme oppineet, mi- tä ja kuinka paljon ihmiset luke- vat sanomalehdestään, joudumme koh- taamaan kieltämättä monimutkaisen ongelman: ... miksi ihmiset lukevat uutisia?11 Eivätkä ainoastaan lue uutisia, vaan kuuntelevat ja katse- levat niitä. Miksi?
Mittasuhteet eivät ole ollenkaan vaatimattomia. Sanomalehtien koko- naislevikki oli Suomessa 1980 noin 2.8 miljoonaa (oma lehti 59 %:lle koko väestöstä), ja vuonna 1979 sa- nomalehtien numerokappaleita il- mestyi 792 miljoonaa (166 numeroa/
jokainen suomalainen; ks. Tietoja sanomalehdistöstä, 1981).
Radion ja television uutislähe- tykset keräävät päi vi ttäi n massa- yleisön. Arkisin Yleisradion klo 20.30 tv-uutiset- molemmilla tv- kanavilla samanaikaisesti lähetet-
111 111
111
1
tävät- kokoavat runsaat 2 miljoo- naa katselijaa ja viikonloppuisin 100 000-200 000 enemmän. MTV:n Kym- menen uutiset puolestaan saavat ar- kisin runsaat 500 000 ja viikonlop- puisin 800 000-900 000 katselijaa.
Radion klo 17.30 uutislähetys ka- saa kansaa noin miljoonan äänira- dioitten ympärille muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin muut haukutteet - lähinnä samanaikaiset tv-ohjelmat - vähentävät tuon yleisömäärän noin puoleen. -Harva suomalainen jää päivittäin sähkö- medioiden uutispiirin ulkopuolelle.2
Mutta miksi? Miksi tällainen suurinstituutio ja sen suurkäyttö?
Ns. "uses and gratifications"- tutkimukset ovat antaneet joitakin vastauksia Kayn kysymykseen: jouk- kotiedotusvälineiden uutisaineis- toakin käytetään tyydyttämään käyt- täjiensä monenlaisia tarpeita, in- formaatio- ja muita tarpeita. "Uses and gratifications"-tutkimuksissa on yhtäältä pyritty selvittämään, millaisia tarpeita ihmiset suuntaa- vat mihinkin tiedotusvälineisiin (esim. Katz, E. ym., 1973), toi- saalta millaista vastaavuutta eri- laisten tarpeiden ja erilaisten si- sältökäyttöjen välillä on (esim.
Pietilä, V., 1974). Emme kuiten- kaan ole niin kiinnostuneita ihmis- ten tarpeiden suuntautumisesta tie-
dotusvälineisiin kuin siitä, miten tiedotusvälineet ovat reaktiota näihin ihmisten tarpeisiin. Miten joukkotiedotus - tässä artikkelis- sa erityisesti radio ja televisio - vastaa ihmisten 11Uutistarpeisiin"?
Mutta ensiksi: mitä ovat ne "uutis- tarpeet", joihin radion ja televi- sion uutislähetykset voisivat olla vastausta? Tarkastelemme kysymystä uutisjutun rakenteesta käsin.
Uutisjuttu on "kielellinen" jut- tu, ei vain lingvistinen, vaan laa- jemmin semiologinen juttu. Mutta lingvistisen tarkastelun esimerkkiä noudattaen uutisjuttukin voidaan jakaa psykologiseen subjektiin ja predikaattiin (ks. esim. Wall, C.,
1974, s. 43: " ... lauseen subjektik- si voidaan osoittaa se lauseenosa, joka ilmaisee, mistä asiassa on pu- he; predikaatti esittää, mitä sii- tä [psykologisesta subjektista] sa- notaan"; ks. myös PROJEKT IDEOLO- GIE-THEORIE, 1980, s. 132-33). Psy-
kologinen subjekti on uutisdiskurs- sissa usein yhtä kuin aihe (= yh- teinen pohja viestin lähettäjälle ja kuuntelijalle/katsojalle); psy- kologinen predikaatti sisältää sen, mitä aiheesta sanotaan - tai oi-
keastaan esitetään.
Mutta subjekti ei ole vain ju- tunosa; myös vastaanottaja on sub- jekti (ks. esim. Althusser, L., 1971, s. 170-77). Edellisen kautta jälkimmäisen on mahdollista olla subjekti myös jutun omassa mikro- kosmoksessa, jonka predikaatin ke- hittämään tilaan vastaanottajan subjektiviteetti laajenee. Tämä merkitsee vastaanottajan identi- teetin uusintamista uutisjutun mik- rokosmoksessa vastaanottajan "näh- dessä itsensä" predikaatin element- ti en kautta: 11Toi sen [henkilön]
perspektiiviin eläytyminen ... (G.H.
Mead) on epäilemättä eräs edellytys identiteetin muodostumiselle. He-
gelin mukaan jokainen itsetajunta (Selbstbewusstsein) edellyttää toi- sen itsetajunnan sisäistä represen- taatiota ... " (Ottomeyer, K., 1979, s. 118-19.) Mutta tässä on toinen- kin prosessi: "Kehittyvä ja vakaa identiteetti on riippuvainen pait- si hyväksymisen saavuttamisesta vuorovaikutussuhteissa myös yksi- löiden tuotantoprosessien ja nii- den tuotteiden, joissa he ''tunnis- tavat" ja "realisoivat" itsensä, reaalisuudesta ja hyödyllisyydes- tä . " ( Ema . , s . ll 9 . )
Identiteetin muodostuksen tär- keitä aineksia ovat niin elämis- maailman ihmiset kuin esineetkin - toimintamme kautta. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa uutislähetyksien e1ämismaailmat ovat tärkeä puoli identiteetin muodostusta. Miten?
IDENTITEETTIKRIISI
"Ihminen on [nykyaikaisessa yhteis- kunnassa] itse asiassa aika epätoi- voisessa tilanteessa; tavalla taik- ka toisella hänen olisi kyettävä nousemaan tapahtumien yläpuolelle, saatava ne järjestetyksi jonkinlai- seksi mielekkääksi kuvaksi maail- masta, mutta samaan aikaan tapah- tuman pakenevat häntä - hän on ai- na myöhässä.11 (Pietilä, V., 1967, s. 32.) Artikkelissaan Pietilä lai- naa samassa hengessä Hadley Cantri- lin klassisen paniikkitutkimuksen erästä haastateltua: "Me elämme hämmentävässä maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua. Me kuu-
lemme niin paljon uutisia joka päi- vä - ja monet niistä asioista, joista kuulemme, ovat uskomatto-
mia.~~ (Cantril, H. ym., 1940; Stu- art Ewen, 1981, tematisoi modernia joukkoviestintää samansukuisesti.) Pietilä kuvaa identiteetin luon- teenomaista tilaa modernissa yh- teiskunnassa: identiteetti horjuu
väistämättä jo yhdekin päivän ai- kana ja vielä nopeamminkin, vaikka emme itse tekisi yhtään mitään:
muut toimivat, silmänkantamaton yhteiskunta toimii. Saamme esille uutisen problematiikkaa. Vanhassa, ennalta tiedetyssä (= aihe, sub- jekti) on nyt jotakin uutta, vasta tapahtunutta (= predikaatti, mitä on sattunut, miksi, millä seurauk~
sin jne.). Näin jokainen uutinen viittaa väistämättömään identiteet- tikriisiin.
Paavo Ruotsalaisen aikoina jo- kainen syntinen tuotti omassa toi- minnassaan itselleen identiteetti- kriisejä, ja niiden ratkaisuilla oli noina päivinä muoto "Joka päi- vä armo uus!". Meidän identiteet- timme horjuu tekemisistämme riip- pumatta, ja ratkaisulla onkin toi- nen muoto: "Tänä i 1 tana - uutiset!"
Erosta huolimatta on armon vuoda- tuksella ja uutisilla funktio- ja muotoyhtäläisyyttä rituaaleina.
UUTISPAPIT JA -PAPITTARET
Kirkolliset menot ovat rituaaleja par excellence. Mikä on kirkon vi-
ran haltijan, papin rooli kirkon r itua a 1 i s s a?
Luterilainen papinvirka on pe- rusteltu seuraavasti: 11Jotta sai- simme ... uskon, on asetettu evan- keliumin opettamisen ja saarnaami- sen virka. Sanassa ... lahjoitetaan Pyhä Henki, joka ... vaikuttaa us- kon ... " (Augsburgin tunnustus, V, s. 13.) Ajatusta tulkitaan näin:
"Viran keskeinen merkitys liittyy siihen reformaattoreiden perusta- vaan katsomukseen, että ihminen vanhurskautetaan uskosta, mutta us- ko tulee ulkonaisen sanan ... väli-
yksellä. Jotta ihminen voi vas- taanottaa uskon ab extra, ulkopuo- leltaan, on Jumala asettanut kir- kon viran .... Koko CA V:n [Confes-
sio Augustanan, Augsburgin tunnus- tuksen V luvun] oppi tähtää näin ollen ulkonaisen, eli siis näkyvän ja kuultavan, ihmisen ulkopuolelta tulevan merkityksen korostamiseen uskon synnyssä . . . . Viran tehtävä on välittää ihmiselle sana, jotta hän voisi päästä osalliseksi van- hurskauttavasta uskosta. Jumala on asettanut viran ja se on välttämä- tön, sillä sanan palvelemisesta riippuu ihmisen pelastus." U·1anner- maa, T., 1975, s. 148-50.)
Ns. informatiivisen uutistoi- minnan idea (ks. Ahmavaara, Y. &
Nordenstreng, K. & Peltola, P., 1974) on pitkälle muotoyhtäläinen luterilaisen virkadogmatiikan kans- sa. Edellisen eräs perusjako on ja- ko " ... ( 1 ) tode 11 i s i i n uutistapah- tumiin ja niiden raportointiin liittyvään valintaprosessiin ja (2) ... keinoihin, joita käytetään näiden tapahtumien välittämiseen yleisölle." (Ema., s. 163.) Tässä on kaksi valtakuntaa, tuonpuolei- nen uutistapahtumien "Jumalan val- takunta", joka on todellinen ja ensisijainen (11Uutisten valinta on tietysti ensisijainen kysymys", s. 163), ja tämänpuoleinen ihmisten arkielämän maailma, joka on epäto- dellisempi ja toissijainen ("Esi- tystapa on merkitykseltään toissi- jaista", s. 163). Ensimmäinen pe- rusjako kertautuu toisessa, joka on (1) uutisen objektiivinen mer- kitsevyys yhtäällä ja (2) vas ottajan siihen tuntema subjektii- vinen kiinnostus toisaalla. Uutis- ten valinnan on nojauduttava edel- liseen, esitystavan jälkimmäiseen puoleen. (Ema., s. 163.) Kolmas ja- ko puhuu (l) raakauutisista, jotka
11USein etäisinä ja abstrakteina ta- pahtumi na 11 ( ema., s. 164) saavat teologiseksi rinnakkaistekstikseen Logoksen, Jumalan ilmoituksen sel- laisena tulkintaa vaativana tuon-
dotusvälineisiin kuin siitä, miten tiedotusvälineet ovat reaktiota näihin ihmisten tarpeisiin. Miten joukkotiedotus - tässä artikkelis- sa erityisesti radio ja televisio - vastaa ihmisten 11Uutistarpeisiin"?
Mutta ensiksi: mitä ovat ne "uutis- tarpeet", joihin radion ja televi- sion uutislähetykset voisivat olla vastausta? Tarkastelemme kysymystä uutisjutun rakenteesta käsin.
Uutisjuttu on "kielellinen" jut- tu, ei vain lingvistinen, vaan laa- jemmin semiologinen juttu. Mutta lingvistisen tarkastelun esimerkkiä noudattaen uutisjuttukin voidaan jakaa psykologiseen subjektiin ja predikaattiin (ks. esim. Wall, C., 1974, s. 43: " ... lauseen subjektik- si voidaan osoittaa se lauseenosa, joka ilmaisee, mistä asiassa on pu- he; predikaatti esittää, mitä sii- tä [psykologisesta subjektista] sa- notaan"; ks. myös PROJEKT IDEOLO- GIE-THEORIE, 1980, s. 132-33). Psy-
kologinen subjekti on uutisdiskurs- sissa usein yhtä kuin aihe (= yh- teinen pohja viestin lähettäjälle ja kuuntelijalle/katsojalle); psy- kologinen predikaatti sisältää sen, mitä aiheesta sanotaan - tai oi-
keastaan esitetään.
Mutta subjekti ei ole vain ju- tunosa; myös vastaanottaja on sub- jekti (ks. esim. Althusser, L., 1971, s. 170-77). Edellisen kautta jälkimmäisen on mahdollista olla subjekti myös jutun omassa mikro- kosmoksessa, jonka predikaatin ke- hittämään tilaan vastaanottajan subjektiviteetti laajenee. Tämä merkitsee vastaanottajan identi-
teetin uusintamista uutisjutun mik- rokosmoksessa vastaanottajan "näh- dessä itsensä" predikaatin element- ti en kautta: 11Toi sen [henkilön]
perspektiiviin eläytyminen ... (G.H.
Mead) on epäilemättä eräs edellytys identiteetin muodostumiselle. He-
gelin mukaan jokainen itsetajunta (Selbstbewusstsein) edellyttää toi- sen itsetajunnan sisäistä represen- taatiota ... " (Ottomeyer, K., 1979, s. 118-19.) Mutta tässä on toinen- kin prosessi: "Kehittyvä ja vakaa identiteetti on riippuvainen pait- si hyväksymisen saavuttamisesta vuorovaikutussuhteissa myös yksi- löiden tuotantoprosessien ja nii- den tuotteiden, joissa he ''tunnis- tavat" ja "realisoivat" itsensä, reaalisuudesta ja hyödyllisyydes- tä . " ( Ema . , s . ll 9 . )
Identiteetin muodostuksen tär- keitä aineksia ovat niin elämis- maailman ihmiset kuin esineetkin -
toimintamme kautta. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa uutislähetyksien e1ämismaailmat ovat tärkeä puoli identiteetin muodostusta. Miten?
IDENTITEETTIKRIISI
"Ihminen on [nykyaikaisessa yhteis- kunnassa] itse asiassa aika epätoi- voisessa tilanteessa; tavalla taik- ka toisella hänen olisi kyettävä nousemaan tapahtumien yläpuolelle, saatava ne järjestetyksi jonkinlai- seksi mielekkääksi kuvaksi maail- masta, mutta samaan aikaan tapah- tuman pakenevat häntä - hän on ai- na myöhässä.11 (Pietilä, V., 1967, s. 32.) Artikkelissaan Pietilä lai- naa samassa hengessä Hadley Cantri- lin klassisen paniikkitutkimuksen erästä haastateltua: "Me elämme hämmentävässä maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua. Me kuu-
lemme niin paljon uutisia joka päi- vä - ja monet niistä asioista, joista kuulemme, ovat uskomatto-
mia.~~ (Cantril, H. ym., 1940; Stu- art Ewen, 1981, tematisoi modernia joukkoviestintää samansukuisesti.) Pietilä kuvaa identiteetin luon- teenomaista tilaa modernissa yh- teiskunnassa: identiteetti horjuu
väistämättä jo yhdekin päivän ai- kana ja vielä nopeamminkin, vaikka emme itse tekisi yhtään mitään:
muut toimivat, silmänkantamaton yhteiskunta toimii. Saamme esille uutisen problematiikkaa. Vanhassa, ennalta tiedetyssä (= aihe, sub- jekti) on nyt jotakin uutta, vasta tapahtunutta (= predikaatti, mitä on sattunut, miksi, millä seurauk~
sin jne.). Näin jokainen uutinen viittaa väistämättömään identiteet- tikriisiin.
Paavo Ruotsalaisen aikoina jo- kainen syntinen tuotti omassa toi- minnassaan itselleen identiteetti- kriisejä, ja niiden ratkaisuilla oli noina päivinä muoto "Joka päi- vä armo uus!". Meidän identiteet- timme horjuu tekemisistämme riip- pumatta, ja ratkaisulla onkin toi- nen muoto: "Tänä i 1 tana - uutiset!"
Erosta huolimatta on armon vuoda- tuksella ja uutisilla funktio- ja muotoyhtäläisyyttä rituaaleina.
UUTISPAPIT JA -PAPITTARET
Kirkolliset menot ovat rituaaleja par excellence. Mikä on kirkon vi- ran haltijan, papin rooli kirkon r itua a 1 i s s a?
Luterilainen papinvirka on pe- rusteltu seuraavasti: 11Jotta sai- simme ... uskon, on asetettu evan- keliumin opettamisen ja saarnaami- sen virka. Sanassa ... lahjoitetaan Pyhä Henki, joka ... vaikuttaa us- kon ... " (Augsburgin tunnustus, V, s. 13.) Ajatusta tulkitaan näin:
"Viran keskeinen merkitys liittyy siihen reformaattoreiden perusta- vaan katsomukseen, että ihminen vanhurskautetaan uskosta, mutta us- ko tulee ulkonaisen sanan ... väli-
yksellä. Jotta ihminen voi vas- taanottaa uskon ab extra, ulkopuo- leltaan, on Jumala asettanut kir- kon viran .... Koko CA V:n [Confes-
sio Augustanan, Augsburgin tunnus- tuksen V luvun] oppi tähtää näin ollen ulkonaisen, eli siis näkyvän ja kuultavan, ihmisen ulkopuolelta tulevan merkityksen korostamiseen uskon synnyssä . . . . Viran tehtävä on välittää ihmiselle sana, jotta hän voisi päästä osalliseksi van- hurskauttavasta uskosta. Jumala on asettanut viran ja se on välttämä- tön, sillä sanan palvelemisesta riippuu ihmisen pelastus." U·1anner- maa, T., 1975, s. 148-50.)
Ns. informatiivisen uutistoi- minnan idea (ks. Ahmavaara, Y. &
Nordenstreng, K. & Peltola, P., 1974) on pitkälle muotoyhtäläinen luterilaisen virkadogmatiikan kans- sa. Edellisen eräs perusjako on ja- ko " ... ( 1 ) tode 11 i s i i n uutistapah- tumiin ja niiden raportointiin liittyvään valintaprosessiin ja (2) ... keinoihin, joita käytetään näiden tapahtumien välittämiseen yleisölle." (Ema., s. 163.) Tässä on kaksi valtakuntaa, tuonpuolei- nen uutistapahtumien "Jumalan val- takunta", joka on todellinen ja ensisijainen (11Uutisten valinta on tietysti ensisijainen kysymys", s.
163), ja tämänpuoleinen ihmisten arkielämän maailma, joka on epäto- dellisempi ja toissijainen ("Esi- tystapa on merkitykseltään toissi- jaista", s. 163). Ensimmäinen pe- rusjako kertautuu toisessa, joka on (1) uutisen objektiivinen mer- kitsevyys yhtäällä ja (2) vas ottajan siihen tuntema subjektii- vinen kiinnostus toisaalla. Uutis-
ten valinnan on nojauduttava edel- liseen, esitystavan jälkimmäiseen puoleen. (Ema., s. 163.) Kolmas ja- ko puhuu (l) raakauutisista, jotka
11USein etäisinä ja abstrakteina ta- pahtumi na 11 ( ema., s. 164) saavat teologiseksi rinnakkaistekstikseen Logoksen, Jumalan ilmoituksen sel-
laisena tulkintaa vaativana tuon-
puoleisesta tulevana sanana, jonka tämänpuoleisena korrelaattina on
" ... ihmisen täydellinen kykenemät- tömyys tulla [itse, omin voimin]
pelastusta vastaan" (Kiviranta, S., 1981, s. 42)3 ja (2) taustakommen- tista, jonka tehtävänä on 11 • • • ana- lysoida ja organisoida raakauutis- materiaali niin, että siitä tulee
helposti ymmärrettävää. Tällöin kommentti selittää raakauutisissa esiintyvät yleiset käsitteet ... , niin että niiden sisältö tulee tu- tuksi, ja antaa yleistä taustain- formaatiota" (Ahmavaara, Y. ym., ema., s. 166). Taustakommentin rinnakkaistekstinä on sananpalve- lijan johdolla tapahtuva sananpal- velu, joka " ... ei ole mikään ihmis- ten keksimä apukeino Jumalan toi- minnan mahdollistamiseksi, vaan Jumalan itsensä säätämä ja asetta- ma keino evankeliumin perille vie- miseksi ... " (Kiviranta, S., ema., s. 42.)
Uutisjuontajan papillisen roo- lin eetoksen tiivistää osuvasti uu- tistoimittaja Arvi Lind osallistut- tuaan toista kertaa 1koko perheen vapaamuotoisesti toteutettuuni lau- antaiaamun tv-ohjelmaan Kukko kie- kuu. Lindin tehtävänä on kertoilla, mitä uutta uutisprintti on työntä- nyt ulos perjantain ja lauantain välisenä yönä, nyt kylläkin lem- peästi, hieman leikkisesti, human intrestiä korostaen. Mutta tv-oh- jelma ei sittenkään ole papin si- viiliä, sillä 1'[e]nsimmäisellä ker- ralla hän myöntää jännittäneensä niin että poskilihakset kiristyi- vät". Toinen kerta oli helpompi:
"Nyt ei jännittänyt. Mutta kieli saa olla keskellä suuta. Ei uutis- tenlukija saa löpistä ihan mitä vaan tällaisessa vapaamuotoisessa-
kaan ohjelmassa. Se harjuttaisi uutisten ja uutistenlukijoiden luo- tettavuutta." (Katso, nro 48, 1981,
s. 7. Kursivointi lisätty.)
Informatiivisen uutistoiminnan
" ... tarkoituksena on mobilisoida yksilön ajattelu, niin että hän ky-
kenee konstruoimaan maailmankuvan- sa sen faktuaalisen informaation nojalla, joka hänelle joka päivä tarjotaan ... " (Ahmavaara, Y. ym., ema., s. 166.) Maailmankuvan teo-
loginen korrelaatti on vanhurskau- tus ja usko, mutta epäilemättä myös maallisen uutisdiskurssin "maail- mankuvan" yksilötasaisena funktio- na on usko niihin ideologisiin ins- tansseihin (vrt. PROJEKT IDEOLOGIE- THEORIE, 1979, s. 7-19), joiden asettamia uutispapit ja -papitta- ret ovat, eli ideologisten instans- sien uskottavuus (käsite, joka mo- nessa mielessä on nykyaikaisen po- litiikan avainkäsitteitä; uskosta
fa~ismin ideologisen diskurssin keskeisenä käsitteenä ks. PROJEKT IDEOLOGIE-TEHORIE, 1980, s. 47-53.) Näin informatiivisen uutistoiminnan eräs yhteiskunnallinen fuktio olisi tämänpuoleisen arkisen yhteiskunta- elämän ideologinen ohjaus ylhääl- tä päin, tuonpuoleisesta.
UUTISVERTAILUTUTKIMUS
Ensisijainen näkökulmamme uutisten tutkimukseen ei ole, mitä uutislä- hetyksissä kerrotaan, vaan miten
se~ mitä kerrotaan~ esitetään. Tar- koituksemme on vertailla radion ja television pääuutislähetyksiä kulu- neena syksynä muuttuneessa tilan- teessa. Vertailtavat lähetykset ovat radion Uutiset~ päivän peili ja sää klo 17.30 (RD), Yleisradion televisiolähetys Uutiset ja sää klo 20.30 {TV-1) ja Mainostelevision
K~mmenen uutiset klo 22.00 (MTV). A1kataulusyistä valitsimme tutki-
mu~päiviksi 27.-29.10.1981 (tiis- talsta torstaihin), ja oli silkkaa sattumaa, että mukaan osui päivä
puoleisesta tulevana sanana, jonka tämänpuoleisena korrelaattina on
" ... ihmisen täydellinen kykenemät- tömyys tulla [itse, omin voimin]
pelastusta vastaan" (Kiviranta, S., 1981, s. 42)3 ja (2) taustakommen- tista, jonka tehtävänä on 11 • • • ana- lysoida ja organisoida raakauutis- materiaali niin, että siitä tulee
helposti ymmärrettävää. Tällöin kommentti selittää raakauutisissa esiintyvät yleiset käsitteet ... , niin että niiden sisältö tulee tu- tuksi, ja antaa yleistä taustain- formaatiota" (Ahmavaara, Y. ym., ema., s. 166). Taustakommentin rinnakkaistekstinä on sananpalve- lijan johdolla tapahtuva sananpal- velu, joka " ... ei ole mikään ihmis- ten keksimä apukeino Jumalan toi- minnan mahdollistamiseksi, vaan Jumalan itsensä säätämä ja asetta- ma keino evankeliumin perille vie- miseksi ... " (Kiviranta, S., ema.,
s. 42.)
Uutisjuontajan papillisen roo- lin eetoksen tiivistää osuvasti uu- tistoimittaja Arvi Lind osallistut- tuaan toista kertaa 1koko perheen vapaamuotoisesti toteutettuuni lau- antaiaamun tv-ohjelmaan Kukko kie- kuu. Lindin tehtävänä on kertoilla, mitä uutta uutisprintti on työntä- nyt ulos perjantain ja lauantain välisenä yönä, nyt kylläkin lem- peästi, hieman leikkisesti, human intrestiä korostaen. Mutta tv-oh- jelma ei sittenkään ole papin si- viiliä, sillä 1'[e]nsimmäisellä ker- ralla hän myöntää jännittäneensä niin että poskilihakset kiristyi- vät". Toinen kerta oli helpompi:
"Nyt ei jännittänyt. Mutta kieli saa olla keskellä suuta. Ei uutis- tenlukija saa löpistä ihan mitä vaan tällaisessa vapaamuotoisessa-
kaan ohjelmassa. Se harjuttaisi uutisten ja uutistenlukijoiden luo- tettavuutta." (Katso, nro 48, 1981,
s. 7. Kursivointi lisätty.)
Informatiivisen uutistoiminnan
" ... tarkoituksena on mobilisoida yksilön ajattelu, niin että hän ky-
kenee konstruoimaan maailmankuvan- sa sen faktuaalisen informaation nojalla, joka hänelle joka päivä tarjotaan ... " (Ahmavaara, Y. ym., ema., s. 166.) Maailmankuvan teo- loginen korrelaatti on vanhurskau- tus ja usko, mutta epäilemättä myös maallisen uutisdiskurssin "maail- mankuvan" yksilötasaisena funktio- na on usko niihin ideologisiin ins- tansseihin (vrt. PROJEKT IDEOLOGIE- THEORIE, 1979, s. 7-19), joiden asettamia uutispapit ja -papitta- ret ovat, eli ideologisten instans- sien uskottavuus (käsite, joka mo- nessa mielessä on nykyaikaisen po- litiikan avainkäsitteitä; uskosta
fa~ismin ideologisen diskurssin keskeisenä käsitteenä ks. PROJEKT IDEOLOGIE-TEHORIE, 1980, s. 47-53.) Näin informatiivisen uutistoiminnan eräs yhteiskunnallinen fuktio olisi tämänpuoleisen arkisen yhteiskunta- elämän ideologinen ohjaus ylhääl- tä päin, tuonpuoleisesta.
UUTISVERTAILUTUTKIMUS
Ensisijainen näkökulmamme uutisten tutkimukseen ei ole, mitä uutislä- hetyksissä kerrotaan, vaan miten
se~ mitä kerrotaan~ esitetään. Tar- koituksemme on vertailla radion ja television pääuutislähetyksiä kulu- neena syksynä muuttuneessa tilan- teessa. Vertailtavat lähetykset ovat radion Uutiset~ päivän peili ja sää klo 17.30 (RD), Yleisradion televisiolähetys Uutiset ja sää klo 20.30 {TV-1) ja Mainostelevision
K~mmenen uutiset klo 22.00 (MTV).
A1kataulusyistä valitsimme tutki-
mu~päiviksi 27.-29.10.1981 (tiis- talsta torstaihin), ja oli silkkaa sattumaa, että mukaan osui päivä
(27.10.), jolloin presidentti Kek- konen ilmoitti valtioneuvostolle estyneensä pysyvästi hoitamasta ta- savallan persidentin tehtäviä. En- simmäinen tutkimuspäivämme oli siis täysin poikkeuksellinen uutispäivä, mutta jo heti seuraavina päivinä
toimitukset palasivat normaalin uutistoiminnan rytmiin ja rutii- niin. Taulukossa l on esitetty kah- den "normaaliuutispäivän" (28. ja 29.10.) osalta uutisjuttujen jakau- tuminen pituuden mukaan.
Taulukko 1. Uutisjuttujen pituudet
RD TV-1 MTV YHT alle 30 s 16.1 % 36.4 % 26.5 % 26.5 %
31- 60 s 38.7 15.1 41.2 31.6
61-120 s 6.5 18.2 23.5 16.3
121-180 s 3.2 18.2 8.8 10.3
yli 180 s 35.5 12 .l 15.3
Yhteensä 100.0 100.0 100.0 100.0
n 31 33 34 98
Radiossa jutut ovat olleet joko ly- hyitä tai pitkiä, YLE:n tv-uutisis- sa aika tasaisesti kaikenpituisia, MTV:ssä melko yhdenmukaisesti ver- raten lyhyitä. - Taulukossa 2 on esitetty, missä määrin eri lähetyk- set sisälsivät "normaalipäivinä"
samoja, missä määrin "omia" aihei- ta.
Taulukko 2. Yhteisten ja "omien"
uutisaiheiden määrät
RD + TV-1 +MTV RD + TV-1 RD + MTV TV-1 + MTV RD TV-1 MTV Yhteensä n
% 32.1 11.3 3.8 5.7 11.3 13.2 22.6 100.0
53
Kaikille yhteisiä aiheita oli noin kolmannes; vain yhdessä lähetykses- sä käsiteltyjä "omia" aiheita oli lähes puolet (47.1 %). Erityisesti MTV kunnostautuu "omilla" aiheilla verrattuna YLE:n kahteen uutistoi- mitukseen. - Aihepiireittäin jutut
jakautuivat "normaalipäivinä" tv- uutislähetyksissä taulukon 3 kar- kean luokituksen osoittamalla ta- valla.
Taulukko 3. Tv-uutisjutut aihepii- reittäin
TV-1 MTV
jut- % lähe- jut- % lähe- tuja tysajasta tuja tysajasta kotimaan-
uutiset 18 55.8 % 20 59.0 % ulkomaan-
uutiset 11 32.3 9 30. ].
sää 2 8.9 2 4.5
aiheluettelo 2 3.0 2 3.4
urheilu l 2.4
Yhteensä 33 100.0 34 100.0
Taulukon 3 tietojen valossa TV-1 :n ja MTV:n uutiset ovat yllättävän sa- mankaltaisia, vaikka MTV:n uutisten alkuperäiseksi tarkoitukseksi il- moitettiinkin kotimaan uutisiin kes- kittyminen. - Mutta taulukoissa ei ole mukana Kekkospäivä 27.10. Mi- ten uutistoimituksissa toimittiin SUURENA UUTISPÄIVÄNÄ?
KEKKOSPÄIVÄ
Kristus on ylösnoussut.
Sitä ei voi sanoa toisin.
Siksi se on alituisena kantamuksenamme.
Pentti Saarikoski
"Ei voi sanoa toisin": tämä on ongelma tyyppiä 'miten pukea tär- keä uskonnollinen ilmoitus luonnol- lisen kielen sanoiksi'. Tiistaina 27.10.1981 oli televisiouutisten toimituksilla tehtävä samaa tyyp- piä: piti antaa muoto historialli- selle valtiolliselle ilmoitukselle presidentti Urho Kaleva Kekkosen erosta. Tieto oli luonnollisesti UUTINEN vailla vertaa vielä sil- loinkin, kun se ei enää ollut uu- tinen ensinkään. Radion ja tele- vision lukuisat tavanmukaiset ja
r''Yl~~ )
ylimääräiset uutislähetykset oli- vat jo nimittäin levittäneet sanan laajalle ennen kuin ilta ennätti ja tuli tässä tarkasteltavien kah- den lähetyksen, YLE:n tv-uutisten ja MTV:nKymmenen uutisten aika. 3
Niinpä kysymyksessä olikin il- maisun antaminen jo tiedetylle.
Pyrimme luonnehtimaan uutislähe- tyksiä siitä näkökulmasta, millai- sen muodon ne antoivat suurelle aiheelleen ja sen lieveilmit le, valtiollis-poliittisille tosiasi- oille. Erityisen mielenkiintomme kohteena olkoon, missä määrin il- moitus tasavaltaa neljännesvuosi- sadan johtaneen valtiomiehen eros- ta nähtiin mahdolliseksi "sanoa toisin" eli mitkä olivat YLE:n ja MTV:n uutislähetyksien yhtäläisyy- det ja erot. Muodonannan korosta- minen älköön kuitenkaan häivyttäkö mielistä sitä seikkaa, että kysei- nen uutinen saattoi olla UUTINEN vain, koska sen aiheellaoli sekä käytännön politiikassa että kansa- laisten mielissä aivan poikkeuksel- lisen tärkeä merkitys. Myös tämä jälkimmäinen merkityksen laji on syytä muistaa; onhan ilmoitus Kris- tuksen ylösnousemuksesta mielekäs vain uskoa tunnustavien piirissä.
Uutislähetyksillä oli eronsa, joihin palaamme. Mutta ensiksi eräitä perustavia samankaltaisuuk- sia. Yhtäläisyyksien syitä voi et- siä paitsi journalistisen käytän- nön homogeenisuudesta myös presi- dentti-instituution ja sen pitkä- aikaisen haltijan ylikäyvästä ase- masta, jota vastaan asettuu suoma- laisessa julkisuudessa yleinen yk- simielisyys ynnä kunnioittava asen- ne.
Kumpikin uutislähetys tarjosi tasavallan kansalaisille toinen toistaan korkeampien auktoriteetti- en ohimarssin, kaikkien kilvan ja kritiikittömästi kehuessa eroavaa
presidenttiä. YLE:nuutisissa oli näitä virallisia hahmoja äänes~ä 14, useimmat useaan otteeseen,
t.nv:
llä viisi. Kummallakin läpikäyviä teemoja olivat maan ulkopoliitti- nen yksimielisyys ja menestys, kan- san kaikinpuolinen yhtenäisyys. Sisäpolitiikassa Kekkosen kaudella esiintyneet katkeratkin kamppailut häivytettiin esimerkiksi abstraktin
"ideologian" alueelle: Kymmenen uutisten juontaja esitteli kaksi haastateltavaa - Veikko Helteen ja Ele Aleniuksen - Kekkosen "ideolo- gisina vastustajina". Toinen tapa oli tuoda ristiriidat esiin taval- la, joka korosti Kekkosen roolia isällisen lujana johtajana. Täl- laista kuvaa vahvisti esimerkiksi YLE:n uutisten välähdys "hätätila- hallituksen" runnaamisen päiviltä loppuvuodesta 1978.
Vallanpitäjien lausuntojen si- sältö oli luonnollisesti ennalta arvattava: sen saneli maassa val- litseva yksimielisyys, haastatelta- vien valinta ja hyvä tapa. Sisäl- töä kiintoisampi olikin muoto, her- raparaati, erityisen selvä eten- kin YLE:n uutisissa. Muotoratkai- su antoi niin tunnustuksen sanoil- le kuin viileämmille tilannear- vioinneillekin ylhäältä annetun ilmoituksen totaalisen ja vastaan- sanomattoman luonteen. Presiden- tin ero esitettiin ennen muuta mi- nistereille, kansliapäälliköille ja puoluejohtajille kuuluvana asia- na. Tosin tavallinenkin kansalai- nen sai olla television välityksel- lä tavallaan osallisena, katsella, kuunnella. Ja ehkä on niin. että hän 'Urkin' erosta ja tule~aisuu desta huolestuneena todella tar- vitsi korkeiden auktoriteettien lohdutusta.
Uutislähetysten yhteinen piir- re oli myös presidentin eron ulko- mailla saaman julkisuuden rapor-
(27.10.), jolloin presidentti Kek- konen ilmoitti valtioneuvostolle estyneensä pysyvästi hoitamasta ta- savallan persidentin tehtäviä. En- simmäinen tutkimuspäivämme oli siis täysin poikkeuksellinen uutispäivä, mutta jo heti seuraavina päivinä
toimitukset palasivat normaalin uutistoiminnan rytmiin ja rutii- niin. Taulukossa l on esitetty kah- den "normaaliuutispäivän" (28. ja 29.10.) osalta uutisjuttujen jakau- tuminen pituuden mukaan.
Taulukko 1. Uutisjuttujen pituudet
RD TV-1 MTV YHT alle 30 s 16.1 % 36.4 % 26.5 % 26.5 %
31- 60 s 38.7 15.1 41.2 31.6
61-120 s 6.5 18.2 23.5 16.3
121-180 s 3.2 18.2 8.8 10.3
yli 180 s 35.5 12 .l 15.3
Yhteensä 100.0 100.0 100.0 100.0
n 31 33 34 98
Radiossa jutut ovat olleet joko ly- hyitä tai pitkiä, YLE:n tv-uutisis- sa aika tasaisesti kaikenpituisia, MTV:ssä melko yhdenmukaisesti ver- raten lyhyitä. - Taulukossa 2 on esitetty, missä määrin eri lähetyk- set sisälsivät "normaalipäivinä"
samoja, missä määrin "omia" aihei- ta.
Taulukko 2. Yhteisten ja "omien"
uutisaiheiden määrät
RD + TV-1 +MTV RD + TV-1 RD + MTV TV-1 + MTV RD TV-1 MTV Yhteensä n
% 32.1 11.3 3.8 5.7 11.3 13.2 22.6 100.0
53
Kaikille yhteisiä aiheita oli noin kolmannes; vain yhdessä lähetykses- sä käsiteltyjä "omia" aiheita oli lähes puolet (47.1 %). Erityisesti MTV kunnostautuu "omilla" aiheilla verrattuna YLE:n kahteen uutistoi- mitukseen. - Aihepiireittäin jutut
jakautuivat "normaalipäivinä" tv- uutislähetyksissä taulukon 3 kar- kean luokituksen osoittamalla ta- valla.
Taulukko 3. Tv-uutisjutut aihepii- reittäin
TV-1 MTV
jut- % lähe- jut- % lähe- tuja tysajasta tuja tysajasta kotimaan-
uutiset 18 55.8 % 20 59.0 % ulkomaan-
uutiset 11 32.3 9 30. ].
sää 2 8.9 2 4.5
aiheluettelo 2 3.0 2 3.4
urheilu l 2.4
Yhteensä 33 100.0 34 100.0
Taulukon 3 tietojen valossa TV-1 :n ja MTV:n uutiset ovat yllättävän sa- mankaltaisia, vaikka MTV:n uutisten alkuperäiseksi tarkoitukseksi il- moitettiinkin kotimaan uutisiin kes-
kittyminen. - Mutta taulukoissa ei ole mukana Kekkospäivä 27.10. Mi- ten uutistoimituksissa toimittiin SUURENA UUTISPÄIVÄNÄ?
KEKKOSPÄIVÄ
Kristus on ylösnoussut.
Sitä ei voi sanoa toisin.
Siksi se on alituisena kantamuksenamme.
Pentti Saarikoski
"Ei voi sanoa toisin": tämä on ongelma tyyppiä 'miten pukea tär- keä uskonnollinen ilmoitus luonnol- lisen kielen sanoiksi'. Tiistaina 27.10.1981 oli televisiouutisten toimituksilla tehtävä samaa tyyp- piä: piti antaa muoto historialli- selle valtiolliselle ilmoitukselle presidentti Urho Kaleva Kekkosen erosta. Tieto oli luonnollisesti UUTINEN vailla vertaa vielä sil- loinkin, kun se ei enää ollut uu- tinen ensinkään. Radion ja tele- vision lukuisat tavanmukaiset ja
r''Yl~~ )
ylimääräiset uutislähetykset oli- vat jo nimittäin levittäneet sanan laajalle ennen kuin ilta ennätti ja tuli tässä tarkasteltavien kah- den lähetyksen, YLE:n tv-uutisten ja MTV:nKymmenen uutisten aika.3
Niinpä kysymyksessä olikin il- maisun antaminen jo tiedetylle.
Pyrimme luonnehtimaan uutislähe- tyksiä siitä näkökulmasta, millai- sen muodon ne antoivat suurelle aiheelleen ja sen lieveilmit le, valtiollis-poliittisille tosiasi- oille. Erityisen mielenkiintomme
kohteena olkoon, missä määrin il- moitus tasavaltaa neljännesvuosi- sadan johtaneen valtiomiehen eros- ta nähtiin mahdolliseksi "sanoa toisin" eli mitkä olivat YLE:n ja MTV:n uutislähetyksien yhtäläisyy- det ja erot. Muodonannan korosta- minen älköön kuitenkaan häivyttäkö mielistä sitä seikkaa, että kysei-
nen uutinen saattoi olla UUTINEN vain, koska sen aiheellaoli sekä käytännön politiikassa että kansa- laisten mielissä aivan poikkeuksel- lisen tärkeä merkitys. Myös tämä jälkimmäinen merkityksen laji on syytä muistaa; onhan ilmoitus Kris- tuksen ylösnousemuksesta mielekäs vain uskoa tunnustavien piirissä.
Uutislähetyksillä oli eronsa, joihin palaamme. Mutta ensiksi eräitä perustavia samankaltaisuuk- sia. Yhtäläisyyksien syitä voi et- siä paitsi journalistisen käytän- nön homogeenisuudesta myös presi- dentti-instituution ja sen pitkä- aikaisen haltijan ylikäyvästä ase- masta, jota vastaan asettuu suoma- laisessa julkisuudessa yleinen yk- simielisyys ynnä kunnioittava asen- ne.
Kumpikin uutislähetys tarjosi tasavallan kansalaisille toinen toistaan korkeampien auktoriteetti- en ohimarssin, kaikkien kilvan ja kritiikittömästi kehuessa eroavaa
presidenttiä. YLE:nuutisissa oli näitä virallisia hahmoja äänes~ä 14, useimmat useaan otteeseen,
t.nv:
llä viisi. Kummallakin läpikäyviä teemoja olivat maan ulkopoliitti- nen yksimielisyys ja menestys, kan- san kaikinpuolinen yhtenäisyys.
Sisäpolitiikassa Kekkosen kaudella esiintyneet katkeratkin kamppailut häivytettiin esimerkiksi abstraktin
"ideologian" alueelle: Kymmenen uutisten juontaja esitteli kaksi haastateltavaa - Veikko Helteen ja Ele Aleniuksen - Kekkosen "ideolo- gisina vastustajina". Toinen tapa oli tuoda ristiriidat esiin taval- la, joka korosti Kekkosen roolia isällisen lujana johtajana. Täl- laista kuvaa vahvisti esimerkiksi YLE:n uutisten välähdys "hätätila- hallituksen" runnaamisen päiviltä loppuvuodesta 1978.
Vallanpitäjien lausuntojen si- sältö oli luonnollisesti ennalta arvattava: sen saneli maassa val- litseva yksimielisyys, haastatelta- vien valinta ja hyvä tapa. Sisäl- töä kiintoisampi olikin muoto, her- raparaati, erityisen selvä eten- kin YLE:n uutisissa. Muotoratkai- su antoi niin tunnustuksen sanoil- le kuin viileämmille tilannear- vioinneillekin ylhäältä annetun ilmoituksen totaalisen ja vastaan- sanomattoman luonteen. Presiden- tin ero esitettiin ennen muuta mi- nistereille, kansliapäälliköille ja puoluejohtajille kuuluvana asia- na. Tosin tavallinenkin kansalai- nen sai olla television välityksel- lä tavallaan osallisena, katsella, kuunnella. Ja ehkä on niin. että hän 'Urkin' erosta ja tule~aisuu
desta huolestuneena todella tar- vitsi korkeiden auktoriteettien lohdutusta.
Uutislähetysten yhteinen piir- re oli myös presidentin eron ulko- mailla saaman julkisuuden rapor-
tointi. Särisevien puhelinäänten viesti oli sisällyksettömyydessään sama, sillä eipä suuressa maailmas- sa vielä oltu ehditty sanoa juuri mitään. Mutta köyhä antaa vähäs- täänkin: niukoista uutisoinneista ja hät~isistä ensikommenteista oli toki kerrottava, näin korostettava, että kyse on kansainvälisestikin huomionarvoisesta asiasta. Onhan ETYK:n isäntä eronnut.
Sekä YLE että MTV uhrasivat ai- heelle koko uutislähetyksen (YLE ohjelma-aikaansa tietysti vielä huomattavasti enemmän). Tämän toi- mituksellisesta näkökulmasta luul- tavasti aivan luonnollisen ratkai- sun tärkeä sivumerkitys oli tapah- tuman itseriittoisuuden korostumi- nen. 'Presidentin ero ja tulevat vaa 1 i t' o 1 i aiheena täyde 11 i nen i t- sessään. Sen ohella ei tarvinnut, voinut eikä saanut kertoa mistään muusta. Sinä päivänä ei tapahtunut mitään muuta.
Uutislähetysten yhtäläisyyksis- tä huolimatta oli aiheen käsitte- lyssä kuitenkin eräitä tärkeitä, kenties ratkaisevia eroja. Lähe- tysten yleisilmeen eroavaisuuden voi kärjistää valtioneuvoston is- tuntoa kuvaavan kameran vääjäämät- tömän liikkeen ja kodikkaasti räis- kyvän takkatulen vastakohtaisuudek- si. Edellinen elementti on YLE:n uutisten alusta: kuva siirtyy il- man leikkausta valtioneuvoston yli- määräisen istunnon roolihahmosta toiseen (ensin pääministerin teh- täviä hoitava Eino Uusitalo - sit- ten kansliapäällikkö Kai Korte - sitten oikeusministeri Christoffer Taxell) sitä mukaa, kun nämä esit-
tävät repliikkinsä. Kameran suo- rastaan maaginen liike korostaa se- kä tapahtuman ritualistista merki- tystä että sen valtiollista tär- keyttä: näin on sanottu, president- ti eroavaksi todettu, asianmukai-
sessa järjestyksessä on kaikki käy- nyt, sen voi jokainen tv-uutisten välityksellä todistaa.
Tulisijan ääreen siirrytään Kym- menen uutisten kysyessä, mitä miel- tä kansalaiset ovat presidentin erosta. Yhtäkkiä ollaan yllättä- västi kotipiirissä, missä leimua- va takkatuli kielii yhtäpitävästi haastateltavan sovinnaisen hahmon kanssa omakotitalon, saabismin ja ylemmän tuloluokan varaan rakenne- tusta suomalaisesta elämänmuodos-
ta. 11 • • • että eiköhän jätetä ne Tam-
miniemen polut rauhaan ... ~~ Muuten kiertää kysely ulkosalla ja hyväk- syy vastaajiksi vain vanhoja tai keski-ikäisiä kansalaisia. Erään mummon jumalinen vastaus kuulostaa oudolta, kuin riitasoinnulta, tv- uutisten profaanissa harmoniassa:
11Luotetaan vain Jumalaan Kaikkival- tiaaseen ehkä hän ohjaa."
Tv-uutisissa poikkeuksellinen kansalaisgallup toimii tässä popu- listisena elementtinä: korkeimman politiikan tilanteen yhteisyyttä alleviivataan kutsumalla joukko anonyymejä kansalaisia todistamaan asiassa. Heidän panoksensa rajoite- taan kuitenkin kuvaruudussa näyt- täytymiseen, epämääräisten toivo- tusten latelemiseen, atmosfäärin luomiseen. Ainakin periaatteessa käsillä olevat dialogin ainekset latistetaan monologiksi.
Kymmenen uutiset poikkesi YLE:n uutisista myös esittelemällä Kekko- sen "talouspoliitikkona" ja 11ihmi- senä". Sekä vuorineuvos Uolevi Raa- den juhlapuheessa että 'Kekkosen kaveriksi' tiedetyn Kalle Kaiharin muistelossa oli eräänlainen ennen- aikaisen nekrologin sävy. Kuiten- kin Kaiharin haastattelu sekä kan- salaisgallup toivat Kymmenen uuti- siin viikkolehtien populaarisuut- ta. Myös presidentin sairauden kä- sittely oli kaikille läheinen ja
tunnistettava aihe, joskin huomau- tus terveydentilan näkymisestä eronpyynnön allekirjoituksessa oli erityisen tökerö ja oletettavasti myös sellaiseksi koettiin.
Siinä missä Kymmenen uutisten teemana oli 'koko kansan president- ti eroaa', painotettiin YLE:n puo- lella aiheen valtiollisia ja po- liittisia elementtejä. Kekkosen eron rinnalle nousi tulevien pre- sidentinvaalien puinti, siis auk- toriteetin jatkuvuuden turvaaminen.
Tässä mielessä YLE:n uutislähetys kuvaannollisesti sanoen sekä nos- tatti myrskyn että pyrki tainnutta- maan aallot. Avointa levottomuutta maan kohtalosta ei kuitenkaan pääs- tetty syntymään: presidentin ero kuvattiin tiukan lailliseksi, hil- lityn dramaattiseksi ja historial-
lista säädyllisyyttä noudattavaksi tapahtumaksi. On kiintoisaa, että välittömästi 'erorituaalin', val- tioneuvoston ylimääräisen istunnon kuvailun jälkeen seuraa presidentin tehtäviä hoitavan pääministeri Mau- no Koiviston isällinen puhe- jak- son visuaalinen muoto tuo mieleen presidentin uudenvuodenpuheen. Sen jälkeen ilmestyvät ruutuun vuoron- perään Eino Uusitalo ja Johannes Virolainen, antavat lausuntonsa, ovat valppaina paikoillaan, hyväs- sä kunnossa, eivät eroaikeissa.
Kumpikin uutislähetys tietenkin kertoi katsojilleen tammivaalien päivämäärät ja Johannes Virolaisen asettumisen kilpailemaan puolueensa ehdokkuudesta. Kymmenen uutiset
ti~s~ lisäksi mainita Apu-lehden Ko1v1stolle hymyilevästä gallupis-
tointi. Särisevien puhelinäänten viesti oli sisällyksettömyydessään sama, sillä eipä suuressa maailmas- sa vielä oltu ehditty sanoa juuri mitään. Mutta köyhä antaa vähäs- täänkin: niukoista uutisoinneista ja hät~isistä ensikommenteista oli toki kerrottava, näin korostettava, että kyse on kansainvälisestikin huomionarvoisesta asiasta. Onhan ETYK:n isäntä eronnut.
Sekä YLE että MTV uhrasivat ai- heelle koko uutislähetyksen (YLE ohjelma-aikaansa tietysti vielä huomattavasti enemmän). Tämän toi- mituksellisesta näkökulmasta luul- tavasti aivan luonnollisen ratkai- sun tärkeä sivumerkitys oli tapah- tuman itseriittoisuuden korostumi- nen. 'Presidentin ero ja tulevat vaa 1 i t' o 1 i aiheena täyde 11 i nen i t- sessään. Sen ohella ei tarvinnut, voinut eikä saanut kertoa mistään muusta. Sinä päivänä ei tapahtunut mitään muuta.
Uutislähetysten yhtäläisyyksis- tä huolimatta oli aiheen käsitte- lyssä kuitenkin eräitä tärkeitä, kenties ratkaisevia eroja. Lähe- tysten yleisilmeen eroavaisuuden voi kärjistää valtioneuvoston is- tuntoa kuvaavan kameran vääjäämät- tömän liikkeen ja kodikkaasti räis- kyvän takkatulen vastakohtaisuudek- si. Edellinen elementti on YLE:n uutisten alusta: kuva siirtyy il- man leikkausta valtioneuvoston yli- määräisen istunnon roolihahmosta toiseen (ensin pääministerin teh- täviä hoitava Eino Uusitalo - sit- ten kansliapäällikkö Kai Korte - sitten oikeusministeri Christoffer Taxell) sitä mukaa, kun nämä esit- tävät repliikkinsä. Kameran suo- rastaan maaginen liike korostaa se- kä tapahtuman ritualistista merki- tystä että sen valtiollista tär- keyttä: näin on sanottu, president- ti eroavaksi todettu, asianmukai-
sessa järjestyksessä on kaikki käy- nyt, sen voi jokainen tv-uutisten välityksellä todistaa.
Tulisijan ääreen siirrytään Kym- menen uutisten kysyessä, mitä miel- tä kansalaiset ovat presidentin erosta. Yhtäkkiä ollaan yllättä- västi kotipiirissä, missä leimua- va takkatuli kielii yhtäpitävästi haastateltavan sovinnaisen hahmon kanssa omakotitalon, saabismin ja ylemmän tuloluokan varaan rakenne- tusta suomalaisesta elämänmuodos-
ta. 11 • • • että eiköhän jätetä ne Tam-
miniemen polut rauhaan ... ~~ Muuten kiertää kysely ulkosalla ja hyväk- syy vastaajiksi vain vanhoja tai keski-ikäisiä kansalaisia. Erään mummon jumalinen vastaus kuulostaa oudolta, kuin riitasoinnulta, tv- uutisten profaanissa harmoniassa:
11Luotetaan vain Jumalaan Kaikkival- tiaaseen ehkä hän ohjaa."
Tv-uutisissa poikkeuksellinen kansalaisgallup toimii tässä popu- listisena elementtinä: korkeimman politiikan tilanteen yhteisyyttä alleviivataan kutsumalla joukko anonyymejä kansalaisia todistamaan asiassa. Heidän panoksensa rajoite- taan kuitenkin kuvaruudussa näyt- täytymiseen, epämääräisten toivo- tusten latelemiseen, atmosfäärin luomiseen. Ainakin periaatteessa käsillä olevat dialogin ainekset latistetaan monologiksi.
Kymmenen uutiset poikkesi YLE:n uutisista myös esittelemällä Kekko- sen "talouspoliitikkona" ja 11ihmi- senä". Sekä vuorineuvos Uolevi Raa- den juhlapuheessa että 'Kekkosen kaveriksi' tiedetyn Kalle Kaiharin muistelossa oli eräänlainen ennen- aikaisen nekrologin sävy. Kuiten- kin Kaiharin haastattelu sekä kan- salaisgallup toivat Kymmenen uuti- siin viikkolehtien populaarisuut- ta. Myös presidentin sairauden kä- sittely oli kaikille läheinen ja
tunnistettava aihe, joskin huomau- tus terveydentilan näkymisestä eronpyynnön allekirjoituksessa oli erityisen tökerö ja oletettavasti myös sellaiseksi koettiin.
Siinä missä Kymmenen uutisten teemana oli 'koko kansan president- ti eroaa', painotettiin YLE:n puo- lella aiheen valtiollisia ja po- liittisia elementtejä. Kekkosen eron rinnalle nousi tulevien pre- sidentinvaalien puinti, siis auk- toriteetin jatkuvuuden turvaaminen.
Tässä mielessä YLE:n uutislähetys kuvaannollisesti sanoen sekä nos- tatti myrskyn että pyrki tainnutta- maan aallot. Avointa levottomuutta maan kohtalosta ei kuitenkaan pääs- tetty syntymään: presidentin ero kuvattiin tiukan lailliseksi, hil- lityn dramaattiseksi ja historial-
lista säädyllisyyttä noudattavaksi tapahtumaksi. On kiintoisaa, että välittömästi 'erorituaalin', val- tioneuvoston ylimääräisen istunnon kuvailun jälkeen seuraa presidentin tehtäviä hoitavan pääministeri Mau- no Koiviston isällinen puhe- jak- son visuaalinen muoto tuo mieleen presidentin uudenvuodenpuheen. Sen jälkeen ilmestyvät ruutuun vuoron- perään Eino Uusitalo ja Johannes Virolainen, antavat lausuntonsa, ovat valppaina paikoillaan, hyväs- sä kunnossa, eivät eroaikeissa.
Kumpikin uutislähetys tietenkin kertoi katsojilleen tammivaalien päivämäärät ja Johannes Virolaisen asettumisen kilpailemaan puolueensa ehdokkuudesta. Kymmenen uutiset
ti~s~ lisäksi mainita Apu-lehden Ko1v1stolle hymyilevästä gallupis-
ta. Tuleviin vaaleihin kiinnitti YLE:n lähetys kuitenkin ylivoimai- sesti enemmän huomiota (minkä voi ehkä osaksi selittää sen hieman pi- temmällä ohjelma-ajalla). Tämä kui- tenkaan tuskin vaikutti haastatel- tavien auktoriteettien valintaan, minkä suhteen ero uutislähetysten välillä oli silmiinpistävä: YLE:n uutisten ainoa ei-puoluepoliitti- nen haastateltava on kansliapääl- likkö Kai Korte, kun Kymmenen uuti- set ei haastattele puolueiden ja
'presidenttipelin' kärkimiehiä lainkaan (tässä mielessä poliitti- simmat hahmot Kymmenen uutisissa olivat Veikko Helle, Ele Alenius ja Keijo Korhonen).
YLE:n tv-uutisten loppupuolel- la valtiokoneiston ja puolueiden johtomiesten osuus vain korostuu:
puoluejohtajakierros käydään kah- desti läpi. ensin puhutaan Kekko- sesta ja sitten vaalinäkymistä, ja Koivistokin pääsee jälleen esiin - nyt tavanomaisessa haastatteluti- lanteessa - kertomaan poliittises- ta tilanteesta Kekkosen eron jäl- keen. Valtiojärjestyksen pysyvyy- den tematiikka on hallitseva; ku- ten kansliapäällikkö Kai Korte a- sian Tarmo Ropposelle jyrkästi to- teaa: "Koneisto on täydellinen ja se toimii~" -Sama päti myös itse uutislähetyksiin: poikkeuksellise- na päivänä uutiskoneiston tehokkuus ja täydellisyys tuli todistetuksi vielä selvemmin kuin tavallisena arki-iltana. On uutisten juhlaa saada kertoa kansalle tärkeä us- konnollinen ilmoitus.
Radion Kekkospäivän uutisointi noudatteli samaa uomaa kuin YLE:n tv-uutisten. Radio tarjosi valtiol- listen auktoriteettien ohimarssin, jossa päähuomio kiinnitettiin syn- tyneeseen poliittiseen tilantee- seen.
TV -UUTI STEKN IIKKA
Veikko Pietilän klassisessa artik- kelissa vuodelta 1967 tarkastellaan uutistoimintaa jo rituaalina. Ar- tikkelissaan Pietilä haluaa tutkia ennen muuta vastaanottajan ~~ ... yh- teyttä tuohon havaintotaustaan, jonka eri välineet tarjoavat ... vä- lineen, tekniikan, äänen, kuvan, pai nomusteen ... 11 ( ema., s. 30) vä- 1 itykse 11 ä. 11 On tärkeää huomata~
että jo yksin radion totuttu kalun- ta tai television tuttu maaginen sinertävä valo ovat osa tätä yh- teyttä. Myös se, että totutut ...
henkilöt värähtelevät olohuonees- samme, on osa tätä yhteyttä ....
Näistä lauseista on kukonaskel kä- sitteeseen käyttäytymi s ri tua 1 i smi . 11
(S. 30.)
Rituaaleina uutislähetykset koostuvat suppeasta joukosta for- maalisti vakioisia elementtejä. Te-
levisiouutisten vakioelementeiksi havaitsimme ainakin seuraavat:
UA = ns. uutisankkuri, kuvaruudussa yksin tai kump- panin kanssa esiintyvä uutislähetyksen juon- taja,
US = uutisankkuri, jonka ääni selostaa ruudussa olevaa muuta uutisjutun kuva-ainesta, KO =kommentaattori, aiheen asiantuntija, joka it-
se ruudussa esiintyen kommentoi uutisjuttua, KS = kommentaattori äänenä, ruudussa muuta kuva-
ainesta,
RS = reportterin studioääni, ruudussa muuta kuva- ainesta,
RP = reportterin puhelinääni, ruudussa muuta kuva- ainesta,
RT = reportteri itse tapahtumapaikalla "luonnossa"
selostamassa, filmiryhmä mukanaan,
HA =haastatellaan tapahtumaan liittyvää henkilöä, LA= tapahtumaan liittyvä henkilö lausuu jotakin
itse osallisena parhaillaan menossa olevaa tapahtumaa.
Kahden "normaaliuutispäivän"
(28. ja 29.10.) televisiouutislä- hetyksissä oli uutisjuttuja ja näi- tä vakioelementtejä seuraavasti:
TV-1 uutisjuttuja 33 uutiselementtejä 91 elementtejä/juttu 2.8
MTV 34 93
2.7
YHT 67 184 2.7
Asetelman perusteella YLE:n tv-uu- tiset ja MTV:n Kymmenen uutiset ovat kutakuinkin samanlaisia, MTV:n aineisto on vain ahdettu vähän ly- hyempään lähetysaikaan kuin TV-1 :ssä.
- Taulukossa 4 on esitetty element- tien suorat jakautumat.
Taulukko 4. Tv-uutisten vakioraken- ne-elementtien jakautumat
TV-1 MTV YHT UA (uutisankkuri kuvassa) 30.7% 45.2 % 38.0 % US (selostava u-ankkuri)
KO (kommentaattori ku- 26.4 18.3 22.3
vassa) 2.2 2.2 2.2
KS (selostava k-taattori) l.l 0. 5 RS (reportteri studiossa) 15.4 19.3 17.4 RP (r. puhelimessa) 4.4 6.4 5.4 RT (reportteri tapahtu-
mapaikalla} 3.3 1.6
HA (haastattelulausunto) 12 .l 6.4 9.2 LA ("aito" lausunto) 5.5 l.l 3.4 Yhteensä 100.0 % 100.0 % 100.0 %
n 91 93 184
On huomattava, että elementit on muodostettu sen mukaan, kenen hallussa logos on; tarkastelumme on logosentrinen, siinä kuvaruudun visuaalinen aines on toissijaista, vaikka lähetyksiä seuratessamme kä- vikin ilmeiseksi (erityisesti jut- tu varusmieskoulutuksen uudistuk- sesta 29.10., kuvitettu kummassa- kin yhtiössä samalla vauhdikkaalla filmillä taistelukoulutuksesta), että visuaalinen aines usein syr- jäyttää ääniselostuksen tyystin.
Televisiouutiset ovat pitkälle uutisankkurin soolosuorituksia.
Kummassakin yhtiössä sana on yli puolessa elementtejä ankkurin hal- lussa. MTV on ankkurikeskeisempi:
näitä elementtejä on kaikista 63.5
% (TV-l:ssä 57.1 %). Sitä paitsi MTV:ssä ankkuri on huomattavasti useammin kuvassa kuin TV-l:ssä. It- se tapahtumiin osallisten hallussa
(HAja LA) julkinen sana on yllät- tävän harvoin, TV-l:ssä sentään 17.6 %:ssa elementtejä, MTV:ssävain 7.5 %:ssa. Uutistoimitukset siis sananmukaisesti välittävät sanaa
tuonpuoleisesta tämänpuoleise~n.
vastaanottajan "suora" kosketus (HA ja LA) tuonpuoleiseen on poik- keus säännöstä.
TV-l:n ja MTV:nkesken on eräitä eroja. MTV:ssä sana on välillisempi kuin YLE:ssä; Kymmenen uutisissa katsoja on oikeastaan enemmän teke- misissä studion kuin tuonpuoleisen todellisuuden kanssa. Sitä paitsi studio on MTV:ssä elävämpi kuin YLE:ssä: siellä on kaksi eri suku- puolta olevaa ankkuria, kun YLE käyttää vain yhtä. TV-l:ssä katsoja joutuu pelkistetymmin vastakkain tuonpuoleisen kanssa. Nämä piir- teet sopivat siihen kuvaan, jonka Graham Murdock (1981, tässä lehdes-
sä s. 24-27) on piirtänyt kaupalli- sen telev1sion populistisuudesta, julkishallinnollisen television ternalistisuudesta.
Yhtä poikkeusta lukuun ottamat- ta (Kymmenen uutisten urheiluosuus 28.10.) kaikki uutisjutut alkoivat joko UA- tai US-elementillä, siis uutisankkurielementillä. MTV:llä aloitus on aina UA. TV-l:ssä 33 aloituksesta 22 (67 %) oli "uutis- ankkuri kuvassa"-aloituksia (UA), 11 (33 %) "uutisankkuri selostaa"- aloituksia (US); ja milloin juttu alkoi US:llä, se oli jutun ainoa elementti: nuo ll juttua olivat TV-l:n kuvitettuja uutissähkeitä. Tässäkin suhteessa TV-l :n toimituk- sen välitys on näkymättömämpi kuin MTV:n. Samasta tendenssistä ker- too, että kaksinkertaisia uutisank- kurialoituksia (UA-US) TV-l:ssä oli 5 (15% jutuista), kun MTV:ssä nii- tä oli 15 (44% jutuista).
MTV:n uutiset ovat vahvemman vä- lityksensä ansiosta pehmeämpiä ja ihmisläheisempiä kuin TV-l:n uuti- set. Mutta tärkeämpää on, että tuonpuoleisen kovan todellisuuden
a uutisstudion pehmennetyn maail- välinen voimakas puskurointi
