• Ei tuloksia

Ensin ilmasto, sitten ihminen ja kalat

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ensin ilmasto, sitten ihminen ja kalat"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

106 niin & näin 2/2012

otteita ajasta

Ensin ilmasto, sitten ihminen ja kalat

Amerikkalaisen filosofian mai- neikkaimpiin näkemyksiin kuuluu pragmatistinen totuusteoria. Prag- matistien mielestä väitteen totuutta pitää arvioida sen mukaan, millaisia seurauksia sen totena pitämisellä on. Suoraviivaiseen jenkkityyliin teoria voidaan tiivistää iskulau- seeseen: ”Totta on se, mikä toimii.”

Ajatuksen kauneus ja kauheus on samassa paketissa: mikä on yhdelle toivottavaa toimimista, on toiselle törkeää tuhoutumista. Toimimisesta ei ole helpompaa saavuttaa yksimie- lisyyttä kuin totuudesta.

Moni eurooppalainen on yli- olkaisesti epäillyt, että amerikka- laisessa mielessä toimivuus liittyy jotenkin rahaan. Kiistelty oklaho- malainen republikaanisenaattori James ”Jim” Inhofe antoikin tähän viittaavan negatiivisen määritelmän keskustellessaan maapallonlaajuisesta lämpenemisestä Rachel Maddow’n ohjelmassa MSNBC-kanavalla 15.

maaliskuuta. Inhofe tunnusti, että oli aiemmin monien muiden tavoin uskonut, että ilmasto todella läm- penee ihmisen toimien takia. Hän kuitenkin kertoi muuttaneensa mieltään: ”Ajattelin [teorian] olevan totta, kunnes minulle selvisi, kuinka paljon se tulisi maksamaan.” Global warming ilmiönä tulisi Inhofen mie- lestä yksinkertaisesti liian kalliiksi ol- lakseen totta.

Senaattorin paljastus kertoo post- modernin totuuden toimivuudesta

enemmän kuin hyllymetri manner- maista filosofiaa. Tieteen vakavasti ottavan politiikan vaikeuksista kielii myös termi global warming, joka jo- kaisessa yhdysvaltalaisessa nettikes- kustelussa saa vastaansa huomion, että kommentaattorin kotiseudulla on kylmempää kuin koskaan. Jos ilmastokeskustelussa päästöistä huo- lestuneet eivät saa edes global war- mingia spinnattua climate changeksi, ovat he vääjäämättä alakynnessä.

Mutta tiede ei retorisesta heik- koudestaan huolimatta aio tumput suorina katsella elinympäristön tu- kaloitumista. Jos kerran ilmasto muuttuu, niin miksei sitten ihmistä sovitettaisi uuteen tilanteeseen?

Energian säästäminen on ratkai- sevaa. Siksi filosofian ja bioetiikan professori S. Matthew Liao New Yorkin yliopistosta ehdottaa kolle- goidensa kanssa kirjoittamassaan ar- tikkelissa luovia ratkaisuja1. Energian tuhlausta voitaisiin vähentää esi- merkiksi geneettisellä muuntelulla, jonka seurauksena jälkeläiset oli- sivat entistä pienempiä, ja pillerillä, joka saa lihan maistumaan pahalta.

Tällaiset kasvissyöjäkääpiöt kulut- taisivat planeettaa huomattavasti vä- hemmän kuin nykyiset petokolossit.

The Atlanticin haastattelussa Liao kertoo, että jo 15 sentin lyhennys vähentäisi ravinnontarvetta jopa 20 prosentilla2. Hän huomauttaa myös, että niin kutsuttu geoengineering eli planeetan muokkaaminen ilmaston- muutosta vastaan – malleja on esit- tänyt muiden muassa Risto Isomäki kirjassaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen – on mahdollisesti riittämätön ja erityisesti liian riski-

altis toimi. Siksi on parempi puuttua ihmiseen itseensä.

New Yorkin yliopisto huomioi tutkimuksessaan niin ikään muut lajit. Kotisivuillaan se kertoo tut- kimusryhmän rakentaneen kalan muotoisen robotin, joka osaa käyt- täytyä niin, että parvi notemigonus crysoleucaseja seuraa sitä3. Tiedotteen mukaan robottijohtajaa voidaan käyttää esimerkiksi viemään kalat pois ympäristötuhoalueelta. Kaloille Führer ehkä käy, mutta kunnon li- beralistina professori Liao korostaa, että ihmisten genetiikan muutosten pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Kysymykseen, eikö esimerkiksi etu- käteen valitusta pienikokoisuudesta seuraisi eettistä ongelmaa, hän vastaa raittiilla päättelyketjulla: jos pieniko- koiseksi kasvava alkio ei olisi tullut valituksi muiden joukosta, ei pie- nikokoista henkilöä olisi lainkaan, joten hänellä ei pitäisi olla valitta- mista lyhyydestään. Jäämme odot- tamaan senaattori Inhofen laskelmaa siitä, onko professori Liaon ja kump- paneiden esittämillä muutoksilla yli- päänsä todellisuuspohjaa.

Tere Vadén

Viitteet & Kirjallisuus

1 S. Matthew Liao, Anders Sandberg, Rebecca Roache, Human Engineering and Climate Change. Ethics, Policy and the Environment, tulossa.

2 http://www.theatlantic.com/technology/

archive/2012/03/how-human-enginee- ring-could-be-the-solution-to-climate- change/253981/

3 http://www.poly.edu/press-

release/2012/03/01/what-makes-robot- fish-attractive-hint-its-moves

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Gastronomisessa järjestyksessä tarjolle tulee ensin kalat, sitten liharuoat ja viimeisenä muut ruokalajit.. Myös salaatit noudattavat samaa järjestystä eli kalasalaatti tulee

Vielä jokin aika sitten oli tavallista kuvata utopioita, joissa ihminen vähi- tellen vapautuu välttämättömästä työnteosta ja saa enemmän aikaa perheelle,

vinä niin drastiset, että selvää taipumista näihin kolmeen yhteiskuntatyyppiin on olemassa?. Aikuiskoulutuksen alueella aktiivisen

Tieteellisen seuran perustamisesta kului toista vuotta ennen kuin tieteellisen lehden ensimmäinen numero ilmestyi.. Päätoimittajaksi kutsuttiin itseoikeutetusti Marjatta Okko,

Kun hänelle sitten kerrottiin, kuinka vanhoja kannettavat ovat ja kuinka takuut ovat menneet umpeen jo vuosia sitten, ja kuinka varaosia ei enää saa ja että totta kai kaikki, mikä

Vaikka en ole taloustieteilijä, uskon että globaalin ilmasto- politiikan ongelmat ovat enemmän käytännöllisiä kuin teoreettisia, ja uusien mallien sijasta tarvitaan

Edistyksellinen tiede ja politiikka ovat yhteydessä toisiinsa, mutta tämä yhteys sisältää myös riskejä niin tieteen kuin politiikan osalta.. Tieteellä on moniulotteinen

Käytännön päätöksenteossa ovat tutkimuksen ja politiikan yhteydet kuitenkin teknisen normin pe- rusmuotoa huomattavasti monimutkaisemmat: usein sekä politiikan tekijät että