Leena Härmä: Viekää tuhkatkin pesästä · DIGI

Etukansi

ERKKI: No tässä 0n... siinä on se telkkariraha ja loput järjestetään sitten kun tehdään kauppakirja

...

se on yhteensä jo kaksikymmentäkaksituhatta

...

TopiReinikka(Erkki) ja Eila Pehkonen (Janhuska)

Takakansi

VEIKKOLAINEN: Päivää. Ja aina yhtä pirteänä! Moni juttu järjestyis paljon helpommin jos sais ostaa edes puolet teidän energiasta.

Yrjö Järvinen (Veikkolainen) ja Eila Pehkonen (Janhuska)

LeenaHärmä

Leena Härmän näytelmät Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa

Sissipäällikkö 1957

Luihu-Simppa 1958

Virtaset ^ja Lahtiset 1958

Eräs Pirhonen 1959

Pinsiön^parooni 1961

Mäkisen Kenkä ja Tossu 1964 Muut Leena Härmän ^näytelmät Täysi tusina Toivosia 1965 Fagerholminvalitus 1967

Leena Härmä

VIEKÄÄ TUHKAKIN ^PESÄSTÄ

Ohjaus Matti Aro

Skenografia Lassi Salovaara Kalervo Hakala Lavastuksen toteutus ^KajNiemi

Elmo Kiuru

Puvut Elsa Pättiniemi

Ohjausassistentti Timo Ventola (SuomenTeatterikoulun ohjaaja- ja dramaturgiosasto)

Järjestäjä Heikki Huopainen

Aila Pennanen Unto Valjakka Kuiskaaja

Valaistus

Äänitehosteet Heikki Laakkonen Näyttämömestarit Oiva Roininen ja

Kari Salonen

Tarpeisto Sirkka Malinen

Yksi väliaika Ensi-ilta 17. 8. 1972

HENKILÖT Maija Tyrni

Liisa,hänen tyttärensä Alpo, hänen poikansa Anu,Alpon vaimo Mari

...

Juha neidan lapsensa Erkki Saaristo,_Anun veli, rakennusmestari

Janhuska Hanna Lehto Kalle Lehto

Veikkolainen, toimitus- johtaja

Arkkitehti Lignell Rouva Lignell Mittausosaston mies Tuomari

Palokersantti Palotarkastajat Lähetti

Elsa Turakainen Eeva-Liisa Haimelin Aarno Sulkanen Anneli Haahdenmaa Sanna t.Minna Fransman Timo Reinikka

Topi Reinikka Eila Pehkonen Enni Rekola Martti Pennanen

Yrjö Järvinen Oiva Sala Martta Kontula Uolevi Vahteristo Kullervo Kalske Heikki Huopainen Eero Karhuneva Oiva Tainio Jukka-Pekkä Palo

.

IM

pF

,;■

■

a*.

:

!'!*■:"■

;M

Topi^Reinikka,Aarno Sulkanen ja Anneli Haahdenmaa

Kuva meistä

Yksi asia on varma. Jokaisessa näytelmässään Leena Härmä yrittää ratkaista jotakin yhteiskunnallista on- gelmaa, suurta tai pientä, alhaalla elävien kannalta suurta.Hän ottaa ^kantaa, tekee sen rohkeasti. Toisi- naan opettaakin sormi pystyssä. Tarkoituksettomia eivät hänen näytelmänsä ole. Ylhäällä asuvat eivät vain ole niitä ymmärtäneet, koska koko alhaalla asu- vien maailma on heille^outo.

Kirjailijan tarkoitus on hyvä. Ovatko sitten keinot huo- not? Kirjailija yrittää sanoa sanottavansa hauskasti ja mutkattomasti. Se on välttämätöntä,koska puhu- taanyhteiselle kansalle. Menestys^todistaa,että kirjai- lija on oikealla tavalla sanottavansa sanonut. Jos kiellämme helppotajuisuuden, merkitsee^se,ettei yh- teiselle kansalle ole^lupateatteria tehdäkään.

Leena Härmä ^ottaa henkilönsä ^läheltä, ihan lähim- mästä ympäristöstään. Siksi hän tuntee heidät kuin viisi sormeaan. Muista kuin näin tutuista hän tuskin osaisikaan kirjoittaa. Se on tietysti rajoitus, ^mutta tässä maailmassa on kaikki kovin suhteellista. Näy- telmien ^menestystodistaa,että kirjailija on viisaasti valinnut todellisuushenkilönsä.

Näille todellisuudesta sieppaamilleen henkilöille kir- jailija sitten rakentaa juonen, joka sekin tavallaan on todellinen

—

Hänen juonensa on vauhdikas ja jännittävä.

EinoSalmelainen,IHMINENNÄYTTÄMÖLLÄ. Kansallisendrama- tiikantarkkailua,Helsinki 1972

♥- V

/

i

?sir. ^f

f

I

k-'t^ il

i&

K$t-■';* _> :

-

% :

I-

■V-¹ .M

'&.

S.

A* "*"

_i

wr

v.

*

3öSfc ^{m. m}

7X\ $

i

-Hi

Wi „

■

■■«»-!

Pi

■

-"r«

*wr>x.

jäk

ms

s'r!:*

SJ4S

V

■-J

:;■«»

.f;^"■■;■

.-:> :

3 /^'

T^^*-^

-

—

:

-

?;!

li*i

-

Elsa Turakainen,Eila ^Pehkonen,Eeva-Liisa Haimelin ^jaMartti Pennanen

Näytelmän

kirjoittamisesta

Niin surut kuin ilot voivat synnyttää näytelmän. Näy- telmän aiheita on vaikka kuinka paljon. Koko elämä on minusta hullunkurista tai surullista näytelmää.

Kun ^kuulen,näen, luen jonkin tapauksen, se alkaa elää. Jos^sattuuhyväaihe,menen ja kirjoitan sen heti muistiin.

Asia purkautuu vuorosanoina. Minusta^tuntuu, että en enää osaisikaan kirjoittaa kertovaa ^tekstiä, kaikki luonnonkuvaukset jäisivät auttamattapois.

Vähitellen valmista aineistoa on riittävän paljon,näy- telmän kirjoittaminen voi alkaa. Alussa on^suorastaan painetta,kaikki ^pyrkii ulos yhtäaikaa.

Kaikki ^asiat, jotka näytelmääni ^vien,minun on tark- kaan tunnettava. Jos on jokin ^seikka,joka on ^vieras, esimerkiksi teknillinen yksityiskohta, se on tarkkaan urkittava.

Kun kirjoitan näytelmää, on sellainen^tuntu,kuin kaik- ki sen ihmiset olisivat ympärilläni ja puhuisivat mi- nulle. Aina en tiedä edes kirjoittaneeni. Kun kirjoitin tätä näytelmää, olin monta kertaa hämmästynyt kat- soessani ikkunastani ja huomatessani, että ulkona onkin talvi.

Kun olen saanut näytelmän ^valmiiksi, lähtevät nuo ihmiset pois. Näyttämöllä katson sitä sitten kuin mitä tahansa vierasta ^{näytelmää.}

Itkuvirttä on helppo kirjoittaa, mutta haluaisin tähän- kin^{näytelmään}huumoria.

Viekää tuhkakin pesästä tapahtuu pienellä omakoti- alueella. Kinttumäeksi sitä näytelmässä ^kutsutaan, mutta esikuvana voidaan pitää ^TampereenJärvensi- vua. Järvensivun vanhat asukkaat olivat entisiä mäki- tupalaisia, jotka aikanaan saivat lunastaa tontit omak- seen. Vielä kauan kaupunkiin liittämisensä jälkeen alue sai elää omatoimisuutensa varassa.

Näytelmän alkaessa vanhan esikaupungin idylli on särkymässä. Ensimmäinen uusi kaksikerroksinen talo on ^noussut,se seisoo kuin torahammas maisemassa.

Tonttikeinottelijat ovat atkaneet hyökkäyksensä, ja vähitellen alistuvat asukkaat yksi toisensa jälkeen tonttiensa myyntiin, kuka rahaa ja korjauksia vaativien uusien säännösten pakottamana, kuka edullisten os- totarjoustenhoukuttelemana.

Nuo ihmiset ovatluoneet kaiken ^itse,saamatta apua.

Nyt kun huomataan kuinka edullinen heidän omista- mansa maa ^on,se otetaan hefltä väkisin.

Leena Härmä

11

ifS^h 3ä

■l*r ■i J| ^{v -m}

m ^{m^}

m

m

Eri ^m

.s'.'

<s..^s

-

Hk:

Uh

!■■^{' '}

jlllfM'»—■""■■-

""

<l

m- &%#

___ä_^—...^..

■

"■■"^._______■

f

-*

"■^■^:':^V:'^::

bg

a

V'^::;.:; ife&

Elsa Turäkäinen

Grynd

e

Voimassaolevaa asunto-osakeyhtiölakia (v. 1926) laa- dittaessa oletettiin tällaisen yleishyödyllisen osakeyh- tiön syntyvän normaalitapauksessaniin,että^asuntoa vailla olevat henkilöt ostivat tontin perustettavaa yh- tiötä^varten,hankkivat sinne sitten valmistettavan ra- kennuksen piirustukset ja tekivät rakentamisesta eri sopimuksen jonkun urakoitsijan kanssa. Tämän ajat- telutavan mukaan tulevat asukkaat siis itse olisivat olleet mukana kaikissa perustamisvaiheissa jamyös- kin rakentamisvaiheessa päättämässäasioista.

Tämä lainlaatijan idealismi ei kuitenkaan päde enää tänä päivänä. Asuntorakennuksesta^vastaavatsuurim- malta osalta alan erikoismiehet, grynderit. Mikä on grynderi?

Korkeimman oikeuden ^muutaman vuoden takaisen tuomion mukaan oikeudellisesti grynderillä tarkoite- taan asunto-osakeyhtiön perustajia, jotka ovat ryhty- neetrakennushankkeeseen tarkoituksena merkitä yh- tiön kaikki^osakkeet,rakennuttaa yhtiölle asuinraken- nus ja myydä osakkeet edelleen osakehuoneistoja

haluaville henkilöille.

Käytännössä tämä tarkoittaa ^sitä, että jonkin raken- nusliikkeen omistaja tai (yhtiömuotoisessa) ehdotto- man osake-enemmistön omistaja merkitsee kaikki pe- rustetun asunto-osakeyhtiön osakkeet, jolloin hän joutuu käyttämään apunaan (asunto-osakeyhtiön pe- rustamiseen tarvitaan kolme henkilöä) kahta bulvaa- nia, välikättä, jotka todellisuudessa toimivat täysin tuon yhden henkilön tahdon mukaisesti. Rahoitus jär- jestetään siten, että asunnontarvitsijoille myydään jonkinlaisia merkintäoikeuksia tulevassa ja jo perus- tetussa asunto-osakeyhtiössä. Yrityksen rahoitus siis perustuu asuntopulassa olevien,tulevien osakkeen- omistajien rahoituksen ^varaan,koska yrittäjän omat varatkäytetään toiminnan laajentamiseen, juoksevien asioiden hoitoon ja uusien yritysten alulle panemi- seen. Tuleville osakkeenomistajille annetaan rahoi- tuksen vastineeksi jonkinlaisia "merkintäoikeuksia"

tai "ostositoumuksia",jotka eivät kuitenkaan oikeuta heitä päättämään rakenteilla olevan asunto-osakeyh- tiön asioista tai valvomaan asuntojensa rakentamista.

Toimiessaan sekä rakennusurakoitsijana että tulevan tai jo perustetun asunto-osakeyhtiön ensimmäisenä hallituksena grynderi esimerkiksi tekeerakennussopi- muksen itsensä kanssa. Kun hän vielä useassa ta- pauksessa sattuu omistamaan myös rakennusele- menttiyrityksen tai osake-enemmistönsellaisesta,hän voi myöskin määrätä rakennuselementtien ^hinnan, tehdä kaupat itsensä kanssa ja voitto kaupasta koi- tuu hänelle itselleen. Tämä on siismahdollista,koska tulevat osakkeenomistajat eivät pääsevaikuttamaan asioiden hoitoon rakennusvaiheen aikana.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki ei sanottavasti ollen- kaan takaa asunnontarvitsijan oikeusturvaa eikä hä- nen etujensa huomioonottamista rakentamisessa,joh- tuen juuri siitä,että grynder-rakentaminen tapahtuu nykyään kokonaan toisin kuin asunto-osakeyhtiölakia säädettäessä oletettiin. Nyt joudutaan turvautumaan yleisiin sopimus- ja kauppaoikeudellisiin periaattei- siin,jotka eivät kykene takaamaan riittävästi asunnon tarvitsijan välttämätöntäoikeusturvaa,sillä nuo peri- aatteet eivät ole sen sosiaalisuuden sävyttämiä, joka olisi välttämätön asuntorakentamista koskevien "oi- keusnormien" kohdalla.

Vain erityinen, nimenomaan grynder-rakentamista koskeva uusi laki estäisi ^sen,ettei asunnontarvitsija joudu täysin rakentajan armoille, rakentajan, joka periaatteessa tekee kaikki oikeustoimet itsensä kans- sa ja jättää laskut niistä asunnontarvitsijan maksetta- viksi.

Perustuu varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Martti Federleyn esitelmäänNs.grynder-rakentaminenoikeudellisena ilmiönä.Esi- telmä on^pidettyTampereen Yliopistonjatkokoulutuskeskuksessa kesäkuussa 1971.

feJÖSfeii:

»■■^■^■^■I

aT"^:*:::^fj-<

im

"

M*i

r I

iV

Martti ^Pennanen,Eila Pehkonen ^jaEnni Rekola

Vastaava toimittaja: Eugen Terttula Toimittaja: Kristiina Lyytinen Kuvat: Kari Hakli

SKK^Oy1972

::1

£

"^ * _f'

I

'■■:

r^- ,

r

1,.

<.«aj

\i

K"

■m.A %.Ol

m

I

"

k

f UPP

r

1 1

_

f^:

i

y^ 3

F

.^{"^a} r

"**-"i-

!^ÄJ^.&

-=-

w

IA

■"./■■^{,■:■■■ ■ ■■}■■■iJL .^{■. '}

HHRBBBBH^l;.

I

I

F 1

t .

.

v

II ⁱ

',

i

I|||l|Wl

''

1

p T

: "

■ ,

M

f<'

. m