K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 9 . v s k . – 4 / 2 0 0 3
437 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja muuttoliikkeestä ja työvoiman alueellisesta keskittymisestä
Brigitte S. Waldorf Professori
Arizonan yliopisto
M
ika Haapasen väitöskirjassa tarkastellaan alueellista muuttoliikettä Suomessa 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Haapanen pyrkii vastaamaan mikroaineiston avulla kysymyksiin:kuka muuttaa, mitkä tekijät vaikuttavat muut- topäätökseen ja minne ihmiset muuttavat.
Alueellisilla työmarkkinoilla on merkittävä roo- li muuttopäätöksen syntymisessä. Täten Haa- pasen päätös keskittyä työmarkkinatekijöihin ja odotettavissa oleviin palkkoihin on valittu hy- vin. Erityisesti päätöksen avulla on mahdollis- ta arvioida tulopoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan alueelliseen väestöja- kaumaan Suomessa.
Haapasen väitöskirja koostuu johdantolu- vusta (luku 1) ja viidestä erillisestä Suomen työ- voiman muuttoa käsittelevästä tutkimuksesta (luvut 2–6). Kukin luku on kuitenkin teoreet- tisesti, menetelmällisesti ja empiirisesti hyvin toisiinsa nivoutunut.
Johdanto muodostaa erinomaisen synteesin tutkimuksista. Se alkaa hyvin hyödyllisellä ku- vailevalla osiolla alueellisesta väestöjakaumas- ta Suomessa, jossa tärkeätä keskusalue – syrjä-
seutu -jaottelua käyttäen havainnollistetaan muuttoliikkeen roolia aluekehityksessä parin viime vuosikymmenen aikana. Ensimmäinen luku sisältää myös lyhyen, mutta kuitenkin riit- tävän katsauksen aikaisempiin mikrotason muuttoliiketutkimuksiin. Ennen kaikkea joh- danto kokoaa ja linkittää tutkimuspaperit: tut- kimuskysymykset on selkeästi esitetty, päätu- lokset on poimittu esille ja tutkimuksessa käy- tettyjä innovatiivisia menetelmiä on erityisesti painotettu.
Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta, jo- hon ihmisen päätöksenteko oletetaan pohjau- tuvan, on hyödyn maksimoiminen. Ihminen valitsee vaihtoehdon, joka antaa suurimman hyödyn (äärellisten) valintamahdollisuuksien joukosta. Hyötytasoon vaikuttavat päätöksen- tekijän ja vaihtoehtojen ominaisuudet. Vaikka väitöskirjatutkimus ei yritä kriittisesti arvioida valittua lähtökohtaa suhteessa muihin kilpaile- viin päätöksenteon teorioihin, tutkimus kes- kustelee kriittisesti muuttoliikkeeseen ja hyö- tyfunktioon vaikuttavista tekijöistä.
Väitöskirjatutkimus käyttää viimeaikaisim-
438
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 4 / 2003
pia menetelmiä, jotka ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin tavalliset logit-mallit, joita on tyypillisesti käytetty muuttoliikekirjallisuudes- sa. Haapanen kiinnittää erityistä huomiota ha- vaitsemattomien tekijöiden mallintamiseen.
Hänen tapansa tutkia satunnaisvaihtelua ihmis- ten hyötyfunktioissa on hyvin mielenkiintoi- nen: satunnaisparametrisen logit-mallin sovel- taminen muuttoliikkeen tutkimiseen on uutta kirjallisuudessa.
Empiirinen analyysi pohjautuu ainutlaatui- seen ja rikkaaseen aineistoon, johon on yhdis- tetty pitkittäistietoja suomalaisista väestö- ja työmarkkinarekistereistä. Usein muuttoliike- tutkimuksia hankaloittaa pätevän aineiston puuttuminen, kuten lähtöalueen, kohdealueen tai henkilötietojen vaillinaisuus. Vaikka Haa- pasen aineisto antaa hyvät lähtökohdat empii- riselle analyysille, aineisto ei luonnollisestikaan ole täydellinen. Arvostan sitä, että Haapanen osoittaa kriittisesti aineistoon liittyvät ongelmat ja on varovainen esitellessään tutkimustuloksia.
Kokonaisuudessaan väitöskirjan tutkimuk- set tarjoavat runsaasti empiirisiä tuloksia. Tu- lokset herättänevät mielenkiintoa muuttoliike- tutkijoiden keskuudessa, mutta ne ovat myös tärkeitä yhteiskuntasuunnittelijoille ja poliitti- sille päättäjille Suomessa. Osa tuloksista on hyvin linjassa teoreettisten mallien ja/tai aikai- sempien empiiristen tulosten kanssa. Osa tu- loksista on taas aika yllättäviä ja tarvitsevat li- sävahvistusta tulevilta empiirisiltä tutkimuksil- ta. Esimerkiksi olisi mielenkiintoista tutkia pä- teekö muuttoalttiuden ja työmarkkinoilla suo- riutumiseen liittyvät tulokset myös eri aikape- riodeilla ja eri maissa (luku 2).
Luvussa 3 Haapanen päättelee syrjäseudul- la asuvien nuorten aikuisten muuttokäyttäyty- misestä Suomessa seuraavaa. Ensinnäkin odo- tettavissa oleva ansiotason nousu syrjäseudul-
la kasvattaa heidän todennäköisyyttään pysyä syrjäseudulla. Toiseksi muuttajien kohdalla odotettavissa oleva ansiotason nousu syrjäseu- dulla kasvattaa heidän todennäköisyyttään muuttaa toiselle alueelle syrjäseudulla sen si- jaan, että se kasvattaisi heidän todennäköisyyt- tään muuttaa keskusalueelle. Nämä päätelmät voivat olla hyödyllisiä, mikäli suunnitellaan toi- menpiteitä, joilla pyritään vähentämään väes- tön muuttamista keskusalueille.
Luvun 4 tulosten mukaan korkeasti koulu- tetut muuttajat ovat vielä herkempiä suuntaa- maan kaupunkialueille kuin vähemmän koulu- tetut. Seuraukset voivat olla mahdollisesti epä- suotuisia, sillä tämä ei merkitse ainoastaan väestön alueellista keskittymistä, vaan myös vielä voimakkaampaa inhimillisen pääoman alueellista keskittymistä.
Luvussa 6 arvioidaan tulopoliittisten toi- menpiteiden vaikutuksia muuttopäätökseen.
Haapanen spesifioi ja estimoi satunnaispara- metrisen logit-mallin, jossa odotettavissa ole- valla nettotulolla on keskeinen rooli. Hän si- muloi estimointituloksia käyttäen tulopoliittis- ten toimenpiteiden vaikutuksia muuttokäyttäy- tymiseen. Tulosten mukaan odotettavissa ole- va nettotulo vaikuttaa merkitsevästi muutto- päätökseen, mutta vaikutus on (potentiaalises- ti) liian pieni suhteessa kustannuksiin. Nämä simuloinnit demonstroivat hyvin tutkimuksen sovellettavuutta ja merkitystä poliittisille ja alueellisille päättäjille.
Haapasen väitöskirja tarjoaa hyvän ja kiin- teän pohjan pitkän aikavälin tutkimushankkeil- le, jotka pyrkivät selvittämään uusia tutkimat- tomia kysymyksiä. Esimerkiksi ovatko tutki- mustulokset yleistettävissä eli pätevätkö ne myös eri aikaperiodeilla ja muissa maissa?
Ymmärtäisimmekö paremmin muuttoliikettä käyttämällä eksplisiittisemmin aineiston pitkit-
439 B r i g i t t e S . W a l d o r f
täisluonnetta? Ja varsin tärkeätä olisi myös tie- tää, mitkä ovat tulopoliittisten toimenpiteiden aggregaattitason ja pitkän aikavälin vaikutuk- set? Väitöskirjassaan Haapanen on osoittanut, että hänellä on taito laatia ja toteuttaa menes- tyksekkäästi pitkän aikavälin tutkimussuunni- telma.
Väitöskirjassa tutkitaan menestyksekkäästi väestön uudelleenjakautumista analysoimalla alueellista muuttoliikettä selittäviä tekijöitä.
Väitöskirja tuottaa hyvän kontribuution laajaan muuttoliikettä käsittelevään kirjallisuuteen ja erityisesti Suomen alueiden demograafistalou-
dellista kehitystä tutkivaan kirjallisuuteen. Tut- kimus on siten merkittävä akateemiselle yhtei- sölle, suunnittelijoille ja päättäjille.
Väitöskirja on vankasti sidoksissa muutto- liikekirjallisuuteen ja käyttää hyödynmaksi- mointiin perustuvia muuttoliiketeorioita. Väi- töskirjan erityinen vahvuus on sen sofistikoi- tunut kyky käyttää huolellisesti hyvin kehitty- neitä menetelmiä suomalaisen mikroaineiston tutkimiseen. Tutkimuksen korkeasta tasosta kertoo se, että osa luvuista on jo julkaistu ja on arvioitavana hyvissä kansainvälissä aikakauskir- joissa.
