• Ei tuloksia

Kaikkien aikojen ennätyksiä ja muita kokemuksia kustannus- ja kirjastoalan konferenssista näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaikkien aikojen ennätyksiä ja muita kokemuksia kustannus- ja kirjastoalan konferenssista näkymä"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

15

Kaikkien aikojen ennätyksiä ja muita kokemuksia kustannus- ja kirjastoalan konferenssista

Leena Innanen

Osallistuin STKS:n Tietoaineistotyöryhmän edustajana järjestyksessään 35.

UKSG-konferenssiin ja vuosikokoukseen. Kirjastoalan tulevaisuus, innovatiivi- suus ja käytettävyyden parantaminen olivat esillä keskeisinä teemoina Skot- lannissa pidetyssä konferenssissa. Kirjastoihin kohdistuvat resurssien leikkaus- paineet saivat katsomaan myös toiseen suuntaan, miten kirjastot vaikuttavat – sairaalakirjaston on osoitettu jopa vähentäneen kuolleisuutta.

K

okouspaikkana oli Scottish Exhibition and Conference Centre (SECC) Glasgowssa, Skotlan- nissa. Osanottajamäärässä konferenssi ylsi kaikki- en aikojen ennätykseen 860 osallistujalla, edus- tettuna oli 27 eri maata. Myös näytteilleasettajia oli runsaasti, noin 80. Näyttelytila olikin maksi- mikapasiteetissaan käytössä.

Toisen kaikkien aikojen ennätyksen tarjosi Skotlannin keväinen sää. Lämpömittarin elo- hopea kohosi yllättävään 24 plusasteeseen, tar- joten esimakua tulevasta kesästä ainakin meille lumihankien keskeltä talvivarusteissa lähteneil- le matkaajille.

Yhteisvoimin tulevaisuuden haasteisiin

Tulevaisuus oli painotettuna useassa esitelmässä sekä kirjastojen että kustantajien kannalta. Muu- tokset nähtiin sekä uhkana että mahdollisuute- na. Toimintamalleihin kohdistui toiveita, kustan- nuksiin paineita. Laajeneva yhteistyö nähtiin tu- levaisuuden voimavarana.

Avauspuheessaan UKSG:n väistyvä puheenjoh- taja Tony Kidd muistutti meitä meneillään ole- vasta nopeasta muutoksesta alallamme. Roolim- me, työtehtävämme ja työympäristömme muut- tuvat. Esimerkiksi Googlen käyttäjänä emme enää ole asiakas vaan tuote. Tekniikka tukee so- siaalista toimintaa ja laajentaa näin sosiaalisen

kanssakäymisen eri muotoja, asettaen myös kir- jaston toimintoihin muutospaineita. Myös muu tiedontarjonta muuttuu ja laajenee. Onko tämä mielekästä? Onko valintoja jo liikaa?

Kokouksen aikana esille nousi paljon kysymyk- siä, siitä miten kirjastot pystyvät reagoimaan me- neillään oleviin muutoksiin. Koulutus ja koulut- tautuminen nähtiin eräänä toimivana vaihtoeh- tona tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkkinä ta- voitteista otettiin opiskelijoiden kirjaston käyttä- jäkoulutus. Kahden vuoden sisällä tulisi 100 % opiskelijoista olla osallistunut käyttäjäkoulutuk- seen tai muuten kirjasto on epäonnistunut toi- minnassaan! Myös kirjastohenkilöstön koulut- tautumiseen kohdistuu paineita. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoteknisesti kouluttautunutta kirjastoammatillista henkilökuntaa, jota kipeästi tarvittaisiin toteuttamaan esim. mobiilisovellus- ten tuomia uusia haasteita.

Uudistusmielistä ja innovatiivista toimintaa kaivataan

Ben Showers (JISC) esityksessään “Data-driven library infrastructure: a national perspective” tarjosi kannustavia ajatuksia kirjastoille ja muille muis- tiorganisaatioille toimia aktiivisena jäsenenä tie- toyhteiskunnassa. Ongelmat, joiden kanssa tällä hetkellä taistelemme, saattavat olla uusia mahdol- lisuuksia. Kirjastot ovat siirtymässä omasta eris-

(2)

täytyneestä järjestelmästään osaksi organisaation- sa kokonaisarkkitehtuuria ja koko yhteiskunnal- lista elämää. Teknologia ja käyttäjäkunnan odo- tukset luovat paineita samoin kuin lisääntyneet taloudelliset rasitteet.

”Antakaa kaikkien kukkien kukkia” Showers kehotti. Olemalla innovatiivinen, leikkimielinen ja avoin yhteistyölle, pyrkimällä ottamaan huo- mioon kaikki mahdollisuudet, mukaan lukien myös muut oman toimialan tiedonlähteet se- kä sidosryhmät, onnistumisen mahdollisuudet parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi nouse- vat huomattavasti. Päällekkäisyyksien poistamis- ta ja yhteistyön lisäämistä muiden organisaatioi- den kanssa hän piti hyvänä aseena taloudellisia vaikeuksia vastaan.

Hyvänä esimerkkinä yhteistyötoiminnan tuke- misesta hän mainitsi JISC:n Discovery ohjelman http://discovery.ac.uk/, joka tukee työllään pää- syä kansallisten muistiorganisaatioiden tärkeisiin kokoelmatietoihin ja helpottaa uusien palvelujen tarjontaa tutkimustyölle ja opetukselle.

Myös Knowledge Base+ ohjelma http://www.

jisc-collections.ac.uk/knowledgebaseplus/ täh- tää yhteistyön tukemiseen erityisesti e-aineisto- jen hallinnassa.

Innovatiivinen hanke on myös JISC Elevator -foorumi http://elevator.jisc.ac.uk/, jonne voi lä- hettää uusia ideoita. Yhteisön jäsenet äänestävät asiasta ja parhaassa tapauksessa saattaa rahoitus- kin löytyä.

Helppokäyttöisyys toiveiden kärjessä

Dave Pattern (Univesity of Huddersfield) käsit- teli kysymyksiä, joita käyttäjillä on elektronis- ten aineistojen tiedonhaussa ja niiden käytettä- vyyden parantamisessa. Patternin tekemän twit- ter-kyselyn perusteella kärkisijoille käyttäjäkun- nan toiveissa e-aineistojen käytön helpottami- seksi ja parantamiseksi sijoittuivat: aineiston oi- keellisuus, helppokäyttöisyys, löydettävyys, edul- lisuus, liiallisten tietosuojaustekniikoiden poistu- minen ja lisenssiongelmista vapautuminen. Käyt-

täjät miettivät myös, miksi Google on niin vai- vaton käyttää ja kirjaston käyttöjärjestelmät niin vaikeita. Helpot reitit, kuten Wikipedia ja Goog- le ovatkin käyttäjien suosiossa.

Esimerkkinä tästä Pattern kuvaili tapauksen, jossa käyttäjä yritti kirjastojärjestelmän kautta tehdä tiedonhakua haluamastaan täystekstiar- tikkelista. Käyttäjä kohtasi mutkikkaan järjes- telmän käyttäjätunnuksineen, täystekstin puut- tumisineen ja muine kommervenkkeineen saa- den lukusten klikkausten jälkeen lopputulokseksi eteensä mahdollisuuden hankkia kallis, maksul- linen artikkeli. Käyttäjä päätyi suoraan Google- hakuun, jossa samainen artikkeli aukesi sen suu- remmitta mutkitta Open Accessin PDF-versiona.

Käytettävyyteen panostettava

Miksi käyttäjät haluaisivat käydä läpi nämä mo- nimutkaiset vaiheet tulemalla kirjastoon ja käyt- tämällä kirjaston tarjoamia palveluja, kun käytet- tävissä on helpompiakin keinoja?

Miksi kirjastot yrittävät muuttaa asiakkaansa mini-kirjastonhoitajiksi? Käyttäjän ja käyttöön- asettajan tarpeet eivät aina kohtaa. Toimintoja suunniteltaessa olisi suunnittelijan syytä katsoa asiaa käyttäjän näkökulmasta ja osata asettua hä- nen asemaansa.

Käyttäjän kannalta sujuvamman hakumenet- telyn saavuttamiseksi kirjastojen täytyy yksinker- taistaa prosessejaan, niin paljon kuin mahdollis- ta. Ovatko discovery-palvelut yksi ratkaisu näi- hin ongelmiin, jos kustantajien yhteistyö tulevai- suudessa toimisi? Jo tällä hetkellä discovery-pal- velujen käyttö on selkeästi nousussa.

Kustantajat kehittävät palvelujaan haettavuu- den parantamiseksi. Esimerkiksi sovelluksiin lii- tetään toimintoja, kuten ”Henkilö, joka lainasi tämän kirjan, lainasi myös...” tai ”Henkilö, jo- ka silmäili tätä lehteä, silmäili myös…”. Meneil- lään on myös käyttöpalvelujen kehittämistä kos- kevia projekteja kuten JISC:n perustama Activi- ty data project http://www.jisc.ac.uk/whatwedo/

programmes/inf11/activitydata.aspx.

(3)

17

Kirjastot pidentävät ikää

Vuosi vuoden jälkeen maailman laajuisesti kirjas- toihin kohdentuvat leikkauspaineet nousivat esil- le myös tämän kokouksen useissa puheenvuorois- sa. Omassa esityksessään Stephen Abram (Gale Cengage Learning) ytimekkäästi lainasi Eleanor Crumblehulmen tweetiä:

“Cutting libraries in a recession is like cutting hospitals in a plague”. Eipä tähän ajatukseen tai- da olla paljon lisäämistä.

Abram kertoi mm. esimerkkejä leikkausten vai- kutuksista koulu- ja sairaalakirjastoihin. Koulu- kirjaston leikkaukset aiheuttivat 30 % laskun koulun tuloksissa ja on osoitettu, että sairaaloissa, joissa on kirjasto, kuolleisuus on 10% vähäisem- pää. Organisaatioiden tulisi tiedostaa kirjastojen tuoma lisäarvo ja ottaa tämä huomioon, vaikka taloudellinen tilanne olisi haastava.

Työpajoissa, joita oli kaiken kaikkiaan valitta- vana 28, käsiteltiin mitä moninaisimpia asioita.

Aikataulullisesti oli mahdollisuus osallistua nel- jään, ennalta valittuun työpajaan. Mielenkiintoi- nen tilaisuus oli mm. tieteellisten artikkelien tie- dostomuotoja käsittelevä työpaja. Vaikka tällä hetkellä 80 % downloadatuista artikkeleista on PDF-muodossa, kehittelyn painopiste on kui- tenkin HTML –dokumenteissa. Keskustelu he- rätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mi- ten mobiilisovellukset vaikuttavat tiedostomuo- tojen kehitykseen? Väistyykö PDF-tiedostomuo- to HTML:n tieltä?

The Annual General Meeting of UK Serials Association

Konferenssin yhteydessä pidettiin UKSG:n vuo- sikokous. Osallistujia kokouksessa oli noin 50.

Käsiteltävinä asioina oli mm. seuran nimen ja lo- gon vaihtaminen, talouskatsaus kuluneeseen vuo- teen, uuden puheenjohtajan ja hallituksen uusi- en jäsenten valitseminen, seuran julkaiseman leh- den uudelleen nimeäminen ja katsaus tuleviin ta- pahtumiin. Kokouksen yksimielisellä päätöksel- lä seuran vanha nimi UK Serials Group sai väis- tyä ja uudeksi nimeksi tuli ytimekkäästi UKSG.

Samalla vaihtui myös seuran logo.

Väistyvä puheenjohtaja Tony Kidd loi katsa- uksen kuluneen vuoden tapahtumiin sekä vuo- den 2011 tilipäätökseen. Hän piti vuotta hyvin menestyksellisenä. Vuosi oli kulunut sekä järjes- tettyjen tapahtumien että taloudellisen tilanteen kannalta kiitettävästi. Vuoden 2011 konferens- sin kohonnut osanottajamäärä oli kompensoinut suuressa määrin Edinburghissa pidetyn 33. kon- ferenssin yllättävän kalliita kuluja. Kuluneen tili- kauden tulos oli huomattavasti plussan puolella.

Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Ross MacIntyre (Mimas, The University of Manches- ter), sihteeriksi Kate Price (University of Surrey) ja taloudenhoitajaksi Charlie Rapple (TBI Com- munications). Heidän lisäkseen valittiin kuusi uutta hallituksen jäsentä. Seuran julkaisema leh- ti, Serials, on maaliskuusta 2012 lähtien ilmes- tynyt nimellä Insights. Uuden nimen myötä leh- den brändiä ja visuaalista ilmettä on uusittu vas- taamaan seuran roolia tietoyhteisössä. Myös leh- den nettisivut on uusittu.

Kuluvalla kaudella seura järjestää konferensse- ja, seminaareja, työpajoja ja opiskelijoille suun- nattua ohjelmaa, mm. marraskuussa pidettävä päivän mittainen konferenssi teemalla ”Rethin- king collections”. Lista seuran järjestämistä ta- pahtumista löytyy osoitteessa: http://www.uk- sg.org/event/

Kauniiksi lopuksi pilvilinnoista Helsingissä

Loppukevennyksenä Stephen Buck (Dublin Ci- ty University) luki Christina Templetonin (De- partment of Emotional Responses and the Con- sequences of Long Term Disappointment in Lo- ve, Institute of Behavioural Psychology. Peachtree University, St. Paul, Chicago) tarinan,

The emotional consequences of the idealisation of the elderly married academic librarian (male) by the elderly unmarried academic librarian (fe- male) – a study

joka kertoo englantilaisen kirjastonhoitajan, Emilyn, romanttispainotteisesta matkasta Hel-

(4)

sinkiin – missä, hänen mielestään, ihmiset puhu- vat sujuvasti vähintään kolmea kieltä, ovat hyväi- hoisia ja tyylitietoisia¬ - kirjastoalan kokoukseen, jossa hän tapaa suomalaisen kollegansa Matin.

Tarina kerrotaan tieteellisen artikkelin muo- dossa, kaikkine asiaan kuluvine elementteineen ja on kuultavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:

http://river-valley.tv/media/conferences/uk- sg-2012/0302-Stephen-Buck/ &

Seuraava kokous

Vuoden 2013 konferenssi ja vuosikokous pide- tään 8. – 10.4.2013 Bournemouthissa.

Tietoa kirjoittajasta

Leena Innanen, kirjastoamanuenssi Säteilyturvakeskuksen kirjasto Email. Leena.innanen@stuk.fi

AVOIMEN TIEDON ASIALLA JO 100 VUOTTA!

Kevään koulutusohjelma julkaistu verkkosivuillamme.

www.eduskunta.fi/kirjasto

www.facebook.com/Eduskunnankirjasto parlamenttikirjasto.blogspot.com

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Komponen- tit muodostavat tiedonhaun syklin; alkupe- räisessä tietämyksen tilassa nousee informaa- tion tarve, jonka tyydyttämiseen tarvitaan toiminto, jonka tarkoituksena on

Eskola, Eija, Rukousnauha ja muita romaaneja : suomennetun kaunokirjalli- suuden valinnasta kirjastoihin vuosina 1880-1940 [Finnish translations of literary works in Finnish

Kirjastoalan järjestöjen mukaan yhteispeliä vai- keuttaa, että tieteelliset kirjastot kuuluvat opetusmi- nisteriössä korkeakoulu- ja tiedeosastolle ja yleiset kirjastot

Ihmiset itse ovat tietysti informaation ja ideoiden lähteitä ja henkilöltä henkilölle ta- pahtuva viestintä on yhtä tärkeää ellei tär- keämpääkin kuin se mitä

Myös csc palveluntarjoaja- na kantoi kortensa kekoon siinä, että kaikki kirjastot saivat Kohan käyttöön

In Proceedings of Positioning the Profession: the Tenth International Congress on Medical Librarianship, Anonymous Brisbane, Australia,.

Mukana on myös kirjastoalan opiskelijan, Markku Kestin vi- sio kirjastoista RFID:n soveltajina.. Aihe on hyvinkin ajankohtai- nen, sillä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot

Myös kysymykseen, pystyvätkö kirjastot huolehtimaan kaikkien julkaisujen bibliografisesta valvonnasta ja julkaisuihin sisältyvän kaiken informaation järjestämisestä, on Le