• Ei tuloksia

Suunvuoro näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suunvuoro näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

499

virittäjä 4/2012

suunvuoro

Peruskoulun uusien opetussuunnitelmien rakentumista on syyskuusta alkaen voinut seurata verkossa (www.oph.fi/ops2016). Ensimmäinen kommentointikierros päättyi itsenäisyys päivän aattona; palautetta sai antaa kuka tahansa, ja kaikki asialliset kommen- tit julkaistiin sellaisenaan verkkosivulla. Toimintamalli siis suosii avointa keskustelua.

Opetussuunnitelmatyön tavoitteista yksi ilahduttaa: perusopetuksen sisältöjä ha- lutaan jäsentää ja karsia ”siten, että voidaan kiireettömämmin keskittyä olennaiseen ja syventää oppimista”. Ehdittäisiinkö tulevaisuuden koulussa sisäistää jopa ymmärtä- vän lukemisen ja retoriikan perustaitoja? Kevätlukukaudella alkaa oppiainekohtaisten olennaisuuksien määrittely, ja samalla hahmottunee sekin, kyetäänkö kiireettömyyden ja syventymisen tavoitteen edellyttämään karsimiseen.

Jos karsimista ei hennota tehdä, sen voi kiertää esimerkiksi keksimällä uusia katto- käsitteitä, jotka jokainen koulu, opettaja ja vanhempainyhdistys voi lukea haluamal- laan tavalla. Ilmiö on jo aluillaan luonnoksen kohdassa, jossa kuvaillaan seitsemän ”tu- levaisuuden edellyttämän laaja-alaisen osaamisen” aluetta. Äidinkielen kannalta olen- naisimpia lienevät ”ajattelu ja oppiminen”, ”kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu” sekä ”monilukutaito”.

Termi monilukutaito askarruttaa: mitä uutta moni tuo ennestään kattavaan luku- taitoon? Monilukutaito on tietysti käännöslaina englannin termistä multiliteracy. Luon- noksen mukaan se kokoaa yhteen kaikenlaisten kuultujen ja nähtyjen, staattisten ja liik- kuvien tekstien, kuvien ja merkkijärjestelmien auditiivisten ja visuaalisten ilmiasujen ym- märtämisen taidot. Eikä siinä kaikki – monilukutaidolla tarkoitetaan myös taitoja tuot- taa näitä kaikkia. Kyse on tulevaisuuden luku-, kirjoitus- ja lasku taidoista, jotka ulottuvat kaikkien oppiaineiden kaikkiin tekstilajeihin: puhuttuihin diskursseihin, matematiikan symboleihin ja kuvalliseen ilmaisuun. Joidenkin kommentoijien mukaan määritelmään tulisi lisätä vielä luonto: monilukutaito voisi tarkoittaa myös luonnon lukemisen taitoa.

Kuvausta lukiessani alan uskoa, että monilukutaito on vähän samalla tavalla tärkeä asia kuin ”hyvä elämä”. Sitä ei uskalla vastustaa. Totta kai se kuuluu tulevaisuuden edel- lyttämään laaja-alaiseen osaamiseen. Oivallista, että se on huomattu pukea sanoiksi.

Kun kontekstina kuitenkin on niinkin pragmaattinen paperi kuin peruskoulun opetus- suunnitelma, on huomattava, että näin moninaista lukutaitoa ei yhden ihmiselämän saati peruskoulun oppimäärän aikana voi saavuttaa.

Tähän mennessä on kuitenkin vasta tehty tilaa varsinaiselle opetussuunnitelmatyölle.

Seuraavaksi on eri alojen asiantuntijoiden kerrottava, mitkä sisällöt ovat niin tärkeitä, että ne voidaan ja uskalletaan määritellä selvärajaisesti. Opettajan kouluttajana toivon työvälinettä, jonka avulla uudet opettajat voivat tulevaisuudessakin muuttaa joitakin hy- vään elämään kuuluvia tavoitteita ymmärrettäväksi oppitunti toiminnaksi.

Maria Kela Virittäjän toimitussihteerinä on aloittanut kandidaatti Armi Sinerkari, jonka toivo- tamme lämpimästi tervetulleeksi Virittäjän toimitustiimiin.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Puulajien tunnistaminen esi- tetään sekä havupuiden että leh- tipuiden kohdalla kaksivaiheises- ti.. Kolmannessa luvussa etsitään massasta puulajien tunnistamisen kannalta

Politiikassa valtion- tai kunnanhallinnon tasolla ei yleensä ole tapana ainakaan jul- kisesti myöntää, että kun asioista päätetään, pelissä ovat faktojen ja laskelmien lisäksi

Tämä artikkeli luo valoa aiheeseen, miten informaatiolukutaito nähdään opetusympäristöissä ja miten tiedonhaun opetus käsitetään. Suomessa sekä peruskoulun että

Itse kuitenkin katsoisin, että 1990-luvulla ei ollut kyse paluusta peruskoulun lähtökohtiin vaan siirtymisestä uuteen koulutusdiskurssiin, jossa koulu näyttäytyi yksilöiden

Tässä artikkelissa vertaillaan neljän peruskoulun opetus- suunnitelman, vuoden 1970 peruskoulun opetussuunnitelmako- mitean mietinnön, vuosien 1985 ja 1994 peruskoulun

Pahoin pelkään, että "yleinen ymmärrys" voi kuitenkin johtaa uskomukseen, että matematiikan opetus on siirrettävis- sä koko peruskoulun ajaksi

2. b) Neliön muotoiselle tontille rakennetaan suorakaiteen muotoinen talo, jonka pitempi sivu on puolet tontin sivusta ja lyhyempi kolmasosa tontin sivusta. Laske tontin ala. Määritä

Myös tämän tutkimuksen perusteella aineenopettajien ja kaksoiskelpoisten opettajien kielitaito sekä opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyvät valmiudet ovat luokanopettajien