• Ei tuloksia

Painokankaat ajan tunnuskuvina näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Painokankaat ajan tunnuskuvina näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

344

T&E 4/04 • TIETEELLINEN ELÄMÄ

P A I N O K A N K A A T A J A N T U N N U S K U V I N A

Maija Isola (1927–2001) tunnetaan ensi sijassa yhtenä keskeisenä Marimekon tekstiilisuun- nittelijana ja 1960-luvun emansipoituneen sisustus- ja pukeutumiskulttuurin luojana. Hän työskenteli myös menestyksellisesti taidemaalarina ja osallistui vuodesta 1956 kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Isolan tuotanto kehittyikin maalaustaiteen ja muotoilun luovas- sa jännitteessä.

Monet Isolan 1950-luvun maalaukset näyttävät saaneen sysäyksen konkretismin ja geo- metrisen abstraktion ideoista, joita taiteilija sovelsi vapaan subjektiivisesti. Abstraktin taiteen ankara älyllisyys sai hänen töissään leikillisen surrealistisen tulkinnan. Varhaisten maalausten tilailluusiot vaihtuivat kuitenkin pian pinnan kysymyksiin ja samalla lähemmäksi tekstiili- suunnittelun tarpeita.

Isolan 1960-luvun guassimaalaukset olivat usein värikkäitä ja jatsahtavan rytmikkäitä, 1970-luvulla hän suuntautui asetelmiin ja maisemiin, ja 1980-luvulla hän kiinnostui symbo- leista.

Valmistuttuaan Taideteollisesta keskuskoulusta 1949 Isola alkoi suunnitella kankaita Mari- mekolle, ja yhteistyötä jatkui aina vuoteen 1987 asti. Amfora-kangas vuodelta 1949 oli ehkä hänen ensimmäinen esiintymisensä Marimekon taiteilijana. Ornamentin aiheita olivat antii- kin kaksikorvainen maljakko, kukat ja lehvä matissemaisen lennokkaasti hahmoteltuina vih- reällä ja mustalla. 1950-luvun mallit vaihtelivat Lissabon-kankaan geometriasta (1954) Ruusu- puun (1957) melko luonnonmukaiseen kuitenkin herkkään ilmaisuun.

Isolan 1960-luvun kankaiden suurissa kuvioissa voi aistia poptaiteen tuulahduksen. Kaivo (1964) on esimerkki aikansa tunnuskuvaksi kasvaneesta sisustustekstiilistä, joka perustui kukan tyyliteltyjä terälehtiä muistuttavaan koko kankaan levyiseen ornamenttiin. Kuinka monien ajan modernien kotien ikkunoihin se ripustettiinkaan. Vauhdikkaasti aaltoilevat vaakaraidat olivat lähtökohtana Lokki-kankaassa (1961) ja diagonaaliaallot Taifuuni-kankaassa (1968). Niiden muotoilu oli lähellä taiteilijan saman ajan maalauksia. Naisvartalon muodot muhkean rytmikkäänä pystyraitana näyttäisivät olleen Gabriel-kankaan (1968) pontimena. Tekstiilien pelkistetyssä kie- lessä oli popin hulvattomuuden lisäksi minimalismin harkittua iskevyyttä. Isola harrasti kuitenkin myös pienimuotoista ja koristeellista kuviointia kuten esimerkiksi romanttisessa Troikka-kankaassa (1960). Taiteilija palasi 1970-luvun kankaissaan monesti 1950-luvun luonnonmukaisuuteen. Se ehkä heijasteli realismia kohtaan kasvanutta yleistä kiinnostusta.

Kimmo Sarje Maija Isola: Kaivo, 1964, Marimekon painokangas.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

1960–luvulla siteerattiin Stalinin lausetta, jonka mukaan oikeutettu sota on sellainen, joka ei pyri valloituksiin, vaan vapautukseen. Se on sota, jota kansa käy

Tämä artikkeli perustuu Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella keväällä 1981 tehtyyn selvitykseen kioskikirjallisuudesta vuoden 1980 lopussa 1 • Selvityksen

Nuorten (ja erityisesti 1960–1980 luvulla syntyneiden) puheessa saamelaisuus ei rakennu yhtä ongelmatto- maksi kategoriaksi kuin vanhempien, äidin- kieleltään saamenkielisten

- kiinteän rannikkopatterin tykkien hajaryhmittäminen (l930-luku) - keskiön kehittäminen ammunnan laskentaa varten (Jatkosota) - moottoroidun rannikkotykistön kehittäminen

Totta onkin, että liennytyksen omimmat tuntomerkit - halukkuus yhteistyöhön yli rajojen, ristiriitojen ratkaiseminen rauhanomaisin keinoin sekä yhteiset yrityk- set säilyttää

Kuuban kriisin jälkeen oli Neuvostoliiton ja Kiinan välillä syn- tynyt avoin välirikko, ja Moskovassa alettiin jo pitää Kiinaa päävihollisena, jo- ka uhkasi Neuvostoliiton

U) Artilleri Tidskrift 1/68, ss 1-5.. nousemassa myös lännessä. Tästä ovat osoituksena L-Saksan, Sveitsin ja Ranskan kehittämät raketinheittimet.

Näiden tuotteiden äskettäin tapahtuneista tun- tuvista hinnankorotuksista sekä energiaa tuottavien laitosten koneis- tojen hankintakustannusten samanaikaisesta noususta