.. ..
VESI- JA YMPARISTOHALIITUKSEN MONISTESARJA
Nro 583
PESOSJÄRVEN YIDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JAMAAPERÄ
Ahti Si1vennoinen’, U1puVäisänen’
ja Heikki Tanskanen2 (toim.)
VESI- JAYMPÄRLSTÖHALL1TUKSENMONLSTESARJA
Nro 583
PESOSJÄRVEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ
Ahti Si1vennoinen’, U1puVäisänen1 ja Heikki Tanskanen2 (toim.)
‘Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi
2) Geologian tutkimuskeskus, Otaniemi
Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1994
Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15
Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona.
Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen luonnonsuojelututldmusyksiköstä.
IS3N 951-47-9129-0 ISSN 0783-3288
Painopaikka Vesi- ja ympanstohallituksen monistamo, Helsinki 1994
3 KUVAILULEHTI
Tekä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)
Ahti Silvennoinen, Ulpu Väisänen ja Heikki Tanskanen (toim.)
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)
Pesosjarven yhdennetyn seurannan alueen kallio— ja maapera
Berggrund och jordarter mom det mtegrerade overvakn;ngsområdet Pesosjarvi
Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm
Raportti Julkaisun osat
TuWstelma
Kuusamon kunnan koillisosassa sijaitsevan Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella tehtiin geologinen kartoitus.
Tyo jakaantui kahteen osaan, kallioperan ja maaperan kartoituksim
Selvitykset perustuvat suurelta osm aiemmin Kuusamon seuduilla tehtyihin pienimittakaavaisiin kartoituksnn Kallioperatutkimuksissa nojauduttiin erityisesti A Silvennoisen vaitoskirjaan (1972), joka kasittelee Rukatunturm ja sen ympariston geologiaa Tietoa valuma—alueen kallioperasta ja maaperasta taydennettiin alueella suoritetuilla maastotutkimuksilla.
Työn tuloksena laadittiin kallioperäkartta, joka kattaa koko valuma—alueen lähiympäristöineen ja maaperäkartan valuma—alueen eteläisestä osasta.
Asiasanat (avainsanat)
Yhdennetty seuranta, Kuusamo, Pesosjärvi, geologia, kallioperä, maaperä
Muut tiedot
Sarjan nimi ja numero
Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesaija Nro 583
Kokonaissivumäärä Kieli
18 Suomi
Jakaja
Vesi— ja ympäristöhallitus Luonnonsuojelututkimusyksikkö PL 250, 00101 Helsinki
ISBN
951—47—9129—0
Hinta 22,40 mk Kustantaja
Vesi— ja ympäristöhallitus ISSN 0783—3288
Luoftamuksellisuus Julkinen
JulkaisUa
Vesi— ja ympäristöhallitus
Julkaisun päivämäärä 31.10.1994
PL 250, 00101 Helsinki
4 PRESENTATIONSBLAD
Utgware
Vatten— och miljöstyrelsen
tare (uppgifter om organet:namn, ordfärande, sekreterare Ahti Silvennoinen, Ulpu Väisänen och Heikki Tanskanen (red.)
Utgivningsdatum 31.10.1994
Pubiikation (även den finska titein)
Berggrund och jordarter inom det integrerade övervakningsområdet Pesosjärvi Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueen kallio— ja maaperä
Typ7ubIikation Uppdragsgivare Datum for tiilsattandet av organet
Raport
Publlkalionens delar
Referat
Geologisk kartering utfördes i det integrerade övervakningsområdet Pesosjärvi som ligger i nordöstra delen av Kuusamo kommun. Arbetet fördelades på berggrunds— och jordartskartering.
Utredningen grundade sig till stor del på tidigare utförda småskaliga karteringar i Kuusamotrakten.
Berggrundskarteringenvar baserad speciellt på A. Silvennoinens doktorsavhandling (1972), som behandiar geologin 1 Rukatunturi området. Infomiationen om berggrunden och jordlagren på dräneringsområdet komplefterades genom detaljerade fältundersökningar.
Arhetet resulterade i en berggrundskarta, som täcker hela dräneringsområdet med omgivning, och en jordartskarta övci södra delen av dräneringsområdet.
.Sakord (nyckelord)
Integrerad övervakning, Kuusamo, Pesosjärvi, geologi, berggrund, jordlager
OvrI upngifter
Seriens namnoch nummer
\7(p tich miljöstyrelsens ciupkkatsr:rie nr 583
Skiantal Språk
1% Finska
Distribution
Vatten— och miljöstyrelsen Enhet för naturskyddsforskning PB 250, 00101 Helsingfors
ISBN
951—47—9129—0
Pris 22,40 mk Färlag
Vatten— och miljöstyrelsen
!SSN 0783—3288
Sekretessgrad Offentlig
P3 250, 00101 Helsingfors
5
SISÄLLYS
1 JOHDANTO . . 6
2 TUTKIMUSALUE . 6
3 KALLIOPERÄ .7
Ahti Silvennoinen
3.1 Kivilajiyksiköiden kuvaus 8
3.2. Kallioperän vaikutus Pesosjäwen valuma
alueeseen 10
4 MAAPERÄ 11
Ulpu Väisänen
5 HYDROLOGIA 12
Ulpu Väisänen
KIRJALLISUUS 14
LIITTEET 15
1 Kallioperäkartta
2 Maaperäkartta
3 Maalajien kerrospaksuudet 4 Pohjavesianalyysitulos
6
1 JOHDANTO
Oulangan Pesosjäivi kuuluu ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS ohjelmaan, joka alkoi vuonna 1987. Pesosjärven lisäksi Suomeen on perustettu neljä muuta YYS-aluetta, jotka ovat osana kansainvälistä yhdennetyn seuraiman verkostoa (UN ECE/IMP eli United Nation’s Economic Commission for Europe/Integrated Monitoring Programme).
Tämän pitkäaikaisen seurantaohjelman tavoitteena on kansainvälisesti yhdenmukaisin menetelmin seurata ja ennustaa ympäristön tilaaja siinä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksen alussa on tarkoitus selvittää kaukokulkeutuneiden aineiden vaikutusta pienten, luonnontilaisten valuma-alueiden maaperään, vesiin ja eliöstöön.
2 TUTMMUSALUE
Pesosjärvi sijaitsee Kuusamon kunnassa, Oulangan luonnonpuistossa, Juuman kylästä noin 6 km koilliseen, Kitkajoen pohjoispuolella (karttalehti 4613 05). Pesosjärvi on luode kaakko-suuntainen, pitkänomainen ja kapea järvi, jonka pinta-ala on noin 0,5 km2 (kuva 1). Pesosjärvi ja sitä ympäröivät moreeniselänteet ovat likimain samansuuntaisia kuin viimeisimmän jäätikön kulkusuunta alueella (Aario et al. 1974).
Järven pinta on 255,9 m mpy ja valuma-alueen korkeimmat kohdat moreeniselänteiden laella ovat 300-320 m mpy. Valuma-alueen vedet virtaavat Kitkajoen kautta Oulankajokeen ja sielta Venajan puolelle Paanajarveen ja edelleen Vienanmereen
Kuva 1. Pesosjärven sijainti. Valuma-alue merkitty pistevävalla.
7
Kuvassa 2 on esitetty Pesosjärven poikki luoteesta kaakkoon ajetun maatutkalinjan tulkinta (Kts.liite 3). Tulkinnan mukaan järven syvintä kohtaa peittää vaihtelevan paksuinen, paksuimmillaan noin 4,1 metrin liejukerros. Liejun alla on kaikkialla moreenia. Kaakossa moreenin päältä puuttuu liejukerros. Järven luoteisrannalla olevaa hiekkapohjaa ei maa tutkauksessa voida erottaa. Veden syvyys Pesosjärvessä vaihtelee kaakkois-ja luoteisosien
< 2,0 metristä keskiosan 11,9 metriin.
3 KALLIOPERA
Ahti Silvennoinen
Alueen kallioperää koskevia tarkempia tutkimuksia on ensimmäisen kerran tehty vuosisadan vaihteessa (Hackman & Wilkman 1925, 1929). Valtakunnallisen kallioperäkartoituksen kohteeksi alue tuli uudelleen vuodesta 1966 alkaen, jolloin koko Kuusamon liuskealueen kattava kallioperäkartoitus aloitettiin. Tämän kartoituksen tulokset esitetään painettuina 1:100 000 mittakaavaisina kallioperäkarttoina, joissa Pesosjärven alueen kallioperä on Rukatunturin karttalehdellä 4613 (Silvennoinen 1982). Pesosjärven valuma-alueen kallioperän luonnetta ja laatua on kuvattu Geologian tutkimuskeskuksen bulletiinissa (Silvennoinen 1972). Tietoja on myöhemmin täsmennetty tätä raporttia varten tarkentamalla maasto- kartoitusta ja laatimalla 1:10 000 mittakaavainen kallioperäkartta aluetta koskevien uusimpien tietojen pohjalta, josta pienennys liitteenä 1. Systemaattisen kallioperäkartoituksen jälkeen tehdyn geofysikaalisen matalalentomittauksen tulosaineisto on antanut
mahdollisuuden eräisiin kallioperäkartan tarkistuksiin.
A
100 m 200 m 400 m 600 m 800 m
vetta
B
800 m 900 m tauko m 1000 m 1200m 1400m 1600m 1700m
Mr
Kuva 2. Veden syvyys ja maakerrosten paksuus Pesosjärven poikki luoteesta kaakkoon ajetulla maatutkalinjalla L9. Linjan on tulkinnut V.Musta.
$
3.1 Kivilajiyksiköiden kuvaus
Pesosj ärven alueen kallioperässä tavataan Kuusamon liuskealueen kerrosj ärjestyksen keskivaiheiden muodostumia (kuva 3). Alimpana on Silttimuodostuma ja sen päällä Vihreäldvimuodostuma III ja ylimpänä Rukatuntun kvartsiittimuodostuma. Nämä muodostu mat ovat poimuttuneet noin 1800 miljoonaa vuotta sitten nyt nähtäviin jyrkkäasentoisiin poimumuotoihin, joista poikkileikkausesimerkki on kuvassa 4. Laakiobasalteista koostuva Vihreäkivimuodostuma III purkautui laavoina silloiselle maanpinnalle arviolta noin 2200 miljoonaa vuotta sitten.
Seuraavassa muodostumat kuvataan kerrostumisjärjestyksessä vanhimmasta (alin) nuorimpaan (ylin). Kuvaukset perustuvat suurelta osin alueen ulkopuolelta tehtyihin havaintoihin, koska Pesosjärven valuma-alueella ei ole nähtävissä täydellisiä leikkauksia kerrostumista. Koska kaikki tässä kuvattavat kerrostumat ovat kuitenkin laajalla alueella samanlaisia, kuvausta voidaan pitää myös tämän alueen osalta paikkansapitävänä.
Silttimuodostuma koostuu vaihtelevista sedimenttisyntyisistä hienorakeisista kivistä.
Koostumus on tiheästi kerroksittain vaihdellen arkoosinen, ortokvartsiittinen, fylliittinen, dolomiittinen ja usein albiittinen, Albiitin runsaus liittyy muodostumassa tavattaviin albiittidiabaasi-intruusioihin, jotka ovat aiheuttaneet sivukivien albiittiutumista.
Muodostumassa on säännöllisesti sokeita hematiittipitoisia kvartsisuonia ja hematiittipfrotetta.
Silttimuodostuma syntyi regressiivisen geologisen kehityksen tuloksena madaltuvaan sedimentaatioaltaaseen. Sen yläosassa, lähellä Vihreäkivimuodostuma 111:n kontaktia, tavataan kuivum israkoj a saviliuskevälikerroksissa.
Silttimuodostuma rapautuu helposti ja siitä koostuvat alueet ovatkin yleensä alavia tasaisia alueita. Silttimuodostuman kalliopaljastumia ei Pesosjärven valuma-alueella ole tavattu.
Vihreäkivimuodostuma III on syntynyt laakiobasalttilaavoina tasaisille tulvalaakioille.
Erilliset laavapatjat ovat yleensä muutaman kymmenen metrin vahvuisia, mutta jopa toistasataa metriä vahvoja patjoja tavataan. Muodostuman kokonaispaksuus on 300-400 metriä. Laavapatjojen väleissä esiintyy tuhkakerroksia, jotka ovat usein karbonaattipitoisia.
Laavat ovat useimmiten tasalaatuisia ja suhteellisen karkearakeisia, mutta laavapatjojen rajoilla esiintyy mantelilaavaa, Mantelit ovat täyttyneet karbonaattimineraaleilla, epidootilla, kvartsilla, plagioklaasilla tai joskus myös kloriitilla, Kemiallinen koostumus on tyypillisesti basalttinen.
Rukatunturi kvartsiittimuodostuma koostuu erilaisista kivilajeista (jäsenistä), joiden keskinäinen kerrosjärjestys nähdään kuvassa 3. Muodostuma alkaa Vihreäkivimuodostuma 111:n päälle kerrostuneilla sedimenteillä, joissa on paikoin dolomiittivälikerroksia. Dolomiitti pitoisuutta on Rukatunturin kvartsiittimuodostuman alaosassa muutaman metrin, joskus muutaman kymmenen metrin vahvuudelta, Tällä osalla esiintyy runsaasti punaisia saviliuskevälikerroksia serisiittikvartsiittisessa pääkivilajissa. Saviliuskevälikerroksissa esiintyy usein kuivumisrakoja ja aallonmerkit sekä virtakerrokset ovat yleisiä. Kaikki nämä piirteet ovat luonteenomaisia tulvalaakioille syntyneille sedimenteille,
Serisiittikvartsiittijäsenen paksuus on 100 -200metriä ja se vaihettuu arkoosikvaasiiteiksi ja ortokvartsiiteiksi muodostuman yläosissa.
9
UTOLOGISET SYMBOLIT
H—<1 L
2jvJJ3 jv
Vj4,8
ft
g___
ii
HH
______ ______13
—
H
Kuva 3. Kuusamon alueen stratigrafinen leikkaus. 7) saamilainen granlittigneissikompleksi, 2) pohjakonglomeraatt 3) vulkaaninen breksia, 4) mafinenja intermedläärinen vulkanlitti, 5) serisiittikvartsiifti, 6) arkoosikongiomeraatti, 7) serisiittiliuske, 8) kvartsiittiliuske, 9) vaihtelevaa arkoosista, fyllättistä ja dolomiittista, hienorakeista liusketta, 70) ortokvartslltt 77) dolomiitti (A) ja dolomiittivälikerros (B), 72) amfiboliliuske, 73) mustaliuske ja 74) pohjakontakti.
LEIKKAUS
m
2500 •— •,— —,-—
- i
KIVILAJIYK$IRÖT
2000
1500
1000
500
v v v
L
v v v v? * AMFIBOLILIUSKEMUODOSTUMA - DOLOMIITTIMUODOSTUMA
- RUKATUNTURIN KVARTSJITTIMO
-1
- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA III
- SILTTIMUODOSTUMA
—
- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA 11
—1 - KVARTSIITTILIUSKEMUODOSTUMA - SERISIITTILIUSKEMUODOSTUMA
- SERLSHT11KVARTS)ITTMUODOSTUMA
- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA 1
— - - POH]AKONGLOMERAATTJ
- GRANIITTIGNEISSIKOMPLEKSI - MAFISIA MAGMAKIVIÄ
(vahva osa ekstrusllvlsta)
Muodosturnien paksuus (m) S-osa N-osa
250
50-100
800 ‘ 600
200 200
200 200
50 0
50 0
130
200 100
‘500
0-20 7
—
r — — -
—o-—-—--o-——-—°
\J V V V V
v v
V V vv
V V Vv v v v
0
—<
10
3.2 Kallioperän vaikutus Pesosjärven valuma-alueeseen
Kuten kallioperäkartasta havaitaan, kallioperä on vaikuttanut ratkaisevasti Kuusamon Jiuskealueen maastomuotoihin. Toinen tärkeä tekijä ovat mannerjäätiköiden muovaamat pienemmät maastonpiirteet. Pesosjäwen valumaa1ue sijoittuu Kulmakkojärven ja Pesosjärven välisen synkliinipoimun lounaisreunaan ja se noudattaa tarkasti Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatuntun kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhykettä. Pesosjärvi, Pitkä Pekanlampi ja Uudenniitynlammet sekä näiden väliset purot seurailevat tuota kontaktivyöhykettä.
Itse Pesosjärven muodostumisen on aiheuttanut sen luoteispäässä oleva lähes itä-länsi suuntainen siirros, josta järviallas laajenee kaakkoon.
Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatunturi kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhykkeessä on karbonaattipitoisia kivilajeja, jopa dolomiittikerroksia, joten on luonnollista, että se on rapautunut ympäristöään syvemmälle. Tämä selittää Pesosjärven valuma-alueen sijoittumisen juuri tähän syvemmälle kuluneeseen kallioperän vyöhykkeeseen. Jääkauden aikaiset jäätikön liikkeet ovat jossain määrin korostaneet kallioperän aiheuttamia peruspiirteitä ja kasanneet irtaimia maalajeja pieniksi moreenikumpareiksi. Syvemmälle rapautuneisiin kohtiin jäätiköitymisten vaikutukset eivät ole ulottuneet, joten niissä tavataan vanhaa rapakalliota.
Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatunturi kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhyke erottuu selvästi rehevänä kasvillisuutena, jopa useiden metrien vahvuisen irtomaapeitteen alta. Poikkeamat tästä kalkinsuosijakasvien sijoittumisesta selittyvät useimmiten pinta- tai pohjavesien virtauksilla,
Pesosjärven valuma-alue on kallioperägeologisesti varsin selväpiirteinen. Pinta-ja pohjavedet kerääntyvät vesistöön kahdelta erilaiselta alueelta. Koillisessa valuma-alue on ohuehkojen irtomaiden peittämää kvartsirikasta sedimenttikiveä. Täällä irtomaiden paksuus suurenee vähitellen puro- ja lampijaksoa kohti. Lounaassa valuma-alue on ohuiden irtomaiden
SELITYS
0 23 0.
-c
0.
Rukatuntuti
kvartsiittimiodostuma Vihreäkivi.
muodosturna 111
0 2C
cd
E
23
Silttimuodostuma // Siitros
0 1000 m
Kuva 4. Kalioperän poikkileikkaus Pesosjärven pohjoispäässä. Profiili A-B on merkitty karttaliitteeseen 1.
11
peittämää basalttista ldvilajia. Irtomaapeite paksuuntuu jyrkkärajaisesti puro-ja lampijaksoa kohti. Valuma-alueen keskeisessä osassa, puro- ja lampijaksossa sekä itse Pesosjärvessä pohjavesi kulkee kalkkirikkaista (lähinnä dolomiittia) kivilajeista syntyneissä rapautu mistuotteissa ja maalajeissa. Eri osa-alueilta kertyvän veden määrä voidaan tarvittaessa laskea varsin tarkasti, kun huomioidaan, että Pihlajapuron kautta tuleva valuma syntyy aivan samoilla periaatteilla kuin edellä kuvattiin.
4 MAAPERÄ
Ulpu Väisänen
Pesosjärven valuma-alueen maaperää koskevaa aikaisempaa tietoa oli saatavilla 1:400 000 mittakaavaisesta maaperakartasta (Sutinen & Pollan 1982) Tarkempi maaperakartoitus mittakaavaan 1:10 000 tehtiin vuonna 1989 Pesosjärven valuma-alueen eteläisestä osastaKar toituksessa maaritettiin maalajit metrin syvyyteen Maatutka-luotausten avulla selvitettiin maaperan rakenne kallion pintaan saakka Talvella jarven poikki tehdyn maatutkaluotauksen avulla selviteifiin järven syvyys sekä pohjalla olevat maalajit ja kerrosrakenteet. Valuma-alu een vallitsevat maalaj it ovat moreeni ja turve (liite2). Moreeni on tiivistä ja vettä huonosti lapaisevaa ja johtavaa pohjamoreerna Pesosjarven kaakkoispaan kapean lahden molemmilla puolilla maasto kohoaa jyrkästi ylöspäin. Rinteissä on muutamia kalliopaljastumia. frtaimista maalajeista paljaiksi huuhtoutuneet kalliot osoittavat moreenipeitteen olevan varsin ohut ainakin valuma-alueen kaakkoisosassa. Liitteessä 3 on esitetty maalajien kerrospaksuudet maatutka-luotausten tulkinnan mukaan. Linjoissa on poikkiviivojen kohdalle merkitty ko turve-Ja moreenikerrosten paksuudet Kaikilla linjoilla moreenm alla on kallio Moreeni peitteen paksuus on epaselva linjalla 6ja linjan 7 pohjoisosassa Linjalla7011saraturpeen alla paikoin hiekka-ja hietakerroksia, paksmmmillaan noin 1,5metria (kuva 7) Maaston alavissa kohdissa on pienia saraturvealueita, paikoin niita on myos ylempana rinteissa Turvekerroksen paksuus vaihtelee vahlla 0,3 - 0,8 m Yli metrin paksuudelta turvetta esiintyy vain pienella alalla Pesosjarven pohjoispuolella Alueelta otettiin kaksi moreeni naytetta rakeisuusanalyysej a var-ten Molemmat naytteet ovat hietamoreenia Naytteessa 1 hieno-aineksen (raekoko < 0,06 mm) osuus on 34 % ja naytteessa 2 hieno-aineksen osuus on hieman alle 30 % (hite 2, kuvat 5 ja 6)
m>
00
z
8••
;:
2’c
>
-Jj
- 78
0002 Hiesu 002 HetQ 0.2
Kuva 5 Moreenin raekoon jakauma naytepisteessa n o 1 syvyydella 0,2 m x= 735646,y=447830jaz=258m.
12
m
0 0z
>c
5 HYDROLOGIÄ
U!pu Väisänen
Pesosjärven valuma-alue edustaa pohjavesiesiintymänä tyyppiä, jossa pohjaveden pinta viettää reunoilta sisään päin topografiseen altaaseen,
Sadeveden imeytyminen maahan ja pohjaveden muodostuminen riippuvat mm. maapeitteen rakeisuudesta, rakenteesta, kosteusoloista, kaltevuudesta ja kasvipeitteestä. Kasvusto suojaa maanpintaa kovettumiselta ja lisää sadeveden imeytymistä pohjavedeksi.
Hyvin vettä läpäisevillä karkearakeisilla mailla pohjavedeksi suotautuva vesimäärä voi olla yli 50 % sadannasta, Tavallisesti määrä kuitenkin vaihtelee moreenimailla 10 20
%. Turvekerrostumiin (kuiviin) imeytyy sadannasta keskimäärin 80-90%, koska pintava lunnan osuus jää vähäiseksi. Suoalueilla haihtuminen on noin puolet sadannasta, joten pohjaveden osuudeksi jää noin 30-40 % sadannasta. Pesosjärven alueella luonnontilainen, melko tiheä puustoja aluskasvillisuus estänevät tehokkaasti ylivalumia. Pesosjärven valuma alue on lähes kokonaan moreenia, jota ohuet turvekerrokset monin paikoin peittävät.
Vuotuisesta 500-600 mm:n sadannasta muodostuu pohjavedehi enintään 100 -120 mm.
Ohutkerroksisten moreenimaalajien alueella, kuten Pesosjärven valuma-alueella, pohjavesi on yleensä varastoitunut korkeintaan muutaman metrin vahvuisena kerroksena. Ylävissä maaston osissa varastoituneen veden muodostama kerros voi puuttua kokonaan. Turpeen peittärnät alueet ovat pääosin veden kyllästämiä.
Pohjaveden hydrologinen kierto on nopeaa maaston ylävissä osissa, joissa vesivarasto voi vaihtua jopa alle vuodessa. Kalliopinnan suhteen alavammissa maaston osissa vaihtumisaika (viipymä) kasvaa vuosien, paksuilla turvealueilla jopa kymmenien vuosien pituiseksi.
Liltteestä 3 käyvät ilmi maalajien kenospaksuudet maatutkaluotausten tulkinnan mukaan.
Linjoissa on poikkiviivojen kohdalle merkitty ko. turve- ja moreenikerrosten paksuudet.
Kaikilla linjoilla moreenin alla on kallio. Kallion syvyys on epäselvä linjalla 6ja linjan 7 pohjoisosassa. Linjalla 7 on saraturpeen alla paikoin pohjavettä paremmin johtavia hiekka-ja hietakerroksia, paksuimmillaan noin 1,5 metriä (kuva 7).
Valuma-alueeha löytyi yksi aktiivinen lähde, josta otettiin näyte vesianalyysiä varten (hite 4). Lähde sijaitsee järven luoteispäässä, Pihlajapuron länsipuolella turpeen peittämällä moreenialueella. Lähteen antoisuus on enintään noin 9 m3/vrk, eikä siinä ole selvää purkau
Kuva 6. Moreenin raekoon jakauma näytepisteessä n:o 2 syvyydellä 0,3 m.
x = 7355 52, y = 4478 66 ja z= 260.
13
suomaa. Näytteen analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Vesi on erittäin puhdasta ja vastaa laadullisesti hyvin emäksisellä kallioperällä esiintyvien lähteiden arvoja (Lahermo et al. 1990). Analysoitu pohjavesinäyte on lievästi emäksistä ja sen raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä, osan pitoisuuksista ollessa alle määritysrajan.
Pesosjärvi Ajosuunta Linja 7. pohjoinen-etelä i
Kuva 7. Maalajien kerrosjärjestys maatutkalinjalla n:o 7 (kts. liite 3) Luotauksen on tulkinnut Veikko Musta).
14
KIRJALLISUUS
Aario, R., LForsström & P. Lahermo 1974. Glacial landforms with special reference to drumlins and fluting in Koillismaa, Finland. Buil. Geol. Surv. Finland 273: 30 p.
Haavisto, M. (toim) 1983. Maaperäkartan käyttöopas. Opas 10. Geologinen tutkimuslaitos.
Espoo.
Hackman, V, & Wilkrnan, W.W. 1925. Suomen geologinen yleiskartta, 1:400 000. Lehti D6, Kuolajärvi.
Hackman, V. & Wilkinan, W.W. 1929. Kivilajikartan selitys. Lehti D6, Kuolajärvi. Suomen geologinen yleiskartta, 1:400 000. 142 5,
Lahermo, P., Ilmasti, M., Juntunen, R. & Taka, M. 1990. Suomen geokemian atlas, osa 1 -The Geochemical Atlas of Finland, Part 1. Suomen pohjavesien hydrogeokemiallinen kartoitus -The Hydrogeochemical Mapping of Finnish Groundwater. Geol. Surv. Finland, Espoo, 66 p.
Mustonen, 5. (toim.) 1986. Sovellettu hydrologia. Vesiyhdistys ry. Mäntän kirjapaino Oy, Mänttä. 503 p.
Silvennoinen, A. 1972. On the stratigraphic and structural geology of the Rukatunturi area, northeastem Finland. BuIl. Geol. Surv. Finland 257, 48 p.
Silvennoinen, A. 1982. Pre-Quaternary rocks, Sheet 4613 Rukatunturi. Geological Map of Finland, 1:100 000.
Sutinen, R. & Pollari, R. 1982. Kuusamo. Suomen geologinen yleiskartta 1:400 000:
maaperäkartta (General geological map of Finland: Quaternary deposits) lehti 45.
15
LIITE 1
LIITE 1. KALLIOPERÄ KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMÄ ALUEELLA
Catchment F104, Pesosjärvi
© Maanmittauslaitoksen lupa nro 218/MAAJ94
Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.
7360000,4479200
E
Dolomi6c, arcosic and orthoquartztea Rubtuntud quartzite fotmaton9
Rne gra,ned arkosic dolomite and mica schists SItstone fo.mationMafic volcanics Greenstone (om1aton II
Fauk Catchment area
7355000,4473560
16 LIITE 2
LIITE 2. MAAPERÄ KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMA ALUEEN ETELÄISESSÄ OSASSA
© Maanmittauslaitoksen lupa nro
21$/MAA/94
Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.
17
LIITE 3
LIITE 3. MAALAJIEN KERROSPAKSUUDET
MAATUTKALINJOILIA KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMA-ALUEENEN ETELÄISESSÄ OSASSA.
© Maanmittauslaitoksen lupa nro 21$/MAA/94
Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.
18 LIITE 4
LIITE 4. POHJAVESIÄNALYYSITULOS
KENTfÄMÄÄRITYKSET: Pitoisuus Talousveden laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveys ministeriö 2L1.94)
Lämpötila ° C 3,0
C02 mg/1 9
pH 7,2
Sähkönjohtavuus mS/m, 25°C 20,5
Redox mV 420
02 % 62
LABORATORIOMÄÄRITYKSET:
Väriluku Pt mg/l <5
p11 7,6 6,5 - 9,5
Sähkönjohtavuus mS/m, 25°C 21,1 75,0 Alkaliteetti mmol/l 1,70
KMnO4-luku mg/l 1,9 12
NH4 mg/l - 0,5
NO3 mg/l - 25
Cl mg/l 0,8 100
P04 mg/l 0,02
Si07 mg/l 7,0
S04 mg/l 3,2 150
HCO3 mg/1 103,8
Ca mg/1 25,0 100
Mg mg/1 7,89 50
Na mg/l 1,5 150
K mg/l 3,0 12
fe mg/1 0,03 0,2
Mn mg/1 <0,01 0,05
Zn ug/ <10 3000
Cu ug/l 4,2 1000
Ni ug/1 <0,5
Pb 1ug/1 <0,5 10
Cd ug/l <0,1 5
U <1
Cr 1ug/l <0,5 50
Co ugf1 0,7
Al ug/l 3 200
- ••O!O•
-u 2-;;-.-- :-