• Ei tuloksia

Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueen kallio- ja maaperä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueen kallio- ja maaperä"

Copied!
22
0
0

Kokoteksti

(1)

.. ..

VESI- JA YMPARISTOHALIITUKSEN MONISTESARJA

Nro 583

PESOSJÄRVEN YIDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JAMAAPERÄ

Ahti Si1vennoinen’, U1puVäisänen’

ja Heikki Tanskanen2 (toim.)

(2)
(3)

VESI- JAYMPÄRLSTÖHALL1TUKSENMONLSTESARJA

Nro 583

PESOSJÄRVEN YHDENNETYN SEURANNAN ALUEEN KALLIO- JA MAAPERÄ

Ahti Si1vennoinen’, U1puVäisänen1 ja Heikki Tanskanen2 (toim.)

‘Geologian tutkimuskeskus, Rovaniemi

2) Geologian tutkimuskeskus, Otaniemi

Vesi- ja ympäristöhallitus Helsinki 1994

(4)

Pohjakartat © Maanmittauslaitos lupanro 7/MML/15

Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona.

Julkaisua saa vesi- ja ympäristöhallituksen luonnonsuojelututldmusyksiköstä.

IS3N 951-47-9129-0 ISSN 0783-3288

Painopaikka Vesi- ja ympanstohallituksen monistamo, Helsinki 1994

(5)

3 KUVAILULEHTI

Tekä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Ahti Silvennoinen, Ulpu Väisänen ja Heikki Tanskanen (toim.)

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)

Pesosjarven yhdennetyn seurannan alueen kallio— ja maapera

Berggrund och jordarter mom det mtegrerade overvakn;ngsområdet Pesosjarvi

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm

Raportti Julkaisun osat

TuWstelma

Kuusamon kunnan koillisosassa sijaitsevan Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella tehtiin geologinen kartoitus.

Tyo jakaantui kahteen osaan, kallioperan ja maaperan kartoituksim

Selvitykset perustuvat suurelta osm aiemmin Kuusamon seuduilla tehtyihin pienimittakaavaisiin kartoituksnn Kallioperatutkimuksissa nojauduttiin erityisesti A Silvennoisen vaitoskirjaan (1972), joka kasittelee Rukatunturm ja sen ympariston geologiaa Tietoa valuma—alueen kallioperasta ja maaperasta taydennettiin alueella suoritetuilla maastotutkimuksilla.

Työn tuloksena laadittiin kallioperäkartta, joka kattaa koko valuma—alueen lähiympäristöineen ja maaperäkartan valuma—alueen eteläisestä osasta.

Asiasanat (avainsanat)

Yhdennetty seuranta, Kuusamo, Pesosjärvi, geologia, kallioperä, maaperä

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero

Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesaija Nro 583

Kokonaissivumäärä Kieli

18 Suomi

Jakaja

Vesi— ja ympäristöhallitus Luonnonsuojelututkimusyksikkö PL 250, 00101 Helsinki

ISBN

951—47—9129—0

Hinta 22,40 mk Kustantaja

Vesi— ja ympäristöhallitus ISSN 0783—3288

Luoftamuksellisuus Julkinen

JulkaisUa

Vesi— ja ympäristöhallitus

Julkaisun päivämäärä 31.10.1994

PL 250, 00101 Helsinki

(6)

4 PRESENTATIONSBLAD

Utgware

Vatten— och miljöstyrelsen

tare (uppgifter om organet:namn, ordfärande, sekreterare Ahti Silvennoinen, Ulpu Väisänen och Heikki Tanskanen (red.)

Utgivningsdatum 31.10.1994

Pubiikation (även den finska titein)

Berggrund och jordarter inom det integrerade övervakningsområdet Pesosjärvi Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueen kallio— ja maaperä

Typ7ubIikation Uppdragsgivare Datum for tiilsattandet av organet

Raport

Publlkalionens delar

Referat

Geologisk kartering utfördes i det integrerade övervakningsområdet Pesosjärvi som ligger i nordöstra delen av Kuusamo kommun. Arbetet fördelades på berggrunds— och jordartskartering.

Utredningen grundade sig till stor del på tidigare utförda småskaliga karteringar i Kuusamotrakten.

Berggrundskarteringenvar baserad speciellt på A. Silvennoinens doktorsavhandling (1972), som behandiar geologin 1 Rukatunturi området. Infomiationen om berggrunden och jordlagren på dräneringsområdet komplefterades genom detaljerade fältundersökningar.

Arhetet resulterade i en berggrundskarta, som täcker hela dräneringsområdet med omgivning, och en jordartskarta övci södra delen av dräneringsområdet.

.Sakord (nyckelord)

Integrerad övervakning, Kuusamo, Pesosjärvi, geologi, berggrund, jordlager

OvrI upngifter

Seriens namnoch nummer

\7(p tich miljöstyrelsens ciupkkatsr:rie nr 583

Skiantal Språk

1% Finska

Distribution

Vatten— och miljöstyrelsen Enhet för naturskyddsforskning PB 250, 00101 Helsingfors

ISBN

951—47—9129—0

Pris 22,40 mk Färlag

Vatten— och miljöstyrelsen

!SSN 0783—3288

Sekretessgrad Offentlig

P3 250, 00101 Helsingfors

(7)

5

SISÄLLYS

1 JOHDANTO . . 6

2 TUTKIMUSALUE . 6

3 KALLIOPERÄ .7

Ahti Silvennoinen

3.1 Kivilajiyksiköiden kuvaus 8

3.2. Kallioperän vaikutus Pesosjäwen valuma

alueeseen 10

4 MAAPERÄ 11

Ulpu Väisänen

5 HYDROLOGIA 12

Ulpu Väisänen

KIRJALLISUUS 14

LIITTEET 15

1 Kallioperäkartta

2 Maaperäkartta

3 Maalajien kerrospaksuudet 4 Pohjavesianalyysitulos

(8)

6

1 JOHDANTO

Oulangan Pesosjäivi kuuluu ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS ohjelmaan, joka alkoi vuonna 1987. Pesosjärven lisäksi Suomeen on perustettu neljä muuta YYS-aluetta, jotka ovat osana kansainvälistä yhdennetyn seuraiman verkostoa (UN ECE/IMP eli United Nation’s Economic Commission for Europe/Integrated Monitoring Programme).

Tämän pitkäaikaisen seurantaohjelman tavoitteena on kansainvälisesti yhdenmukaisin menetelmin seurata ja ennustaa ympäristön tilaaja siinä tapahtuvia muutoksia. Tutkimuksen alussa on tarkoitus selvittää kaukokulkeutuneiden aineiden vaikutusta pienten, luonnontilaisten valuma-alueiden maaperään, vesiin ja eliöstöön.

2 TUTMMUSALUE

Pesosjärvi sijaitsee Kuusamon kunnassa, Oulangan luonnonpuistossa, Juuman kylästä noin 6 km koilliseen, Kitkajoen pohjoispuolella (karttalehti 4613 05). Pesosjärvi on luode kaakko-suuntainen, pitkänomainen ja kapea järvi, jonka pinta-ala on noin 0,5 km2 (kuva 1). Pesosjärvi ja sitä ympäröivät moreeniselänteet ovat likimain samansuuntaisia kuin viimeisimmän jäätikön kulkusuunta alueella (Aario et al. 1974).

Järven pinta on 255,9 m mpy ja valuma-alueen korkeimmat kohdat moreeniselänteiden laella ovat 300-320 m mpy. Valuma-alueen vedet virtaavat Kitkajoen kautta Oulankajokeen ja sielta Venajan puolelle Paanajarveen ja edelleen Vienanmereen

Kuva 1. Pesosjärven sijainti. Valuma-alue merkitty pistevävalla.

(9)

7

Kuvassa 2 on esitetty Pesosjärven poikki luoteesta kaakkoon ajetun maatutkalinjan tulkinta (Kts.liite 3). Tulkinnan mukaan järven syvintä kohtaa peittää vaihtelevan paksuinen, paksuimmillaan noin 4,1 metrin liejukerros. Liejun alla on kaikkialla moreenia. Kaakossa moreenin päältä puuttuu liejukerros. Järven luoteisrannalla olevaa hiekkapohjaa ei maa tutkauksessa voida erottaa. Veden syvyys Pesosjärvessä vaihtelee kaakkois-ja luoteisosien

< 2,0 metristä keskiosan 11,9 metriin.

3 KALLIOPERA

Ahti Silvennoinen

Alueen kallioperää koskevia tarkempia tutkimuksia on ensimmäisen kerran tehty vuosisadan vaihteessa (Hackman & Wilkman 1925, 1929). Valtakunnallisen kallioperäkartoituksen kohteeksi alue tuli uudelleen vuodesta 1966 alkaen, jolloin koko Kuusamon liuskealueen kattava kallioperäkartoitus aloitettiin. Tämän kartoituksen tulokset esitetään painettuina 1:100 000 mittakaavaisina kallioperäkarttoina, joissa Pesosjärven alueen kallioperä on Rukatunturin karttalehdellä 4613 (Silvennoinen 1982). Pesosjärven valuma-alueen kallioperän luonnetta ja laatua on kuvattu Geologian tutkimuskeskuksen bulletiinissa (Silvennoinen 1972). Tietoja on myöhemmin täsmennetty tätä raporttia varten tarkentamalla maasto- kartoitusta ja laatimalla 1:10 000 mittakaavainen kallioperäkartta aluetta koskevien uusimpien tietojen pohjalta, josta pienennys liitteenä 1. Systemaattisen kallioperäkartoituksen jälkeen tehdyn geofysikaalisen matalalentomittauksen tulosaineisto on antanut

mahdollisuuden eräisiin kallioperäkartan tarkistuksiin.

A

100 m 200 m 400 m 600 m 800 m

vetta

B

800 m 900 m tauko m 1000 m 1200m 1400m 1600m 1700m

Mr

Kuva 2. Veden syvyys ja maakerrosten paksuus Pesosjärven poikki luoteesta kaakkoon ajetulla maatutkalinjalla L9. Linjan on tulkinnut V.Musta.

(10)

$

3.1 Kivilajiyksiköiden kuvaus

Pesosj ärven alueen kallioperässä tavataan Kuusamon liuskealueen kerrosj ärjestyksen keskivaiheiden muodostumia (kuva 3). Alimpana on Silttimuodostuma ja sen päällä Vihreäldvimuodostuma III ja ylimpänä Rukatuntun kvartsiittimuodostuma. Nämä muodostu mat ovat poimuttuneet noin 1800 miljoonaa vuotta sitten nyt nähtäviin jyrkkäasentoisiin poimumuotoihin, joista poikkileikkausesimerkki on kuvassa 4. Laakiobasalteista koostuva Vihreäkivimuodostuma III purkautui laavoina silloiselle maanpinnalle arviolta noin 2200 miljoonaa vuotta sitten.

Seuraavassa muodostumat kuvataan kerrostumisjärjestyksessä vanhimmasta (alin) nuorimpaan (ylin). Kuvaukset perustuvat suurelta osin alueen ulkopuolelta tehtyihin havaintoihin, koska Pesosjärven valuma-alueella ei ole nähtävissä täydellisiä leikkauksia kerrostumista. Koska kaikki tässä kuvattavat kerrostumat ovat kuitenkin laajalla alueella samanlaisia, kuvausta voidaan pitää myös tämän alueen osalta paikkansapitävänä.

Silttimuodostuma koostuu vaihtelevista sedimenttisyntyisistä hienorakeisista kivistä.

Koostumus on tiheästi kerroksittain vaihdellen arkoosinen, ortokvartsiittinen, fylliittinen, dolomiittinen ja usein albiittinen, Albiitin runsaus liittyy muodostumassa tavattaviin albiittidiabaasi-intruusioihin, jotka ovat aiheuttaneet sivukivien albiittiutumista.

Muodostumassa on säännöllisesti sokeita hematiittipitoisia kvartsisuonia ja hematiittipfrotetta.

Silttimuodostuma syntyi regressiivisen geologisen kehityksen tuloksena madaltuvaan sedimentaatioaltaaseen. Sen yläosassa, lähellä Vihreäkivimuodostuma 111:n kontaktia, tavataan kuivum israkoj a saviliuskevälikerroksissa.

Silttimuodostuma rapautuu helposti ja siitä koostuvat alueet ovatkin yleensä alavia tasaisia alueita. Silttimuodostuman kalliopaljastumia ei Pesosjärven valuma-alueella ole tavattu.

Vihreäkivimuodostuma III on syntynyt laakiobasalttilaavoina tasaisille tulvalaakioille.

Erilliset laavapatjat ovat yleensä muutaman kymmenen metrin vahvuisia, mutta jopa toistasataa metriä vahvoja patjoja tavataan. Muodostuman kokonaispaksuus on 300-400 metriä. Laavapatjojen väleissä esiintyy tuhkakerroksia, jotka ovat usein karbonaattipitoisia.

Laavat ovat useimmiten tasalaatuisia ja suhteellisen karkearakeisia, mutta laavapatjojen rajoilla esiintyy mantelilaavaa, Mantelit ovat täyttyneet karbonaattimineraaleilla, epidootilla, kvartsilla, plagioklaasilla tai joskus myös kloriitilla, Kemiallinen koostumus on tyypillisesti basalttinen.

Rukatunturi kvartsiittimuodostuma koostuu erilaisista kivilajeista (jäsenistä), joiden keskinäinen kerrosjärjestys nähdään kuvassa 3. Muodostuma alkaa Vihreäkivimuodostuma 111:n päälle kerrostuneilla sedimenteillä, joissa on paikoin dolomiittivälikerroksia. Dolomiitti pitoisuutta on Rukatunturin kvartsiittimuodostuman alaosassa muutaman metrin, joskus muutaman kymmenen metrin vahvuudelta, Tällä osalla esiintyy runsaasti punaisia saviliuskevälikerroksia serisiittikvartsiittisessa pääkivilajissa. Saviliuskevälikerroksissa esiintyy usein kuivumisrakoja ja aallonmerkit sekä virtakerrokset ovat yleisiä. Kaikki nämä piirteet ovat luonteenomaisia tulvalaakioille syntyneille sedimenteille,

Serisiittikvartsiittijäsenen paksuus on 100 -200metriä ja se vaihettuu arkoosikvaasiiteiksi ja ortokvartsiiteiksi muodostuman yläosissa.

(11)

9

UTOLOGISET SYMBOLIT

H—<1 L

2

jvJJ3 jv

Vj4,

8

ft

g

___

ii

HH

______ ______13

H

Kuva 3. Kuusamon alueen stratigrafinen leikkaus. 7) saamilainen granlittigneissikompleksi, 2) pohjakonglomeraatt 3) vulkaaninen breksia, 4) mafinenja intermedläärinen vulkanlitti, 5) serisiittikvartsiifti, 6) arkoosikongiomeraatti, 7) serisiittiliuske, 8) kvartsiittiliuske, 9) vaihtelevaa arkoosista, fyllättistä ja dolomiittista, hienorakeista liusketta, 70) ortokvartslltt 77) dolomiitti (A) ja dolomiittivälikerros (B), 72) amfiboliliuske, 73) mustaliuske ja 74) pohjakontakti.

LEIKKAUS

m

2500 •— •,— —,-—

- i

KIVILAJIYK$IRÖT

2000

1500

1000

500

v v v

L

v v v v

? * AMFIBOLILIUSKEMUODOSTUMA - DOLOMIITTIMUODOSTUMA

- RUKATUNTURIN KVARTSJITTIMO

-1

- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA III

- SILTTIMUODOSTUMA

- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA 11

—1 - KVARTSIITTILIUSKEMUODOSTUMA - SERISIITTILIUSKEMUODOSTUMA

- SERLSHT11KVARTS)ITTMUODOSTUMA

- VIHREÄKIVIMUODOSTUMA 1

- - POH]AKONGLOMERAATTJ

- GRANIITTIGNEISSIKOMPLEKSI - MAFISIA MAGMAKIVIÄ

(vahva osa ekstrusllvlsta)

Muodosturnien paksuus (m) S-osa N-osa

250

50-100

800 600

200 200

200 200

50 0

50 0

130

200 100

‘500

0-20 7

r -

—o-—-—--o-——-—°

\J V V V V

v v

V V v

v

V V V

v v v v

0

—<

(12)

10

3.2 Kallioperän vaikutus Pesosjärven valuma-alueeseen

Kuten kallioperäkartasta havaitaan, kallioperä on vaikuttanut ratkaisevasti Kuusamon Jiuskealueen maastomuotoihin. Toinen tärkeä tekijä ovat mannerjäätiköiden muovaamat pienemmät maastonpiirteet. Pesosjäwen valumaa1ue sijoittuu Kulmakkojärven ja Pesosjärven välisen synkliinipoimun lounaisreunaan ja se noudattaa tarkasti Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatuntun kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhykettä. Pesosjärvi, Pitkä Pekanlampi ja Uudenniitynlammet sekä näiden väliset purot seurailevat tuota kontaktivyöhykettä.

Itse Pesosjärven muodostumisen on aiheuttanut sen luoteispäässä oleva lähes itä-länsi suuntainen siirros, josta järviallas laajenee kaakkoon.

Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatunturi kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhykkeessä on karbonaattipitoisia kivilajeja, jopa dolomiittikerroksia, joten on luonnollista, että se on rapautunut ympäristöään syvemmälle. Tämä selittää Pesosjärven valuma-alueen sijoittumisen juuri tähän syvemmälle kuluneeseen kallioperän vyöhykkeeseen. Jääkauden aikaiset jäätikön liikkeet ovat jossain määrin korostaneet kallioperän aiheuttamia peruspiirteitä ja kasanneet irtaimia maalajeja pieniksi moreenikumpareiksi. Syvemmälle rapautuneisiin kohtiin jäätiköitymisten vaikutukset eivät ole ulottuneet, joten niissä tavataan vanhaa rapakalliota.

Vihreäkivimuodostuma 111:n ja Rukatunturi kvartsiittimuodostuman kontaktivyöhyke erottuu selvästi rehevänä kasvillisuutena, jopa useiden metrien vahvuisen irtomaapeitteen alta. Poikkeamat tästä kalkinsuosijakasvien sijoittumisesta selittyvät useimmiten pinta- tai pohjavesien virtauksilla,

Pesosjärven valuma-alue on kallioperägeologisesti varsin selväpiirteinen. Pinta-ja pohjavedet kerääntyvät vesistöön kahdelta erilaiselta alueelta. Koillisessa valuma-alue on ohuehkojen irtomaiden peittämää kvartsirikasta sedimenttikiveä. Täällä irtomaiden paksuus suurenee vähitellen puro- ja lampijaksoa kohti. Lounaassa valuma-alue on ohuiden irtomaiden

SELITYS

0 23 0.

-c

0.

Rukatuntuti

kvartsiittimiodostuma Vihreäkivi.

muodosturna 111

0 2C

cd

E

23

Silttimuodostuma // Siitros

0 1000 m

Kuva 4. Kalioperän poikkileikkaus Pesosjärven pohjoispäässä. Profiili A-B on merkitty karttaliitteeseen 1.

(13)

11

peittämää basalttista ldvilajia. Irtomaapeite paksuuntuu jyrkkärajaisesti puro-ja lampijaksoa kohti. Valuma-alueen keskeisessä osassa, puro- ja lampijaksossa sekä itse Pesosjärvessä pohjavesi kulkee kalkkirikkaista (lähinnä dolomiittia) kivilajeista syntyneissä rapautu mistuotteissa ja maalajeissa. Eri osa-alueilta kertyvän veden määrä voidaan tarvittaessa laskea varsin tarkasti, kun huomioidaan, että Pihlajapuron kautta tuleva valuma syntyy aivan samoilla periaatteilla kuin edellä kuvattiin.

4 MAAPERÄ

Ulpu Väisänen

Pesosjärven valuma-alueen maaperää koskevaa aikaisempaa tietoa oli saatavilla 1:400 000 mittakaavaisesta maaperakartasta (Sutinen & Pollan 1982) Tarkempi maaperakartoitus mittakaavaan 1:10 000 tehtiin vuonna 1989 Pesosjärven valuma-alueen eteläisestä osastaKar toituksessa maaritettiin maalajit metrin syvyyteen Maatutka-luotausten avulla selvitettiin maaperan rakenne kallion pintaan saakka Talvella jarven poikki tehdyn maatutkaluotauksen avulla selviteifiin järven syvyys sekä pohjalla olevat maalajit ja kerrosrakenteet. Valuma-alu een vallitsevat maalaj it ovat moreeni ja turve (liite2). Moreeni on tiivistä ja vettä huonosti lapaisevaa ja johtavaa pohjamoreerna Pesosjarven kaakkoispaan kapean lahden molemmilla puolilla maasto kohoaa jyrkästi ylöspäin. Rinteissä on muutamia kalliopaljastumia. frtaimista maalajeista paljaiksi huuhtoutuneet kalliot osoittavat moreenipeitteen olevan varsin ohut ainakin valuma-alueen kaakkoisosassa. Liitteessä 3 on esitetty maalajien kerrospaksuudet maatutka-luotausten tulkinnan mukaan. Linjoissa on poikkiviivojen kohdalle merkitty ko turve-Ja moreenikerrosten paksuudet Kaikilla linjoilla moreenm alla on kallio Moreeni peitteen paksuus on epaselva linjalla 6ja linjan 7 pohjoisosassa Linjalla7011saraturpeen alla paikoin hiekka-ja hietakerroksia, paksmmmillaan noin 1,5metria (kuva 7) Maaston alavissa kohdissa on pienia saraturvealueita, paikoin niita on myos ylempana rinteissa Turvekerroksen paksuus vaihtelee vahlla 0,3 - 0,8 m Yli metrin paksuudelta turvetta esiintyy vain pienella alalla Pesosjarven pohjoispuolella Alueelta otettiin kaksi moreeni naytetta rakeisuusanalyysej a var-ten Molemmat naytteet ovat hietamoreenia Naytteessa 1 hieno-aineksen (raekoko < 0,06 mm) osuus on 34 % ja naytteessa 2 hieno-aineksen osuus on hieman alle 30 % (hite 2, kuvat 5 ja 6)

m>

00

z

8••

;:

2’c

>

-Jj

- 78

0002 Hiesu 002 HetQ 0.2

Kuva 5 Moreenin raekoon jakauma naytepisteessa n o 1 syvyydella 0,2 m x= 735646,y=447830jaz=258m.

(14)

12

m

0 0z

>c

5 HYDROLOGIÄ

U!pu Väisänen

Pesosjärven valuma-alue edustaa pohjavesiesiintymänä tyyppiä, jossa pohjaveden pinta viettää reunoilta sisään päin topografiseen altaaseen,

Sadeveden imeytyminen maahan ja pohjaveden muodostuminen riippuvat mm. maapeitteen rakeisuudesta, rakenteesta, kosteusoloista, kaltevuudesta ja kasvipeitteestä. Kasvusto suojaa maanpintaa kovettumiselta ja lisää sadeveden imeytymistä pohjavedeksi.

Hyvin vettä läpäisevillä karkearakeisilla mailla pohjavedeksi suotautuva vesimäärä voi olla yli 50 % sadannasta, Tavallisesti määrä kuitenkin vaihtelee moreenimailla 10 20

%. Turvekerrostumiin (kuiviin) imeytyy sadannasta keskimäärin 80-90%, koska pintava lunnan osuus jää vähäiseksi. Suoalueilla haihtuminen on noin puolet sadannasta, joten pohjaveden osuudeksi jää noin 30-40 % sadannasta. Pesosjärven alueella luonnontilainen, melko tiheä puustoja aluskasvillisuus estänevät tehokkaasti ylivalumia. Pesosjärven valuma alue on lähes kokonaan moreenia, jota ohuet turvekerrokset monin paikoin peittävät.

Vuotuisesta 500-600 mm:n sadannasta muodostuu pohjavedehi enintään 100 -120 mm.

Ohutkerroksisten moreenimaalajien alueella, kuten Pesosjärven valuma-alueella, pohjavesi on yleensä varastoitunut korkeintaan muutaman metrin vahvuisena kerroksena. Ylävissä maaston osissa varastoituneen veden muodostama kerros voi puuttua kokonaan. Turpeen peittärnät alueet ovat pääosin veden kyllästämiä.

Pohjaveden hydrologinen kierto on nopeaa maaston ylävissä osissa, joissa vesivarasto voi vaihtua jopa alle vuodessa. Kalliopinnan suhteen alavammissa maaston osissa vaihtumisaika (viipymä) kasvaa vuosien, paksuilla turvealueilla jopa kymmenien vuosien pituiseksi.

Liltteestä 3 käyvät ilmi maalajien kenospaksuudet maatutkaluotausten tulkinnan mukaan.

Linjoissa on poikkiviivojen kohdalle merkitty ko. turve- ja moreenikerrosten paksuudet.

Kaikilla linjoilla moreenin alla on kallio. Kallion syvyys on epäselvä linjalla 6ja linjan 7 pohjoisosassa. Linjalla 7 on saraturpeen alla paikoin pohjavettä paremmin johtavia hiekka-ja hietakerroksia, paksuimmillaan noin 1,5 metriä (kuva 7).

Valuma-alueeha löytyi yksi aktiivinen lähde, josta otettiin näyte vesianalyysiä varten (hite 4). Lähde sijaitsee järven luoteispäässä, Pihlajapuron länsipuolella turpeen peittämällä moreenialueella. Lähteen antoisuus on enintään noin 9 m3/vrk, eikä siinä ole selvää purkau

Kuva 6. Moreenin raekoon jakauma näytepisteessä n:o 2 syvyydellä 0,3 m.

x = 7355 52, y = 4478 66 ja z= 260.

(15)

13

suomaa. Näytteen analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Vesi on erittäin puhdasta ja vastaa laadullisesti hyvin emäksisellä kallioperällä esiintyvien lähteiden arvoja (Lahermo et al. 1990). Analysoitu pohjavesinäyte on lievästi emäksistä ja sen raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä, osan pitoisuuksista ollessa alle määritysrajan.

Pesosjärvi Ajosuunta Linja 7. pohjoinen-etelä i

Kuva 7. Maalajien kerrosjärjestys maatutkalinjalla n:o 7 (kts. liite 3) Luotauksen on tulkinnut Veikko Musta).

(16)

14

KIRJALLISUUS

Aario, R., LForsström & P. Lahermo 1974. Glacial landforms with special reference to drumlins and fluting in Koillismaa, Finland. Buil. Geol. Surv. Finland 273: 30 p.

Haavisto, M. (toim) 1983. Maaperäkartan käyttöopas. Opas 10. Geologinen tutkimuslaitos.

Espoo.

Hackman, V, & Wilkrnan, W.W. 1925. Suomen geologinen yleiskartta, 1:400 000. Lehti D6, Kuolajärvi.

Hackman, V. & Wilkinan, W.W. 1929. Kivilajikartan selitys. Lehti D6, Kuolajärvi. Suomen geologinen yleiskartta, 1:400 000. 142 5,

Lahermo, P., Ilmasti, M., Juntunen, R. & Taka, M. 1990. Suomen geokemian atlas, osa 1 -The Geochemical Atlas of Finland, Part 1. Suomen pohjavesien hydrogeokemiallinen kartoitus -The Hydrogeochemical Mapping of Finnish Groundwater. Geol. Surv. Finland, Espoo, 66 p.

Mustonen, 5. (toim.) 1986. Sovellettu hydrologia. Vesiyhdistys ry. Mäntän kirjapaino Oy, Mänttä. 503 p.

Silvennoinen, A. 1972. On the stratigraphic and structural geology of the Rukatunturi area, northeastem Finland. BuIl. Geol. Surv. Finland 257, 48 p.

Silvennoinen, A. 1982. Pre-Quaternary rocks, Sheet 4613 Rukatunturi. Geological Map of Finland, 1:100 000.

Sutinen, R. & Pollari, R. 1982. Kuusamo. Suomen geologinen yleiskartta 1:400 000:

maaperäkartta (General geological map of Finland: Quaternary deposits) lehti 45.

(17)

15

LIITE 1

LIITE 1. KALLIOPERÄ KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMÄ ALUEELLA

Catchment F104, Pesosjärvi

© Maanmittauslaitoksen lupa nro 218/MAAJ94

Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

7360000,4479200

E

Dolomi6c, arcosic and orthoquartztea Rubtuntud quartzite fotmaton

9

Rne gra,ned arkosic dolomite and mica schists SItstone fo.mation

Mafic volcanics Greenstone (om1aton II

Fauk Catchment area

7355000,4473560

(18)

16 LIITE 2

LIITE 2. MAAPERÄ KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMA ALUEEN ETELÄISESSÄ OSASSA

© Maanmittauslaitoksen lupa nro

21$/MAA/94

Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

(19)

17

LIITE 3

LIITE 3. MAALAJIEN KERROSPAKSUUDET

MAATUTKALINJOILIA KUUSAMON PESOSJÄRVEN VALUMA-ALUEENEN ETELÄISESSÄ OSASSA.

© Maanmittauslaitoksen lupa nro 21$/MAA/94

Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty.

(20)

18 LIITE 4

LIITE 4. POHJAVESIÄNALYYSITULOS

KENTfÄMÄÄRITYKSET: Pitoisuus Talousveden laatuvaatimukset (Sosiaali- ja terveys ministeriö 2L1.94)

Lämpötila ° C 3,0

C02 mg/1 9

pH 7,2

Sähkönjohtavuus mS/m, 25°C 20,5

Redox mV 420

02 % 62

LABORATORIOMÄÄRITYKSET:

Väriluku Pt mg/l <5

p11 7,6 6,5 - 9,5

Sähkönjohtavuus mS/m, 25°C 21,1 75,0 Alkaliteetti mmol/l 1,70

KMnO4-luku mg/l 1,9 12

NH4 mg/l - 0,5

NO3 mg/l - 25

Cl mg/l 0,8 100

P04 mg/l 0,02

Si07 mg/l 7,0

S04 mg/l 3,2 150

HCO3 mg/1 103,8

Ca mg/1 25,0 100

Mg mg/1 7,89 50

Na mg/l 1,5 150

K mg/l 3,0 12

fe mg/1 0,03 0,2

Mn mg/1 <0,01 0,05

Zn ug/ <10 3000

Cu ug/l 4,2 1000

Ni ug/1 <0,5

Pb 1ug/1 <0,5 10

Cd ug/l <0,1 5

U <1

Cr 1ug/l <0,5 50

Co ugf1 0,7

Al ug/l 3 200

(21)
(22)

- ••O!O•

-u 2-;;-.-- :-

‘1

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Valmistaudun siis puhumaan itseäni vastaan – mutta ennen sitä haluaisin kuitenkin korostaa, että nykyään sekä ’analyyttisen’ että ’mannermaisen’ filosofian

1993: Kasvillisuus ja kasvisto sekä suotyyppien ekologiaa Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella vuosina 1989 ja 1990.. Oulun yliopisto,

mustikka, riidenlieko, metsäalvejuuri, metsäimarre, metsäorvok ki, puolukka, nuokkutalvikki, sarjatalvikki, mäntykukka, metsä tähti, lillukka, ahomansikka,

- Alan tulee olla ympäristöoloiltaan, kasvillisuudeltaan ja puustoltaan yhtenäinen kivennäismaa-alue ja sen kasvupaikkaolojen tulee olla seurattavalle puulajille tyypillisiä.

Alueen kallio- perässä esiintyy myös sekä tasarakeisia että porfyyrisia graniitteja ja granodio riitteja runsaasti.. Kuopiosta pohjoiseen Iisalmen arkeeisen alueen eteläosaan si

Ympäristöministeriö valitsi vuonna 1988 Kotisten valuma-alueen yhdeksi ympäristön yhdennetyn seurannan alueeksi.. Tämän pitkäaikaisen seuranta- ohjelman tavoitteena

Koska Vuoskojarven valuma-alueen kivih~jit ovat granuintin ja granuttigneissin vaihettumisvyohykkeessa ne eivat edusta tyypillista granuliittia eika tyypillista granuttignelssla Ne

Pukkilähde ympäristöineen 10,4 pienvesi, lähde, puro, kangasmetsä Riuttankallion pohjoisosa 37,5 kallio, kangasmetsä, lehto.. Sammalistonkallio 4,8 kallio,