• Ei tuloksia

palvelukanavaa digitaalista alkuvaiheessa osana muistisairauden arvioiminen Turvallisuudentunteen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "palvelukanavaa digitaalista alkuvaiheessa osana muistisairauden arvioiminen Turvallisuudentunteen"

Copied!
15
0
0

Kokoteksti

(1)

Oulun yliopisto

Turvallisuudentunteen arvioiminen

muistisairauden

alkuvaiheessa osana digitaalista

palvelukanavaa

Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena

Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen,

Hanna-Mari Pesonen & Milla Immonen

(2)

Tutkimuksen tausta ja tarkoitus

(3)

Oulun yliopisto

Turvallisuudentunne kotona (TuTunKo) –projektissa tutkitaan digitaalisten palveluiden ja sovellusten vaikutuksia kotona asuvan muistisairaan ikääntyneen turvallisuudentunteeseen ja arjen sujumiseen.

Hankkeen tarkoituksena on suunnitella kotona asumisen tueksi henkilökohtaisesti räätälöitävä käyttäjäkeskeinen digitaalinen palvelukanava palveluineen.

Tavoitteenamme on selvittää, millaiset asiat luovat turvallisuudentunnetta alkavan muistisairauden omaavalle henkilölle ja kuinka hänen arkensa sujumista ja kotona asumista voidaan helpottaa.

3 Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

(4)

Tausta tarpeelle Koettu turvattomuus kasvaa ensimmäisistä muistin

heikentymisen merkeistä lähtien

‒ Muistin heikkeneminen oli THL:n tutkimuksen (2013) mukaan

eläkeikäisen väestön yksi tärkeimmistä turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä; mitä vanhempi vastaaja, sitä

enemmän muistin

heikkeneminen aiheutti

turvattomuutta.

(5)

Oulun yliopisto 15.11.2016

5

Turvallisuuden- tunteen arvioiminen

osaksi palvelukanavaa

Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

(6)

Aineisto ja menetelmät

(7)

Oulun yliopisto

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus:

- Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

- Tietokannat: Cinahl, Scopus, Medline (Ovid) ja PsycARTICLES

- Rajaukset: englanninkieliset julkaisut vuosilta 2005-2015 joista kokoteksti saatavilla sähköisesti - Joanna Briggs Instituutin laadunarviointikriteerit

- Aineiston analyysi narratiivisella synteesillä - Katsaukseen valittujen julkaisujen määrä:

- Kotoa pitkäaikaishoitoon siirtymiseen yhteydessä olevat tekijät n=25 - Teknologian vaikutukset turvallisuuden tunteeseen n=6

Teemahaastattelut:

- Yksilöhaastattelut

- Tarkoituksenmukainen otanta: kotona asuvat muistisairaat n=10, läheiset n=3 ja muistihoitajat n=2 - Aineiston analyysi induktiivisella sisällönanalyysillä

- Tulokset raportoidaan tieteellisissä julkaisuissa

7 Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

(8)

Tulokset

(9)

Oulun yliopisto 9

Muistisairaaseen liittyvät tekijät

Sosiodemo- grafiset tekijät

Toimintakyvyn heikentyminen

Mielialan ja käyttäytymisen

muutokset

Omaiseen liittyvät tekijät

Sosiodemo- grafiset tekijät

Toimintakyvyn heikentyminen, kuormittuminen

Sosiaaliset ja taloudelliset

vaikeudet

Palveluihin liittyvät tekijät

Palvelujen lisääntynyt ja runsas käyttö

Riittämättömät palvelut

Asumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät

tekijät

Asuminen yksin

Läheis- suhteiden

ongelmat

Muistisairaiden henkilöiden

kotoa

pitkäaikais- hoitoon

siirtymiseen yhteydessä olevat tekijät

Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

(10)

Demografiset:

 Korkea ikä (yli 85 v.)

 Sukupuoli

 Siviilisääty (sinkku, eronnut, leski)

Toimintakyvyn eri osa-alueiden heikentyminen: liikkumisen ongelmat ja tasapainovaikeudet, selviytyminen itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista heikentynyt (erityisesti wc-toiminnot), riippuvuus hoidosta lisääntynyt

Mielialan ja käyttäytymisen muutokset: Hallusinaatiot, harhat, levottomuus, apatia, ahdistuneisuus, vaeltelu, toistuva käyttäytyminen, aggressiivisuus ja väkivaltainen käyttäytyminen, yö-aikainen levottomuus

Muistisairaaseen liittyvät tekijät

(11)

Oulun yliopisto S. Elo 6.6.16

11

Omaiseen liittyvät tekijät

• Korkea/nuori ikä, sukupuoli (mies)

• Suhde muistisairaaseen: ei ole puoliso, lapsi omaishoitajana (etenk. tytär)

• Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tekijät: huono tai heikentynyt terveys, stressi, uupumus / väsymys, ahdistuksen tunteet, huono fyysinen toimintakyky,

masentuneisuus

• Hoitamiseen liittyvät tekijät: korkea tietämys dementiasta, heikko tunne omasta pätevyydestä / osaamisesta hoitaa muistisairasta, kokemusta vähän aikaa

hoitajana, tunne rajallisuudesta

• Muu elämäntilanne: ajanpuute (työlle / perheelle), heikko taloudellinen tilanne, huonoksi koettu elämänlaatu

(12)

Yksilöön liittyvät tekijät

Arjen hallinta ja minäpystyvyys

Tulevaisuuden ennakointi ja uhkakuvien hallinta

Omaisen

jaksaminen ja kyky selviytyä

Ympäristötekijät

Fyysisen asuinympäristön

ominaisuudet

Lähiverkoston sosiaalinen apu ja

tuki

Mielekäs toiminta ja sosiaalinen osallistuminen

Terveys ja toimintakyky

Lääkehoidon toteutuminen turvallisesti

Kokonaisvaltainen toimintakyky ja

hyvinvointi

Tarpeenmukainen teknologia

Kotona asuvien muistisairaiden henkilöiden

turvallisuuden tunteeseen

vaikuttavia

tekijöitä

(13)

Oulun yliopisto

Johtopäätökset

13 Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

(14)

Huomioitavia asioita suunniteltaessa digitaalista palvelukanavaa kotona asuville muistisairaille

‒ Käyttäjien yksilölliset tarpeet lähtökohtana

‒ Digitaalisen palvelukanavan avulla tulisi pystyä tukemaan sairastuneen kokonaisvaltaista toimintakykyä ja turvallista kotona asumista.

‒ Teknologia voi myös helpottaa omaishoivan toteuttamista ja vähentää läheisen kokemaa kuormittuneisuutta ja tukea siten sairastuneen kotona asumista.

‒ Teknologian suunnittelu ja käyttöönotto tulee toteutua eettisesti.

(15)

Oulun yliopisto

Kiitos!

Lisätietoa: satu.elo@oulu.fi

Yhteistyössä: Anvia, 9Solutions, Codemenders, Emtele, Everon, Evondos, Insta Care, NHG Research, Vivago, Oulun seudun

muistiyhdistys

15 Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta -juhlakonferenssi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitetään iäkkäiden, virallisen tuen piirissä olevien omaishoitajien kokemaa kuormittuneisuutta ja siihen yhteydessä olevia

Tätä tutkielmaa voidaan käyttää pohjana moneen uuteen määrälliseen tai laadulliseen liikuntamotivaatio-, liikunnan merkitysrakenne- tai urheilijan ja valmentajan

Hyvin suoriutuneiden ryhmä muodostettiin vas- taavasti niistä oppilaista, jotka sijoittuivat parhaiten suoriutuneen 15 % joukkoon (pis- temäärä 21 pistettä tai enemmän).

Tarvitaan myös niiden keinojen kehittämistä, joilla terveyspalvelut voivat tukea pitkäaikaisia sairauksia sairastavia ihmisiä saavuttamaan hyvä terveyteen liittyvä

Yhdysvaltalai- sen tutkimuksen mukaan eri työskentely-ympäristöissä työskentelevien sitoutuneisuutta vertail- taessa leikkausosastolla työskentelevät hoitajat olivat

Tutkimuksen hypoteesi oli, että maaseutumaisessa ympäristössä asuvien ja koulua käyvien oppilaiden lajitunnistustaidot ovat paremmat kuin kaupunkimaisessa ympäristössä

Urheiluyläkoulukokeiluun osallistuvien nuorten koulumenestystä mitattiin äidinkielen, mate- matiikan, liikunnan ja englannin arvosanoilla sekä kaikkien aineiden keskiarvolla

Nuorten mukaan nuuskaaminen on yleistä myös koulupäivän aikana; nuuskaa käytetään sekä oppitunneilla että välitunneilla (Salomäki & Tuisku 2013,17, 22). Nuuskan käytön