2. Toimijat ja hankkeet 2019 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

1. Taustaa

Valtion tukemaa jätevesineuvontaa toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 kolmella pilot-alueella. Vuonna 2012 avustusten käyttö laajennettiin kaikkien ELY-keskusten alueelle ja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta neuvontaa on toteutettu tästä lähtien koko maassa.

2. Toimijat ja hankkeet 2019

Vuonna 2019 valtion tukemia hankkeita oli kaikkien ELY-keskuksen alueella paitsi Lapissa. Hankkeiden

kokonaiskustannukset vuonna 2019 olivat 0,93 Milj. €, osan hankkeista saadessa omarahoitusta mm. kunnista.

Rahoitusta sai 20 erillistä hanketta, joista valtaosa on toiminut valtion tukemina jo vuodesta 2012. Toimijat ovat listattuna taulukossa 1. Lapin neuvontahanke päättyi vuonna 2017.

Taulukko 1. Hankkeet vuonna 2019

ELY-keskus Järjestön nimi ja hankkeen nimi Uusimaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry,

LINKKI-hanke

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille -hanke Kymijoen vesi ja ympäristö ry,

Neuvo Lapinjärvi-Loviisa 2019 -hanke

Varsinais-Suomi VALONIA ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, HAKKU-hanke

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke

Häme Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke

Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Neuvo Päijät-Häme 2019 -hanke

Pirkanmaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan haja-apu -hanke

Kaakkois-Suomi Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry,

Jässi jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Suomen kylätoiminta ry,

Imatran seudun Jässi-jätevesineuvontahanke Kymijoen vesi ja ympäristö ry,

Neuvo Kymi 2019 -hanke Etelä-Savo Mikkelin kaupunki

Omavesi-hanke

Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu,

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke Pohjois-Karjala Suomen kylät ry

Jässi jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Pohjois-Savo Jätekukko Oy,

Jätevesineuvontaa Pohjois-Savon haja-asutusalueilla Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry,

Pohjanmaan Jässi

Pohjois-Pohjanmaa ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Hajajätevesineuvontaa Pohjois-Pohjanmaalla

Kainuu Kainuun Nuotta ry,

Kainuun jätevesihanke Valtakunnallinen Omakotiliitto

Valtakunnallinen Käymäläseura Huussi ry

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

3. Neuvontahankkeiden toiminta

Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas saa neuvontakäynnin yhteydessä kirjallisen arvion jätevesijärjestelmänsä riittävyydestä. Lisäksi annetaan selkeät ohjeet siitä, miten toimia, mikäli remonttia tarvitaan sekä ohjeet ammattitaitoisen suunnittelijan käyttämiseen ja tarvittavien lupien hakemiseen.

Neuvonnalla pyritään myös kannustamaan järjestelmien kunnostustoimiin ja luomaan myönteistä ilmapiiriä jätevesiasioiden kuntoon saattamiselle. Neuvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa.

Yleisneuvonta ja yksilöllinen neuvonta

Yleisneuvonnalla tarkoitetaan yleisen informaation jakamista mm. lainsäädännön vaatimuksista ja

vaihtoehtoisista käsittelymenetelmistä sekä yleisluontoisiin kysymyksiin vastaamista. Yleisneuvontaa annettiin mm. järjestämällä jätevesi-iltoja, pitämällä luentoja ja palvelemalla puhelimitse sekä netissä.

Yleisneuvonnan lisäksi osalla hankkeista oli yksilöllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yksittäisen kiinteistön tilanteen tarkempaa läpikäyntiä ja tapauskohtaista neuvontaa muualla kuin kiinteistöllä. Yksilöllistä neuvontaa hankkeilla oli mm. neuvontapisteissä muiden järjestämissä tapahtumissa tai ilmoitettuun aikaan

vastaanottopisteessä (jätevesiklinikka).

Neuvonta ohjeistetaan mahdollisimman samankaltaiseksi eri puolella maata. Tätä silmällä pitäen ne

jätevesineuvojat, jotka eivät olleet jo aiemmin kouluttautuneet, kävivät Suomen ympäristökeskuksen järjestämän koulutuksen keväällä 2019.

Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta

Kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä (kartoituskäynnillä) neuvoja arvioi jätevesijärjestelmän toimintakunnon ja riittävyyden lainsäädännön vaatimusten suhteen. Asukkaalle annetaan jätevesijärjestelmän riittävyydestä

kirjallinen arvio ja vaihtoehtoisia ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi sekä taustamateriaalia ja yhteystietoja mm. alueen suunnittelijoista. Vuonna 2019 kiinteistökohtaista neuvontaa oli tarjolla Pirkanmaata ja Lappia lukuun ottamatta kaikkien ELY-keskusten alueella.

Kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin kahdella toteutustavalla. Niin sanotussa ”nuohoojamallissa” asukkaalle ehdotettiin käyntiaikaa kirjeitse. Kirjeessä oli hankkeen yhteystiedot ja pyyntö muuttaa tai perua neuvonta-aika tarvittaessa. Neuvottavat alueet valittiin yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa. Ympäristönsuojelullisin perustein priorisoidut alueet olivat tyypillisesti ranta- ja pohjavesialueita. Nuohoojamallista on käytössä muunnelma, jossa kirjeen lähettämisen jälkeen kiinteistöille soitetaan tai asukasta pyydetään soittamaan ja vahvistamaan ajankohta. Tällöin kylmiä käyntejä ei tule käytännössä lainkaan. Osa neuvonnasta tehdään tällöin puhelimitse.

Vaihtoehtoinen tapa järjestää neuvontaa on ns. "putkimiesmalli", jossa asukas tilasi neuvontakäynnin oma- aloitteisesti. Puhelun aikana neuvontakäynnin tarve arvioitiin ja osa asukkaista sai riittävän tiedon jo puhelimessa.

Putkimiesmallilla turhia käyntejä ei tule tehtyä, mutta se edellyttää asukkaiden oma-aloitteisuutta.

Vuonna 2019 oli pääasiallisesti nuohoojamallilla toimivia hankkeita 6 kpl ja pääasiallisesti putkimiesmallilla toimivia 10 kpl. Neljällä hankkeella ei ollut kiinteistökohtaista neuvontaa.

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

4. Hankkeiden tuloksia

Yleisneuvonnan ja kiinteistökohtaisen neuvonnan määrät alueittain vuodelta 2019 on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Neuvottujen henkilöiden ja kiinteistöjen määrät vuonna 2019

ELY-keskusalue Puhelin- ja

spostineuvonta

Yleisneuvonnan tilaisuus

Yksilöllinen neuvonta

Kiinteistö- käyntien määrä

Uusimaa 506 210 703 869

Varsinais-suomi 787 1298 1199 501

Häme 518 470 377 10

Pirkanmaa 315 150 204 1

Etelä-Savo 630 0 368 24

Kaakkois-Suomi 548 0 499 279

Keski-Suomi 467 361 190 52

Pohjois-Karjala 67 0 99 248

Pohjois-Savo 321 0 95 167

Etelä-Pohjanmaa 200 224 168 275

Pohjois-Pohjanmaa 703 430 96 2

Kainuu 550 150 250 223

Valtakunnalliset 108 10 322 0

Yhteensä 5720 3303 4570 2651

Järjestelmien tilaa koskeva tieto

Jätevesijärjestelmät arvioitiin samoilla periaatteilla kaikissa hankkeissa. Neliportaisella asteikolla järjestelmät tyypiteltiin sen mukaan, oliko jätevedenkäsittely riittämätöntä, vaatiiko järjestelmä pieniä toimenpiteitä tai oliko se vanheneva lähiaikoina, oliko järjestelmä kunnossa vai oliko jäteveden määrä vähäinen.

Järjestelmien keskimääräisen tilan laskentaan on käytetty viiden ”nuohoojamallilla” toimineen hankkeen tuloksia, joissa kiinteistölle ei soitettu ennen käyntiä. ”Putkimiesmallilla” tuloksissa kenttäkohteiden vaatimukset

täyttävien kohteiden määrä on huomattavasti pienempi, sillä tilanne kartoitetaan jo puhelimessa tai käyntiä varattaessa. Puhelimitse mm. vähäisen veden kiinteistöt saavat riittävät neuvot.

Muutoksena aiemaan jätevesineuvontaan kohteet luokiteltiin myös sen mukaan ovatko ne siirtymäaika-alueella vai eivät. Mikäli neuvontakäynnillä ei tullut varmuutta esimerkiksi etäisyydestä vesistöön, jätettiin tieto

myöhemmin selvitettäväksi.

Vakituinen asutus

Siirtymäajan piirissä olevilla alueilla vakituisen asutuksen kohteissa 22 %:lla (vuonna 2017 32 % ja vuonna 2018 38

%) perusratkaisu on kunnossa, sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 79 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Siirtymäajan ulkopuolisilla alueilla perusratkaisu on kunnossa 62 %:lla.

Keskimäärin 38 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen oman aikataulun mukaan.

Vuonna 2012 ja vuonna 2013 vastaava nuohoojamallin hankkeissa remonttikohteiden keskiarvo oli 67 % ja vuonna 2014 71 % ja vuonna 2015-2016 64 %. Vaihtelu johtuu siitä, mitä alueita on valittu neuvontaan mukaan.

Aiempina vuosina tuloksia ei jaoteltu sen suhteen missä kohde sijaitsi. Vuonna 2019 keskimääräinen tilanne poikkesi aiemmista vuosista jossain määrin.

Kuvassa 1 on esitetty jätevesijärjestelmien keskimääräinen riittävyys suhteessa ympäristönsuojelulain vaatimuksiin käytetyllä asteikolla.

Niitä kohteita, joissa jätevesineuvoja ei osannut määritellä sijaitseeko kiinteistö siirtymäajan piirissä vai ei, oli vain kymmenkunta.

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

Kuva 1. Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2019

Vakituisen asutuksen osalta kokonaistuloksiin vaikuttavat myös ns. ikävapautuksen piiriin kuuluvat kiinteistöt.

Nuohoojamallin hankkeilla ikävapautettujen kiinteistöjen määrät on sisällytetty neuvottujen kiinteistöjen määriin.

Kuvan 1 jakauma on laskettu ilman ikävapautettuja kiinteistöjen erittelyä. Ikävapautettuja kiinteistöjä oli hankkeissa keskimäärin noin 8 % kohteista (vaihteluväli 0-10 %). Usein ikävapautuksen piirissä olevat kiinteistöt eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, joten ikävapautusten voidaan arvioida vähentävän remontoitavien kohteiden määrää, kunnes kiinteistöjen omistajat vaihtuvat.

Nuohoojamallin hankkeiden kiinteistökäynneistä voidaan koota myös tarkempaa tietoa järjestelmistä.

Suurimmassa osassa vakituisen asutuksen kohteista (76 % siirtymäaika-alueilla ja 62 % oman aikataulun alueilla) wc:n jätevedet käsitellään yhdessä pesuvesien kanssa. Taulukossa 3 on koottu vakituisen asutuksen

jätevesijärjestelmien tietoja.

Taulukko 3: Vakituisen asutuksen jätevesijärjestelmien jakauma 2019 Jätevesijakeet (wc + pesu)

yhteiseen käsittelyyn

Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Siirtymäaika Oma aikataulu Siirtymäaika Oma aikataulu Kiinteistöjen määrä

koonnissa, 5 hanketta

319 kpl 143 kpl 101 kpl 89 kpl

Jätevedenkäsittely riittämätön

82 % (263 kpl) 45 % (64 kpl) 68 % (69 kpl) 26 % (23 kpl) Pieniä toimenpiteitä

vaativa tai vanheneva ratkaisu

7 % (23 kpl) 28 % (40 kpl) 9 % (9 kpl) 42 % (37 kpl)

Järjestelmä kunnossa 10 % (33 kpl) 27 % (39 kpl) 21 % (21 kpl) 28 % (25 kpl) Jäteveden määrä

vähäinen

(ei koske vesi- wc-kohteita)

(ei koske vesi- wc-kohteita)

2 % (2 kpl) 4 % (4 kpl)

Niissä neuvontahankkeissa, missä kiinteistökäynti joko tilattiin puhelimitse tai siitä keskusteltiin ennakkoon, käyntikohteiksi valikoitui selvästi enemmän huonokuntoisia käsittelyjärjestelmiä.

Kohteissa, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä, mutta käsittely ei ollut riittävää, 88 % oli saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen) ilman muuta käsittelyä. Lopuissa kohteissa käsittely oli muutoin riittämätön.

Kuvassa 2 on kuvattu käsittelyjärjestelmien tilanne tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä ja jätevedenkäsittely on kunnossa (yhteensä 69 kiinteistöä). Kuvassa 3 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 45 kiinteistöä).

38%

33%

28%

2%

79%

8%

13%

0%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Ei täytä vaatimuksia Vaatii seurantaa tai pieniä toimia

heti

Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen

Vakituinen asutus

Siirtymäaika (n=420) EI siirtymäaika (n=232)

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

Kuva 2. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).

Kuva 3. Kunnossa olevien vakituisen asutuksen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti).

Valtaosalla kiinteistöistä on käytössä 1-putkiviemäröinti eikä 2-putkiviemäröintiä ole jälkikäteen mahdollista monellakaan kohteella tehdä. Uudemmilla kiinteistöillä 2-putkiviemäröinti on kuitenkin yleisempi.

15%

38%

46%

0%

27%

21%

48%

3%

Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo

Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä

kunnossa)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Ei jakeiden erottelua

Siirtymäaika (n=33) Ei siirtymäaikaa (n=39)

72%

16%

4%

0%

0%

4%

4%

62%

24%

0%

0%

0%

5%

10%

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)

Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä

maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)

Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa)

0% 20% 40% 60% 80%

Vakituinen asutus, järjestelmä kunnossa Jakeiden erottelu

Siirtymäaika (n=21) Ei siirtymäaikaa (n=25)

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

Vapaa-ajan asutus

Vapaa-ajan asutuksessa valtaosa kohteista täytti lainsäädännön määritelmän vähäisestä vedenkäytöstä.

Siirtymäajan piirissä olevilla alueilla vapaa-ajan kohteissa 69 %:lla perusratkaisu on riittävä, sellaisenaan tai pienillä toimenpiteillä. Keskimäärin 31 % kohteista tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen. Siirtymäajan ulkopuolisilla alueilla perusratkaisu on kunnossa 92 %:lla ja 8 % tarvitsee järjestelmän uusinnan tai täydennyksen oman aikataulun mukaan.

Niitä kohteita, joissa jätevesineuvoja ei osannut määritellä sijaitseeko kiinteistö siirtymäajan piirissä vai ei, oli vain muutamia.

Kuvassa 4 on esitetty vapaa-ajan asutuksen keskimääräinen tilanne vuonna 2019. Tilanne oli jossain määrin poikkeava vuosista 2012-2018.

Kuva 4. Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien riittävyys 2019

Suurimmassa osassa vapaa-ajan asutuksen kohteista (82 %) jätevesijakeet erotellaan tai wc:n jätevettä ei muodostu lainkaan. Taulukossa 4 on koottu vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien tietoja ”nuohooja”- hankkeista.

Taulukko 4: Vapaa-ajan asutuksen jätevesijärjestelmien jakauma 2019 Jätevesijakeet (wc + pesu)

yhteiseen käsittelyyn

Jätevesijakeiden erottelu (wc & pesu) Siirtymäaika Oma aikataulu Siirtymäaika Oma aikataulu Kiinteistöjen määrä

koonnissa, 5 hanketta

104 kpl 61 kpl 503 kpl 271 kpl

Jätevedenkäsittely riittämätön

64 % (67 kpl) 20 % (12 kpl) 25 % (124 kpl) 5 % (14 kpl) Pieniä toimenpiteitä

vaativa tai vanheneva ratkaisu

13 % (13 kpl) 23 % (14 kpl) 24 % (122 kpl) 22 % (59 kpl)

Järjestelmä kunnossa 23 % (24 kpl) 57 % (35 kpl) 5 % (26 kpl) 14 % (39 kpl) Jäteveden määrä

vähäinen

(ei koske vesi- wc-kohteita)

(ei koske vesi- wc-kohteita)

46 % (231 kpl) 59 % (159 kpl)

Kuvassa 5 on kuvattu käsittelyjärjestelmien tilannetta tapauksissa, joissa jätevedet käsitellään yhdessä,

järjestelmä on kunnossa mutta jätevettä muodostuu vähäistä suurempi määrä (yhteensä 59 kiinteistöä). Kuvassa 6 on vastaava jakauma, kun jätevesijakeet erotellaan (yhteensä 65 kiinteistöä).

8%

22%

22%

48%

31%

22%

8%

38%

Ei täytä vaatimuksia Vaatii seurantaa tai pieniä

toimia heti Järjestelmä kunnossa Jäteveden määrä vähäinen

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Vapaa-ajan asutus

Siirtymäaika (n=607) EI siirtymäaika (n=332)

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

Kuva 5. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään yhdessä (yhteiskäsittely).

Kuva 6. Kunnossa olevien vapaa-ajan asuntojen jätevedenkäsittelymenetelmät, kun wc- ja pesuvedet käsitellään erikseen (erillisviemäröinti).

0%

11%

89%

0%

29%

21%

50%

0%

Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa)

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, ei jakeiden erottelua

Siirtymäaika (n=24) Kuiva maa (n=35)

51%

13%

5%

5%

8%

18%

0%

54%

19%

4%

12%

4%

0%

8%

Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)

Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä

maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin)

Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa)

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Vapaa-ajan asutus, järjestelmä kunnossa, jakeiden erottelu

Siirtymäaika (n=26) Ei siirtymäaikaa (n=39)

Jätevesineuvonnan tiivistelmä 2019

5. Valtakunnallinen neuvonta

Suomen Omakotiliitto ry toteutti yleisneuvontaa hankeaikana 1.6.2019-31.10.2019. Puhelinneuvonnan ja sähköisen lomakkeen kautta tuli yhteensä 54 yhteydenottoa. Sähköisissä jäsenkirjeissä (jakelu 44 000),

järjestötiedotteessa (jakelu 1100) ja Omakotiliittolehdessä (jakelu 74 000) tiedotettiin jätevesien käsittelystä ja tuotiin esiin neuvonnan mahdollisuutta. Omakotiliitto tulee jatkamaan neuvontaa omarahoitteisesti, hankkeiden tuloksia ja neuvontamateriaalia tullaan ylläpitämään ja kehittämään.

Käymäläseura Huussi ry järjesti yleisneuvontaa kuivakäymälöiden hankinnasta, laitemalleista ja käymälätuotosten käsittelystä. Puhelinneuvontaa annettiin 28:lle ja sähköpostineuvontaa 26:lle kysyjälle. Hanke vastasi muiden neuvontahankkeiden kuivakäymäläkoulutuksesta SYKEn järjestämässä koulutustilaisuudessa keväällä 2019. Hanke valmisti kuivakäymäläaiheisia materiaalipaketteja, joita lähetettiin muutamille neuvontahankkeelle. Yhdistys teki myös lehtijuttuja kuivakäymälähankkeista ja -menetelmistä.

6. Lisätietoja

Hankkeiden loppuraportit ovat netissä: www.ymparisto.fi/hajajatevesi → Syventävää tietoa → Neuvontajärjestöjen materiaali → Neuvonnan raportteja