• Ei tuloksia

Energiapuusta puutuhkaksi.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Energiapuusta puutuhkaksi."

Copied!
68
0
0

Kokoteksti

(1)

ENERGIAPUUSTA PUUTUHKAKSI

Juha Nurmi, JyriiMytönen & Keijo Polet (toim.)

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 660

(2)

Metsäntutkimuslaitos Kannuksen tutkimusasema

PL 44 69101 Kannus puh. (06)8743211

The Finnish Forest Research Institute Kannus Research Station

PL 44 FIN-69101 Kannus

Finland

(3)

Energiapuusta puutuhkaksi

Toimittaneet

Juha

Nurmi, Jyrki Hytönen

&

Keijo

Polet

Metsäntutkimuslaitos,

Kannuksen tutkimusasema.

Kannus 1997.

Metsäntutkimuslaitoksen

tiedonantoja

660

(4)

2

Nurmi, J.,

Hytönen,

J.&Polet, K.

(toim).

1997.

Energiapuusta puuntuhkaksi.

Metsäntutkimuslai toksen

tiedonantoja

660.62s. ISBN951-40-1590-8,ISSN0358^-283.

Julkaisun artikkelit perustuvat MetsäntutkimuslaitoksenKannuksen tutkimusaseman

järjestämän

tuhkaseminaarin esitelmiin.

Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos,

Kannuksentutkimusasema.

Hyväksynyt: Tutkimusjohtaja

MattiKärkkäinen11.11.1997

Jakaja:

Metsäntutkimuslaitos,Kannuksen tutkimusasema,PL44, 69101 Kannus.

Puh. 06-874 3211.

(5)

SISÄLLYS

Lukijalle: Energiapuun ja puutuhkan käyttö ajankohtaista

4

PenttiHakkila: Uudet

energiapuun korjuumenetelmät

6

JuhaNurmi: Hakkuutähteen

polttopuu-ja

ravinneominaisuudet 11

Jukka

Haapasaari:

Tuhka

kiinteänpolttoaineen kaukolämpö-ja

voimalaitosten näkökulmasta 19

Seppo

Kaunisto: Suometsienravinnetalouden

erityispiirteet ja puuntuhkan

käyttömahdollisuudet

21

Klaus

Silfverberg

& Anna-LiisaMertaniemi: Ravinteidenhuuhtoutuminentuhka

lannoitetustaturpeesta 27

Jyrki Hytönen:

Pelletoiduntuhkan

ja

muiden

pelletoitujen jäteaineiden

vaikutus

rauduskoivuntaimien

alkukehitykseen

35

Jyrki Hytönen

& TeroTakalo:

Tuhkapellettien kestävyys

maastossa

ja

varastoinnissa 44

RistoLauhanen,Mikko Moilanen,Klaus

Silfverberg,

Heikki Takamaa & Jorma Issakainen: Tuhkalannoituksen erilliskannattavuus 51

SauliTakalo: Tuhka

ja jätteet pelleteiksi lieriöpuristimella

59

(6)

Energiapuun ja puutuhkan käyttö ajankohtaista 4

Lukijalle

Energiapuun ja puutuhkan käyttö ajankohtaista

Suomen

energiatarve tyydytettiin

aikaisemminlähes kokonaisuudessaan puuta

polttamalla.

Juuri ennen toistamaailmansotaapuun osuus oli 80 %. Suomessapuusäilyi

tärkeimpänä energialähteenä pidempään

kuinmissäänmuualla

Euroopassa.

Sotien

jälkeen

oli

pakko

turvautua

yhä

enemmän

tuontienergiaan.

Kui tenkin vielävuonna 1960

puuperäisten polttoaineiden

osuus

energiantuotannostamme

oli 45 %, mutta

1970-luvun

puolivälissä

enää 15 %.

Bioenergian käytön

edistäminenonollutkeskeinen osa Suomen

energiapolitiikkaa jo parisenkym

mentävuotta.

Nykyisin käytettävästä energiastamme

noin15 %on

peräisin

puusta

ja

5 %turpeesta.Puu

energian

etuja ovatuusiutuvuus,kotimaisuus,

paikallisuus, työllistävyys

sekä metsien hoidon edistäminen.

Metsissämmeonmittavauusiutuvan

bionenergian

reservi. Puun

käytön

lisääminen

energiatuotannossa

li säisi myös

syntyviä

tuhkamääriä.Puuta

ja

turvetta

poltettaessa

syntyy

lämpövoimaloissa energian

lisäksi tuhkaa. Suurissavoimaloissaarvioidaansyntyvän 250000- 300000 tonniapuutuhkaasekä yli 100000 tonnia turvetuhkaa vuodessa.

Tuhkasamoinkuin monetmuutkin

jäteaineet

sisältävätravinteita,

joiden palauttaminen (kierrätys)

metsään voisi olla sekä metsänkasvatuksellisesti että

ekologisesti perusteltua.

Tuhkan

käytöllä

voitaisiin myösehkäistämaaperän

happamoitumista.

Tuhkaon

energialaitoksille jäte, josta

suuriosapäätyy

läjitys

alueilletai

kaatopaikoille.

Tuhkan

hyötykäytöllä

vältettäisiintuhkan

kuljetuksesta kaatopaikoille

aiheutuvat kustannuksetjavähennettäisiinkaatopaikoillekertyvienjätteidenmäärää. Tuhkanpalauttamisenketjumyös

työllistäisi.

Tuhkan ravinnesisältö

Puubiomassan

tuhkapitoisuuteen ja

tuhkan

ravinnepitoisuuksiin

vaikuttavatmonet

tekijät puulajista,

kasvu

paikasta,

puun osasta, koosta

ja

iästä, hakkuutavasta,

polttotekniikasta ja jälkikäsittelytavasta riippuen.

Syntyvä

tuhkan laatuunvoidaanvaikuttaa

lämpölaitoksilla

esim.

pitämällä

eri tuhkalaaduterilläänjavaras toimallatuhka hyvin.

Biomassan

poltossa

siihensitoutunut

typpi

menetetään eikä

hyvin

palaneessatuhkassa ole typpeä.

Puutuhkasisältääravinteitasamassa suhteessakuin puut sitä maasta ottavat. Ravinnesisältöonkin tuhkan arvokkain ominaisuus.Tuhkan tärkeimmätravinteetovatfosfori

ja

kaliumsekähivenravinteet,mutta puu tuhkasisältäämyösrunsaastikalsiumiajamagnesiumia.PuutuhkanpHonuseimmiten12- 13,jasenkalki tusvaikutus onuseinvarsin

hyvä.

Puutuhkaanverrattuna

turpeentuhkassa

onvähänravinteita,

erityisesti

ka liumia.

Tuhkien

ja

muiden

jäteaineiden hyötykäytön

suunnitteluaauttaaniiden

ravinnepitoisuuksien analy

sointi.Ravinteidenlisäksi onsyytäkiinnittäähuomioitamyöshaitallistenraskasmetallien pitoisuuksiin.

Käyttökohteet

Puutuhka

sopii parhaiten

metsänlannoitteeksi

runsastyppisille

soille

ja

metsitettävilletai

jo metsitetyille

tur vemaapelloille.Puutuhkan käyttömääräsuositukset perustuvattuhkan fosforimääriin.Käytännön tuhkalan noituksessa

ojitetuille

turvemaillesuositellaan 4000- 8000

kg:n puutuhka-annosta

hehtaarille.Kymmenet tuhkalannoituskokeetosoittavat puutuhkan lisäävänpuustonkasvua turvemailla20- 30 vuoden, eräissäta-

(7)

pauksissa

jopa

50 vuoden

ajan.

Koska tuhkavähentääsoillaturpeen

happamuutta

se parantaamikrobitoi mintaaturpeessa,

ja

lisääsiten

edellytyksiä

kasveille

käyttökelpoisen

typen

vapautumiselle

turpeesta.Sisäl tämiensähivenravinteidenvuoksi

puutuhka sopii hyvin

myös ravinnetaloudeltaan

ongelmaisiksi tiedettyjen

kohteiden

terveyslannoitukseen.

Siten,esim.

peltojen metsityksessä yleisesti esiintyviä ravinneperäisiä

kas

vuhäiriöitä voidaan ehkäistä

puutuhkan käytöllä.

Vaikka

kangasmetsissä

tuhkaeilisääpuustonkasvua,voi daansitä

käyttää

maanluontaisentaiilmansaasteidenaiheuttaman

happamoitumisen

torjuntaan.

Hyvän

kal kitusvaikutuksen vuoksi

puutuhka sopii maanparannusaineeksi

myös

pelloille,

kunhan huolehditaansiitä, ettei

sallittuja kadmiumpitoisuuksia ylitetä.

Pelletointiratkaisu

levitysongelmiin?

Tuhkan

hyväksi tiedetyistä

ominaisuuksistahuolimattasitäeiole

laajamittaisesti käytetty

maanparannusai

neena

ja

lannoitteenametsissä.

Syitä

tähänovat mm.

levitystekniset ongelmat ja

melkosuuret

käyttömäärät.

Metsäojitetuilla turvemailla kesäaikaista levitystä rajoittaa soiden huonokantavuus. Lisäksiirtotuhkankul

jetus

ontilaavievää,

käsittely

likaistaeivätkäirtotuhkan

levitystarkkuus-ja

tasaisuusole

hyviä.

Lisäksi tuh

kapöly

kuluttaakoneidenosia

ja

voiaiheuttaa

levittäjille terveysriskin.

Koska irtotuhkan

ja

muiden

jätteiden

levittämisessäonmonenlaisia

ongelmia,

niiden

käyttökelpoi

suutta voisiparantaa

pelletoimalla. Pellettejä

voidaanvalmistaatuhkan

syntypaikoilla ja

niihinvoidaanomi naisuuksien

parantamiseksi

lisätämuitaaineita,

vaikkapa jätelietteitä

tai turkiseläintenlantaa.

Pellettejä

voi

daan varastoida ilman, ettäne paakkuuntuisivat ja pelletoitua tuhkaa on helppo levittää maastoonnormaaleilla lannoitelevittimillätoisinkuin

pölyävää,

irtonaistakuivaa tuhkaa.Pelletoitutuhkaleviää

hyvin.

Suometsissä olisierittäinrunsaasti

levityskohteita, joilla

puuntuhkallasaataisiinaikaan

hyvin pitkäaikainen

maataparanta va

ja

puustonkasvualisäävävaikutus.

MetsäntutkimuslaitoksenKannuksentutkimusasemalla

energiapuun

tuotannon

ja

puun

energiakäytön

tutki

muson ollutkeskeisellä

sijalla

aseman

alkuajoista

lähtien.

Energiapuun käyttö ja

tuhkantuotanto

kytkeyty

vättoisiinsa.Tuhkaseminaarin

järjestämistä

sekäKannuksentutkimusasemalla

tehtyä

tuhkan

pelletointiin ja käyttöön liittyvää

tutkimus-

ja kehittelytyötä

ovattukeneetmm.

Keski-Pohjanmaan Maaseutuelinkeinopiiri,

Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä ImatranVoimanSäätiö.Useat yritykset ovat myös olleetmukana

kehittelytyössä.

Jyrki Hytönen

&JuhaNurmi

(8)

Uudet energiapuun korjuumenetelmät 6

Uudet

energiapuun korjuumenetelmät

Pentti Hakkila

1.

Puuperäisen energian nykykäyttö

Puuperäisellä energialla

onSuomessasuurempimerkityskuin missään muussa teollistuneessamaassa.Kun puun

kokonaiskäyttö

onnoin55

milj. m 3 vuodessa,

peräti26

milj. m 3 eli

47%raaka-aineestapäätyy lopulta muodossataitoisessa

energiakäyttöön:

Yli80%

puuperäisestä energiasta

syntyy teollisuudessa

passiivisesti prosessitähteenä,

niinetteisiihenkoh distuerityistä korjuutoimintaa.Muu energiapuuon

pääosiltaan

halko-jarankamuotoistapolttopuuta,joka

käytetään

30—50cm:n

pituisena pilkkeenä

maatilataloudessa

ja pientaloissa.

Vaikka

pilkkeen

tekoaonra tionalisoituerilaisin

traktorikäyttöisin

katkaisu-

ja

halkaisulaittein, onkysymyksessä kuitenkin

pohjimmil

taan

perinteinen teknologia.

Kolmannen

energiapuun käyttökohteen

muodostavathaketta

polttavat

lämmitys-

ja

sähkölaitokset.

Niitten hakkeen hankinta

pohjautuu

uuteen

teknologiaan ja pääosin

myös

uudentyyppiseen

raaka

ainepohjaan.

Tässä

esityksessä, jonka

aiheenaonuudet

energiapuun korjuumenetelmät, rajoitutaankin pien ja jätepuusta energiakäyttöön

valmistetunmetsähakkeen

korjuuseen.

Onsyytä huomata, että metsähakkeen käyttö onvielätoistaiseksi melkovaatimattomallatasolla.Metsäntutkimuslaitoksen

ja Puuenergiayhdistyk

sen

selvityksen

mukaanmetsähaketta

poltettiin

vuonna1995 kaikkiaan 102 laitoksessa, kun vähimmäis käytöksi asetettiin 250

m 1 vuodessa.

Yhteensäkäyttö oli258 000

m 3 eli

645 000i-m3

,

muttasenjälkeen se lienee

jonkun

verrankasvanut.

2.Metsiemme

energiareservi

Metsiemme

runkopuun

kasvuon noin80

milj.

m

3.

Latvusmassa mukaanluettuna

puubiomassan

kokonais kasvu (ilman juurakkoa) on 110 milj. m 3 vuodessa. Vuoden 1994tilannettaedustava kuva 1 osoittaa,että kunkotimaista

runkopuuta käytettiin

tuolloin56milj.m

3,

hakkuissa

jäi

samallatähteeksi29

milj. m 3 runko

ja latvusmassaa.

Puuraaka-aineen

loppu- käyttö, milj.

m3/vuosi Metsäteollisuuden tuotteisiin:

Massa

ja paperi

20,4

Sahatavara 7,4

Puulevyt 1,2

Yhteensä 29,0

Metsäteollisuuden

energiaksi:

Selluteollisuuden

jätelipeä

14,3

Kuorintatähde 5,0

Sahanpuru ym. 1,7

Yhteensä 21,0

Teollisuuspuun kokonaiskäyttö

50,0

Varsinainen polttopuu 5,0

Puun

kokonaiskäyttö

55,0

(9)

Kuva 1.Puustommebiomassakasvu,

poistuma,

hyötykäyttö,hakkuutähdejahakkuusäästö vuonna1994.

Energiakäyttöön tulisi ohjata vain sellaista puubiomassaa, jota ei voida hyödyntää teollisuuden raaka aineena.Sitä ovatkuvassa 1 hakkuutähde sekähakkuusäästöön

sisältyvä

markkinakelvoton

pienpuu, joka

tulisimetsänhoidollisista

syistä poistaa

taimikoista

ja

muista nuoristametsistä.Latvusmassanäytteleekes keistäosaatässä energiareservissämme.

Kuvasta 2nähdään,että latvusmassaaonsuhteellisestienitennuorten harvennusmetsienpuustossa.

Joskuitenkintarkastellaanleimikkokohtaisestivain sitäbiomassaositetta,

joka

eiolekelvollista teollisuuden raaka-aineeksimutta ontarjolla

energiakäyttöön,

niinsilloinnimenomaan

järeitten päätehakkuuleimikoitten energiaosite

sisältääsuhteellisestienitenlatvusmassaa.

Kuva2. Ensiharvennusleimikoista

ja päätehakkuuleimikoista poistettavan

biomassan

jakautuminen

raaka aine- ja energiaositteisiin.

Monetteknis-taloudelliset ja ekologiset syyt asettavat rajoituksia mittavanbiomassareservimme hyödyntä miselle.Metsäntutkimuslaitoksenlaskelmien mukaan markkinakelvottomasta

pien- ja jätepuusta

koostuva korjuukelpoinenenergiareservi on kooltaan 10 - 15 milj.

m 3 vuodessa.

Siitäpääosakoostuu

päätehakkuu

alojen tähteestä.Loppuosasaadaan

pienpuuleimikoista, joissa

merkittävin energiareservi koostuuensihar vennuspuustonsiitäbiomassaosasta,

joka

ei sovelluteollisuudenraaka-aineeksi(kuva3).

(10)

8 Uudet energiapuun korjuumenetelmät Kuva3.

Korjuukelpoinen metsäenergiareservimme.

3.

Pienpuu

runkonavai

kokopuuna?

Polttohakkeen valmistus käynnistyi jo 1950-luvulla.Silloinoli raaka-aineenahyvälaatuinenkarsittu puu, kuneiollut käytettävissä karsimattomanpuun käsittelyn vaatimia hydraulikuormaimia ja järeitä hakkureita.

Mutta nyt metsähakkeen

pääasialliset

lähteetovat siis

päätehakkuuleimikoitten

hakkuutähde sekä nuorten metsien pienpuu, joka voidaanottaatalteen joko karsittunarankanataikarsimattomana kokopuuna.

Kustannustenalentamiseksionalettuluopuapolttohakepuunkarsimisesta, jolloinperinteisenranka hakkeen

sijaan

tehdään

kokopuuhaketta.

Tämänmuutoksenseurauksena

hakkeen

kertymä paisuu

20-35% tuotantokustannukset alenevat 25 -40 %

siirrytään

käyttämään

tehokkaampaa

kalustoa

joudutaan

kiinnittämäänentistä

tarkempaa

huomiotahakkeen

palakoon

tasaisuuteen hakkeen

säilyvyys heikentyy

viheraineenmukaantulon

johdosta

hakkeen hankinnan tarjoamien työpaikkojen määrä jää 30-40% pienemmäksi metsämaan

ravinnetappiot

kasvavat30- 100%

poltossa syntyvän tuhkanmääräkasvaavastaavasti

Rankahaketukseenverrattunakokopuuhaketukseen

liittyy

siiseräitäepätoivottujaseuraamuksia.Kustannus säästöonkuitenkinniitäkin

ratkaisevampi,

silläilmansitä

pienpuusta tehty

hakeonaivanliiankallistamah dollistaakseen

käytön

moninkertaistumisen. Lämmityslaitosten polttamasta metsähakkeesta tehtiin tosin vielävuonna1995 neljännes karsitustarangasta.

4.

Korjuun

vaihtoehdot

Energiapuun

talteenottoei olemuusta metsätaloudestairrallinen

tapahtuma,

vaan se tulee

integroida ylei

seenmetsätaloudensuunnitteluun

ja puunkorjuuseen.

Menetelmätjakalusto

riippuvat

toiminnanmittakaa vasta

ja jatkuvuudesta.

Kustannustehokkuus

edellyttää,

ettätyövoimajakonekalustotoimivattäystyöllistet tyinä, muttatähänei nykyisellä vaatimattomalla käyttötasolla juurikaan vieläpäästä.

(11)

Metsähakkeentuotannontärkeimmät vaihtoehdot ovat

pienpuun kokopuuhaketus,

kuitu-

ja energia

puun

integroitu

talteenottosekähakkuutähteenhaketus.Yleisimminturvaudutaanseuraaviinratkaisuihin:

Pienpuun kokopuuhaketus

Haketus

palstalla

Haketus välivarastolla

Kuitu-

ja energiapuun integroitu korjuu

Kuitu-ja

energiaositteen

erottaminenennenhaketusta Kuitu-

ja energiaositteen

erottaminenhaketuksen

jälkeen

Hakkuutähteen haketus

Haketus

palstalla

Haketus välivarastolla

Haketus käyttöpaikalla (kuljetus irtotavaranatai paaleina)

Kutenedelläonosoitettu,

energiakäyttöön

ohjautuvametsähake sisältää runsaasti latvusmassaa.

Erityisesti

kuusellase merkitsee suurtaneulasosuutta,mikä

puolestaan

merkitsee

perinteiseen polttopuuhun

verrattuna korkeaa

tuhkapitoisuutta.

Seuraava

lukusarja

antaakuvan

puhtaan

tuhkanmäärästäerilaisistaraaka-aineista

tehdyssä

metsähakkeessa:

5. Metsähakkeen tuotantokustannukset

Vain

pieni

osa

energiapuusta joutuu käytännössä kaupan piiriin

niin,ettäsillemääräytyytuotantokustannuk siinperustuvahinta.Kustannusten muodostuminen riippuumonista tekijöistä:

Raaka-aineenlaatu

ja lämpöarvo

Leimikkotekijät

Kuljetusetäisyydet

Toiminnanmittakaava

ja jatkuvuus

Hankintaorganisaationtehokkuusjalogistiikantoimivuus

Muusta energiapuusta poiketen metsähake on tyypillisesti

kaupallinen

tuote.

Puuenergiayhdistys

ry:n ja Metsäntutkimuslaitoksen

kyselytutkimuksessa

saatiinvuoden 1995keskimääräisethintatiedot50 metsäha ketta

käyttävältä lämmityslaitokselta, joilta

tiedusteltiin hakkeesta,purustajakuoresta

käyttöpaikalla

mak

settuaarvonlisäverotontahintaa.

Laitoskyselyn

tuloksetnähdäänkuvasta4.

Polttoainelajien

väliseterotovat hyvin merkittäviä,jamyös

lajien

sisäinenvaihteluon

laaja.

Metsäteollisuudenprosessitähde onkustannuksiltaan

edullisempaa

polttoainetta kuin metsähake.

Halvimpia

ovat kuorintatähde

ja

puru. Kuorimattomista

sahauspinnoista ja puusepänteollisuuden prosessi

tähteestätehtyhakeonjokalliimpaa.Sen kanssa lähessamallekustannustasolle

yltää

myöshakkuutähdeha ke.

Pienpuusta tehdyn

hakkeenkustannuksetovatoleellisestikorkeammat,aivan

erityisesti jos

haketehdään karsituista rangoista.

Puhdasta tuhkaa,

kg/m

3

Ranka 3

Kokopuu

lehdittä 4

Kokopuu

lehtineen 5

Kuusen latvusmassa lehdittä 9

Kuusen latvusmassa lehtineen 13

(12)

10 Uudet energiapuun korjuumenetelmät Kuva4. Lämmityslaitosten puupolttoaineista vuonna1995maksamaarvonlisäverotonhinta.

Kun läheskaikki metsäteollisuudessasyntyvä prosessitähdeonjohyötykäytön piirissä, puunkäytön laaje nemisenon

lämmitys- ja

voimalaitoksilla

pohjauduttava

metsähakkeeseen.Koskahakkuutähdeonkustan nuksiltaan

kokopuuhaketta edullisempaa ja

sen

raaka-ainepohja

onlavea,

käytön

kasvu tultaneenainakin suuremmillalaitoksilla

tyydyttämään

ensisijaisesti hakkuutähdehakkeella,

jonka

polttoon

liittyy

runsas tuh kan tuotanto.

6.Mitä10

milj.

m3:n

lisäkäyttö

merkitsisi?

Valtiovallan tavoitteenaonlisätäuusiutuvanenergiankäyttöä.Lähinnä on

kysymyksessä

puuperäinenener

gia, jolloin

talteenotettavissasiisonkuvan 3mukainenbiomassareservi. Metsähakkeen

käytön

kasvunkol

mikymmenkertaistuminen

10

milj.

m3

:iin johtaisi laajakantoisiin ja myönteisiin

seurauksiin

erityisesti

maa seudun näkökulmasta:

Fossiilipolttoaineitten käyttöä voitaisiin supistaa noin 2 milj. öljytonnia vastaavalla määrällävuodes sa.Maaseudullatuotettaisiinmetsähaketta700—800

milj.

mk:narvosta.

Työpaikkoja syntyisi

välittömästi5000

ja

välillisinekerrannaisvaikutuksineen 11000.

Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivätvuoden2010ennustetasolla8%, mikäauttaisi Suomea pitä mään kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan.

Nuoriametsiätulisihoidetuksienergiapuun

korjuun yhteydessä

100000havuodessa.

Puubiomassastasyntyvän

puhtaan

tuhkanvuosituotantokasvaisi 100000 tonnilla,

ja

tuhkatulisipa lauttaa luonnon kiertoon.

Kirjallisuus

Hakkila,P.&Fredriksson,T. 1996.Metsämmebioenergianlähteenä.Metsäntutkimuslaitoksen

tiedonantoja

613.92 s.

(13)

Hakkuutähteen

polttopuu- ja

ravinneominaisuudet

Juha Nurmi

1. Johdanto

Hakkuutähdeon

yksi

suurimmista

käyttämättömistä

biomassareserveistämme.

Ainespuun

korjuun

yhteydes

-3

säsitä jää metsiinvuosittainnoin29Mm

, mikä energiasisällöltään vastaa55Twh (kuva 1). Hakkuutähteen

hyödyntämistä

harkittaessaonkuitenkinotettavahuomioonsen

korjuusta

puunkasvulle

ja ympäristölle

ai

heutuvat haitat.Onkinarvioitu,ettäekologiset,teknisetjataloudellisetsyyt

rajoittavat korjuukelpoisen

hak

-3

kuutähteenmäärän noin8,6Mm:iinvuodessa(Hakkila

ja

Fredriksson 1996).

Hakkuutähteellätarkoitetaantässä

yhteydessä

oksia neulasineen,sekärangon

ainespuuksi kelpaa

mattomiaosia. Hakkuutähteenkertymä on suurin

uudistuskypsissä

metsissä. Hakkuutähteenmäärärungon biomassastalaskettunaon

männyllä

21 %, kuusella54%

ja

koivulla16 %(Hakkilal99l).Lisäksi 2- 5 % rangostapäätyy hakkuutähteeksi.

Tyypillisen päätehakkuumännikön ja

-kuusikon hakkuutähteenmäärä

ja

koostumus on nähtävissä kuvasta 2. Kuusikoissahakkuutähteen määrä on runsaasta elävästä latvuksesta

johtuen paljon

männiköitä

suurempi.

Männiköitäei kuitenkaantule

väheksyä,

sillä niistäsaatavan hakkuu tähteenmäärä on

suurempi

kuinesimerkiksi

raivauspuustojen

kertymät taiensiharvennusmänniköistäsaata va energiajakeen määrä.

Kuva 1. Biomassankasvu ja poistuma Suomenmetsissävuonna 1994 (Hakkila &Fredriksson 1996)

Biopolttoaineitten korjuun

eräs vaikeimmistavaiheistaon

polttoaineen

laadunhallinta.

Aikaisempien

tutki

musten

perusteella

tiedämme,että haketetun,murskatun tai muilla keinoin

pienitty

biomassan

pitkittynyt

varastointiaiheuttaahuomattavia

kuiva-ainetappioita, energiasisällön

alenemistasekä

terveysriskejä käyttä jien

keskuudessa

(Bergman

andNilson1967,Gislerud 1974,

Thörnqvist

1987,Nurmi1990,

Thörnqvist

and

Jirjis

1990).Ankarastailmastosta

johtuen

välivarastojen käyttö onkuitenkinvälttämätöntäpolttoaineenjat kuvan saatavuudenturvaamiseksi.Vaikeutenaonkin

löytää

oikeat

polttoaineen korjuun ja käsittelyn ajan

kohdat.

(14)

12 Hakkuutähteen polttopuu- ja ravinneominaisuudet Kuva2.Hakkuutähteenmäärä männiköissä

ja

kuusikoissakun

ainespuun poistuma

on200m3/ha(Hakkila&

Fredriksson 1996).

2. Hakkuutähteen kosteus

Tuoreen

ja

varastoidunpuunkosteus vaihteleevuodenajanmukaan(Hakkila 1962,

Thörnqvist

1984).Tuo

reenhakkuutähteenkosteuson

yli

50%.Mikälituoreettähteet

jätetään palstalle

harvesterin

jättämiin

kasoi hintalven

yli, kertyy

niihin runsaasti luntajajäätä,mikäkohottaakosteuden yli60 %:n.Mikäli hakkuutäh teidensallitaankuivua

palstalla

kesän

yli

putoaakosteus alle30 %(taulukko 1). Varastoitaessatuoretta hakkuutähdettäsuurissakasoissa

palstatien

varressa kosteus ei laskekesän aikana

yhtä

alas kuin

palstalla.

Toisaaltatähteeteivät

myöskään

kastutalvella yhtä

pahoin.

Taulukko 1. Hakkuutähteen kosteus eri varastoissa eri aikoina.

Ruotsissahakkuutähteen

pitkäaikainen

varastointivälivarastossaon

yleinen käytäntö

jolla

pyritään

paran tamaanhakkuutähteestäsaatavan

polttoaineen

laatua.Olosuhteiden

parantamiseksi

hakkuutähdekasat

peite

tään kaksinkertaisella voimapaperilla

jonka

kestävyyttä onparannettu

piki ja

lasikuitukudos kerroksilla.

Tutkimustenmukaan

menettely

alentaahakkuutähteenkosteuttahuomattavasti

(Jirjis

1996). Metsäntrutki muslaitoksentutkimuksista saaduttulokseteivätkuitenkaan johda samaan tulkintaan ruotsalaisten tutki musten kanssa. Kuvasta 3 nähdäänvälivarastoidunhakkuutähteenkosteuden vaihtelevan

vuodenajan

mu kaan,mutta

kasojen

kattamisellaeinäytäolevanvaikutustakosteuteen.

Selitys

tulostenerilaisuudestatutki musten välilläjohtuneehakkuutähteenerilaisestakasauksesta. Määräävä

tekijä

lieneekasan korkeus, mikä

on ollutMetsäntutkimuslaitoksentutkimuksissa

suurempi

kuin vastaavissa Ruotsalaisissa tutkimuksissa.

Näytteenotto

]

pvm

Varasto Svvs-94 Maalis -95 Kesä -95 Svvs -95

Palsta 56.0 61.4 46.7 28.5

Välivarasto 56.0 42.2

Tehdas/murske 58.9 65.3

(15)

Onkin luultavaa,ettäkasankattaminen voidaan korvatakasaan korkeutta lisäämällä jasamallasäästetään kustannuksia.

Tuoreenbiomassanvarastointihaketettunataimurskattunaluo

hyvät

olosuhteetmikrobitoiminnalle.

Ensimmäinen merkki mikrobitoiminnastaonkasan

lämpötilan

kohoaminen

(Bergman

and Nilson 1967,

Gislerud 1974,Thörnqvist1987,Nurmi 1990). Hakkutähdeaumassa

lämpötila

nousee

hyvin

nopeastien simmäisenvarastointiviikon

jälkeen.

Kuvasta 4 kuitenkin nähdään,että murskeen

hyvä

tiivistäminen vä hentäämikrobitoimintaaso.

kuiva-ainetappioita

alentaen

lämpötilaa

15°C.

Kuva3.Hakkuutähteenkosteusmuuttuminenajansuhteenkatetuissa

ja

kattamattomissakasoissa.

Kuva4. Tiivistetyn ja tiivistämättömän murskeauman lämpötilat ajan suhteen.

(16)

14 Hakkuutähteen polttopuu- ja ravinneominaisuudet Huomattavien

kuiva-ainetappioiden

lisäksi aineenvaihdunnassasyntynyt vesi lisääkosteuttaalentaenenti sestään

polttoaineen

tehollista

lämpöarvoa.

MetsäntutkimuslaitoksenEnson Heinolan vaneritehtaalla teke mässä tutkimuksessaa hakkuutähdemurskeen kosteus kohosi hakkuuta seuranneeseen kesäkuun mennessä 65,3 %:iin,jolloinkoekeskeytettiin materiaalin

pilaantumisen

vuoksi(taulukko 1).Murskeentiivistämisellä ei ollutvaikutustakosteuteen.Näinkostean

polttoaineen

tehollinen

lämpöarvo

onhyvinalhainenmikätekee siitä monille

pienille, savukaasujen lauhdutusjärjestelmää

vailla oleville

lämpölaitoksille sopimattoman

polttoaineen.

3. Hakkuutähteen neulasmassa

Neulasmassanosuuskuusenhakkuutähteestäon

hyvin

merkittävä.

Uudistuskypsässä

kuusikossaelävänlat vuksen kuivamassasta neulasten osuus on37 % (Hakkila 1991)

ja

hakkuutähteestä25 - 30 % (Nurmi 1997a). Mihinravinteikasneulasmassahakkuutähteenkorjuun

yhteydessä

päätyy riippuuvalitustakorjuu

ketjusta.

Mikälineulastenvariseminen

palstalle

esimerkiksi maaperän

ravinnesyistä

ontoivottuatuleetäh

teetvarastoidakesänyli palstalla.Lisäetunapalstallavarastoinnistaonhakkuutähteenkuivuminenjakorke

ampi

tehollinen

lämpöarvo. Haittapuolena

onkuitenkin

pidettävä

noin20%:llaalentunutta

kertymää.

Suurin kertymä saadaankin, mikäli hakkuutähteet kerätään tuoreina. Välivarastoinnissakin syntyy neulashukkaa, mutta seeiole niinmerkittäväkuin

palstavarastoinnissa.

Yhä yleisimmiksi tulevatsavukaasujen lauhdutus

järjestelmät

mahdollistavatmyös tehokkaantuoreen biomassan

polton.

Näinsaadaantalteenmahdollisim mansuuri

kertymä ja

kokobiomassansisältämä

energia. Korjuuvaihtoehdon

valinta

riippuu maanomistajan

japolttoaineenostajantarpeista.Esimerkki hakkuutähteenneulasosuudenmuuttumisestanähdääntaulukos

sa2.

Taulukko 2.Neulasten osuushakkuutähteestä (%) palstalla ja välivarastolla.

Neulasten varisemisenlisäksi tapahtuuneulasissakuten myöspuu-jakuoriosissamikrobitoiminnanaiheut tamiakuiva-ainetappioita.Tämä voidaan nähdä myösneulastensuhteellisenmassan alenemisena(kuva5).

Vastaavahavaintoon

tehty

aiemminvarastoitaessahakkuutähdettä

palstalla ja

välivarastossa(Nurmi 1997).

Välivarastoinnissanämä

tappiot

ovatmelkovaatimattomat,mutta

palstalla

niinkinsuuretkuin 20 %. Bio

massanhajoamistaaikaansaavienbakteerienja sientenelinolosuhteetlienevätkinpalstalla välivarastoapa remmat.

4.Varastoinninvaikutushakkuutähteen

ravinnepitoisuuksiin

Korkean

neulaspitoisuuden

lisäksi kuusen neulasetsisältävät suurimmanosan hakkuutähteenravinteista.

Joidenkinravinteidenkohdalla itseasiassa näyttääsiltä,ettäniiden pitoisuudet(K, Ca)neulasissakohoavat varastoinnin alussa. Vaikka nimenomaankaliumia

pidetäänkin helposti

liukenevana ravinteena,näyttäisi siltä ettäfosfori (P)ja magnesiumi (Mg)

vapautuisivat

hakkuutähteestävälivarastoinninaikanasitä hel

pommin

(kuvat 6a

ja

6b). Tämäselittäisimiksikaliuminkonsentraatiot aluksikohoavat. Samansuuntaisen havainnonovattehneet aiemminGranhall jaSlapokas (1984).Raskaammmatalkuaineet(Fe, Zn,S, AI) va pautuvat

hyvin

hitaasti,

joten

niidenosuuskuivamassasta lisääntyy varastoinnin pitkittyessä. Poikkeuksen

Nä^ /tteenotto i Dvm

Varasto Svvs.-94 Kesä -95 Svvs -95

Palsta 27.7 20.4 6.9

Välivarasto 27.7 18.9

(17)

tähänkuitenkin muodostaa

kupari joka

alhaisesta konsentraatiostaan huolimattavapautuu

helposti

(liite 1 ja 2). Natriuminoletetaanolevanosavastuussa

polttolaitosten

korroosio

ongelmista.

Neulasistasitälöytyykin

pieninä pitoisuuksina

(17- 34

ppm).

Varastoinninvaikutuksestahakkuutähteennatrium

pitoisuuksiin

tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu selvyyttä.Kadmiumin jamolybdeenin

pitoisuudet

olivat niinneulasissa niin

pienet,

etteiniiden

pitoisuuksien

muuttumisesta

myöskään

voitusanoamitään.

Kuva5.Kuusenneulastensuhteellinenmassa varastointiajan funktiona.

Kuva6a. Neulasten

ja

hakkuutähteenfosfori, kalium

ja magnesium pitoisuudet mg/g

varastointiajanfunk tiona.

(18)

16 Hakkuutähteen polttopuu- ja ravinneominaisuudet Kuva6b.Neulasten

ja

hakkuutähteenkalsium

(mg/g), mangaani ja

boori

(ppm) pitoisuudet varastointiajan

funktiona.

5.Hakkuutähteen tuhkapitoisuus

Biomassan

päärakennusaineet,

hiili,vety

ja typpi palavat

tullessaankosketuksiinhapen

ja

korkean

lämpö

tilankanssa. Tuhkamuodostuukin

palamattomista

alkuaineista.Kuusenrungon

ja

oksien

puuaineen

tuhka

pitoisuus

vaihtelee välillä0,30- 0,63 %kuivamassasta.Kuorta sisältävänoksamassan

tuhkapitoisuus

on 1,88%.Kuoren

tuhkapitoisuus

on3 %.Neulasten

tuhkapitoisuus

ontätäkin

korkeampi.

Lähteestä

riipuen

se vaihteleevälillä4,20- 5,13 %(Hakkila&

Kalaja

1983,

Voipio

&Laakso 1992).Tässätutkimuksessaneu

lastentuhkapitoisuusvaihtelivälillä4,2- 4,9 %. Hakkuutähteen

tuhkapitoisuuden

ollessa2 - 2,5 %. Va rastoinnin

pidentyessä

niinneulastenkuin hakkuutähteenkin

tuhkapitoisuus lisääntyi

(kuva7), mikä

johtu

nee hiilihydraattien vapautummisesta (Kramer &Kozlowski 1979).

Kuva7. Kuusenneulasten ja hakkuutähteen tuhkapitoisuus varastointiajan funktiona.

(19)

6. Päätelmät

Hakkuutähteen korjuu kuusen päätehakkuualoiltaontekniseltäkannalta helpostitoteutettavissa. Hakkuu tähteestäsaatavan

puupolttoaineen

laadun

parantaminen säilytystä ja

kuivatusta säätelemälläei kuitenkaan olekovin

yksiselitteistä.

Voidaankuitenkin

päätellä,

että

palsta

onhakkuutähteenkuivumisenkannaltaväli varastoaparempipaikka.Hakkuutähdettäei kuitenkaantulekorjatatalvellalumen jajäänmukanaan tuoman lisäkosteuden vuoksi. Palstallavarastoitaessahakkuutähteestävapautuvatravinteetpäätyvät suuremmassa määrinseuraavan

puusukupolven käyttöön

kuin välivarastoinnissa. Mikäli tavoitteenaonkuitenkin saada talteenmahdollisimmansuuriosahakkuutähteistä,ontähteetkerättävä tuoreenajoko välivarastoontaisuo raan

polttoon.

Tuoreestahakkuutähteestäkuitenkin

puolet

onvettä, mikälisää

kuljetuskustannuksia.

Lisäksi

tuoreenhakkuutähdehakkeenvarastointitulee

pitää

mahdollisimman

lyhyenä kuiva-ainetappioitten

välttämi seksi.

Varastoinninalkuvaihessa fosforin,

magnesiumin, mangaanin ja

boorin

vapautuminen

alkaaheti.

Varastoinnin

pitkittyessä

myös kaliumia

ja

kalsiumia vapautuu. Ravinteiden

vapautuminen

onkuitenkin hakkuutähteestävälivarastollahidasta,eikäniidensuurta huuhtoutumistapintavesiin oleodotettavissa.Ras kasmetallinpitoisuudet olivatniin pienet,ettei varastoinninvaikutuksesta niiden

pitoisuuksiin

voitu tehdä johtopäätöksiä.

Kirjallisuus

Bergman,Ö.&Nilson,T. 1967. Studier över utomhuslagringavaspvedsflis vid Hörnefors Sulfitfabrik. In stitutionenforVirkeslära,

Skogshögskolan.

Rapporter55. 105s.

Gislerud,O. 1974.

Heltreutnyttelse. Lagring

avheltreflis.Summary: Wholetreeutilization.

Storing

ofwhole

tree

chips.

NorskInstituttfor

Skogforskning.

Raport5.29 s.

Granhall,U. and

Slapokas,

T. 1984Leaflitter

decomposition

in energy

forestry.

Firstyearnutrientrelease and

weight

lossinrelationtothechemical

composition

ofdifferentlittertypes.In:Perttu, K. (Ed).

Ecology

and managementofforest biomass

production

systems. Dept. Ecol. & Environ.Res., Swedish

University

of

Agricultural

Sciences.

Report

15, 131-153.

Hakkila,P.1962.

Polttohakepuun

kuivuminenmetsässä. Summary:Forest

seasoning

ofwood intendedforfuel

chips.

CommunicationesInstitutiForestallsFenniae54(4).82s.

1991.

Hakkuupoistuman

latvusmassa.

Summary:

Crown massoftreesat the

harvesting phase.

Fo

lia Forestalia 773. 24 s.

&Fredriksson, T. 1996. Metsämme

bioenergian

lähteenä.Metsäntutkimuslaitoksen

tiedonantoja

613.92 s.

&

Kalaja,

H. 1983. Puu-

ja

kuorituhka

palauttamisen

tekniikka.

Summary:

The

technique

of

recycling

woodandbarkash.FoliaForestalia552.37 s.

Jirjis, R. 1996.Handlingandstorageofuncomminutedforestresidues.Teoksessa: Hudson,J.B.& Kofman, P.D.(Eds.) 1996.Harvesting, storageandroad

transportation

of

logging

residues.

Proceedings

ofa

workshop

oflEA-BA-Task XII

activity

1.2,heldin October 1995 in

Glasgow,

Scotland- Danish ForestandLandscapeResearchInstitute,Horsholm,Denmark,83s.

Kramer,P.J.&Kozlowsky,T.T. 1979.

Physiology

ofwood

plants.

AcademicPress.811s.

Nurmi,J. 1990. Polttohakkeenvarastointisuurissa aumoissa.Summary: Longterm storageoffuel

chips

in large piles. FoliaForestalia767. 18s.

1993.Heatingvalues oftheabovegroundbiomassofsmall-sizedtrees. ActaForestaliaFennica 236. 30s.

1997a. Hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuottavuus päätehakkuukuusikoissa. Käsikirjoitus Folia

Forestalia-sarjaan.

1997b.TheStorageof

logging

residue forfuel.Biomass andBioenergy.Submitted 12s.

Thörnqvist,T. 1987.Bränderistackarmedsönderdelatträdbränsle.

Summary: Spontaneous

combustionin

piles

withcomminutedwoodfuel.

Sveriges

lantbruksuniversitet, Institutionenför Vikseslära.

Upp

satser 163.

(20)

18 Hakkuutähteen polttopuu- ja ravinneominaisuudet

&Jirjis, R. 1990. Bränsleflisens förändringöver tiden - vid lagring i stora stackar.Summary:

Changesinfuelchipsduringstoragein large

piles.

Sveriges lantbruksuniversitet, Institutionen för Virkeslära,Rapport219.49s.

Voipio,

R. & Laakso, T. 1992 Pienikokoisten

puiden maanpäällisen

biomassan kemiallinenkoostumus.

Summary:

Chemical

composition

oftheabove

ground

biomassofsmall-sizedtrees. FoliaForesta lia 789. 22s.

Liite

1.

Raudan jasinkin

pitoisuudet

(ppm) varastointiajanfunktiona.

Liite2.Alumiinin(mg/g),kuparin natriumin

ja

rikin(ppm)

pitoisuudet

hakkuutähteessä

ajan

funktiona.

(21)

Tuhka

kiinteänpolttoaineen kaukolämpö-ja

voimalaitostenkannalta

Jukka

Haapasaari

Tuhkaon

polttoaineeseen

sitoutunutta

palamatonta

taierittäinheikosti

palavaa

kiinteäämateriaalia.Kattilan tulipesässä

polttoaineen

palamattomatalkuaineeterottuvat tuhkaksi

palamisprosessin

seurauksena. Kevyet

tuhkajakeet poistuvat

kattilastavälittömästi

savukaasujen

mukanans lentotuhkana.

Nykyisen yleisesti käy

tössäolevissa

leijupetikattiloissa

tuhkanraskaimmat

jakeet jäävät leijutushiekan

sekaan,missäne

jakautuvat

"hiekkapuhalluksessa" pienimmiksi

niinkauan,ettäjakeetlähtevätleijumaansavukaasujenmukaan, tämän takiakaikki

leijupetikattiloista

tuleva tuhkaonerittäin

hienojakoista.

Arinakattiloistatuhkan raskaimmat

jakeet poistuvat

nsarinatuhkanakattilanalaosasta.Arinatuhkaon

yleensä

isorakeista

ja

osinsintraantunutta erittäinvaikeasti

jatkojalostettavaa

materiaalia.

Polttoaineiden sisältämät tuhkamäärät

Kuva

1.

Kannuksen

Kaukolämpölaitoksella

tuhkapoistuupuhdistuslaitteistosta

tuhkakuljettimen

avullatuh kasäiliöille,joillatuhkakuljetetaanloppusijoituspaikkaan.(Kuva:EsaHeino).

Polttoaine Tarve Tuhka Tuhka %

toimituskosteudessa kuiva-aineessa

kg/MWh kg/MWh

Hake 300 1 0,5

Puru 450 1,5 0,5

Kuori 600 7 3

Turve 300 6 3,5

(22)

20 Tuhka kiinteänpolttoaineen kaukolämpö- ja voimalaitosten kannalta

Kaukolämpö- ja

voimalaitoksetjoutuvat

ympäristömääräyksien

takiaerottamaan

tuhkapartikkelit

savukaa suistaennen

savukaasujen

ulkoilmaanpääsyä.

Tuhkapartikkelit

erotetaansavukaasuista

yleisimmän

sähkö suodattimenavulla.

Savukaasujen lämpötila

suodatusvaiheessaon selvästi

yli

100 astetta, minkävuoksi

erottuvatuhka ontäysinkuivaa ja hienojakoisuudentakiaerittäin pölyävää. Tuhka

poistuu

puhdistuslait teistosta

tuhkakuljettimen

avulla tuhkasäiliöille,

joilla

tuhka

kuljetetaan loppusijoituspaikkaan joko hyöty käyttöön

tai

kaatopaikalle

(kuva 1).

Tuhkanvieminen

kaatopaikalle

aiheuttaalaitoksilleseuraaviakustannuksia:

kuljetuskustannukset

kaatopaikkamaksut

tulevaisuudessamahdollinen jätevero

Lentotuhkaon

polttoprosessin jälkeen

steriiliä,

homogeenista ja

erittäin

hienojakoista.

Laitoksilleolisi

help

porakentaaesim. tuhkan

pelletointilaitteisto,

koskatuhkaaliikutetaan

jo

nyt

pääsääntöisesti

tietokoneiden ohjaamina

kuljettimissa.

Mahdollinenlisätyövoimanjalisätilantarvemuodostuukuitenkin

ongelmaksi.

Kustannusten minimoimiseksi ovat sekä

kaukolämpö-

että voimalaitokseterittäinkiinnostuneita tuhkan

jatkojalostusmahdollisuudesta.

Niidenkannaltaolisi todennäköisesti hyvintoimivasellainenmalli, jossaerillinenyritys hoitaisikokotuhkan

jatkojalostuksen.

(23)

Suometsien

ravinnetalouden

erityispiirteet ja puuntuhkan käyttömahdollisuudet

Seppo

Kaunisto

1. Johdanto

Metsänparannustoimenpiteet

ovat lisänneetpuuston kasvua turvemailla 1930-luvulta lähtien

kiihtyvällä

vauhdilla.EnnenVMI3arvioitiinkasvun

lisäyksen

olleen2

miljoonaa

m

3

/v. Seitsemännessäinventoinnissa arviooli

7ja

kahdeksannessainventoinnissa

jo

10

miljoonaa

m3/v.

Nykyhetken kantohintojen

mukaankas

vunlisäyksen arvo on 1 - 1,5 mrd mk/v

ja

koko

suopuustojen

kasvun (17,8 milj m3) arvo 1,8 - 2,7 mrd mk/v. Kahdeksannessainventoinnissasuometsienkeskimääräinenkasvu

ylitti kangasmetsien

keskimääräi

senkasvun.Kasvun

lisäys ojittamattomaan

tilanteeseenverrattuna vastaan. 13%kokometsiemmekasvus ta. Koko metsänparannustoiminnan onarvioitu lisänneen puun määrää yhteensä yli 300 milj. m 3 1930- luvultalähtien.1960-luvullaalkaneenlannoitustoiminnanosuus

kasvunlisäyksestä

on50- 60

milj.

m

3.

Metsänparannustoiminnalla

turvemaillasaavutetun puustonkasvun

säilyminen

nykyisellään ei kui tenkaan ole

ongelmatonta.

Se

riippuu

riittävän kuivatuksen lisäksi olennaisesti

kasvupaikan

ravinne taloudesta.Mikäli

puiden tasapainoisesta

ravinnetilastaei huolehdita,osatämänhetkenvuotuisestakasvun lisäyksestätullaanmenettämään. Tästähuolimattalannoitustoimintaon

loppunut

lähes

tyystin.

Viimevuo sina

elpynyt puuntuhkan käyttö

metsän lannoitteenanäyttääavaavan uudenmahdollisuudentavanomaisen lannoituksen rinnalle.

2.Ravinnetalouden

erityispiirteet

turvemailla

Ravinnetaloudensuhteen

ojitetut

suometsät ovat

jatkuvassa

muutostilassa

ja poikkeavat täysin kangas

maidenmetsistä.

Orgaanisesti

sitoutuneet

typpi ja

fosforikonsentroituvat(kuva1, Kaunisto &Paavilainen 1988), muttamm.

vapaasti

maassa liikkuvatkalium

ja

boori vähenevät

puunkorjuussa ja

huuhtoutumalla (Kaunisto &Paavilainen 1988). Myös sinkkiäturvemaillaonniukasti.

Lannoitteinalisättävistäkasvinravinteista puut käyttävät eniten typpeä, toiseksi eniten kaliumia kolmanneksi eniten fosforia. Suhde on karkeasti 100:33:11.

Rämeturpeessa

näiden ravinteiden suhde (N:P:K)onn.100:3—4:1—3(Kaunisto&Paavilainen1988,Kaunisto 1996).Verrattunatyppeenpuustonfos forintarve onsiissuunnilleenkolminkertainenturpeensisältämänfosforinmäärään verrattuna. Kun mikro bitoimintavapauttaatyppeä

ja

fosforia turpeestasuunnilleensamalla

nopeudella,

onluonnollista, että tur vemailla

yleensä

onpuutettafosforistatyppeenverrattuna. Kaliumeiole sitoutuneena

orgaaniseen

ainee

seen,

joten

sen saatavuus ei

riipu

mikrobitoiminnastaeikä sitä voida verrata typpeensamoilla

perusteilla

kuinfosforia.Suurella osallasoita,

erityisesti alunperin

märillänevarämeillä

ja

nevoilla,kaliumiakuitenkin

onvähän verrattunapuustoonsitoutuviinmääriin.Kaliuminmäärä turpeessaei näytä olevansidoksissa tur peentyppeen samoinkuinfosforinmäärä (Vahtera1956,Westman 1981,Kaunisto 1996).Myös booriatur peessa onniukasti.Monissa tapauksissa

ojituksella

aikaansaatukasvu

tyrehtyy

esim.

parhailla

rämeilläka liumin

ja

boorinniukkuuteen

ja

lisäksi myös

epätasapainoisen typpi-fosfori

-suhteen vuoksi.

Suotyypin

pe rusteellaarvioituna

potentiaalisia ongelma-alueita

on

ojitettu

n. 1,4

milj.

ha.

Systemaattista näytealoihin

pe rustuvaa selvitystä tästäei kuitenkaanole tehty.

Puuston kasvu näyttää

riippuvan

lähes suoraviivaisesti turpeen

kokonaistyppipitoisuudesta

kiven näisravinteillalannoitetuissanuorissa

puustoissa

(Kaunisto 1982, 1987), mutta myös lannoittamattomissa varttuneissapuustoissa(kuva2). Jos turpeen

typpipitoisuus

onriittävänkorkea,puutsaavatturpeestatyppeä hajotustoiminnantuloksena taimahdollisesti myös suoraanorgaanisinatyppiyhdisteinä. Jos se

puolestaan

(24)

22 Suometsienravinnetalouden erityispiirteet ja puuntuhkan käyttömahdollisuudet

onliian matala, typpi sitoutuumikrobistoon.Tämän vuoksi lannoitus lisääkasvuaeniten

runsastyppisillä

soilla.Toinenolennainen

tekijä

on

lämpösumma (Keltikangas

ym. 1986).Sitäturpeen

typpipitoisuuden

ala

rajaa, jossa

lannoituskivennäisravinteillalisää

puiden

kasvuataloudellisestikannattavastierilaisissalämpö summaoloissaeioleriittävästi

selvitetty.

Näyttääkuitenkinsiltä, ettäojituksenansiostaturpeen

typpipitoi

suus

lisääntyy ajan

funktiona

ja

ettäsiten puustonkasvuolosuhteettypen osalta

jonkin

verran paranevat myös alunperin niukkatyppisillä soilla (kuva 1).

Kuva I.Turpeenkokonaistyppipitoisuudenmuutosturpeen

pintakerroksessa

15 vuodenaikanaEnso Oy:n omistamalla IlomantsinSärkän koealueella.PK = raakafosfaattia 310 kg/ha + kalisuolaa 156 kg/ha, B =lannoiteboraattia 7,5 kg/ha, Cu= kuparioksidia 8 kg/ha, Tu5 =5 000 kg/ha huonolaa tuista puuntuhkaa (P 0,56 %,K1,82 %).

Kuva 2. Puuston kokonaistuotoksen vuosina 1933 - 1988

riippuvuus

turpeen typen kokonaismäärästä 10cm:n

pintakerroksessa

Metlan

pitkäaikaisilla

kasvukoealoillametsähallinnonKarstulan Musta puronkoealueella.

(25)

3. Puuntuhkan

käyttömahdollisuudet

3.1 Lannoitusvaikutus

Vanhoissatuhkakokeissakäytettiin yleensä

pienten lämpölaitosten hyvin palanutta

kuivaatuhkaa.Kohtalai

sen

pienillä

tuhkanmäärällä,5000

kg/ha,

onesim.

niukkatyppisellä isovarpuisella

rämeellä

Vilppulan

Jaak koinsuollasaatu aikaanhuomattavakorkea puustonkasvu6-7 m

3

/ha/v (Mikkelä &Takamaa 1995,Kau nista1996).

Lisäys

lannoittamattomaanolitässä

tapauksessa

keskimäärinn.3,0

nrVha/v yli

50vuodenaika

na.Muhoksellaonv. 1947annetulla16000

kg:n

tuhkamäärällähehtaariakohden saatuseuraavien47vuo denaikana

jopa

10 m3:nkeskikasvu hehtaarillaaikaisemmin

puuttomalla, runsastyppisellä

suolla(Moilanen

ym. 1996).Toisaalta8000

kg/ha

saaneellakoealallakasvuonollutkeskimäärinselvästi

alempi,

7,6m3/ha/v.

Kaupallisilla

lannoitteillalannoitettaessavesiliukoisen kaliumin vaikutus kestää 15 - 20 vuotta (Kaunista 1989, 1992). Sen sijaan fosforin vaikutus näyttää alustavien tulosten mukaan voivan kestää jopa 25- 30 vuotta

(Silfverberg

& Hartman 1997).Tuhkalannoituson

lisännyt

puustonkasvua

yleensä

kauem

minkuinkemiallisetlannoitteet.Em. Jaakkoinsuon

tapauksessa

vaikutus on

kestänyt jo yli

50 vuotta. Toi saalta on myös

esimerkkejä

kasvun taantumisesta

jo

20 - 30 vuoden kuluttua tuhkalannoituksesta (Silfverberg &Issakainen 1996).

Tuhkalannoituksenvaikutuksenkesto

riippuu

monistaeri

tekijöistä.

Tärkeimmätovattuhkassatule va kivennäisravinteiden määrä

(Silfverberg ja

Huikari 1985) ja niiden

käyttökelpoisuus

(tuhkan

pala

misaste), turpeen

typpipitoisuus ja lämpösumma.

Yleensä tuhkalannoituksessaon kivennäisravinteita an nettu moninkertainenmäärä kemiallistenlannoitteidensuosituksiin verrattuna, mikä osaltaan selittää sen

vaikutuksen

pitkän

keston. Erityisen tärkeänäyttäisi olevantuhkassa tulleenkaliumin määrä,

joka

hyvässä tuhkassa 5000

kg/ha:n

annostuksellavoiolla

jopa

250 - 300

kg/ha.

Tästä huolimattavanhoissatuhkalan noituskokeissaon

yleensä

voituhavaita kaliumin loppuvanennenmuitaravinteitaja vaikutusajan

riippuvan

annetustatuhkanmäärästä.Tämänäkyysekäpuustonkasvun alenemisenaettä

puiden

neulastenalentuneina

kaliumpitoisuuksina

(Moilanenym. 1996).Normaalissalannoituksessakaliumiaannetaanvainn.80

kg/ha.

3.2Tuhkanmäärä

ja

laatu

Parhaimmillaanpuhdas puuntuhkasisältääkivennäisravinteita samassa suhteessakuin puut niitäkasvua lustastaottavat. Tällöinse edustaa

tasapainoista

kivennäisravinteidensuhdetta. Vaikka puun

käsittely- ja polttomenetelmät

ovatyhtenäistyneet,vaihtelee tuhkan laatu edelleenkin varsin

paljon (Silfverberg

1996a

jab). Yleisenäpiirteenä näyttää lisäksi olevan, että metsäteollisuudentuhkassa

ravinnepitoisuudet

ovat

alempia

kuin haketuhkassataikoivuhalontuhkassa,

jolla

monien

vanhojen

tuhkakokeiden

hyvät

tulokseton

saatu

(Silfverberg

1996a).

Laatuaalentaa mm.puuraaka-aineen

säilytys

vesivarastossa, sen runsas kastelu, tuhkan sammut taminenveteen

ja

tuhkan

pitkäaikainen säilytys

ulkoaumoissa.Kaikissa

tapauksissa

vesiliukoistakaliumia

ja

booria huuhtoutuu,

jonka

seurauksena näidenravinteidenmatalat

pitoisuudet

voivat

pahimmillaan

tehdä tuhkanjopa

käyttökelvottomaksi monipuolisena

metsänlannoitteena.Myösesim.turpeen

ja

puun

sekapoltto

alentaatuhkankalium-

ja booripitoisuuksia.

Tuhkanlaatuaalentaamyös

puutteellinen palaminen, jolloin

vajavaisestipalanuttaainestaonrunsaastijatuhkanravinnepitoisuuspainoyksikköäkohden matala.Tällöin myös ravinteiden

vapautuminen

tuhkasta on

hitaampaa.

Laadun selvittämiseksi

puuntuhkasta

on

yleensä

syytä tehdä ravinneanalyysi ennen käyttöä. Typpeä tuhkassaeiole.

Lannoitussuositustenmukaan fosforiatulisiturvemaillaantaa 40- 45

kg ja

kaliumian. 80

kg/ha

(Paavilainen1979).

Myös

tuhkanmukana suometsään

pitäisi

tulla

kyseisiä

ravinteitavähintäinnämämäärät.

Tällöintuskin kuitenkaansaavutetaan

kaupallisia

lannoitteitaolennaisesti pidempäävaikutusaikaa, vaikka kaliumtuhkassaei olekaan aivan

yhtä helposti

huuhtoutuvassamuodossakuin kalisuolassa. Em. fosforin määrien saavuttamiseksi tarvittaisiin keskimääräisten tuhkan ravinnepitoisuuksien perusteella laskettuna

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kokonaissato, olkisato ja selluloosan, hemiselluloosan, ligniinin, tuhkan, sokerien (glukoosi, fruktoosi ja sakkaroosi) ja piin määrä eri kehitysvaiheissa kg/ha kuiva-ainetta..

Pitkänen 1997) mitattiin vain hieman alhaisempia pintamaan valumavesien pitoisuuksia (0.25 mg/l) kuin tämän kokeen vasikkalaitumelta ja ohrapellolta, jonka fosforipitoisuus oli

IQC data from both synthetic sample (X-chart) and routine sample replicates (R- or r%-chart), MUkit software. IQC data from both synthetic sample (X-chart) and routine sample

Kloridipitoisuuden määritykseen suurin osa osallistujista (näytteestä riippuen 15–18 osallistujaa) käytti IC-menetelmää (SFS-EN ISO 10304 tai vastaava).. Potentiometristä

Pätevyyskokeessa testattiin alkaliniteetti, ravinteet, pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperi- teollisuuden

Tutkimus analysoi ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön 29.5.2015–6.6.2019 tehtyjen muutosten yhteisvaikutuksia turvapaikanhakijoiden asemaan. Tutkimuksen mukaan huomio

• lisäksi runsaasti magnesiumia, joten sopii myös laiduntaville. • mukana myös nestetasapainoa

• Mukana runsaasti magnesiumia, joten sopii myös laiduntaville. • Mukana myös nestetasapainoa