116 n Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 14 (1) – 2016
KIRJASTO
Voimavaroja työhön toimijuutta tukemalla
nPäivi Hökkä, Susanna Paloniemi, Katja Vähäsantanen, Sanna Herranen & Anneli Eteläpelto (toim.). ”Ammatillisen toimijuu- den ja työssä oppimisen vahvistaminen – Luovia voimavaroja työhön!” Jyväskylän yli- opisto, Jyväskylä University Printing House.
2014. 232s.
Kirja raportoi Työsuojelurahaston tukeman tutkimus- ja kehittämishankkeen etenemisen ja tulokset. Rahoitus on mahdollistanut kolmen erityyppisen työelämäintervention toteuttami- sen ja niiden arvioinnin. Hankkeelle oli asetet- tu tavoitteeksi edistää samanaikaisesti ja moni- tasoisesti sekä työntekijöiden työssä oppimista ja ammatillista uusiutumista että työyhteisöjen ja organisaatioiden uusien työkäytänteiden ja yhteistoiminnallisten työskentelytapojen ke- hittämistä. Ohjelman pohjavireenä oli ajatus, että ammatillisen toimijuuden vahvistamisen kautta voidaan edesauttaa työntekijöiden, työ- yhteisöjen ja organisaatioiden uusiutumista.
Kirja määrittelee toimijuuden prosessiksi, joka ilmenee, kun työntekijät ja/ tai työyhteisöt vai- kuttavat, tekevät valintoja ja ottavat kantaa työ- hönsä ja/tai ammatillisiin identiteetteihinsä.
Interventiot on toteutettu julkisen sekto- rin organisaatioissa terveydenhuollon ja kor- keakoulutuksen alueilla. Toimijuuden ehtojen kannalta kirjoittajat näkivät merkityksellisiksi muutokset, joita julkisjohtamisen alueella on tapahtunut. Heidän mukaansa uuden julkisjoh- tamisen malli on merkinnyt siirtymää väljäkyt- kentäisestä mallista kohti tiukkakytkentäistä hallintoa. Tällä he viittaavat vahvaan strate- giajohtoiseen tulosohjaukseen, mikä kaventaa työntekijöiden autonomiaa ja vaikutusmahdol- lisuuksia. Tutkijat puhuvat monikytkentäisen
hallintomallin puolesta. Siinä organisaatiot nähdään monimutkaisina verkostoina, jois- sa työntekijät, työyhteisöt ja hallinnon tasot ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään.
Tällöin johtamisessa korostuu toimijoiden vä- lisen dialogin ja vuorovaikutuksen tukeminen tiukan strategisen tulosohjauksen sijaan.
Tutkijat näkevät työelämän parantamista koskevassa keskustelussa rajoitteena sen, että yksilö, työyhteisö ja työorganisaatio on nähty toisilleen vaihtoehtoisina kehittämisen kohtei- na. Heidän omana pyrkimyksenään on ollut ra- kentaa ohjelma, jossa nämä kaikki tasot huo- mioidaan samanaikaisesti. Toimijuuskäsitteen etuna verrattuna lähisukuisiin käsitteisiin ku- ten sisäisen yrittäjyys, aktiivisuus, innovatiivi- suus, osallisuus tai vaikuttaminen he näkevät sen, että toimijuuskäsite avaa ikkunan myös monisäikeisiin ja usein näkymättömiin epävi- rallisen ja virallisen vallan rajoitteisiin.
Tutkimustyöpaikkoina olivat sairaala ja yli- opisto. Kehittämismetodeina olivat työidenti- teettivalmennus, johdon valmennus ja työ- konferenssit. Työidentiteettivalmennuksen tavoitteena oli tukea työntekijöitä ja heidän identiteettityötään, jotta he voivat vahvistaa ammatillista toimijuuttaan ja työhyvinvoin- tiaan. Valmennus sisälsi kunkin kohderyhmän kohdalla kuusi työpajaa keskimäärin kuuden kuukauden ajanjaksolla. Valmennuksen si- sällöt vaihtelivat riippuen ryhmien tarpeista ja toiveista. Johdon valmennukseen osallistui 11 johtajaa (6 yliopistosta ja 5 sairaalasta).
Tavoitteena oli antaa johtajille voimavaroja oh- jata työyhteisön ja työntekijöiden ammatillista uusiutumista ja tukea johtajien omaa työiden- titeettiä ja työhyvinvointia. Työkonferensseja toteutettiin 3 (1 sairaalassa ja 2 yliopistossa).
n 117
Kirjasto
Voimavaroja työhön toimijuutta tukemalla
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 14 (1) – 2016 Työkonferensseja tuki ohjausryhmät, joissa oli
jäseniä kaikista keskeisistä ammattiryhmistä ja esimiestasolta. Konferenssien teemat sidot- tiin organisaation omaan kehittämistilantee- seen. Hankkeessa kerättiin ryhmiin osallis- tujilta ja ryhmätilanteista tutkimusaineistoa esi- ja jälkihaastatteluin, videoin, kyselyin ja ääninauhoin.
Arviona työidentiteettivalmennuksesta tutkijat toteavat, että se loi tilan, ajan ja paikan monipuoliselle oppimiselle. Tulokset näyttä- vät, että valmennuksessa oli mahdollista kir- kastaa ja vahvistaa omaa ammatillista identi- teettiä, suhdetta työhön ja urapolkua ja rikas- tuttaa työyhteisösuhteita. Johdon valmennuk- seen osallistuneet johtajat kuvasivat valmen- nuksen antia ja hyötyä itselleen monipuolisek- si. Valmennus antoi sysäyksen pohtia käsitys- tä itsestä johtajana ja johtajana toimimista.
Johdon valmennus tarjosi johtajaidentiteetin työstämiseen uusia oivalluksia ja ajatuksia, joiden pohdinta jatkui vielä valmennuksen jälkeen. Valmennukseen osallistuvat kuului- vat keskijohtoon. Tieteellisessä keskustelussa keskijohdon asema muutosten suunnittelussa ja läpiviennissä on ajankohtainen aihe ja kirja tuo keskusteluun keskijohdon omia kokemuk- sia heidän itsensä kertomana.
Työkonferensseihin osallistuneet kiittelivät tasavertaista ja dialogista vuoropuhelua vaihtu- vissa ryhmissä. Se merkitsi työskentelyä yli am- mattirajojen moniammatillisesti ja laajemmin kuin työn arjessa. Huolta kannettiin siitä, ettei osallistuminen ollut kattavaa. Aidon dialogin syntymisen ehtona on osallistumisen vapaa- ehtoisuus. Muualla tehdyissä työkonferenssiso- velluksissa ongelmaksi on havaittu se, jos pois- saolevat ovat esimerkiksi päätös- ja toimeenpa- novaltaa omaavia johtajia. Perustava idea työ- konferenssissa on joka tapauksessa käytännön toimenpiteiden aikaansaaminen havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Kaiken kaikkiaan tässä kehittämishankkeessa kokemukset ja pa- laute osallistujilta oli sen kaltaista, että tutkijat luonnehtivat työkonferenssia työyhteisön ke- hittämisen ja toimijuuden vahvistamisen me- netelmänä rohkaisevana ja innostavana.
Kirja nostaa esille kysymyksen työelämän laadun ja työn tuottavuuden keskinäisestä suh- teesta. Usein näiden asioiden suhde näyttäytyy eri valossa työntekijöille ja työnantajille. Kirjan viesti on, että keinojen ja menetelmien tasol- la kummankin samanaikainen parantaminen on mahdollista. Esimerkiksi jos työn huokoi- suus mahdollistaa työssä oppimisen ja yhteis- toiminnallisen työskentelyn, se merkitsee sa- malla tuottavuuden paranemista. Työelämän laadun ja työssä jaksamisen/jatkamisen kes- kinäiset yhteydet on myös syytä pitää mielessä.
Hankkeen raportoinnissa on käytetty ta- vanomaisesta tutkimusraportista poikkeavia muotoja. Hankkeessa on haluttu antaa autent- tinen ääni myös hankkeeseen osallistuneille organisaation jäsenille ja kehittämistilantei- den valmentajille. Niinpä tutkijoiden tekemi- en prosessia ja tuloksia arvioivien jaksojen välissä on kehittämishankkeen eri osapuol- ten kirjoituksia ja kuvallisia esityksiä proses- sin kulusta ja merkityksestä heidän kokema- naan. Lisäksi kirjan teemoja kommentoivat tutkimusryhmän ulkopuoliset kokeneet työ- elämän asiantuntijat. Kirjassa on lyhyt tiivis- telmä kunkin asiantuntijan kommenteista ja kirjassa annetun www-osoitteen linkin kaut- ta asiantuntijan puheenvuoro on kuultavissa.
Kirja on kääntänyt abstraktin toimijuus- käsitteen arkikielelle ja siinä on yksi sen tär- keästä annista sekä tieteelliseen keskusteluun että käytännön kehittämistilanteisiin. Kirjan rakenne on polveileva. Jos lukija hakee vas- tausta kysymyksiin, mitä tehtiin ja mitä saa- vutettiin, moninaisuuden keskellä joutuu jonkin verran suunnistamaan, että vastauk- sen löytää. Toisaalta kirjan sisältämät erilai- set ainekset eittämättä elävöittävät tekstiä ja tuovat autenttisuuden tunnun. Hanke on to- teutettu hyvin resurssoituna osaavan tutki- jaryhmän ja kehittämisammattilaisten tuella ja tulokset ovat monissa kohdin rohkaisevia.
Pohdittavaksi haasteeksi jää vielä, miten toi- mijuuden vahvistaminen toteutuisi työn arjes- sa ilman tällaista vahvaa ulkopuolista tukea.
Tuula Heiskanen
