hanke-esittelyt Sari NummiNeN aNNe Ojala
välinepalveluja onkin kehitetty aktiivisesti yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoi- mien kanssa. Aktiivisen kehitystyön tulokse- na Pirkanmaalla käynnistyi maakunnallinen apuvälinekeskus vuonna 2019.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin maakunnallinen apuvälinekeskus Maakunnallisen apuvälinekeskuksen myötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi- don toimijoiden apuvälinepalvelua yhtenäis- tettiin. Kaikilla alueellisilla toimijoilla on yh- teinen apuvälineiden kilpailutus ja hankinta, yhteiset apuvälineiden luovutusperusteet ja yhteinen apuvälineiden hallintajärjestelmä.
Apuvälinepalvelu toteutuu hoidon porras- tuksen mukaisesti ja mahdollisuuksien mu- kaan lähipalveluna.
Apuvälinepalvelut ovat kehittyneet eri- tyisesti liikkumisen apuvälineiden saavutta- miseen liittyvistä tarpeista, ja perustervey- denhuollon apuvälinevastuut ja lähipalvelut ovatkin ensisijaisesti kohdentuneet liikku- misen apuvälinepalveluihin. Toteutuneen kehityksen myötä liikkumisen apuvälinepal- veluissa erikoissairaanhoito vastaa erityistä asiantuntijuutta vaativista apuvälinepalve- luista. Kyseisen tuoteryhmän esimerkkeinä Lääkinnällisen
kuntoutuksen apuvälineet
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntou- tumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toi- mintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Apu- välinepalveluja ohjaavat lait ja säädökset velvoittavat kunnat ja kuntayhtymät vastaa- maan lääkinnällisen kuntoutuksen apuväli- nepalveluiden järjestämisestä. Apuväline- palvelut ovat osa hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta, ja niiden tulee perustua yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitel- maan. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kun- toutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuu- den. Oikein valituilla apuvälineillä mahdol- listetaan asiakkaan osallisuus hänelle mer- kityksellisiin toimintoihin toimintakyvyn rajoituksista huolimatta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline- palvelujen toteuttamisen vastuut on perin- teisesti määritetty perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. Pirkanmaalla apu- välinepalvelujen kehittämisellä on jäsen- kuntien kesken vahva yhteinen tahtotila.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) apu-
ParemPi arki yhdeSSä tehdeN
Kommunikoinnin apuvälinepalvelujen alueellinen
kehittäminen. Pilottihanke
Esimerkkinä perustason kommunikoinnin apuvälineen tarvitsijasta voisi olla kuvit- teellinen Parkinsonin tautia sairastava asi- akas, jonka puolisolla on heikentynyt kuu- lo. Parkinsonin taudin takia asiakkaalla on hiljentynyt puheääni, jonka vuoksi hän on hakeutunut kunnan puheterapeutin vastaan- otolle. Puheterapeutti toteaa, että puheää- nenvahvistin voisi olla soveltuva apuväline helpottamaan asiakkaan tilannetta. Asiakas pääsee kokeilemaan puheäänenvahvistinta puheterapeutin vastaanotolla osana omaa kuntoutusjaksoaan. Mikäli laite tuntuu toi- mivalta ratkaisulta ja asiakas on halukas kokeilemaan laitetta arkiympäristössään, hän saa apuvälineen käyttöopastuksen ja laitteen heti kokeilujaksolle. Puheterapeutti tekee apuvälineestä lainausmerkinnät Effec- tor-järjestelmään ja antaa asiakkaalle laina- ustositteen sekä apuvälineen käyttöohjeen.
Laitteen soveltuvuutta kyseiselle asiakkaalle arvioidaan osana puheterapiajaksoa.
Pilottihankkeen tavoitteena oli kehittää kommunikoinnin apuvälinepalvelujen saa- vutettavuutta ja palveluiden oikea-aikaisuut- ta sekä lisätä apuvälinekeskuksen varastossa olevien kommunikoinnin apuvälineiden ak- tiivista käyttöä ja kierrätystä. Pilotissa selvi- tettiin, ovatko pilottiin mukaan valitut niin sanotun perustason kommunikoinnin apu- välineet perusterveydenhuoltoon soveltuvia, miten kommunikoinnin apuvälinepalvelua voitaisiin perusterveydenhuollossa toteuttaa ja miten palvelujen porrastamista erikoissai- raanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voitaisiin toteuttaa.
PSHP:n alueella puheterapeuttiresurssit vaihtelevat kunnittain. Pilottikunnaksi va- linnan edellytyksenä oli riittävä resursointi ja olemassa oleva yhteistyö apuvälinekes- kuksen puheterapeuttien kanssa. Pilottikun- niksi valikoituivat Sastamala, Tampere sekä Ylöjärvi. PSHP Apuvälinekeskus vastasi pilotin koordinoinnista sekä käytännön to- teutuksesta. Pilotti käynnistettiin elokuussa 2019 käymällä läpi pilottihankkeen suunni- telma ja tavoitteet sekä käytännön toteutus- vaatimukset.
Pilottiin päädyttiin ottamaan mukaan yleisimpiä niin sanotun perustason kommu- nikoinnin apuvälineitä eli puheäänenvah- ovat sähköiset liikkumisen apuvälineet (säh-
köpyörätuoli, sähkömopo, sähköiset lisävoi- malaitteet), kun taas perusterveydenhuolto vastaa liikkumisen yksinkertaisemmista apu- välineistä (joita ovat rollaattori, kyynärsau- va, pyörätuoli). Hajautettu lähipalvelu on mahdollistanut tasalaatuisemman apuväli- nepalvelun sekä yhtenäisemmän asiantunti- juuden.
Kommunikoinnin apuvälinepalveluis- ta vastuu kuuluu järjestämissuunnitelman mukaisesti erikoissairaanhoitoon. Kommu- nikoinnin apuvälinepalveluissa asiakassuh- teet ovat pitkiä, ja uusien asiakkaiden määrä kasvaa vuosittain. Pidemmällä aikavälillä ti- lanne on asiakasmäärien osalta kestämätön, ja toimintakäytännön muutos näyttäytyy välttämättömänä. Alueellisilla toimintakäy- tännöillä myös kommunikoinnin apuväline- palveluja voidaan kehittää kohti asiakasläh- töisempää palvelurakennetta.
Kommunikoinnin apuvälineet ovat ko- keneet merkittävän murroksen teknologisen kehityksen myötä ja niin sanotun kulutta- javälineistön tuodessa käytettäviä sovelluk- sia myös apuvälinetarpeisiin. Myös amma- tillinen osaaminen apuvälineiden osalta on laajentunut. Älypuhelimet, tabletit, erilaiset sovellukset ja aplikaatiot kuuluvat nykyi- sin kuntouttajien perustyövälineisiin sekä kotitalouksien arkikäyttöön. Tästä syystä kommunikoinnin apuvälinepalveluiden por- rastumista erikoissairaanhoitoon on hyvä tarkastella uudelleen.
Pilotti kommunikoinnin apuväline- palvelujen alueellisesta kehittämises- tä ja palveluiden porrastamisesta
Maakunnallisen kehitystyön merkeissä PSHP:n Maakunnallisessa apuvälinekeskuk- sessa toteutettiin kommunikoinnin apuvä- linepalvelujen osalta pilottihanke elokuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana.
Kehittämishankkeen tavoite oli, että kommu- nikoinnin perustason apuvälinepalvelun tar- vitsija saa palvelun lähipalveluna. Kuten liik- kumisen apuvälinepalveluiden osalta, myös kommunikoinnin apuvälineissä erikoissai- raanhoito vastaa teknisimmistä ja vaativim- mista apuvälinepalveluista.
Pilotissa kehitettiin apuvälinepalveluiden saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta tarjo- amalla perustason kommunikoinnin apuväli- nepalveluja asiakkaille lähipalveluina. Pilotti osoitti, että käytäntö on toimiva. Pilottilait- teiksi lähetettyjä puheäänenvahvistimia, kir- joittamiseen perustuvia kommunikointilait- teita ja yksinkertaisia puhelaitteita pystyttiin hyödyntämään pilottikunnissa niin, että asiakkaat saivat tiedon ja kokemuksen apu- välineistä osana puheterapiakuntoutustaan.
Näin varastossa aiemmin olleet apuvälineet päätyivät aktiiviseen käyttöön ja kiertoon.
Apuvälineitä pystyttiin pilotin myötä esitte- lemään heti, kun apuvälinetarve havaittiin, ja niitä voitiin kokeilla yhdessä asiakkaiden kanssa matalalla kynnyksellä. Mikäli apuvä- line koettiin hyväksi, se pystyttiin luovutta- maan asiakkaalle heti lainaan. Laadukasta apuvälinepalvelua pystyttiin toteuttamaan lähipalveluna asiakaslähtöisesti ja oikea-ai- kaisesti. Apuvälineitä pystyttiin hyödyntä- mään myös osana puheterapiaa ja puhetera- peuttista arviointia ja näin herättelemään jo varhaisessa vaiheessa asiakkaan kiinnostusta kommunikoinnin apuvälineeseen. Apuvä- lineen käytön seurannan toteutti peruster- veydenhuolto, ja puheterapeutti oli mukana asiakkaan apuvälineprosessissa.
Pilottihankkeen myötä tiivistynyt yh- teistyö apuvälinekeskuksen asiantuntijoiden kanssa koettiin myös hyväksi. Apuväline- keskuksen asiantuntijaa konsultoitiin ak- tiivisemmin, jolloin perusterveydenhuollon tieto ja osaaminen apuvälinepalveluista li- sääntyivät. Näin asiakas ohjattiin myös oi- kea-aikaisesti ja oikeilla kriteereillä erikois- sairaanhoidon apuvälinepalveluihin. Koska apuvälineitä tarvitsevien asiakkaiden määrät olivat pilotin aikana vielä kohtalaisen pieniä, tarvittiin tukea myös apuvälineiden hallinta- ohjelman käyttöön.
Pilottihankkeessa tehtyjen havaintojen myötä todettiin tarve tarkemmalle ohjeis- tukselle apuvälinepalveluprosessin toteutta- misesta. Kokemus on osoittanut, että apu- välinepalveluiden asiakkaat ottavat harvoin yhteyttä apuvälineen lainanneeseen tahoon, vaikka laite olisi rikki tai se jäisi alun jälkeen käyttämättä. Näin ollen apuvälineen käytön alkuvaiheessa on erityisen tärkeää käydä läpi vistimia, kirjoittamiseen perustuva kommu-
nikointilaite ja yksinkertaisia puhelaitteita.
Alussa varmistettiin, että pilottikuntien pu- heterapeuteilla oli tarvittava osaaminen ja tieto pilottiapuvälineiden toiminnasta ja nii- den käytön ohjaamisesta. Apuvälinepalve- luprosessi käytiin läpi ja sovittiin, että apu- välineen lainaus, käytön ohjaus ja seuranta tapahtuvat kunnissa osana kuntoutusta. Pi- lottiin osallistuville mahdollistettiin matalan kynnyksen erikoissairaanhoidon apuväli- nekeskuksen asiantuntijoiden konsultaatio- mahdollisuus. Asiakkaille, joille pilottiapu- välineet eivät soveltuneet, tehtiin olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti lähete eri- koissairaanhoidon apuvälinekeskukseen.
Pilottikunnille toimitettiin kommunikoin- nin apuvälineiden pienvarasto. Kokonaisuus sisälsi kaksi puheäänen vahvistinta, yhden tekstistä puheeksi -kommunikointilaitteen sekä muutaman yhden tai kahden painik- keen puhelaitteen käyttöohjeineen. Pilottiin osallistuville puheterapeuteille annettiin ly- hyt ohjeistus Effector-järjestelmän käyttöön ja hankittiin sen käyttöoikeudet.
Apuvälinekeskuksen sairaalahuoltaja laa- ti apuvälineiden puhdistusohjeet, jotka toi- mitettiin kuntiin. Osallistujat selvittivät, mi- ten omissa kunnissa apuvälineiden puhdistus on toteutettavissa. Isommat ja vaativammat puhdistukset (esimerkiksi näppäimistöjen irrottamista vaativat) sekä huollot ja kor- jaukset tehtiin apuvälinekeskuksessa. Tässä tapauksessa laite lähetettiin apuvälinekes- kukseen sisäisellä kuljetuksella.
Pilottihanke aikataulutettiin toteutetta- vaksi huhtikuuhun 2020 mennessä. Seuran- tapalaverin ajankohdaksi sovittiin joulukuu 2019, ja pilotin päätöspalaveri sovittiin huh- tikuulle 2020. Tapaamisten välissä pilot- tikuntien puheterapeutit olivat aktiivisesti yhteydessä apuvälinekeskukseen, ja toimin- takäytäntöjä selvennettiin esiin tulleiden ai- heiden pohjalta.
Pilotin tulokset
Kokonaisuudessaan Tampereella, Sastama- lassa ja Ylöjärvellä kokemukset olivat posi- tiivisia ja uusi toimintamalli koettiin järke- väksi.
tujat kokivat hyötyneensä toteutuneesta pi- lotista, ja käytäntöä toivottiin jatkettavaksi.
Pilotti tuotti tavoiteltua porrasteisuutta kommunikoinnin apuvälinepalvelujen toteu- tukseen.
Pilotti osoitti, että puheäänenvahvistimet, kirjoittamiseen perustuvat perusratkaisut sekä puhelaitteet ovat perusterveydenhuol- lon keskeistä kommunikoinnin apuvälineis- töä. Näiden lisäksi pilotissa todettiin, että kommunikoinnin apuvälineistä perustason kuvakommunikaatio ja sen aloittaminen (yksittäiset kuvat, toimintataulut) on jo pit- kään porrastunut perusterveydenhuoltoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen, kun taas laajempien kuvakommunikaatioratkaisujen toteuttaminen porrastuu jatkossakin erikois- sairaanhoitoon.
Pilottikunnissa hyödynnettiin apuväli- nekeskuksesta toimitettuja kommunikoinnin apuvälineitä puheterapeutin vastaanotolla.
Asiakkaat saivat käytännön kokemuksen apuvälineistä lähipalveluna oikea-aikaisesti, eikä perustason apuvälinetarpeen osalta tar- vittu lähetettä erikoissairaanhoitoon. Myös perusterveydenhuollon puheterapeuttien käytössä oleva välineistö laajentui pilotin tarjoaman välineistön myötä. Puheterapeutit apuvälineeseen liittyvät vastuut (taulukko 1),
luovuttaa apuväline lainaan lyhyeksi ajak- si ja sopia seurantakäytännöstä asiakkaan kanssa. Pilotin myötä apuvälineprosessiin liittyviä toimintatapoja sekä huomioon otet- tavia asioita täsmennettiin ja kirjattiin, jotta ne osataan huomioida paremmin apuväli- nettä luovutettaessa. Näitä asioita ovat esi- merkiksi asiakkaan haitan taustalla olevan sairauden diagnoosin luonne (etenevä/kor- jaantuva/stabiili), asiakkaan arkiympäristön luonne ja tarpeet, elämäntilanteeseen liitty- vät asiat (koulun vaihto, eläkkeelle jääminen, sosiaaliset tilanteet), asiakkaan motoriset ky- vyt ja niiden haasteet sekä mahdolliset aisti- toimintoihin ja kognitioon liittyvät haasteet.
Yhteenveto ja jatkosuunnitelma
Pirkanmaalla 2019–2020 toteutettu pilotti kommunikoinnin apuvälinepalveluiden alu- eellisesta kehittämisestä ja palveluiden por- rastamisesta saavutti tavoitteensa. Pilotti toi esille myös uusia näkökulmia ja loi uuden toimintatavan. Pilottiin valittujen kuntien edustajat olivat aktiivisia ja yhteistyöval- miita, mikä edesauttoi pilotin toteuttamista oman perustoiminnan ohessa. Kaikki osallis-
Apuvälineen luovuttaja Apuvälineen käyttäjä Tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen
turvallinen ja oikein valittu
Käyttää apuvälinettä käyttöohjeissa tai käytönopetuk- sessa annettujen ohjeiden mukaisesti
Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä
Ylläpitää ja puhdistaa apuvälineen käyttöohjeiden mu- kaisesti
Luovuttaa valmistajan laatimat apuväli- neen käyttöohjeet
Ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttavaan tahoon apuvä- lineen käyttöön liittyvissä kysymyksissä, jos apuväline ei vastaa enää käyttötarkoitustaan, ei ole enää sopiva tai kun apuvälineessä on huolto- /korjaustarvetta Selvittää eri osapuolten vastuut ja luo-
vuttamisen periaatteet
Palauttaa apuvälineen puhdistettuna, kun käyttötarve loppuu tai lainausaika päättyy
Ohjeistaa toimintakäytännön ja antaa yhteystiedot apuvälineen käyttöön ja huoltoon liittyvissä tilanteissa
Vastaa apuvälineen käytöstä aiheutuvista kustannuksis- ta (esim. sähkönkulutus)
Seuraa apuvälineen käyttöä Luovuttaa apuvälineen valmistajan edellyttämään mää- räaikaistarkastukseen/ -huoltoon.
Järjestää apuvälineen valmistajan edellyt- tämät määräaikaistarkastukset/ -huollot
Korvaa käyttöohjeiden vastaisen käytön tai huolimat- tomuuden aiheuttamat korjauskustannukset tai korvaa kadonneen apuvälineen todellisten kustannusten mu- kaisena
Taulukko 1. Apuvälineen luovuttavan tahon ja käyttäjän vastuut (Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet, STM 2020:23, s. 40–41).
vat yhdessä toiminnallisen kokonaisuuden.
Perustason kommunikoinnin apuvälineiden osalta asiantuntijuuden jakaminen ja sen lisääminen perusterveydenhuollossa näyt- täytyy mielekkäänä ratkaisuna. Palveluiden porrastuksen myötä erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelut pystyvät paremmin kes- kittymään vaativiin apuvälineratkaisuihin ja konsultaatioihin sekä vastaamaan tervey- denhuoltolain mukaisesti erityispalveluiden kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvon- nasta sekä huolehtimaan tutkimus-, kehit- tämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa.
Sari Numminen, FT, puheterapeutti,
projektipäällikkö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Maakunnallinen apuvälinekeskus
Anne Ojala, palvelupäällikkö,
vastuuyksikköesimies, Pirkanmaan sairaan- hoitopiiri, Maakunnallinen apuvälinekeskus
hyödynsivät kommunikoinnin apuvälineitä myös osana kuntoutusta ja arviointia.
Pilottikunnat jatkavat kommunikoin- nin apuvälinepalvelun toteuttamista, ja toiminnan laajempi jalkauttaminen osaksi maakunnallista palveluvalikkoa on myös perusteltua. Kolmen pilottiin osallistuneen toimintayksikön lisäksi toimintaa on tar- koitus laajentaa kattamaan perusterveyden- huollon muut kunnat siltä osin kuin puhe- terapeutin asiantuntijuutta on saatavilla.
Toiminnan käynnistämiseksi Pirkanmaan perusterveydenhuollon puheterapeutit kut- suttiin koolle syyskuussa 2020, ja pilotti- toimintaa laajennetaan yhteensä 11 Pirkan- maan kuntaan vuoden 2021 alusta.
Uusien kuntien aloittaessa perustervey- denhuollon apuvälinepalvelua kommuni- koinnin apuvälinepalvelujen osalta on tär- keää turvata tiivis yhteydenpito erikoissai- raanhoidon apuvälinekeskukseen esimerkiksi säännöllisillä yhteistyöpalavereilla. Lisäksi uusien toimijoiden tullessa toimintaan mu- kaan apuvälinepalveluprosessi on käytävä huolellisesti läpi ja korostettava apuvälineen luovuttaneen tahon velvoitteita muun muas- sa seurannan järjestämiseksi. Myös apuväli- neiden hallintajärjestelmän käyttöön on an- nettava riittävä perehdytys.
Konsultaatiotarve nousi pilotin myötä esille, ja jatkossa lisätään apuvälinekeskuksen asiantuntijan konsultaatiomahdollisuuksia lisäämällä palveluvalikoimaan videokonsul- taatiopalvelu. Tällöin erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksen kommunikoinnin apu- välineasiantuntija voi videoyhteyden kaut- ta osallistua perusterveydenhuollon puhe- terapeutin vastaanotolle keskustelemaan asiakkaan apuvälineratkaisuihin liittyvistä asioista. Parhaimmillaan videokonsultaation onnistuessa asiakkaan ei tarvitsisi fyysisesti käydä Tays:n kampuksella sijaitsevassa apu- välinekeskuksessa lainkaan, vaan laajakin apuvälinepalvelu voisi onnistua asiakkaalle lähipalveluna.
Pilotti osoitti, että yhdessä suunnitellen ja yhteistyötä vahvistaen myös kommuni- koinnin apuvälinepalveluja voidaan tuot- taa tarkoituksenmukaisesti lähipalveluina, jolloin perusterveydenhuollon ja erikoissai- raanhoidon apuvälinepalvelut muodosta-
