Liite 1. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUUNNITELMA, Päivitys vuodelle 2022

Y

Tämä suunnitelma on osa Jyväskylän seudun ympäristöterveyden valvon- tasuunnitelmaa. Velvoite suunnitelman tekemiseen sisältyy eläinlääkin- tähuoltolakiin, joka tuli voimaan 1.11.2009.

Suunnitelma on laadittu ”Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) 2015-2022, Päivitys vuodelle 2022” pohjautuen. EHO on osa val- vonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista val- vontasuunnitelmaa (VASU) ja ympäristöterveydenhuollon valtakunnal- lista valvontaohjelmaa (Ymppi-ohjelma). Lisäksi suunnitelman päivityk- sessä on huomioitu Aluehallintoviraston vuodelle 2020 tehtyyn suunni- telmaan antama palaute.

Ruokaviraston laatiman eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa eläinlääkintähuolto- laissa tarkoitettua eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa sekä oh- jata eläinlääkäripalveluiden järjestämistä. Tarkoituksena on lisätä val- vonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla valvonta- suunnitelmien laatimista aluehallintovirastoissa ja kunnissa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Ohjelma sisältää eläinlää- käripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet. Ohjel- malla pyritään varmistamaan, että vastuutahot varaavat riittävät resurs- sit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin.

Kunnat järjestävät valtion vastuulla olevien eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevien tehtävien hoitamisen. Kunnille maksetaan näistä valvontatehtävistä todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion va- roista. Kunnat järjestävät merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäivi- sin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina.

Eläinlääkäripäivystys pitää järjestää yhden tai useamman seutu- tai maa- kunnan kokoisella alueella. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoit- teena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja pe- ruseläinlääkäripalvelun osana on järjestettävä tuotantoeläinten tervey- denhuoltopalveluja kysyntää vastaavasti.

Yksityiset eläinlääkäripalvelut kohdistuvat pääasiassa pieneläimiin ja he- vosiin, mutta myös tuotantoeläimiä hoitavien yksityisten määrä on li- sääntynyt. Yksityiset palveluntarjoajat vastaavat suurelta osin erikois- eläinlääkäritason palveluista, joita kunnatkin halutessaan voivat järjes- tää.

Liite 1. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUUNNITELMA, Päivitys vuodelle

2022

EHO:n painopisteet ja näiden edellyttämät toimenpiteet v. 2022 on ku- vattu liitteessä 1.

V

Suunnitelmaa varten on tehty resurssitarpeen kartoitus (liite 2), jota on päivitetty vuodelle 2022.

H

,

Eläinlääkintähuollon toimiyksikössä on viisi toimipistettä: Joutsa, Han- kasalmi, Petäjävesi, Muurame ja Palokka. Vastaanotoilla toimii päätoi- misesti yksi praktikkoeläinlääkäri, Palokan vastaanotolla kaksi praktik- koeläinlääkäriä. Voimassa olevan kunnallisen virkaehtosopimuksen mu- kaan praktikkokunnaneläinlääkärit ovat päivystysvapaalla viikonloppu- päivystystä edeltävällä viikolla yhden arkipäivän ja viikonloppupäivystyk- sen jälkeisellä viikolla kaksi arkipäivää. Vuoden 2020 alusta toiminut kiertävä praktikkokunnaneläinlääkäri toimii päivystysvapaalla olevan eläinlääkärin vastaanotolle siten että vastaanoton jatkuva toiminta on turvattua arkisin.

Äänekosken kaupungin ympäristöterveydenhuolto on ollut vuoden 2021 alusta lähtien Jyväskylän seudun yhteistoiminta-alueen järjestettävänä.

Peruseläinlääkintähuollon sekä kiireellisen eläinlääkäriavun virka-aikaan Äänekosken kaupungin alueella tuottaa Laukaan kunta yhteistoiminta- alueiden välisellä sopimuksella.

Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen eläinlääkäriapu on hoidettu maakun- nallisella päivystyksellä sekä hyötyeläimille että pienikokoisille lemmik- kieläimille, joiden päivystys hankitaan ostopalveluna.

Äänekosken kaupungin osalta eläinlääkintähuoltolain 2 § mukaisen val- vonnan tuottaa Jyväskylän kaupunki.

V

Eläinlääkintähuollon yksikössä on kaksi kokopäivätoimista valvontaeläin- lääkärin virkaa eläintautilaissa (76/2021), eläimistä saatavista sivutuot- teista annetussa laissa (517/2015), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006) ja eläinten lääkit- semisestä annetussa laissa (387/2014) kunnaneläinlääkärin valvotta- vaksi määrättyjen valvontatehtävien hoitamiseksi. Edellä mainittujen val- vontatehtävien hoitoon osallistuu myös elintarvikevalvontayksikköön si- joitettu hygieenikkoeläinlääkäri sekä praktikkokunnaneläinlääkärit tarvit- taessa.

Kaikki eläinlääkintähuoltolain alaiset valvontatehtävät on osoitettu eläin- lääkärien tehtäväksi.

Valvontakohteiden lisääntyminen Äänekosken kaupungin tultua osaksi valvonta-aluetta, epäilyyn perustuvien tarkastusten vaatiman ajan kasva- minen yhdessä valvontakohteiden yleisen määrän kasvamisen kanssa on aiheuttanut valvonnan resurssitarpeen kasvun, jonka vuoksi kävi

välttämättömäksi perustaa toinen valvontaeläinlääkärin virka. Virka saa- tiin täytettyä 4.10.2021. Tarkastusmäärän lisäksi toinen virka auttaa val- vonnan laadun, työssäjaksamisen ja työturvallisuuden ylläpitämisessä.

H

,

Ennen työsuhteen solmimista varmistetaan henkilöstön pätevyys työ- ja opiskelutodistuksin sekä tarkistamalla eläinlääkärinoikeudet Ruokaviras- ton ylläpitämästä eläinlääkärirekisteristä:

https://palvelut2.evira.fi/elainlaakarihaku/haku.php. Muissa EU/ETA- maissa kuin Suomessa eläinlääkärin pätevyyden hankkineita henkilöitä valittaessa noudetaan Eviran ohjetta Dnro 10051/4.

Lemmikkieläinpäivystyksen järjestäjän tarjousasiakirjoissa on määritelty palvelun vähimmäistaso varustuksen ja henkilöstön koulutuksen suh- teen.

Eläinlääkintähuollossa noudatetaan Jyväskylän ympäristöterveydenhuol- lon yhteistä koulutussuunnitelmaa. Esihenkilölle suunnatut pyynnöt kou- lutukseen pääsystä tehdään Jyväskylän kaupungin SAP-järjestelmään, joka toimii koulutusrekisterinä. Koulutuksiin osallistumisen rajoittavana tekijänä on ollut sijaisten saatavuus. Tämä pyritään ratkaisemaan lisää- mällä eläinlääkinnän henkilöresurssia ja ennakoimalla koulutuksiin osal- listuminen riittävän ajoissa, jolloin sijaisrekrytointiin jää aikaa.

Ammattitaitoa pidetään yllä sekä kliinisen eläinlääketieteen suhteen, että osallistumalla alueellisen ja keskusviranomaisen tarjoamiin koulu- tukseen virkatehtävien osalta, mikä koskee erityisesti valvontaeläinlääkä- rejä. Hallintomenettelyn osalta osaaminen varmistetaan osallistumalla alueellisen viranomaisen koulutuksiin ja muiden tahojen, kuten Suomen valvontaeläinlääkäriyhdistyksen, tarjoamaan koulutukseen.

Eläinlääkintähuollossa on perehdyttämisjärjestelmä: lyhyisiinkin virka- suhteisiin tulevilla eläinlääkäreillä on pääsy eläinlääkintähuollon sähköi- seen perehdyttämiskansioon. Perehdyttämiskansiossa ohjeistetaan vi- ranhoitoon liittyvistä käytännön asioista. Perehdyttämisessä on erityi- sesti pyritty ohjaamaan virkatehtävien hoitoa asianmukaisesti myös ti- lanteissa, joissa virkatehtäviin perehtynyttä valvonta- tai hygieenik- koeläinlääkäriä ei ole paikalla.

Koko Suomen mittakaavassa kunnaneläinlääkärin virkoihin ja etenkin si- jaisuuksiin on ollut aikaisempaa hankalampaa saada eläinlääkäreitä. Si- jaisten saaminen on avainasemassa eläinlääkärien koulutuksiin pääse- misessä, sekä palautumisen ylläpitämisessä muutoinkin, niin että vi- rassa olevat eläinlääkärit pääsevät pitämään lomiaan haluaminaan ajan- kohtina ja etteivät lomien sijaisuudet kuormittaisi töissä olevia eläinlää- käreitä vaan lomien sijaisuusjärjestelyt olisivat hoidettu lisäresurssilla.

Kilpailuun sijaisista pyritään vastaamaan tekemällä Jyväskylän seudun

ympäristöterveyttä myönteisesti tunnetuksi eläinlääketieteen opiskeli- joille.

Lisäksi eläinlääkärien jaksamisen ongelmiin on lisäresurssin hankinnan lisäksi puututtu rekrytoimalla työterveys kartoittamaan koko eläinlääkä- ritiimin työhyvinvointia, kartoituksen pohjalta suunnitellaan ja työjärjes- telyjä ja resursseja. Lisäksi eläinlääkäreitä on aktiivisesti ohjattu työnoh- jaukseen.

T

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa käytetään keskusviran- omaisen rekisterejä, joiden välityksellä saadaan tiedot toimialueella ole- vista tuotantoeläinten pitäjistä sekä haaskaruokintapaikoista, joita kos- kien kunnaneläinlääkärillä on myös mahdollisuus rekisterin ylläpitoon.

Lisäksi keskusviranomaisen rekisteristä saadaan tieto eläintenpitokiel- loista.

Keskusviranomainen on yhä enemmän siirtämässä viranomaisen ohjeis- tusta Pikanttiin, joka on Ruokaviraston ekstranet, jossa on linkitys kes- kusviranomaisen ylläpitämiin eläinten terveyden, hyvinvoinnin sekä mer- kinnän ja rekisteröinnin rekistereihin. Valmiudet järjestelmän käyttöön edellytetään olevan kaikilla Jyväskylän seudun ympäristöterveyden eläin- lääkäreiltä.

Kunnalliseen käyttöön ei ole vielä olemassa koko maan kattavaa yhte- näistä viranomaisrekisteriä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta- tapahtumien kirjaamiseen ennen kuin keskusviranomainen saa, EHO:n vuodelle 2022 tehdyssä päivityksessä painopistealueeksi nostetut ELTE- ja ELSU-tietojärjestelmät käyttöön. Jyväskylän seudun ympäristötervey- den valvontaeläinlääkärit valmistautuvat järjestelmien käyttöönottoon osallistumalla järjestelmistä annettavaan koulutukseen ja tarvittaessa myös järjestelmien kehitystyöhön.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden valvontatapahtumat kirjataan ar- kistointikelpoiseen Tweb-asianhallintajärjestelmään. Asiakirjojen kopiot toimitetaan Aluehallintovirastoon, jossa ne tallennetaan soveltuvin osin keskusviranomaisen tietojärjestelmään.

Vuoden 2021 marraskuussa on otettu käyttöön eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonti- ja vientitodistusjärjestelmä TRACES NT, joka korvasi vanhan traces-järjestelmän. Järjestelmä pyritään saamaan käyttöön si- ten että valvontaeläinlääkärien lisäksi pääosa praktikkokunnaneläinlää- käreistä osaisi käyttää järjestelmää. Virallisten terveystodistusten myön- täminen kuitenkin keskittynee uuden järjestelmän myötä valvontaeläin- lääkäreille.

Valvontaa päätoimisesti tekevät eläinlääkärit ovat velvollisia ylläpitä- mään taitojaan viranomaisrekisterien käytössä ja käyttämään aktiivisesti tarjolla olevia järjestelmiä.

Praktikkokunnaneläinlääkärit käyttävät terveydenhuollon seurantajärjes- telmiä eli Nasevaa (naudat) ja Sikavaa (siat). Lisäksi heillä on käytössään eläinlääkäriohjelmisto (Provet-ohjelmisto), joka toimii potilaskortisto-, laskutus-, ja lääkekirjanpito-ohjelmana.

Eläinlääkäreiden päivystyksiä hallinnoidaan Päivystystietokannassa, joka toimii selainpohjaisesti.

Y

V

Eläinlääkintähuollon yhteystietoja ylläpidetään Jyväskylän kaupungin in- ternet-sivustolla. Ympäristöterveyden viestinnästä ja internet-sivujen yl- läpidosta vastaavat viranhaltijat pitävät tiedot ajantasaisina ja helposti löydettävinä.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden viestintäsuunnitelman mukai- sesti kaikkien viranhaltijoiden edellytetään omalta osaltaan osallistuvan niin sidosryhmä- kuin asiakasviestintäänkin. Valvontaa tekevät eläinlää- kintähuollon viranhaltijat toimivat viranomaisyhteistyössä Aluehallintovi- raston ja paikallisten viranomaisten kanssa. Yhteistyötä ja yhteydenpitoa ylläpidetään puhelimitse ja sähköpostilla sekä palaverein, yhteistarkas- tuksin ja ilmoitusmenettelyin.

E

Erityistilanneviestintä toteutetaan Jyväskylän seudun ympäristötervey- den yhteisen valvontasuunnitelman mukaisesti.

M

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden kunnaneläinlääkärien vastaan- otoilla peritään klinikkamaksua ja laitemaksuja kaupungin omistamilla laitteilla tehtävistä verinäytteiden analyyseistä tai pieneläinten ultraääni- tutkimuksista. Klinikkamaksua ei peritä pelkästään eläintautien vastus- tamiseksi tai pelkästään eläinsuojelullisista syistä tehtävistä toimenpi- teistä eikä eutanasioista. Klinikkamaksua ei peritä myöskään lyhyen ajan sisään tehtävistä kontrollikäynneistä.

Päivystyspuhelimesta (keskitetty yhteydenottopalvelu) asiakkaalta peri- tään maksu minuuttiveloituksen mukaan. Maksut sisältyvät

ympäristöterveysjaostossa 21.10.2020 hyväksyttyyn maksutaksaan.

Maksut liitteessä 3.

Ostopalveluna tuotetun pieneläinpäivystyksen ostosopimuksessa on vah- vistettu palveluntuottajan tarjousasiakirjoissa ilmoittamat maksut eläin- ten omistajilta.

Eläintautilakiin ja sivutuotelakiin perustuvista kunnaneläinlääkärin mak- sullisista suoritteista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuk- sessa kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista. Valvontaa tekevä viranhaltija täyttää kyseisistä valvontatehtävistä laskutuspyynnön Alue- hallintovirastolle laskutuksen toimittamiseksi.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden toiminta-alueella kunnat osallis- tuvat peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta ko- tieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin.

V

Valvontamäärät ja resurssitarve liitteessä 2.

E

E

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden toiminta-alueella eläintautivas- tustuksen toteutumisesta vastaavat valvontaeläinlääkärit. Valvontaeläin- lääkärit ja kaksi praktikkokunnaneläinlääkäriä ovat Ruokaviraston val- miuseläinlääkäreitä.

Eläintautivalmiutta pidetään yllä seuraamalla Ruokaviraston, Aluehallin- toviraston ja kansainvälistä tiedotusta tarttuvien eläintautien esiintymi- sestä lähialueilla. Paikallisesti pidetään yllä valmiutta näytteenottoon ja muihin kiireellisiin toimiin eläintautiepäilytilanteissa. Taudinpurkausten selvittämiseen varaudutaan pitämällä saatavilla näytteenottovälineitä- ja tarvikkeita ja muita tarvikkeita, ja huolehtimalla eläinlääkärien valmiu- desta näytteenottoon ja muihin kiiretoimiin.

Eläintautitilanteessa valvontaeläinlääkärit toimivat ensisijaisesti val- miuseläinlääkärinä olevien praktikkoeläinlääkärien kanssa taudintorjun- tatoimissa. Valvontaeläinlääkärien loma-ajat pyritään sovittamaan siten, että ainakin toinen valvontaeläinlääkäreistä on virka-aikaan tavattavissa.

Torjuntatoimiin tarvittava valmiuseläinlääkäri tai muu praktikkoeläinlää- käri siirtää tarpeen tullen muut työnsä alueen muille eläinlääkäreille, si- ten että työt vastaanottava eläinlääkäri tarpeen tullen peruuttaa kiireet- tömät käynnit ja kiireelliset tapaukset hoidetaan päivystysluonteisesti.

Suurimmat vakavien eläintautien riskit liittyvät tällä hetkellä vesiviljelyyn, jonka pitopaikat ovat hyvin tiedossa, siipikarjaan ja sikoihin. Sikoja

pitävien pitopaikkojen määrä toimialueella on alhainen ja pitopaikoista on kohtuullisen tarkka tieto. Sikoihin liittyvänä eläintautiriskinä on erityi- sesti villisikojen, mutta myös elintarvikkeiden välityksellä, leviämään ky- kenevä afrikkalainen sikarutto. Siipikarjan osalta pitopaikkoja seurataan salmonellavalvonnasta, siipikarjan ulkonapitoilmoituksista ja muista il- moituksista saadulla tiedolla. Erityisesti luonnonvaraisten lintujen kevät- muuttoaikaan ovat siipikarjan ulkonapitoon liittyvät ilmoituksen olennai- sessa roolissa mahdollisen taudinpurkauksen torjunnassa. Siipikarjalle todennäköisiä epidemianaiheuttajia ovat korkeapatogeeninen lintuin- fluenssa ja Newcastlen tauti.

E

Eläintautitutkimuksiin tarkoitettuja näytteitä toimitetaan tutkittavaksi ai- noastaan Ruokavirastoon tai Ruokaviraston hyväksymään laboratorioon.

Jyväskylän seudun ympäristöterveydellä on sopimus laboratoriopalvelu- jen ostamisesta Eurofins Environmenti Testing Finland Oy:n kanssa. La- boratoriolla on Ruokaviraston hyväksyntä valvotun salmonellan tutkimi- seen.

E

Nykyisessä eläintautilainsäädännössä, eläinterveyssäännöstö 429/2016 EU ja sen nojalla säädetty eläintautilaki (76/2021), säädetään eläintautien ilmoittamisesta. Eläinterveyssäännöstön myötä taudit on luokiteltu luokkiin a-e, luetteloidut eläintaudit, taudit on lueteltu luoki- tuksensa mukaan komission täytäntöönpanoasetuksessa 1882/2018 EU. Eläintautien luokittelu on esitetty myös Ruokaviraston internet-si- vuilla Eläintautien luokittelu - Ruokavirasto.

Eläintautien ilmoittamisesta ja kansallisesta luokittelusta on lisäksi sää- detty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 325/2021.

Valvontayksikössä kaikkien kunnaneläinlääkärien on oltava perehtyneitä voimassa olevaan lainsäädäntöön siten että ovat perillä eläintautien luo- kituksesta ja osaavat tehdä asiankuuluvat ilmoitukset viipymättä ja tar- vittaessa tarkastaa eläintautikohtaisesti lainsäädännöstä.

Eläintautien luokituksesta ja ilmoittamisesta ylläpidetään ohjetta eläin- lääkintähuollon perehdyttämismateriaalissa.

Kuukausiyhteenvedot toimitetaan Aluehallintovirastoon kunnaneläinlää- kärikohtaisesti, jokainen praktikkokunnaneläinlääkäri toimittaa omansa ja valvontaeläinlääkärit yhden yhteisen.

P

Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvien tilojen lukumäärä käy ilmi resurssi- tarvekartoituslomakkeesta (liite 2).

Valvontaeläinlääkärit vastaavat terveysvalvontaohjelmien kuuluvasta val- vonnasta sekä pakollisen zoonoosivalvonnan että vapaaehtoisten ter- veysvalvontaohjelmien osalta.

Terveysvalvontaohjelmiin liittyneistä tiloista pidetään kirjaa ja terveysval- vontaohjelmiin liittyviä asiakirjoja hallinnoidaan Tweb-asiakirjahallinta- ohjelman avulla. Siipikarjan salmonellan valvonnan näytteenotto tapah- tuu Ruokaviraston ohjeen mukaisesti (Ruokaviraston ohje 15381/1).

Salmonellavalvontaohjelman toteutumisessa tyypillinen piirre on pien- kanaloiden ilmoittautuminen ohjelmaan omien näytteenottojen ajaksi ja irrottautuminen kun olisi aika viranomaisnäytteenotolle.

Terveysvalvontaohjelmissa vastuu ohjelman seuraamisesta on lainsää- dännössä yleensä toimijalla. Jyväskylän seudun ympäristöterveyden val- vontaeläinlääkärit kuitenkin pyrkivät huolehtimaan toimijoiden apuna, tarvittaessa muistuttamalla tarkastuksen ajankohtaisuudesta, tarkastuk- sien ja näytteenottojen toteutumisesta viranomaisnäytteille ja -tarkastuk- sille asetettujen aikarajojen puitteissa.

V

Vesiviljelylaitosten riskiperusteisella valvonnalla ehkäistään tarttuvien kalatautien leviämistä laitosten välillä sekä leviämistä luonnonkaloihin.

Valvontaa tehdään EU-tasolla määriteltyjen vakavien virustautien ja kalo- jen tarttuvan munuaistaudin (BKD) varalta. Valvontaeläinlääkärit tekevät valvonnan tarkastukset ja näytteenotot Aluehallintoviraston suunnitel- man mukaisesti, siten että viranomainen on yhteydessä toimijoihin ja vastaa valvonnan tapahtumisesta.

E

Toimialueella on yksi kotimaan kauppaan hyväksytty hevosten sperman- keräysasema. Valvontaeläinlääkärit valvovat toimintaa Aluehallintoviras- ton suunnitelman mukaisesti.

M

Ruokavirasto pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Näytteenoton toteutumisesta ja niiden ottami- sesta määräajassa vastaa valvontaeläinlääkäri. Tarvittaessa näytteenot- toon osallistuvat praktikkokunnaneläinlääkärit ja hygieenikkoeläinlää- käri. Tiedot taltioidaan Tweb-ohjelmaan ja näytteenoton etenemisestä

toimitetaan tietoa aluehallintovirastolle viraston antamien ohjeiden ja ai- kataulun mukaisesti.

Sikojen ulkonapitokiellon noudattamista valvotaan toimijoiden tarkastuk- silla ja opastuksella. Valvontaa tehdään sekä tiedossa olevien toimijoi- den, joissa sikojen ulkoileminen on säädösten mukaista, että säädösten- vastaisuudesta epäiltyjen toimijoiden tarkastuksilla. Tarkastuksista ja niiden lopputuloksista ilmoitetaan Aluehallintovirastoon.

S

,

Sisämarkkinakaupan ja kolmasmaatuontien valvonta

Jyväskylän ympäristöterveyden valvontaeläinlääkärit seuraavat TRACES NT -järjestelmästä tulevia ilmoituksia sisämarkkinatuonneista ja tuon- neista EU:n ulkopuolta ja suorittaa tarvittavat tarkastukset. Tarkastuk- sista raportoidaan TRACES NT -järjestelmän valvontaosiossa ja tehdään Aluehallintovirastoon toimitettava tarkastuspöytäkirja.

Lemmikkieläinten tuontiasiakirjojen puutteellisuudet tulevat useimmiten esille, kun eläintä käytetään eläinlääkärillä, ilmoituksia valvontaeläinlää- kärille tulee sekä yksityisilta klinikoilta että kunnan omilta praktik- koeläinlääkäreiltä. Puutteisiin tartutaan tiukasti vakavien eläimiin tai ih- misiin tarttuvien eläintautien riskin vuoksi. Vähäpätöiseltä vaikuttavien asiakirjapuutteiden selvittely saattaa johtaa järjestäytyneen rikollisen toi- minnan jäljille.

Pääsääntöisesti valvontaeläinlääkärit, mutta tarvittaessa hygieenik- koeläinlääkäri tai praktikkokunnaneläinlääkäri, tekevät sisämarkkinoilta siirrettyjen tai kolmansista maista tuotujen eläinten tarkastukset, kun on aihetta epäillä, ettei eläimen siirto täytä asetettuja vaatimuksia. Mikäli havaitaan puutteita, tarkastuksen tehnyt viranomainen tekee tilapäisen eristämispäätöksen eläimen siirtoon tuontiin liittyvien puutteiden korjaa- misen ajaksi ja ilmoittaa asiasta viipymättä Aluehallintovirastoon.

EU:n ulkopuolisten tuontien ollessa kyseessä havaituista puutteista il- moitetaan välittömästi Ruokavirastoon, jonka määräämien viranomais- toimien toteuttajana kunnallinen viranomainen toimii. Tapauksista, joissa on epäiltävissä rikollista toimintaa, tehdään poliisille tutkinta- pyyntö.

Kaikista tarkastuksista tehdään asianmukainen tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan Aluehallintovirastoon ja kolmasmaatuontien ollessa ky- seessä myös Ruokaviraston rajaeläinlääkärille. Samoin menetellään mui- den tuote-erien kuin elävien eläinten kyseessä ollessa.

Elävien eläinten vientitoiminta etenkin Venäjän/Euraasian alueelle on ilahduttavan laajamittaista Jyväskylän seudun ympäristöterveyden toi- minta-alueella. Vientivalvonta edellyttää perehtymistä määränpäämaan asettamiin vientivaatimuksiin, mikä todennetaan suorittamalla osaami- sen osoittava kuulustelu. Eläinlääkintähuoltoyksikössä useammalla vir- kaeläinlääkärillä on oikeus todistusten myöntämiseen. Valvonnan vastuu ja koordinointi on valvontaeläinlääkärillä.

E

E

Valvontaeläinlääkärit vastaavat Jyväskylän ympäristöterveyden toiminta- alueella eläinsuojeluvalvonnan toteutumisesta ja tekevät pääsääntöisesti eläinsuojelutarkastukset ja eläinsuojelutarkastuspöytäkirjat ja -päätök- set. Toisen valvontaeläinlääkärin viran perustaminen on tehostanut val- vontaa, tarkastuskäynnille voi matalalla kynnyksellä saada työparin. Val- vonnan lajin ja kohteen salliessa valvontakäynnit tehdään yhden viran- haltijan tarkastuksina. Tarvittaessa eläinsuojelutarkastuksia tehdään yh- dessä praktikkokunnaneläinlääkärin, hygieenikkoeläinlääkärin, ympäris- töterveystarkastajan tai poliisin kanssa. Praktikkokunnaneläinlääkärin tekemät eläinsuojelutarkastuskertomukset ja -päätökset toimitetaan val- vontaeläinlääkärille, joka liittää ne Tweb-ohjelmaan.

Eläinsuojelutarkastuksissa havaituista lievistä eläimen hyvinvointia kos- kevista puutteista, jotka eivät ole seurausta suoranaisesta lainsäädännön rikkomuksesta, annetaan eläinsuojelulain 40 § mukaisesti neuvontaan, joka ei johda uusintatarkastuksen tekemiseen. Kaikkiin havaittuihin lain- säädännön rikkomuksiin pyritään reagoimaan eläinsuojelulain 42 § (määräyksen tai kiellon antaminen eläinsuojelupäätöksellä) tai 44 § (kii- retoimi, hoidon hankkiminen, myyminen tai lopettaminen) mukaisella toimella. Annettujen määräysten toteuttamisen valvontaa tullaan tehos- tamaan vuoden 2022 aikana tapahtuvassa valvonnassa.

Valvontaeläinlääkärit lähettävät kopiot kaikista eläinsuojelutarkastuspöy- täkirjoista ja eläinsuojelupäätösasiakirjoista Aluehallintovirastolle. Kai- kista tarkastuksesta, joissa on havaittu puutteita lainsäädännön noudat- tamisessa, lähetetään kopio poliisille. Mikäli eläinsuojelurikkomuksesta on aiheutunut eläimen hyvinvoinnille erityistä haittaa, tai rikkomus on aiheutunut eläimen omistajan piittaamattomuudesta, tekee tarkastuk- sesta vastannut valvontaeläinlääkäri asiasta erikseen tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen poliisille.

T

§ 44

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden toiminta-alueella lemmikkieläin- ten eläinsuojelulain 44 § mukainen tilapäinen hoito hankitaan pääsään- töisesti alueen neljästä löytöeläinten hoitopaikasta. Suureläimille tilapäi- nen hoito hankitaan yhteistyössä lomitushallinnon tai hevosyhteistyöta- hon kanssa. Mikäli eläimen vointi tai muut olosuhteet vaativat välitöntä lopettamisesta, tekee valvonnasta vastaava virkaeläinlääkäri toimenpi- teen tai hankkii eläimen lopettamisen muuten. Tarvittaessa apuna käy- tetään toista valvontaa päätoimisesti tekevää eläinlääkäriä tai praktikko- kunnaneläinlääkäriä. Hyötyeläinten teuraaksi laittamisessa hyödynne- tään hyviä teurastamosuhteita.

I

-

Valvontaeläinlääkärit ottavat vastaan Aluehallintoviraston lähettämät ko- piot koskien ilmoituksia ilmoituksenvaraisesta tai luvanvaraisesta eläin- tenpidosta ja pitää yllä listaa tarkastettavista kohteista. Lähtökohtaisesti kaikki kohteet uudet kohteet pyritään tarkastamaan ilmoituksen saapu- misen jälkeen. Vuosien 2017 ja 2021 välisenä aikana valvontoja on tehty vähäinen määrä johtuen valvontaresurssin vähäisyydestä. Vuonna 2022 on tarkoituksena tarkastaa kaikki vuosittaiseen valvontaan kuuluvat koh- teet ja jatkossa pitää kiinni vuosittaisen valvonnan periaatteesta

E

Kunnaneläinlääkärit, Jyväskylän seudun ympäristöterveyden toiminta- alueella päänsääntöisesti valvontaeläinlääkärit, tarkastavat reittisuunni- telman toteuttamiskelpoisuuden myöntäessään terveystodistuksia sellai- sille kuljetuksille, joille vaaditaan reittisuunnitelma. Samoin reittisuunni- telmat tarkastetaan sisämarkkinatuontien tuontiedellytysten täyttymistä valvottaessa.

Kuljetusten tapahtumista seurataan TRACES NT-järjestelmästä saatujen ilmoitusten perusteella. Ilmoituksista ilmenevät Jyväskylän seudun ym- päristöterveyden alueelle saapuville erille myönnetyt terveystodistukset, joiden mukaan saapuvien erien tarkastukset voidaan suunnitella. Valvon- nan tuloksista raportoidaan TRACES NT valvontaosiossa sekä tekemällä tarkastuksesta Aluehallintovirastoon toimitettava tarkastuspöytäkirja.

Muita tarkastuksia eläinkuljetuksiin tehdään, kun on aihetta epäillä eläin- ten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana annettuja säädöksiä rikotun. Li- säksi valvontaeläinlääkärit tekevät eläinkuljettajan lupiin liittyviä kulje- tusvälineiden ennakkotarkastuksia.

Kaikista tarkastuksista tehdään asianmukaiset tarkastuspöytäkirjat.

E

S

Valvontaeläinlääkäri valvoo valvonta-alueen laitoksia Ruokaviraston vuo- sittain toimittaman valvontasuunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä val- vonta-alueella ei sijaitse yhtään kunnaneläinlääkärin hyväksymää sivu- tuotealan laitosta.

S

Jyväskylän ympäristöterveyden alueella haaskailmoitukset ottaa vastaan valvontaeläinlääkäri. Ilmoitusten tiedot syötetään eläintenpitäjärekiste- rin osana toimivaan haaskarekisteriin, johon myös toimijat ovat itse voi- neet tehdä ilmoituksia asiakaskäyttöliittymän tultua käyttöön syksyllä 2021.

Valvontaeläinlääkäri valvoo haaskapaikkojen kirjanpitoa ja tarvittaessa tekee myös fyysisiä tarkastuksia haaskapaikoille Ruokaviraston ohjeis- tuksen mukaisesti tai kun on epäily säädösten vastaisesta sivutuotteiden hävittämisestä.

Lisäksi sivuotteiden hävittämistä valvotaan muiden tarkastusten yhtey- dessä, kuten vesiviljelylaitosten valvonnan yhteydessä sekä sikaloiden ja siipikarjan pitopaikkojen tarkastusten yhteydessä, joiden osalta Jyväsky- län seudun ympäristöterveyden toimialue on syrjäistä aluetta koskien ko- konaisten raatojen ja sikojen kotiteurastuksen sivutuotteiden hautaa- mista. Hautaamisesta on oltava kirjanpito, joka on esitettävä valvontavi- ranomaiselle pyydettäessä.

Sivutuotteita käyttävien toimijoiden tarkastukset tehdään Ruokaviraston ja Aluehallintoviraston toimittaman valvontasuunnitelman mukaisesti.

Tarkastuskertomukset toimitetaan viipymättä tarkastuksen tapahduttua Aluehallintovirastoon tiedoksi.

T

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä vel- voittavat ns. täydentävät ehdot. Näiden ehtojen noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien suorien tukien ja tiettyjen EU:n osittain rahoitta- mien tukien täysimääräisen maksamisen edellytyksenä. Aluehallintovi- rasto valvoo täydentävien ehtojen noudattamista sekä omilla tarkastuk- sillaan, että perusvalvonnan laajennuksina.

Kunnallisessa valvonnassa tehdyt tarkastukset ovat edellä mainittua pe- rusvalvontaa. Tarkastusasiakirjat laaditaan valvontaohjeiden mukaisesti ja viiveettä tarkastuksen tapahtumisen jälkeen. Asiakirjat toimitetaan heti valmistuttuaan Aluehallintovirastoon.

E

P

Nykyisellä henkilöstömäärällä on pystytty pääsääntöisesti tuottamaan tarvittavat peruseläinlääkäripalvelut sekä hyötyeläimille että muille eläi- mille. Yksityissektori tuottaa suurelta osin lemmikkieläinten eläinlääkin- täpalvelut kaupunkialueella. Jyväskylän seudun ympäristöterveyden

kunnaneläinlääkärit takaavat peruseläinlääkintäpalvelujen saatavuuden koko alueella sekä huonommassa taloudellisessa oleville eläinten omis- tajille edulliset palvelut. Lisäksi kunnaneläinlääkärit varmistavat palve- luiden saatavuuden koko alueella silloin, kun yksityisten klinikoiden voi- mavarat eivät riitä palvelemaan kaikkia asiakkaita.

Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana osana järjestettävä ter- veydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakun- nallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seu- rantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoi- tettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava.

Y

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella on seitsemän suurehkoa tai keskikokoista yksityistä pieneläinklinikkaa ja muutama pieni toimija.

Klinikat toimivat pääsääntöisesti vain arkisin. Osa klinikoista tarjoaa pal- velua myös iltaisin sekä lauantaisin ja sunnuntaisin. Klinikat tarjoavat sekä perus- että erikoiseläinlääkäripalveluja.

Alueella on tarjolla yksityisiä palveluja hyötyeläimille, mutta käytännössä vain terveydenhuollon puitteissa.

Yksityisillä toimijoilla ei ole sitovaa velvoitetta vastata kiireellistä hoitoa vaativista sairastapauksista. Kiireellinen eläinlääkärin avun antaminen kaikille eläinlajeille kuuluu kunkin kunnaneläinlääkärin tehtäviin omalla toimialueellaan.

Laukaassa lähellä alueen kuntia sijaitsee yksi hevosklinikka, jonka palve- luihin kuuluvat erikoiseläinlääkäritasoiset toimenpiteet.

K

Kunnan tehtävä on tarjota kiireinen eläinlääkärinapu kaikille kotieläimille kaikkina vuorokauden aikoina eli järjestää toimivat palvelut myös päivys- tysaikana. Virka-aikana kiireellistä eläinlääkärinapua tarjoavat kunnan- eläinlääkärit omalla toimialueellaan, eläinlääkärien puhelinaika ajanva- rausta ja neuvontaa varten on arkisin kello 8-9:30. Varsinaisen puhelin- ajan jälkeen eläinlääkärit ovat tavoitettavissa toimialueensa kiireellisiä tapauksia varten kello 14 saakka, kaikilla eläinlääkäreillä on käytössään vastaaja, jonne voi jättää soittopyynnön. Alueella noudatetaan käytäntöä, jossa suureläimiä päivystävä eläinlääkäri ottaa kiireelliset tapaukset hoi- taakseen kello 14 ja 16 välisenä aikana, ennen varsinaisen päivystysajan alkamista.

Eläinlääkäripäivystys virka-ajan ulkopuolella (klo 16.00-08.00, viikonlop- puisin ja pyhinä) on järjestetty lähikuntien kesken maakunnallisen eläin- lääkäripäivystyssopimuksen mukaisesti v. 2011 alusta lukien. Hyöty- ja lemmikkieläinpäivystys järjestetään eriytettynä niin, että kunnaneläinlää- kärit vastaavat hyötyeläinpäivystyksestä. Hyötyeläinpäivystysalue on ns.

eteläinen Keski-Suomi. Samanaikaisesti päivystää kolme hyötyeläin- päivystäjää. Kukin kunnaneläinlääkäri päivystää joka 5. päivystysvuoron.

Päivystysvuorot ja päivystäjät kirjataan internetpohjaiseen päivystystie- tokantaan, johon on pääsy vain päivystävillä eläinlääkäreillä sekä päivys- tystä hallinnoivilla henkilöillä. Vuoden 2010 lopulla on luotu keskitetty maksullinen puhelinpalvelu. Pieneläinpäivystyksen osalta puhelinpalvelu alkoi toimia 1.11.2010 alkaen ja suureläinpäivystyksen osalta toiminta alkoi 1.1.2011 alkaen. Palvelun tuottaa Telia.

Pieneläinpäivystyksen hallinnointi- ja järjestämisvastuu on maakunnalli- sen päivystyssopimuksen mukaisesti Jyväskylän kaupungilla. Pieneläin- päivystysalue kattaa koko Keski-Suomen maakunnan sekä muutaman maakunnan ulkopuolisen kunnan. Hankintalain perusteella pieneläin- päivystys on kilpailutettu ja koko pieneläinpäivystyksen hoitaa Omaeläin- klinikka Oy, osoitteessa Gummeruksenkatu 8, Jyväskylä.

Lemmikkieläinpäivystyksen järjestäjän tarjousasiakirjoissa (v. 2019) on määritelty palvelun vähimmäistaso varustuksen ja henkilöstön koulutuk- sen suhteen. Tällä pyritään takaamaan, että palvelut tuotetaan vähintään eläinlääkintähuoltolain edellyttämällä laatutasolla.

S

-

A

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden praktikkokunnaneläinlääkärien asiakkaille on järjestetty maksuton puhelinneuvonta ja ajanvarauspalvelu virka-aikana. Asiakkaat tavoittavat praktikkokunnaneläinlääkärin aa- mulla puhelinaikana matkapuhelimesta. Aamuvastaanottoajan jälkeen asiakas saattaa joutua soittamaan useamman kerran tai jättämään soit- topyynnön eläinlääkärin tavoittaakseen, koska kesken toimenpiteen pu- helimeen vastaaminen ei ole mahdollista. Ei-kiireellisiä tapauksia kos- keva neuvonta on pyritty ohjaamaan puhelinaikoihin.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella noudatetaan viranhalti- jakohtaista vastuualuejakoa. Tämä ei kuitenkaan ole sitovaa asiakkaita kohtaan ja asiakkailla on vapaus valita ei-kiireettömissä tapauksissa eläinlääkäri, jota asiakas haluaa käyttää. Alueella ei ole toistaiseksi siir- rytty keskitettyyn ajanvaraukseen. Keskitettyyn ajanvaraukseen siirtymi- nen on EHO:n mukaan tarpeen koska tämä edesauttaa myös eläinlääkä- reiden jaksamista ja työn sekä muun elämän yhteensovittamista, kun päivittäisen työajan epäsäännöllisyys ja ennalta arvaamattomuus rajoit- tuu päiviin, joina hoidetaan kiiretapauksia. Alueen eläinlääkärit eivät ole toistaiseksi kokeneet keskitettyyn ajanvarausjärjestelmään siirtymistä tarpeelliseksi.

Päivystysalueella on käytäntö, jossa kukin praktikkoeläinlääkäreistä ot- taa vuorollaan kiireelliset puhelut iltapäivällä kello 14 ja 16 välisenä ai- kana, jolloin muille praktikoille mahdollistuu keskeytyksetön

mahdollisuus tehdä ajanvarausasiakkaita tai muuta keskeytyksistä kär- sivää työtä kuten terveydenhuoltokäyntejä.

T

Maantieteellisten rajoitusten vuoksi Jyväskylän seudun ympäristötervey- den alueella ei ole siirrytty yhteisvastaanottoihin lukuun ottamatta Palo- kan vastaanottoa, jossa työskentelee kaksi eläinlääkäriä. Yhteisvastaan- ottoihin siirtymistä kuitenkin pyritään edistämään, myös muokkaamalla praktikkokunnaneläinlääkärien mielipidettä asialle myönteisemmäksi.

Kaikki vastaanotot ovat varustettuja asianmukaisilla pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille, sekä henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jo- kaiseen toimipisteeseen. Vastaanottoihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet ja riittävät varastotilat. Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on omat varastotilansa. Autotallin suhteen Muuramen vastaanotto on puutteellinen autotallin puuttuessa kokonaan, sekä Petäjäveden, jonne nykyaikainen eläinlääkäriauto ei mahdu.

Palokan ja Petäjäveden toimipisteissä on mahdollisuus viransijaisen asu- miseen. Kaikissa toimipisteissä tiloja käytetään pieneläinten vastaanot- toon, tiloihin sisältyy odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leik- kaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat. Kunta huolehtii toi- mitilojen säännöllisestä ja riittävästä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden sekä käy- tettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen.

Jyväskylän seudun ympäristöterveydellä ei ole tällä hetkellä käytettä- vissä hevosia varten pakkopilttuuta tai vastaavaa, tai tilaa hevosten kaa- tamiseen. Alueella toimii Laukaan hevossairaala, johon edellä mainittuja toimia vaativat hevospotilaat voidaan lähettää.

Jyväskylän ympäristöterveyden vastaanottotilojen turvallisuus on huoleh- dittu siten että tiloissa on asianmukainen murtosuojaus, vartioinnin osalta tilanne tarkastetaan vuoden 2022 aikana.

V

Kaikilla praktikoilla on käytössään henkilökohtainen ultraäänilaite suureläimille tarkoitetulla rektaalianturilla, hevosille hammashoidon vä- lineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki normaalit synnytysapuun

sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun edellyttä- mään kirurgiaan tarvittavat instrumentit.

Normaalit suojavaatteet ja –jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat vastaanottojen varustukseen.

Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluvat ultraäänilaite, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki nor- maalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Kaikilla vastaanotoilla on pa- kastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen.

Praktikkokunnaneläinlääkärit ovat Jyväskylän kaupungin tietohallinnon laitetuen piirissa, joka huolehtii atk-laitteiden toiminnasta ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteyksistä laitteineen. Yhteistoiminta-alu- eella ei ole tällä hetkellä kaikkia eläinlääkäreitä koskevaa yhteistä ajan- varausjärjestelmää yhteisajanvarauksen puuttuessa. Käytetty ohjelmisto mahdollistaa yhteisen potilaskortiston pitämisen.

Instrumenttien pesu ja desinfiointi sekä työvaatteiden pesu ja kuivatus on järjestetty praktikkojen itse toteutettavasti. Kaikilla vastaanotoilla, puutteena Petäjäveden vastaanotto, ei ole asianmukaista laitetta instru- menttien desinfektioon, mutta laite on hankinnassa vuoden 2022 aikana.

P

Mahdolliset asiakasvalitukset ja korvauspyynnöt käsittelee ostopalvelu- toiminnan (lemmikkieläinpäivystys) osalta palvelujen tuottaja (Omaeläin- klinikka Oy). Ostopalvelusopimuksen mukaisesti palvelun tuottaja antaa saamansa asiakasvalitukset tiedoksi Jyväskylän kaupungin ympäristöter- veydenhuollolle. Muiden kuin ostopalvelujen osalta eläinlääkäripalvelui- den valitukset ja korvauspyynnöt käsittelee Jyväskylän kaupungin ympä- ristöterveydenhuolto. Tarvittaessa ympäristöterveydenhuolto pyytää lau- suntoa Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunnalta.

Jyväskylän kaupungilla on vastuuvakuutus vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Vakuutuksen vakuutusturva henkilö- ja esinevahingoissa sekä va- rallisuusvahingoissa on suuret vahingot kattava.

S

,

K

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmallisen valvonnan valvonta- kohteet ovat taulukoituna ja jokaisen kohteen kohdalle merkitään valvon- nan tapahtumiselle tavoiteaika ja valvonnan toteutuminen, siten että niistä voidaan tehdä yhteenveto. Virkatöiden (hyvinvoinnin, terveyden ja muiden viranomaistarkastusten) toteutumisen määrät saadaan reaaliai- kaisesti täytettävästä virkatyöt-taulukosta, joka toimii myös Aluehallinto- virastoon neljännesvuosittain lähetettävän kuntalaskun (eläinlääkintä- huoltolaki 765/2009 23 §) pohjana.

Eläinlääkärikäyntien kuten terveydenhuoltokäyntien toteutumista seura- taan kolmannesvuosittain kerättävässä yhteenvetotaulukossa.

Valvonnan, eläinlääkäri- ja terveydenhuoltokäyntien toteutumisesta teh- dään julkaisukelpoinen vuosiyhteenveto (liite 2 kohdat 2-5)e 2 kohdat 2- 5).

M

Eläinsuojelutarkastuskertomukset ja päätökset toimitetaan viipymättä Aluehallintovirastoon ja tarpeen mukaan poliisille. Terveysvalvontaohjel- mien käyntien asiakirjat toimitetaan välittömästi tarkastuksen jälkeen Aluehallintovirastoon.

Asiakirjojen toimittamista seurataan virkatöiden seurannan taulukossa.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan työn laskutus, jonka kunta laskuttaa valtiolta, tehdään neljännesvuosittain Aluehallintoviraston oh- jeistuksen mukaisesti. Muut viranomaisten pyytämät vuosiyhteenvedot toimitetaan esitettyjen aikataulujen mukaisesti.

E

Pieneläinpäivystyspalvelujen osalta kerätään potilasmäärätilastot kun- nittain päivystävältä pieneläinklinikalta (Omaeläinklinikka Oy). Yhteistoi- minta-alueen kunnaneläinlääkärit raportoivat vuosikolmanneskohtaisesti sairaskäynnit, terveydenhuoltokäynnit ja pieneläinvastaanottokäynnit päivystys- ja virka-aikana. Kerätyt tilastot liitetään kunnan suunnitelman toteutumisen arviointiin ja tallennetaan VYHA:aan.

LIITTEET

Liite 1. Eläinlääkintähuollon painopistealueet (EHO) 2015-2022 KEHITTÄMIS

TEEMA

PAINOPISTE 2022 2023 2024

Tiedolla joh- taminen ja di- gitalisaatio

ELSU-tietojärjes- telmä (epäilyyn pe- rustuva ja ilmoituk- sen- ja luvanvarais- ten kohteiden val- vonta)

Käyttöön-

otto Käytön jatkami- nen

Valmius ja

kriisinhallinta Pandemiavalmiu- den kehittäminen – koronapandemian opit ympäristöter- veydenhuollossa

Työryh- miin, on- nistumisen arviointiin ja valmiu- den kehit- tämiseen osallistu- minen.

Sovittujen toiminta- tapojen käyttöön- otto

Painopiste- työn onnis- tumisen ar- viointi

Uuden lain- säädännön toimeenpano

EU:n eläinterveys- säännöstön

2019/429 (AHL) ja muun eläintauti- lainsäädännön toi- meenpano

Uusien vaatimus- ten käy- tännön to- teutus

Uusien vaatimus- ten käy- tännön to- teutus EU:n eläinterveys-

säännöstön

2019/429 (AHL) ja muun eläinten mer- kinnän ja rekiste- röinnin lainsäädän- nön toimeenpano

Uusien vaatimus- ten käy- tännön to- teutus

Uusien vaatimus- ten vakiin- nuttami- nen

Eläinten hyvinvoin-

tilain toimeenpano Uusien

vaatimus- ten toteut- tamisen alku

Liite 2. Resurssitarvekartoitus ja valvonnan seurannan toteutuminen Luvut päivitetty 2021 ellei toisin mainittu

1. ELÄINMÄÄRÄT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA

a. Tuotantoeläintilat Tilojen määrä

Nautatilat 199

Sikatilat 4

Lammas- ja vuohitilat 132

Hevostilat 282

Siipikarjatilat 66 (arvio)

Vesiviljelylaitokset 5

Turkistarhat 0

Tarhatun riistan tilat 1

Mehiläistarhat 300 (arvio)

b. Lemmikit

Arvio lemmikkien määrästä 21 000

2.ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT

a. Terveydenhuoltosopimusten määrä ja terveydenhuoltokäynnit

Tilojen lukumäärät Suunnitellut terveyden-huoltokäynnit vuonna 2022 Toteutuneet terveyden-huoltokäynnit 2022

Nautatilat

Pitopaikat, joilla terveydenhuoltosopimus, päivitetty

2020 142

Pitopaikat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnan-

eläinlääkärin kanssa, päivitetty 2020 116 160

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista nautati-

loista), päivtetty 2020 68 %

Sikatilat

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus 4 Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlää-

kärin kanssa 2 12

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista sikatiloista),

päivitetty 2020 83 %

Siipikarjatilat

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus 0

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlää-

kärin kanssa 0

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista siipikarjati-

loista) 0 %

Muut terveydenhuoltosopimukset Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus 10

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlää-

kärin kanssa 9 12

Yhteensä 184

Terveydenhuoltotyön resurssitarve (htv) 1,6 htv b. Muut kunnan eläinlääkäripalvelut, arvio palvelutarpeesta

Sairaskäynnit tiloilla (muu kuin terveydenhuolto) Lukumäärät

Sairaskäynnit virka-aikana 1700

Sairaskäynnit päivystysaikana 250

Sairaskäynnit pieneläinvastaanotolla Lkm

Sairaskäynnit virka-aikana 3500

Sairaskäynnit päivystysaikana 60

Kunnan eläinlääkäripalveluiden resurssitarve (htv)

1,6 terveydenhuoltotyö, johon lisättynä 5,4 muu eläinlääkintätyö ja lomien sijaisuudet 0,3 htv

= 7,3 htv

E

Toimijat toimintaryhmässä Lkm

Valvontasuunnitelman mukainentarkastusmäärä vuodelle 2022 Toteutunut 2022, täytetään rapor-toinnin perusteella

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma 17 8 Uudistuseläimiä tuottavat sikalat, salmonel-

lavalvonta 0 0

Keinosiemennyssonneja tuottavat nautojen

pitopaikat, salmonellavalvonta 0 0

Raakamaitoa luovuttavat nautojen pitopai-

kat, salmonellavalvonta 0 0

Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat

tilat

Maedi-visna / CAE 11 0

Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaoh-

jelma 0 0

Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 5 5 b. Muu eläinten terveyden valvonta 2 2

Turkistarhojen lukumäärä 0 0

Ulkona pidettävien sikojen pitopaikkojen

määrä 2 2

Akuutti valvonta ja terveystodistukset 30

Yhteensä 45

0,4

Eläinten terveyden valvonnan resurssitarve 0,4 htv

S

Toimijat toimintaryhmässä Lkm

Valvontasuunnitelman mukainentarkastusmäärä vuodelle 2022 Toteutunut 2022, täytetään ra-portoinnin perusteella

Sivutuotealan laitokset ja toiminta, hyväksyntä, re-

kisteröinti ja valvonta 0 0

Raatojen ja kotiteurastuksen sivutuotteiden val-

vonta, mukaan lukien kalankasvatuslaitokset 5 5

Haaskatoiminnan valvonta 8 1

Turkiseläinten lajinsisäisen käytön valvonta 0 0 Sisämarkkinakaupan, tuonnin ja viennin valvonta 0 0

0,05 Sivutuotealan valvonnan resurssitarve 0,05 htv

E

Ilmoituksenvaraiset kohteet Lkm

Valvontasuunnitelman mukainentarkastusmäärä vuodelle 2022 Toteutunut 2022, täytetään ra-portoinnin perusteella

Kennelit 8 0

Hevostallit 67 67

Riistanhoidolliset tarhat 0 0

Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat 0 0

Eläinkaupat 2 2

Eläinhoitolat 6 6

Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Arvio tarkastusten määrästä 200

Eläinten hyvinvoinnin valvonnan resurssitarve htv 1,6

6. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSIT

Htv

Eläinlääkäripalvelut 7

Eläinten terveyden valvonta 0,4

Sivutuotevalvonta 0

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 1,4

Elintarvikevalvonta 0,8

Muut tehtävät 0,2

Eläinlääkärit yhteensä 10

Päivystykseen osallistuvat eläinlääkärit 7

Muut kuin eläinlääkärit Htv

Eläinhoitaja/avustaja 0

Terveystarkastajan tekemä eläinsuojeluvalvonta 0

Muut tehtävät (toimisto- ja hallintotyö) 1.0

Muut kuin eläinlääkärit yhteensä 1.0

Ostopalvelut eläinlääkintähuollossa (sanallinen kuvaus):

Pieneläinpäivystys hankitaan kokonaisuudessaan ostopalveluna. Äänekosken kaupungin alueen virka-aikainen eläinlääkäripalvelu hankitaan sopimusperus- teisesti Laukaan kunnalta.

Liite 3, vahvistetut maksut

KLINIKKAMAKSUT 1.12.2020 ALKAEN Klinikkamaksut (sisältävät alv. 24 %)

Vähäiset toimenpiteet (mukaan lukien kisso- jen sterilaatiot ja kastraatiot)

12 euroa Vaativat toimenpiteet (esimerkiksi koiran

kastraatio)

24 euroa

Laitemaksut (sisältävät alv. 24 %)

Verinäyteanalyysi kaupungin omistamalla veri- näyteanalysaattorilla

5–10 euroa riippuen analyysin laajuudesta Pieneläinten ultraäänitutkimus kaupungin

omistamalla pieneläinultraäänilaitteella 10 euroa

Toimenpiteistä kerätään maksut käyntikohtaisesti, eli laskukohtaisesti:

jos samalla käynnillä tehdään useammalle eläimelle toimenpiteitä, kerä- tään yksi maksu, jonka suuruus määräytyy kokonaisvaativuuden ja toi- menpiteitten vaativan ajan mukaan. Lisäksi kerätään mahdolliset laite- maksut.

Terveystarkastuksista, joista laaditaan lausunto, peritään klinikkamaksu.

Klinikkamaksua ei peritä pelkästään eläintautien vastustamiseksi (kuten rokotukset, rokotuskäynnillä tehtävään terveystarkastuksen verratta- vasta kliinisestä terveystarkastuksesta) tai pelkästään eläinsuojelullisista syistä, joihin luetaan mukaan eläinsuojeluyhdistyksille tehtävät, tehtä- vistä toimenpiteistä eikä eutanasioista. Klinikkamaksua ei peritä myös- kään lyhyen ajan sisään tehtävistä kontrollikäynneistä, lääkityssarjojen jatkolääkityksistä, kynnenleikkauksista tai vastaavista.

Keskitetyn päivystyksen puhelinpalvelun maksut Suureläinpäivystyspuhelin 2,03 €/min Pieneläinpäivystyspuhelin (osto-

palveluklinikan tuottamana)

maksimihinta 6,03 €/min