Asiakkaiden kokemuksia Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta

(1)

Kaisa Herlevi ja Mervi Sinikallio

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA NIEMI-ERKKILÄN LAMMASTI- LAN TOIMINNASTA

Opinnäytetyö

CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sosionomi (AMK)

Heinäkuu 2021

(2)

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Centria-

ammattikorkeakoulu

Aika

Heinäkuu 2021

Tekijä/tekijät

Kaisa Herlevi ja Mervi Sinikallio Koulutus

Sosionomi (AMK)

☒ AMK

☐ YAMK Työn nimi

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA NIEMI-ERKKILÄN LAMMASTILAN TOIMINNASTA Työn ohjaaja

Pirjo Forss-Pennanen

Sivumäärä 25+8 Työelämäohjaaja

Saija Niemi-Erkkilä

Opinnäytetyömme on tehty Niemi-Erkkilän lammastilalle Lohtajalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia Niemi-Erkkilän lammastilalla toteutettavasta Green Care -toiminnasta sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta haastatteluiden avulla. Kokemusten lisäksi haastatteluiden tavoitteena oli saada myös kehittämisehdotuksia, joita lammastilan yrittäjä pystyy hyödyntämään toiminnan kehittämisessä.

Opinnäytetyön tietoperustassa kerromme luontolähtöisestä toiminnasta sosiaalipedagogisesta näkökul- masta sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta osana Green Care -toimintaa. Green Care toimintaympäristönä -osiossa avaamme Green Care -toiminnan käsitteitä. Tietoperustassa käsittelemme myös metsämieli- menetelmää sekä eläinavusteista toimintaa osana Green Carea. Käsittelemme myös luontokokemuksia Green Care -toiminnan näkökulmasta ja avaamme lyhyesti, mitä tarkoittaa asiakkaan kokemus käsit- teenä.

Opinnäytetyö noudattaa laadullista tutkimusmenetelmää, ja se toteutettiin suorittamalla yksilöhaastat- telut neljälle Niemi-Erkkilän lammastilan asiakkaalle. Aineistonhankintamenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua. Aineistosta saatu tieto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tuloksien perusteella asiakkaiden käynnit lammastilalla koettiin pääosin positiivisena ja voimauttavana kokemuksena. Asiakkaiden mielestä luonnossa on helppo olla, lampaat ovat hellyttä- viä ja pehmoisia ja niitä on helppo lähestyä. Kehittämisehdotuksista nousi esiin toive pidempiaikaisille käynneille.

Asiasanat

asiakkaiden kokemukset, eläinavusteinen toiminta, Green Care, luontokokemus, metsämielimene- telmä, sosiaalinen kuntoutus, sosiaalipedagoginen näkökulma

(3)

ABSTRACT

Centria University of Applied Sciences

Date July 2021

Author

Kaisa Herlevi ja Mervi Sinikallio Degree programme

Bachelor of Social Services Name of thesis

CLIENT´S EXPERIENCES OF NIEMI-ERKKILÄ SHEEP FARM ACTIVITIES Centria supervisor

Pirjo Forss-Pennanen

Pages 25+8 Instructor representing commissioning institution or company Saija Niemi-Erkkilä

Our thesis is made for Niemi-Erkkilä sheep farm in Lohtaja. The purpose of the study was to find out clients’ experiences of Green Care activity organized by Niemi-Erkkilä sheep farm from social rehabilitation point of view. The data was gathered by means of interviews. In addition to the experiences our aim in the interviews was to get suggestions for developing the activity organized by the entre- preneur.

The theoretical bases of the thesis consists of nature based activity seen from the social pedagogical point of view as well as social rehabilitation as a part of Green Care activity. In the section Green Care as an operational environment we will have an eye on the concept of Green Care. The theoretical basis consists also of forest mind-method as well as animal based activity as a part of Green Care. We will also have a look on the concepts of nature experience and client’s experience.

The study was carried out with qualitative research methods and the data was gathered by means of individual interviews for four clients. Semi-structured interview was used to get the data evidence.

The data was analyzed by the analysis of the content.

According to the results of the thesis clients experienced the visits to the sheep farm mainly positive and empowering. Nature was easily approachable , sheeps cute and soft and easy to approach. Longer lasting visits emerged as a suggestion for developing the activity.

Key words

social pedagogical point of view, social rehabilitation, Green Care, nature experience, clients’ experiences, forest mind-method, animal based activity

(4)

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY

INDUKTIIVINEN

Induktiivinen tarkoittaa samaa kuin aineistolähtöinen.

RELIAABELIUS

Reliaabelius tarkoittaa tutkimuksen luotettavuutta ja toistettavuutta.

SUBJEKTIIVINEN

Yksilöllinen, ihmisen henkilökohtainen tulkinta tai käsitys.

VALIDIUS

Tarkoittaa samaa asiaa kuin luotettavuus, paikkansapitävyys.

(5)

TIIVISTELMÄ ABSTRACT

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY SISÄLLYS

2OPINNÄYTETYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2

3OPINNÄYTETYÖN TIETOPERUSTA ... 3

3.1Sosiaalipedagoginen näkökulma luontolähtöisessä toiminnassa ... 3

3.2Sosiaalinen kuntoutus osana Green Care -toimintaa ... 4

3.3Green Care toimintaympäristönä ... 5

3.4Luontokokemukset Green Care -toiminnan näkökulmasta ... 7

3.5Metsämielimenetelmä osana Green Care -toimintaa ... 7

3.6Eläinavusteinen toiminta osana Green Care -toimintaa ... 8

3.7Asiakkaan kokemus käsitteenä ... 9

4OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN KUVAUS ... 10

4.1Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja tehtävä ... 10

4.2Opinnäytetyön toteutus ... 11

4.3Opinnäytetyön menetelmälliset valinnat... 11

4.4Opinnäytetyön aineistonkeruu ja analyysi ... 11

4.5Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus ... 12

5OPINNÄYTETYÖN TULOKSET ... 14

5.1Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta... 14

5.2Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen ... 15

5.3Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä arkeen ja elämänhallintaan... 16

5.4Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin . ... 17

5.5Asiakkaiden kehittämisehdotukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittämiseen18 6JOHTOPÄÄTÖKSET ... 20

7POHDINTA ... 22

LÄHTEET ... 24

LIITTEET KUVIOT Kuvio 1. Sosiaalipedagogisen työotteen ominaispiirteitä ... 4

Kuvio 2. luontohoiva ja luontovoima ... 6

TAULUKOT TAULUKKO 1. Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta ... 15

TAULUKKO 2. Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen ... 16

(6)

TAULUKKO 3. Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä arkeen ja elä- mänhallintaan ... 17 TAULUKKO 4. Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin ... 18 TAULUKKO 5. Asiakkaiden kehittämisehdotukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittämi- seen... 19

(7)

1 JOHDANTO

Suomalaisuuteen ovat aina kuuluneet vahvasti luonto ja metsät. Kaupungistumisen myötä ihmiset ovat kuitenkin etääntyneet luonnosta, ja se on herättänyt huolta. Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu viime aikoina paljon ja Green Care -toiminta on tullut mukaan osana kuntoutusta. (Lindroos, 2017, 6- 7) Opinnäytetyön aihe nousi kiinnostuksesta luontoon ja Green Care -toimintaan.

Työntilaajana toimii Niemi-Erkkilän lammastila Lohtajalta. Niemi-Erkkilän lammastila tuottaa Green Care -palveluita käyttäen luontovoiman ja luontohoivan molempia toimintamuotoja. Tilalla toteutetaan lampaidenhoitoa, metsämieliretkiä ja tilalla on myös mahdollisuus tutustua alueen lajirikkaaseen luontoon. Lammastilan tuottamat palvelut sopivat asiakaskuntaa ajatellen kaikille iästä ja terveydentilasta riippumatta. Niemi-Erkkilän lammastilalla asiakaskunta on laaja. Tilalla käy mm. lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuotetuista Green Care -palveluista sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta. Kokemuksien lisäksi kysyimme asiakkailta kehittämisehdotuksia, joiden avulla työntilaaja pystyy tarvittaessa kehittämään toimintaansa. Teimme haastattelun lammastilalla käyneille asiakkaille heidän kokemuksistaan. Asiakkaat opinnäytetyön haastatteluun valikoituivat lammastilalla käyneiden asiakkaiden suostumuksen mukaan. Haastattelut tehtiin nimettöminä sekä niin, että asiakkaita ei pysty niistä tunnistamaan.

Tavoitteena oli, että työntilaaja pystyy opinnäytetyön tulosten perusteella kehittämään toimintaansa.

Menetelmällinen lähestymistapa opinnäytetyössä on laadullinen. Keskeiset teemat opinnäytetyös- sämme ovat sosiaalipedagoginen näkökulma luontolähtöisessä toiminnassa, sosiaalinen kuntoutus osana Green Care -toimintaa, Green Care toimintaympäristö, luontokokemukset Green Care -toiminnan näkökulmasta, metsämielimenetelmä osana Green Care -toimintaa, eläinavusteinen toiminta osana Green Care -toimintaa, ja asiakkaan kokemus.

(8)

2 OPINNÄYTETYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Niemi-Erkkilän lammastila on toiminut Lohtajalla vuodesta 2015 ja Green Care -toiminta tuli mukaan vuonna 2018. Niemi-Erkkilän lammastila tuottaa Green Care -palveluita käyttäen luontovoiman ja luontohoivan molempia toimintamuotoja. Lammastilan yrittäjänä toimii Saija Niemi-Erkkilä yhdessä miehensä kanssa. Molemmilla on maaseutuyrittäjän tutkinto. Saija Niemi-Erkkilällä on myös ammatil- taan sosionomi ja käynyt metsämieliohjaajakoulutuksen. Lammastilan toimintaan sisältyy eläinten hoi- tamista, luonnossa tapahtuvaa elämystoimintaa, voimauttavaa ja oivalluttavaa luontoperustaista toimintaa, virkistyksellistä ja yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa ryhmissä tai yksilöllistä kuntoutustoimin- taa. Toiminnan keskeisimmät arvot ovat yksilöllisyys, osallisuus, kokemuksellisuus ja luonnon sekä eläinten kunnioittaminen. Lammastilalle asiakkaat hakeutuvat lähettävän tahon ohjaamana. Lammasti- lalla lampaat totutetaan hyvin ihmisiin ja koiria lampaiden kaitsemisessa ei käytetä ollenkaan. Hyvin ihmisiin totutetut lampaan soveltuvat paremmin asiakastyöhön. (Niemi-Erkkilä 2021.)

Metsämielimenetelmään pohjautuva tai siihen liittyvä toiminta on yksilön oman elämänhallinnan vah- vistamiseen ja omien voimavarojen lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Tapaamiset kestävät yleensä tun- nista kolmeen tuntiin, ja ne sisältävät läsnäoloharjoituksia, voimaannuttavia luontoon liittyviä ohjattuja harjoitteita sekä asiakkaiden tarpeista lähteviä toimintakykyä tukevia harjoituksia. Esimerkiksi jos asi- akkaalla on väkivaltakokemuksia, niin harjoituksiin voidaan lisätä harjoitteita, jotka sisältävät keinoja vihanhallintaan. (Niemi-Erkkilä 2021.)

Green Care -palvelut ovat aina tavoitteellista toimintaa ja ne räätälöidään asiakasryhmien tarpeiden mukaisiksi. Green Care -palveluissa tavoitteet määräytyvät asiakas- sekä palvelutyypin mukaan. Palve- luiden tavoitteiden kirjaaminen sisältyy osana toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja laadunhallintaan.

Vaikuttavuuden seuranta eli tavoitteiden toteutumisen seuranta on myös osa laadunhallintaa. Luonto- hoivan palveluissa noudatetaan sosiaali- ja terveysalan lakeja ja säädöksiä ja palveluita tuottavalta yrit- täjältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan koulutusta tai yhteistyötä koulutettujen toimijoiden kanssa.

Kasvatusalan palvelut ja pedagogiikka luokitellaan yleensä luontovoiman puolelle. (Kahilaniemi &

Löf 2020, 6.)

(9)

3 OPINNÄYTETYÖN TIETOPERUSTAA

Tässä luvussa käsittelemme keskeistä tietoperustaa opinnäytetyöhömme liittyen. Olemme tähän koonneet opinnäytetyössämme käytettävää keskeistä tietoperustaa, johon kuuluu sosiaalipedagoginen näkö- kulma luontolähtöisessä toiminnassa, sosiaalinen kuntoutus osana Green Care -toimintaa, Green Care - toimintaympäristö, luontokokemukset Green Care -toiminnan näkökulmasta, metsämielimenetelmä osana Green Care -toimintaa, eläinavusteinen toiminta osana Green Care -toimintaa ja asiakkaan kokemus käsitteenä.

3.1 Sosiaalipedagoginen näkökulma luontolähtöisessä toiminnassa

Sosiaalipedagogiikka sanana voi olla monelle vieras, mutta sanan takaa löytyy kuitenkin paljon tuttua ja kiinnostavaa. Tieteenalana sosiaalipedagogiikkaa voi kutsua siltatieteeksi, joka yhdistää yhteiskuntatie- teiden ja kasvatustieteiden näkökulmia. Termiä käytetään monissa eri yhteyksissä. Sosiaalipedagogista työotetta käytetään sosiaalialalla, ja se onkin yksi sosiaalialan työn peruspilareista. Sosiaalipedagogisella työotteella tähdätään hyvinvoinnin tukemiseen, sosiaaliseen kasvuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Tähän pyritään dialogisen yhteistoiminnan, osallisuuden tukemisen ja elämyksellisyyden avulla. Sosi- aalipedagogista toimintaa kohtaan kiinnostus on selvästi lisääntymässä ja samoin sosiaalipedagogisen ymmärryksen ja osaamisen tarve. (Nivala & Ryynänen 2019, 14-16.)

Sosiaalipedagogiset työmenetelmät valitaan aina kulloisenkin tarpeen mukaan ja niiden valintaan vaikuttaa työntekijän oma osaaminen. Sosiaalipedagogisen työotteen ominaispiirteitä ovat dialoginen koh- taaminen, toimijuuden ja oman osallistumisen tukeminen, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja luovuus, teorian ja käytännön yhteen kietoutuneisuus, kolmitasoisuus: yksilö, yhteisö ja yhteiskunta. (KUVIO 1).

(Nivala & Ryynänen 2019, 186, 230.)

(10)

KUVIO 1. Sosiaalipedagogisen työotteen ominaispiirteitä (mukaillen Nivala & Ryynänen 2019, 230)

3.2 Sosiaalinen kuntoutus osana Green Care -toimintaa

Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä on useissa kunnissa vasta hakemassa muotoaan. Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaiden tarpeista lähtevää moniammatillista työtä. Sosiaalinen kuntoutus paneutuu vai- keisiin elämäntilanteisiin asiakkaan edun mukaisesti. Se on arjen ja elämänhallinnan parantamista sekä sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden tukea. Sosiaalista kuntoutusta on kuvattu yksilöllisenä tukena, ryh- mätoimintana, vertaistukena, arkiliikunnan lisäämisenä tai harrastustoimintana. Yleisimpiä sosiaalisessa kuntoutuksessa käytettäviä työmenetelmiä ovat sosiaalialan ammattilaisten tarjoama tehostettu tuki ja ohjaus, ryhmätoiminta ja sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden edistäminen, sekä elämänhallinta ja suoriutuminen arkipäivän toiminnoista. Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisen työkykyä ja työmarkkinavalmiuksia joko välittömästi tai välillisesti, mutta ensisijaisena tavoitteena on yleensä osallisuuden, toimintakyvyn ja elämäntilanteen parantuminen, ei niinkään työllistyminen. (THL 2021.)

Pedagogisuus Kolmitasoisuus:

yksilö-yhteisö-yhteiskunta

Toiminnallisuus ja luovuus Käytännön ja teorian

yhteen kietoutunei-

suus Yhteisöllisyys

Toimijuuden ja oman osallistumisen tuke-

minen Dialoginen kohtaami-

nen

(11)

Yksinäisyys ja eristäytyneisyys ovat monien ihmisten arkipäivää. Sosiaaliset suhteet vertaisiin voivat vahvistaa yksinäisten ja eristäytyneiden elämänlaatua. Asiakkaat voivat hakeutua heille sopiviin ryh- mätoimintoihin, ja tarvittaessa sosiaalialan työntekijät ohjaavat heitä sopiviin ryhmätoimintoihin. Kyn- nys ryhmään osallistumiseen voi olla joillekin korkea, ja siksi matalan kynnyksen ryhmätoimintaan on helpompi osallistua. Asiakkaan voi olla helpompi pelkän keskustelun sijasta tehdä ja käsitellä asioita ryhmässä. Toiminnallisten ryhmien sisältö vaihtelee, ja toiminta voi olla joko harrastuspohjaista, kas- vatuksellista tai terapeuttista. Sosiaalityön tukena toiminnallisten ryhmien käytöllä pyritään yksilön toimintatavan tukemiseen ja voimaannuttamiseen. Ryhmään kuuluminen vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, jotka kantavat arkea eteenpäin. (Näkki & Sayed, 2015, 105-107.)

Sosiaalinen kuntoutus on omana asiantuntijuusalueenaan osana kuntoutusjärjestelmää. Sosiaalisen kuntoutuksen päämäärät ja tavoitteet ovat muuttuneet ajan saatossa, ja kun 60-luvulla keskeinen tavoite oli työkyvyn saavuttaminen, ovat tavoitteet nykypäivänä laajemmat. Työkyvyn edistämisnäkö- kulma ei uudessa määritelmässä selkeästi korostu. Sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen sen sijaan on sosiaalisen kuntoutuksen tulkinnassa keskeisempi. Yleinen ajatus on, että sosiaalisella kuntoutuk- sella tuetaan syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kun- toutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. (Lindh, Härkäpää

& Kostamo-Pääkkö 2018, 22-30.)

3.3 Green Care toimintaympäristönä

Green Care -toiminnan peruselementit ovat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus. Luon- tolähtöisellä toimintamuodolla tarkoitetaan esimerkiksi palvelussa käytettävää eläinavusteisuutta tai muuta luontoon perustuvaa toimintamuotoa. Perusedellytykset Green Care -toimintatavassa ovat am- matillisuus ja osaaminen sekä vastuullisuus ja tavoitteellisuus. Toimintatapa tarkoittaa, että kaikki kolme peruselementtiä ovat palveluprosessissa mukana. Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät luontoon perustuvien toimintatapojen kautta. Green Care -toiminta edellyttää luontoympäris- tön lisäksi ammattitaitoista ohjausta ja tukea asiakkaalle sekä vuorovaikutusta että asiakkaan tarpeista ja tavoitteista lähtevää suunnitelmallista toimintaa. (Kahilaniemi & Löf 2020, 5-9.)

Green Care -termistä käytetään myös luontohoivan ja luontovoiman käsitteitä (KUVIO 2). Luontohoi- van palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaisuudessa tuotettavia palveluja. Luon- non voimavaroja voidaan käyttää monella tavalla sosiaalisen kuntoutuksen tukena. Kuntoutuksen ja

(12)

terapian tarpeisiin voidaan käyttää luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä. Luontovoiman tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja tukea terveyttä ja hyvinvointia. Siihen suomalainen luonto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet virkistymisellä, elpymisellä ja voimaantumisella. Luontoelämyksiin pohjautuvilla pal- veluilla voidaan esimerkiksi tukea työssäkäyvien jaksamista, suojata mielenterveyden ongelmilta ja auttaa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä. (Luontohoiva ja luontovoima Green Care Finland.)

KUVIO 2 Luontohoiva ja luontovoima (mukaillen gcfinland.fi) Green Care Finland

Eläin

Eläinavusteinen toiminta

Eläinavusteinen pedagogiikka Sosiaalipedagogi- nen eläintoiminta maatilalla

Eläinavusteinen terapia maati- laympäristössä

Luonto

Luontolähtöinen toiminta

Luontolähtöinen pedagogiikka Luonnon kuntouttava käyttö

Luontoavustei- nen terapia

Puutarha Tavoitteelli- nen puutarha- toiminta Pedagoginen puutarhatoi- minta

Sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoi- minta

Puutarhatera- pia

Maatila/Metsä Tavoitteelliset maatilavierailut Pedagoginen toiminta maatilalla

Kuntouttava toiminta maatilalla tai metsän- hoidossa

Terapia LUONTO-

HOIVAA

LUONTO- VOIMAA

(13)

3.4 Luontokokemukset Green Care toiminnan näkökulmasta

Luonto vaikuttaa ihmiseen tietoisesti sekä tiedostamattomasti. Luonto tuottaa monitahoisen kokemuksen aistimusten, havainnoimisen ja luontoon reagoimisen yhteisvaikutuksena. Ihmiset kertovat luonnon tuomista henkisistä ja fyysisistä hyvinvointivaikutuksista. ([Salonen 2010] Arvonen 2019, 29.) Elvyttävät luontokokemukset voivat syntyä myös tahdosta riippumatta, eikä niitä välttämättä edes heti huomaa. Elvyttämistutkimuksen mukaan luonnon ympäristöllä on voimakas elvyttävä vaikutus, ja se voi syntyä hyvinkin nopeasti. Elpymisen neljä elementtiä ovat lumoutuminen, arjesta irtautuminen, jat- kuvuuden kokemus ja yhteensopivuuden kokemus. (Salonen 2005, 64-66.) Henkilökohtaisen luontoyh- teyden kokemisen on havaittu olevan myötävaikuttavana tekijänä elämäntyytyväisyyden, elämän mie- lekkyyden, itsensä arvostamisen, elämän tarkoituksen ja subjektiivisen hyvinvoinnin saavuttamiselle (Salonen, Kirves & Korpela 2016.)

Määritelmän mukaan luontoympäristö on Green Care -toiminnan ympäristö, välikappale tai kohde.

Luontoympäristöön liittyvissä tutkimuksissa on tullut esille, että erityisesti luontoyhteys sekä hyväk- syvä läsnäolon kokemus ovat yhteydessä tervehtymisen kokemuksiin. Tutkimusten mukaan luontoym- päristö lisää ja helpottaa ihmisten välistä sosiaalisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Green Care -toiminnassa luontoympäristö ei ole pelkästään viitekehys, jossa toiminta tapahtuu. Osallisuutta ei myöskään tavoitella pelkästään sosiaalisen ympäristön kautta, vaan henkilö mielletään kokonaisvaltaisesti osaksi fyysistä ja sosiaalista ympäristöä, jolloin toiminta tukee luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

(Iijolainen & Ruoho 2017, 10-11.) Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. (THL 2021).

3.5 Metsämielimenetelmä osana Green Care -toimintaa

Metsämielimenetelmän perusajatuksena sekä tarkoituksena on ylläpitää psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja, sekä vahvistaa itsetuntemusta ja olla apuna elämän vaikeissa tilanteissa. Jokaisella on henkilökohtainen suhde luontoon ja metsään. Luonnon hyvinvointivaikutukset latautuvat sekä tiedosta- matta että tietoisesti. Metsämieliharjoituksia olisi hyvä tehdä säännöllisesti. Metsä on oivallinen paikka mielentaitojen harjoitteluun luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksen takia. (Metsämieli.)

Metsämieli-menetelmä tasapainottaa mieltä ja kehoa mielentaitoja vahvistavilla harjoituksilla. Se koostuu rentoutus-, läsnäolo-, virkistys-, voimavara- ja mielentaitoharjoituksista. Menetelmä perustuu

(14)

tutkittuun tietoon luonnon tuomista hyvinvointivaikutuksista. Metsä on oivallinen ympäristö mielentaitojen harjoitteluun. Luonnon hyvinvointivaikutukset latautuvat sekä tietoisesti että tiedostamattomasti.

Metsämieli-harjoitukset lisäävät itsetuntemusta, vahvistavat psyykkistä hyvinvointia sekä auttavat elä- mään antoisaa elämää silloinkin, kun elämässä on haasteita. (Metsämieli.)

3.6 Eläinavusteinen toiminta osana Green Care -toimintaa

Eläimen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on yksi sosiaalisen käyttäytymisen muoto. Vuorovaikutus lisää luottamusta toisia ihmisiä kohtaan, ja eläinten läheisyys vaikuttaa aivojen kemiaan ja siten myös lisää oksitosiinin tuottamista vaikuttaen ihmisen hyvinvointiin. Eläinavusteista terapiaa käyttävillä henkilöillä on tutkimuksen mukaan parempi elämänlaatu ja sosiaaliset suhteet kuin sellaisilla, jotka eläinavusteista terapiaa eivät käyttäneet. ([Beetz 2012] Lammila & Reponen 2017, 7.)

Jo eläimen läsnäolo pelkästään voi saada aikaan ihmisessä rauhoittavia vaikutuksia. Eläimen läheisyys ja kosketus tuovat lohtua ja tukea. (KUVA 1.) Eläinsuhteiden luotettavuus tukee rauhoittumista. Kun vuorovaikutus tapahtuu kehonkielellä, on vuorovaikutus aidompaa ja suorempaa. Eläimet eivät myös- kään arvostele tai luokittele ihmisiä ulkonäön tai sosiaalisen aseman perusteella. Eläimille läsnäolo on luontevaa. Eläinavusteinen toiminta parantaa ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Eläinavusteisessa toiminnassa voi olla mukana erilaisia eläimiä. (Eläinavusteiset menetelmät Green Care Finland.)

KUVA 1. Eläimen läheisyys ja kosketus tuovat lohtua ja tukea

(15)

3.7 Asiakkaan kokemus käsitteenä

Kokemus ei ole vain ennakkoluuloihin perustuvaa ”mutua” eikä pelkkää empiirisen datan rekisteröin- tiä, mutta se liittyy molempiin. Länsimäisen filosofian perinteessä kokemus on ymmärretty ohittamat- tomana vaiheena tiedonhankkimisessa. Toisaalta kokemukseen on liitetty tiedollisia heikkouksia, ku- ten ennakoimattomuus ja tilannesidonnaisuus. (Toikkanen & Virtanen 2018, 7.) Ihmisen kokemukseen vaikuttaa taustalla oleva elämäntilanne ja merkitykselliseksi koettu vuorovaikutus. Kokemus myös muodostuu ihmisen senhetkisestä tilasta, ja sillä ymmärretään elämyksiä, aistimuksia, tunteita ja tun- nelmia. Elämän ja ennen kaikkea hetkien arvo mitataan kokemuksen arvolla. Kokemus käsitteenä ku- vaa oppimisen, kasvamisen ja sosiaalistumisen prosesseja. Tärkeää tietoa tuottaa se, miten ihmiset itse kokevat elämänsä. (KAMK.)

(16)

4 OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN KUVAUS

Tässä luvussa kuvaamme opinnäytetyöprosessia, jossa käsittelemme opinnäytetyömme tavoitetta, tar- koitusta ja tehtävää, jotka liittyvät asiakkaiden kokemuksiin Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta.

Tässä kappaleessa kuvaamme, mitkä seikat vaikuttivat opinnäytetyömme menetelmällisiin valin- toihimme, käsittelemme opinnäytetyön aineiston hankintaa ja analysointia. Viimeisessä luvussa käsit- telemme opinnäytetyömme luotettavuutta ja eettisyyttä. Allekirjoitimme toimeksiantajan kanssa kirjal- lisen toimeksiantosopimuksen jo helmikuussa 2020. Sopimuksen jälkeen laadimme tutkimussuunnitelman. Tutkimusluvan jätimme toukokuussa 2021, ja tutkimuslupa opinnäytetyöllemme myönnettiin heinäkuussa 2021.

4.1 Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja tehtävä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuotetuista Green Care -palveluista sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli, että työntilaaja pystyy opinnäyte- työn tulosten perusteella kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyön tutkimustehtävä avautuu seuraavien kysymysten avulla:

1. Minkälaisia kokemuksia asiakkailla on Niemi-Erkkilän lammastilan Green Care -toiminnasta?

2. Minkälaisia kokemuksia asiakkailla on metsämieli menetelmästä ja eläinavusteisesta toiminnasta?

3. Miten asiakkaat kokevat, että Niemi-Erkkilän lammastilan Green Care -toimintaa voitaisiin kehittää?

4. Minkälainen merkitys Niemi-Erkkilän lammastilan Green Care -toiminnalla on ollut asiakkaiden sosiaaliseen kuntoutumiseen?

5. Minkälainen merkitys toiminnalla on ollut asiakkaan arkeen ja elämänhallintaan?

6. Minkälainen merkitys toiminnalla on ollut asiakkaiden sosiaalisiin suhteisiin?

(17)

4.2 Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyömme aihe nousi mielenkiinnostamme luonnon tuomista muutoksista ihmisen kokonais- valtaiseen hyvinvointiin. Tiesimme, että Niemi-Erkkilän lammastila Lohtajalla toteuttaa Green Care - toimintaa ja otimme yhteyttä lammastilan yrittäjään kysyäksemme hänen kiinnostusta opinnäytetyö- tämme varten. Yrittäjä kiinnostui aiheestamme, ja aloimme valmistelemaan tutkimussuunnitelman te- kemistä vuonna 2020. Tutkimussuunnitelmamme hyväksyttiin toukokuussa 2021 useiden palautusyri- tysten jälkeen. Tämän jälkeen lähdimme suorittamaan haastatteluita. Haastateltavien kanssa sovimme haastatteluiden ajankohdan sähköpostitse, ja ennen haastattelun alkua haastateltaville annettiin saate- kirjeet ja suostumuskirjeet allekirjoitettaviksi. Haastateltavia saimme Covid-19-pandemian vuoksi vain neljä, vaikka tavoitteenamme oli haastatella vähintään kuutta asiakasta. Haastattelut toteutimme yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitimme. Haastateltaville myös kerrottiin, että heillä on mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä haastattelun aikana.

4.3 Opinnäytetyön menetelmälliset valinnat

Menetelmällinen lähestymistapa opinnäytetyössämme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkimuksessa tarkasteltavaa ilmiötä tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden näkökulmasta. Laadullisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena on olla kiinnostuneita tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kokemuksista, ajatuksista, tunteista ja merkityksistä, joita ihmiset tutkimuksen kohteena olevalle asialle antavat. (Puusa & Juuti 2020, 9.) Tutkimusstrategiana käytimme tapaustutkimusta, jossa ilmiötä tarkastellaan sen omassa kontekstissa useita tietolähteitä käyttäen.

4.4 Opinnäytetyön aineistonkeruu ja analyysi

Opinnäytetyömme aineistonhankintamenetelmänä käytimme puolistrukturoitua haastattelua, jonka toteutimme avoimia, valmiiksi mietittyjä kysymyksiä käyttämällä. Kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat, ja valmiit vastausvaihtoehdot puuttuivat. Puolistrukturoitu haastattelu on strukturoitua vapaampi mutta sillä on yhä selvät raamit. Haastattelu sopii käytettäväksi asioihin, joita on tutkittu vielä suhteellisen vähän. (Puusa & Juuti 2020, 111–112.)

Asiakkaat valikoituivat haastatteluun niin, että työntilaaja kysyi asiakkailta halukkuudesta osallistua haastatteluun. Tavoitteenamme oli saada kuusi haastateltavaa asiakasta, mutta Covid-19-pandemian

(18)

vuoksi asiakkaiden määrä lammastilalla oli niin vähäinen, että saimme haastateltavia vain neljä. Haas- tattelukysymyksissä selvitimme haastatteluun osallistuneiden asiakkaiden kokemuksia lammastilan Green Care -toiminnasta sekä kysyimme kehittämisehdotuksia lammastilan toimintaan. Analysoimme litteroidun tekstin käyttämällä avointa koodausta, joka eteni induktiivisesti eli aineistolähtöisesti. Sisäl- lönanalyysissä selvitimme luokitteluyksiköt, ja niiden myötä hahmottui pääkäsite ja muut käsitteet.

Päämääränä oli käsitteiden luominen. Haastattelun vastaukset luettiin ja aineistosta karsittiin tutkimuk- selle epäolennainen pois. Aineistosta pyrittiin ymmärtämään niiden sisältö poimimalla jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka ovat tärkeitä tutkittavan ilmiön kannalta. (KAMK.)

Merkitykset muodostettiin ymmärtämällä jokaisen tärkeän ilmaisun merkitys. Merkitykset ryhmiteltiin teemoittain merkityksen mukaan ja verrattiin niitä alkuperäisiin kuvauksiin tarkistaen, että yhteys alku- peräisiin kuvauksiin säilyy. Lopuksi tulokset yhdistettiin tyhjentäväksi kuvaukseksi tutkittavasta ilmi- östä, jossa pyrkimyksenä oli muodostaa tutkittavasta ilmiöstä yksiselitteinen julkilausuma. Lopullinen arvio voidaan toteuttaa antamalla haastateltavien arvioida julkilausumaa suhteessa alkuperäisiin kokemuksiin. (KAMK.)

Analyysissä käyttämiimme taulukoihin olemme koonneet opinnäytetyömme tulokset. (Taulukot 1-5) Taulukoissa alakäsitteenä esitämme asiakkaan alkuperäisen ilmauksen. Yläkäsitteessä on pelkistetty ilmaus ja pääkäsitteenä toimii tutkimuskysymys.

4.5 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus

Noudatimme opinnäytetyössämme ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettisiä suosituksia, joita myös Centria-ammattikorkeakoulussa noudatetaan. Suositukset perustuvat lainsäädäntöön sekä tiedeyh- teisön kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin, linjauksiin ja suosituksiin. (Arene ry 2019.)

Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa keskeisiä käsitteitä ovat validius ja reliaabelius. Näitä käsitteitä on mahdollista soveltaa laadulliseen tutkimukseen, kunhan tutkija on sisäistänyt laadullisen tutkimuksen luonteen. Nämä eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu laadullisen tutkimuksen uskottavuuden arvioinnin perusteiksi. Laadullista tutkimusta arvioitaessa mietitään sen käyttökelpoisuutta, eli pohditaan, voisi- vatko tutkimustulokset olla mahdollista jossakin toisessa tutkimusympäristössä ja voitaisiinko siellä ai-

(19)

hetta tutkia uudelleen. Mitä selvemmin, havainnollisemmin ja yksityiskohtaisemmin tutkija kertoo tut- kimuksensa eri vaiheista, sitä paremmin luotettavuus on arvioitavissa. Tutkimuksessa on ohjenuorana tietynlainen totuudellisuuden pyrkimys, joka koskee paitsi tutkimusprosessin ja tutkimuksen tulosten luotettavuutta myös tutkimuseettisiä kysymyksiä. (Puusa & Juuti, 2020, 179-181.)

Esitimme haastattelukysymykset asiakkaille ja nauhoitimme ne. Avasimme tarvittaessa asiakkaille haas- tattelukysymyksiä haastattelun aikana. Haastatteluiden jälkeen kuuntelimme nauhoitukset ja kirjoi- timme ne tekstiksi. Litteroinnin jälkeen hävitimme nauhoitukset. Haastattelusta saadun aineiston tulokset käsittelimme niin, ettei asiakkaita voi niistä tunnistaa valmiissa opinnäytetyössämme. Sisällönana- lyysissä selvitimme luokitteluyksiköt ja sen myötä hahmottui tietty pääkäsite ja muut käsitteet. Päämää- ränä oli käsitteiden luominen. Haastattelun vastaukset luettiin useaan kertaan ja pyrimme ymmärtämään niiden sisällön poimimalla jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka olivat tärkeitä tutkittavan ilmiön kannalta. Merkitykset muodostetiin ymmärtämällä jokaisen tärkeän ilmaisun merkitys. Merkitykset ryhmiteltiin teemoittain merkityksen mukaan ja verrattiin niitä alkuperäisiin kuvauksiin tarkistaen, että yhteys alkuperäisiin kuvauksiin oli säilynyt. Lopuksi tulokset yhdistettiin tyhjentäväksi kuvaukseksi tutkittavasta ilmiöstä, jossa pyrkimyksenä oli muodostaa tutkittavasta ilmiöstä yksiselitteinen julkilausuma. Lo- pullinen arvio voitiin toteuttaa antamalla haastateltavien arvioida julkilausumaa suhteessa alkuperäisiin kokemuksiin. (KAMK.) Käytimme opinnäytetyössämme mahdollisimman tuoreita lähteitä ja tarkis- timme niiden luotettavuuden sekä alkuperän.

(20)

5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET

Tässä osiossa käsittelemme opinnäytetyömme haastatteluiden tuloksia. Tarkoituksenamme oli alun perin saada haastateltaviksi vähintään kuusi asiakasta. Covid-19- tilanteen vuoksi lammastilalla käynei- den asiakkaiden määrä oli vähäinen, ja siksi saimme lopulta haastateltaviksi vain neljä asiakasta. Haas- tattelut toteutettiin kesällä 2021, ja haastateltavat asiakkaat ohjautuivat opinnäytetyömme tilaajan kautta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Niemi-Erkkilän lammastilan asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuotetuista Green Care -palveluista sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta. Ta- voitteena oli myös saada kehittämisehdotuksia, joiden avulla opinnäytetyön tilaaja voi myöhemmin kehittää toimintaansa. Haastateltavat asiakkaat olivat osallistuneet lammastilalla sekä metsämielihar- joituksiin että lampaiden kanssa olemiseen. Asiakkaat olivat myös toimintojen yhteydessä syöneet laavulla yrittäjän omaa tekemää ruokaa. Yleisesti asiakkaat kokivat lammastilalla käynnit positiivisena kokemuksena. Asiakkaiden mielestä luonnossa on helppo olla, lampaat ovat hellyttäviä ja pehmoisia ja niitä on helppo lähestyä ja mukava rapsutella.

5.1 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta

Kysyimme asiakkailta, mihin toimintoihin he ovat osallistuneet Niemi-Erkkilän lammastilalla ja min- kälaisia kokemuksia heillä on Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnoista. (TAULUKKO 1). Asiakkaat olivat osallistuneet metsämieliharjoituksiin ja eläinavusteiseen toimintaan sekä ruokailleet näiden toimintojen yhteydessä laavulla, jossa lammastilan yrittäjä oli tarjonnut itse tekemiään ruokia. Asiakkaat kokivat toiminnan miellyttävänä ja metsämieliharjoitukset voimaannuttavina. Vastasyntyneet karitsat olivat jääneet asiakkaiden mieleen mukavana muistona.

Metsämieli on myös semmoinen hyvin voimauttava kokemus.

Ensinnäkin siihen on helppo osallistua, sehän on aika tärkeää.

Toisella kerralla oli just syntynyt pienet karitsat ja päästiin niitä sitten rapsuttamaan.

Green Care käynnin on aina kruunannut se, kun on käynnin lopuksi juotu kahvit Saijan terassilla.

Se oli tosi iso juttu.

(21)

Että meitä varten laitettu.

Sehän on aika vaikuttavaa, kun meet vaikka pimeällä ja siellä on laavu, jossa on tulet ja siellä on lampaantaljat ja on glögit ja kahvit ja kaikki.. kynttilöitä metsässä…

TAULUKKO 1 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta

Alakäsite Yläkäsite Pääkäsite

• Miellyttävä kokemus

• Voimauttava kokemus

• Mukavia muistoja

• Helppo osallistua

• Luottamuksellinen ilmapiiri

• Helppo olla

• Sosiaaliset voimavarat

• Psyykkisen hyvinvoinnin vahvistuminen

• Asiakkaan kokemus

• Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnoista:

• Metsämielimenetelmä ja Eläinavusteinen toiminta

5.2 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntou- tumiseen

Asiakkaat kertoivat, että he olivat tehneet ryhmässä Niemi-Erkkilän lammastilalla erilaisia harjoitteita, jotka ensin tuntuivat haastavilta, koska harjoitteet tehtiin muiden nähden. Asiakkaat kuitenkin kertoivat, että rohkeus heittäytyä harjoitteisiin loi luottamusta ja ryhmähenkeä. Tehdyistä harjoitteista he saivat itselleen vihanhallintakeinoja, ja harjoitteita on pystynyt käyttämään myöhemminkin, jos on tullut ahdistavia tilanteita. Asiakkaat, jotka kertoivat tehdyistä harjoitteista samassa ryhmässä, ovat jatkaneet yhteydenpitoa myös myöhemmin omassa elämässään. Yksi asiakkaista kertoi tehneensä harjoitteita metsässä jo ennen lammastilalla käyntiä ja oli ajatellut sen olevan jotenkin outoa, mutta lammastilan harjoitteiden jälkeen hän ymmärsi, että se olikin ihan normaalia eikä mitenkään omituista. Asiakas jat- koi itsenäisesti ja säännöllisesti harjoitteiden tekemistä ja koki olonsa paremmaksi. (TAULUKKO 2).

(22)

Erilaisia rentoutumisen mahdollisuuksia.

Monesti, jos oli pientä kireyttä sinne mennessä, niin näkyi jo siellä ollessa, että mieliala on parempi ja varsinkin sieltä lähtiessä huomasi että, oli paljon parempi mieli.

Ja siinä tehtiinkin sellaista harjoitusta, että heitettiin lumikoppia seinään ja huudettiin samalla… ja se olikin tosi vaikeeta… huutaa toisten kuullen…

Näillä tämmöisillä että altistaa itsensä tämmöiselle huutamiselle.. se yhdistää..ja luo luottamusta.

Mää oon kävellyt mehtässä ja tehny tämmöisiä ja mää en oikeen oo siitä kehannut kelle- kään sanoa, oon aatellu että se on jotenki hullua.. ja nyt sitten me tehtiin niitä yhessä, että mä en ookkaan hullu…

Mä aattelen jotenki tuo, että sitten kun ollaan siellä luonnossa ja sitten kerrotaan siitä miten nää terveysvaikutukset, että kuinka nopeasti ne tulee kaikki…ni kyllähän se ihmi- selle ni… jotenki lisää semmoista halua ollakin siellä luonnossa.

TAULUKKO 2 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen

• Voimauttava

• Sai vihanhallintakeinoja

• Sai keinoja ahdistuksen lieventämiseen

• Parempi mieliala

• Osallisuuden lisääntymi- nen

• Toimintakyvyn ja elä- mäntilanteen parantuminen

• Asiakkaiden kuvaus Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen

5.3 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä arkeen ja elämänhal- lintaan

Osa asiakkaista kertoi, että on myöhemmin jatkanut harjoitteiden tekemistä omassa arjessaan. Eräs asiakas kertoi, että hän oli tosi vaikuttunut lammastilan ympäristöstä ja saanut kokemuksen, että pystyy itse vaikuttamaan omaan elämäänsä ja saanut sitä kautta sysäyksen elämässä eteenpäin. Asiakkaat kertoivat myös sitä, että lammastilalle lähteminen oli haastavaa, mutta myöhemmin he olivat kuitenkin

(23)

tyytyväisä siihen, että tuli lähdettyä. Asiakkaat kokivat, että lammastilalla oli helppo olla ja siellä sai tauon arjesta. (TAULUKKO 3).

Mieleenpainuva käynti.

Siinä kun saa olla lähellä ja rapsutella lampaita ja rentoutua ja ilmapiiri kun ei tarvi olla niiden asioiden ympärillä.

Metsämieli on semmoinen menetelmä mistä voi saada käytännön vinkkejä mitä pystyy sitten helposti omassa arjessa lähteä toteuttamaan.

Aattelin että ehkä se on sitten se luonto joka tekee sen, että siellä on helppo jokaisen olla.

Niin, että sen tarvii sen kokeilun itsekin, että sää voit ottaa sen käyttöön.

TAULUKKO 3 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä arkeen ja elä- mänhallintaan

• Harjoitukset met- sässä jatkuneet omassa arjessa

• Antaa tauon arjesta

• Arjen ja elämänhallin- nan tukeminen

• Asiakkaiden kuvaus Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä asiakkaan arkeen ja elämänhal- lintaan

5.4 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin

Asiakkaiden mielestä lammastila ympäristönä oli sellainen, missä on helpompi puhua toisille luottamuksellisesti ja ryhmäytyminen oli helpompaa. Eräs asiakas myös kertoi, että eläimille hellyyttä on helpompi osoittaa kuin ihmisille. (TAULUKKO 4).

Lammasta pystyy helposti lähestyä ja se on semmoinen pehmoinen ja hellyttävä.

(24)

Ja lapsillehan oli tehty erikseen kaikkia heijastinrataa ja majaa ja…

Tietyllä tavalla se olemassa oleva tila, niin teki varmaan sen tunnelman, että täällä voi- daan puhua toisille luottamuksellisesti ja siellä oli helppo olla.

Että sellainen jotenki luottamus oli varmaan siinä ryhmässä.

TAULUKKO 4 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin

• Helppo ryhmäytyä

• Luottamus ryhmässä

• Hellyyttä helpompi osoittaa eläimille

• Sosiaalisten suhteiden luominen

• Asiakkaiden kuvaus Niemi- Erkkilän lammastilan mer- kityksestä sosiaalisiin suhteisiin

5.5 Asiakkaiden kehittämisehdotukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittämiseen

Asiakkaiden kehittämisehdotuksia olivat kesäleirit, leirikoulut, majoitus, esimerkiksi kesällä puumajoi- tus. Ehdotuksena tuli myös pidempiaikaisia esimerkiksi yön yli tai viikonlopun kestäviä käyntejä. Asi- akkaat ehdottivat myös, että pidempiaikaisista käynneistä voisi tehdä lähtötilannekyselyn ja lopputilan- nekyselyn, ja niistä voisi nähdä paremmin muutoksia voinnissa. Myös lähiruokaa kehuttiin ja asiakkaiden mielestä sitä voisi markkinoida. (TAULUKKO 5).

Se, että olisi pitempiä pätkiä eikä yksittäisiä käyntejä.

Koululaisille esimerkiksi yökoulu.

Esimerkiksi jotain tämmöisiä leirikouluja ja kesäleirejä ja tuommoisia.

Majoitussysteemi ja kesällä majoituksia puihin.

(25)

TAULUKKO 5 Asiakkaiden kehittämisehdotukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittämi- seen

• Tavoitteellisempia kokonaisuuksia

• Majoitusta

• Kesällä puihin majoitusta

• Pidempiä jaksoja

• Lähiruokaa

• Kehittämisehdotuksia • Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittäminen

(26)

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tavoitteenamme oli saada vähintään kuusi haastateltavaa, mutta Covid-19-pandemian vuoksi lammastilan asiakasmäärä oli vähäinen, minkä vuoksi saimme haastateltavia vain neljä. Vaikka haastateltavia oli vain neljä, saimme kuitenkin haastatteluista tarvittavan määrän tietoa tämän opinnäytetyön tekemiseen. Vaikka Covid-19 rajoitti haastateltavien määrää, saimme kuitenkin tehtyä haastattelut kasvotusten rajoitustoimenpiteet huomioiden. Kun haastattelut tehtiin kasvotusten, oli haastateltavien helpompi kysyä tarkentavia lisäkysymyksiä haastattelukysymyksiin liittyen. Itse koimme haastattelun tekemisen miellyttävänä aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelutilanteet sujuivat hyvin ja ilmapiiri oli rento.

Tekemiemme haastatteluiden perusteella voimme tulla siihen johtopäätökseen, että asiakkaat kokevat Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan hyödyllisenä asiakkaan sosiaalisen kuntoutumisen näkökul- masta. Haastateltujen asiakkaiden tulosten perusteella luonto ympäristönä on paikkana sellainen, missä on helppo olla. Opinnäytetyön haastatteluiden perusteella lammastila ympäristönä helpottaa ryhmäyty- mistä sekä luottamuksen luomista. Haastateltavat ovat saaneet käynneistä pidempiaikaisempaa apua arkeen ja elämänhallintaan. Osa haastatelluista asiakkaista on jatkanut harjoituksia omassa arjessaan.

Lammastilalla käynnit koettiin yleisesti voimauttavana ja miellyttävänä kokemuksena, johon on ollut helppo osallistua. Haastateltavat kokivat eläinten lähestymisen helpoksi ja lampaat eläiminä erityisiksi, koska niitä ei muualla niin läheltä pääse tapaamaan. Haastateltujen asiakkaiden tulosten perusteella nousseet kehittämisehdotukset liittyivät lähinnä lammastilalla tuotettujen palveluiden kestoon. Palve- luiden keston toivottiin olevan pidempiaikaista.

Asiakkaat olivat Niemi-Erkkilän lammastilalla osallistuneet metsämieliharjoituksiin, eläinavusteiseen toimintaan sekä ruokailleet luontoympäristössä. Asiakkaiden kokemusten perusteella toiminta oli kokonaisuudessaan miellyttävää ja voimauttavaa. Luontoympäristössä oleminen koettiin helpoksi ja sitä kautta toisille pystyi puhua luottamuksellisesti. Asiakkaiden haastatteluiden perusteella metsämieli oli kokemuksena voimauttava, toimintaan oli helppo osallistua ja lampaat eläiminä koettiin helposti lähes- tyttävinä. Asiakkaat arvostivat yrittäjän luontoon kattamia ruokailuhetkiä ja se koettiin vaikuttavana, että heitä varten oli tämä tehty.

Asiakkaiden kokemusten perusteella tehdyt metsämieliharjoitteet Niemi-Erkkilän lammastilalla loivat luottamusta ja ryhmähenkeä. Harjoitteita asiakkaat pystyivät käyttämään myöhemminkin elämässään ahdistaviin tilanteisiin ja säännöllisesti harjoitteiden tekemisen koettiin parantavan oloa. Asiakkaiden

(27)

kokemusten perusteella mielialan koettiin parantuvan lammastilalla ollessa, jos lähtiessä mielialassa oli ollut kireyttä.

Asiakkaiden kokemusten perusteella lammastilan ympäristö on vaikuttanut siihen, että on saanut lisää itseluottamusta ja sitä kautta uskallusta vaikuttaa omaan elämäänsä. Asiakkaiden kokemusten perusteella lammastilalla käynti koettiin mieleenpainuvana kokemuksena, jonka avulla arjesta pääsi irtautu- maan. Asiakkaiden kokemusten mukaan hellyyttä oli helpompi osoittaa eläimille kuin ihmisille.

Asiakkaiden kehittämisehdotuksista nousivat toiveet pidempiaikaisemmille käynneille. Asiakkaiden ajatuksena oli, että pidempiaikaisemmista käynneistä näkisi helpommin muutoksia asiakkaiden voinnissa esimerkiksi tulo- ja lähtötilannekartoituksen avulla. Kehittämisehdotuksina nousivat myös kesä- leirit, leirikoulut sekä majoitusmahdollisuus. Asiakkaat kehuivat lammastilalla syömiään ruokia, ja sitä kautta kehittämisehdotuksena nousi lammastilalla itsetehdyn lähiruoan markkinointi. Haastateltujen kokemusten perusteella opinnäytetyön tilaaja pystyy kehittämään toimintaansa.

Tekemiemme haastatteluiden perusteella voimme tulla siihen johtopäätökseen, että Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnalla on ollut merkitystä asiakkaiden sosiaaliseen kuntoutumiseen sitä kautta, että se on ryhmätoiminnan, vertaistuen ja yksilöllisen tuen kautta tuonut lisää positiivisia kokemuksia asiakkaiden arkeen ja elämänhallintaan. Haastatteluiden perusteella Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnalla on ollut myös merkitystä asiakkaiden sosiaalisiin suhteisiin. Asiakkaat ovat kokeneet ryhmäyty- misen helpommaksi lammastilan ympäristössä ja saivat luotua uusia sosiaalisia suhteita, joita ylläpiti- vät myös lammastilalla toiminnan jälkeenkin. Haastatteluiden perusteella yleisesti tulee esille luonto- ympäristössä olemisen helppous.

Opinnäytetyömme haastatteluiden perusteella lammastilan toiminta on tarpeellista. Asiakkaat kertoivat, että lammastilalla kerrottu tieto luonnon hyvinvointivaikutuksista on lisännyt halua olla enemmän luonnossa. Lampaat koettiin eläiminä harvinaisiksi, kun niitä ei pääse muualla näkemään niin läheltä, ja siksi lammastila paikkana on hyvä, kun pääsee lähelle lampaita ja rapsuttelemaan niitä. Lampaita on asiakkaiden mielestä helppo lähestyä, koska lammas on pehmoinen ja hellyttävä.

(28)

7 POHDINTA

Tässä osiossa käsittelemme opinnäytetyön prosessia kokonaisuudessaan. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuotetuista Green Care -palveluista sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteenamme oli myös, että työntilaaja pystyy opinnäytetyön tulosten perusteella kehittämään toimintaansa. Opinnäytetyömme aiheen rajaaminen oli alkuun hankalaa, koska olimme kovin kiinnostuneita tutkimaan luonnon hyvinvointivaikutuksia, mutta aihe olisi ollut liian laaja, minkä vuoksi päädyimme asiakkaiden kokemusten selvittämiseen.

Haastatteluun saimme lopulta neljä haastateltavaa, jotka suostuivat haastatteluun. Alun perin tarkoituksenamme oli haastatella vähintään kuutta lammastilan asiakasta, mutta Covid-19-pandemian vuoksi lammastilan toimintaan tuli muutoksia ja asiakasmäärä vähentyi, emmekä saaneet tavoittelemaamme asiakasmäärää haastateltaviksi.

Tietoperustassa vaikeinta oli aiheen rajaaminen sekä viitekehyksen löytyminen aiheeseen. Haasteeksi muodostui myös kohdistetun teoriatiedon löytyminen. Sisällönanalyysin koimme haastavaksi siltä osin, että emme aikaisemmin olleet menetelmää käyttäneet. Opinnäytetyömme analysointimenetelmää pohdimme pitkään ja etsimme siitä teoriatietoa, ennen kuin eri menetelmät avautuivat meille ja oival- simme, mitä tässä opinnäytetyössämme käytämme.

Opinnäytetyössämme olemme huomioineet sosiaalialan kompetenssit. Olemme huomioineet asiakkaiden oikeudet ja tietoturvan sekä toimineet haastatteluissa kunnioittavasti ja empaattisesti. Opinnäyte- työtä tehdessämme olemme myös pohtineet erilaisia tutkimusmenetelmiä, aineistonkeruumenetelmiä ja teoriapohjaa, mikä on opettanut lisää tutkimuksellisesta kehittämisestä. Olemme tutkijoina kehitty- neet tämän opinnäytetyöprosessin aikana. Palvelujärjestelmän tuntemisesta on ollut myös hyötyä opin- näytetyön tekemisessä.

Opinnäytetyön edetessä ja valmistuessa prosessi selkeytyi ja tuntui, että nyt ymmärtää koko prosessin kokonaisuudessaan paremmin. Jos nyt aloittaisi alusta tekemään opinnäytetyötä, niin se olisi varmasti helpompaa, koska tietoa on kerääntynyt koko ajan lisää työn edetessä. Tästä opinnäytetyöstä jollekin voi herätä kiinnostus tätä aihetta kohtaan ja löytyä innostus tutkia tätä aihetta syvällisemmin. Olisi

(29)

mielenkiintoista saada laajempaa tutkimusta Green Caren merkityksestä asiakkaiden sosiaaliseen kuntoutumiseen. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella jo pienellä otannalla tulokset viittaavat siihen, että Green Caren merkitys sosiaalisen kuntoutumisen näkökulmasta on tarpeellinen ja merkitykselli- nen. Toivoisimme, että mielenkiinto luontolähtöistä kuntoutusta kohtaan säilyy ja sen tuomat hyödyt ymmärretään ja osataan ottaa laajemminkin käyttöön asiakkaiden sosiaalisessa kuntoutuksessa.

Näiden tulosten perusteella saatiin uusia kehittämisehdotuksia asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaat ehdottivat pidempiaikaisempaa Green Care -toimintaa. Haastatellut asiakkaat olivat käyttäneet palveluita muutamia tunteja kerrallaan ja osa useampia kertoja, mutta harvakseltaan. Pidempiaikaisilla käynneillä tarkoitettiin yön yli kestäviä käyntejä. Pidempiaikaiset käynnit mahdollistaisivat myös kokemuksien syvällisempiä selvityksiä mahdollisia seuraavia tutkimuksia varten.

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan oli opettavainen kokemus. Tutkimussuunnitelman teko oli mieles- tämme työläs, mutta toimi myöhemmin johdonmukaisena ohjeistuksena taustalla. Aloitimme tutkimus- suunnitelmaa jo opintojen varhaisessa vaiheessa, mutta prosessin edetessä asia vasta alkoi avautua paremmin, kun tietoa tuli lisää. Opinnäytetyömme tekoon saimme tukea opinnäytetyömme ohjaajalta, josta oli suuri apu siihen, että prosessi kokonaisuudessaan avautui ymmärrettäväksi. Tuen avulla opin- näytetyömme pääsi edistymään ja lopulta valmistumaan.

Opinnäytetyötä tehdessämme keskinäinen yhteistyö onnistui todella hyvin. Alusta saakka molemmilla on ollut samanlainen kiinnostus työn aihetta kohtaan, sekä sama päämäärä ja tavoitteet työtä tehdessä.

On ollut helppoa työskennellä yhdessä, ja olemme voineet työn edetessä jakaa sekä haasteet että onnis- tumisen kokemukset. Olemme alusta saakka tehneet opinnäytetyötä yhdessä ja panos opinnäytetyön tekemiseen on ollut tasavertainen. Aikataulut olemme saaneet lopulta sovittua hyvin molempien aikataulut huomioiden.

(30)

LÄHTEET

Arene ry. 2019. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Saatavissa:

http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULU- JEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUK- SET%202020.pdf?_t=1578480382. Viitattu 29.7.2021.

Arvonen, S. 2019. Metsämieli, luonnollinen menetelmä mielen taitoihin. 2. painos. Latvia: Metsäkus- tannus.

Asiakastyön menetelmiä sosiaalialalla. 2015. P. Näkki & T. Sayed (toim.). Helsinki: Edita.

Eläinavusteiset menetelmät. Green Care Finland. Saatavissa: https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/ Viitattu 9.8.2021.

Green Care menetelmät. Green Care Finland. Saatavissa: https://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/ Viitattu 8.9.2021.

Iijolainen, M. & Ruoho, J. 2017. Saatavissa: 2017_B_5_SAMK_GreenCare_Luontovoimaa_Satakun- nasta.pdf (theseus.fi). Viitattu 7.7.2021.

Kahilaniemi, E. & Löf, L. 2020. Green Care menetelmäopas. 2. korjattu painos. Tampere: Nekapaino.

Kokemus & Käsitys. KAMK. Saatavissa: https://www.kamk.fi/fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreetti- nen-materiaali/Tukimateriaali/Kokemus-ja-kasitys Viitattu: 9.8.2021.

Laadullisen aineiston analyysi ja tulkinta. KAMK. Saatavissa: https://www.kamk.fi/fi/opari/Opin- nayte-tyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateriaali/Laadullisen-analyysi-ja-tulkinta

Viitattu: 23.7.2021.

Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. 2020. A. Puusa & P. Juuti (toim.). Helsinki: Gau- deamus.

Lammila, E. & Reponen, M. 2017. Eläimet apuna mielenterveyden hoitotyössä, sairaanhoitajan näkö- kulma. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129690/Repo-nen_Merja.pdf?se- quence=1. Viitattu 11.8.2021.

Lindroos, E. 2019. Green Care -menetelmät kuntoutumisen tukena. Saatavissa:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139046/Lindroos_Elina.pdf?sequence=1&isAllo- wed=y.

Viitattu 23.7.2021.

Luontohoiva ja Luontovoima. Green Care Finland. Saatavissa: https://www.gcfinland.fi/green-care- /luontohoiva---luontovoima/. Viitattu: 23.9.2021.

Metsämieli tasapainottaa mieltä ja kehoa! Saatavissa: https://www.metsamieli.fi/. Viitattu 19.7.2021.

(31)

Niemi-Erkkilä, S. 2021. Palveluntuottajan haastattelu. Yksityinen sähköposti. 11.7.2021. Viestinsaajat Kaisa Herlevi ja Mervi Sinikallio.

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki:

Gaudeamus Oy.

Salonen, K. 2005. Mieli ja maisemat, eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita.

Sosiaalinen kuntoutuksessa. 2018. J. Lindh, K. Härkäpää & K. Kostamo-Pääkkö (toim.). Rovaniemi:

Lapland University Press.

THL 2021. Kuntouttava Green Care. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset- ja-hankkeet/tyohon-kun-touttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on. Viitattu 5.7.2021.

THL 2021. Sosiaalinen kuntoutus. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja- hankkeet/sosku/sosiaali-nen-kuntoutus/kuntakysely/kaytanto. Viitattu 25.7.2021.

Toikkanen, J. & Virtanen, I. 2018. Kokemuksen tutkimus. Saatavissa: https://lauda.ulap-

land.fi/bitstream/handle/10024/63420/Ko-kemuksen_tutkimus_VI_Toikkanen_Virtanen_pdf.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.8.2021.

Tourula, M. & Rautio, A. 2014. Terveyttä luonnosta. Thule-instituutti Oulun yliopisto, Metsähallitus ja Oulun seutu. Oulu. Saatavissa: Terveyttä_luonnosta.pdf (oulu.fi). Viitattu 15.7.2021.

(32)

LIITE 1

(33)

LIITE 2

Suostumuslomake

Suostumus haastatteluun sekä haastattelumateriaalin käyttöön.

Olen osallistumassa haastatteluun, joka on osana sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyötä, joka käsittelee Niemi-Erkkilän lammastilan asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuotet- tuja palveluita koskien.

Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja luottamuksellista.

Annan luvan nauhoittaa haastattelun ja käyttää haastattelusta saatua materiaalia tämän opinnäytetyön aineistona. Antamani vastaukset tullaan käsittelemään nimettömänä ja luot- tamuksellisesti. Opinnäytetyöhön osallistuvien asiakkaiden henkilötiedot eivät tule esille opinnäytetyössä.

Minulle on kerrottu, että valmis opinnäytetyö julkaistaan Theseus- julkaisuarkistossa, sekä toimitetaan Niemi-Erkkilän lammastilalle.

Paikka ja päivämäärä

_________________________________________________________________

Haastateltavan allekirjoitus Haastattelijan allekirjoitus

_

(34)

LIITE 3

Saatekirje

Hei Niemi-Erkkilän Lammastilan asiakas!

Olemme sosionomiopiskelijoita Centria-ammattikorkeakoulusta ja teemme opinnäytetyönä tutkimuksen Niemi-Erkkilän lammastilalle. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää asiak- kaiden kokemuksia Niemi-Erkkilän lammastilalla käynneistä.

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuulla asiakkaiden kokemuksia lammastilalla tuote- tuista palveluista ja selvittää kuinka lammastilan toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää.

Opinnäytetyön aineistonhankinta tullaan toteuttamaan haastatteluna, johon pyydämme teitä osallistumaan. Haastatteluun osallistuminen on vapaaehtoista ja täysin luottamuksellista.

Haastatteluista saatu aineisto käsitellään nimettömänä, eikä kenenkään henkilötiedot käy ilmi tuloksista. Haastattelun nauhoitetaan sekä kirjataan ylös ja aineisto tullaan hävittämään asianmukaisesti, kun olemme käsitelleet ne.

Haastattelua varten aika sovitaan erikseen ja aikaa haastatteluun varataan tunti. Paikka so- vitaan haastateltavan kanssa koronatilanne huomioiden.

Valmis opinnäytetyö julkaistaan Theseus julkaisuarkistossa, lisäksi toimitamme sen myös Niemi-Erkkilän lammastilalle.

Mikäli sinulla on jotain kysyttävää, opinnäytetyötä tai sen toteutusta koskien niin vas- taamme kysymyksiinne mielellämme.

Kiitos osallistumisestasi!

Yhteistyö terveisin:

Kaisa Herlevi Centria-ammattikorkeakoulu, kaisa.herlevi@centria.fi Mervi Sinikallio Cent-

ria-ammattikorkeakoulu, mervi.sinikallio@centria.fi

(35)

LIITE 4/1

Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnasta

Miellyttävä kokemus Voimauttava kokemus Mukavia muistoja Helppo osallistua

Luottamuksellinen ilmapiiri Helppo olla

Sosiaaliset voimavarat Psyykkisen hyvinvoinnin vahvistuminen

Asiakkaan kokemus Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnoista:

Metsämielimenetelmä ja Eläinavusteinen toiminta

(36)

LIITE 4/2 Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen

Voimauttava

Sai vihanhallintakeinoja Sai keinoja ahdistuksen lie- ventämiseen

Parempi mieliala

Osallisuuden lisääntyminen Toimintakyvyn ja elämänti- lanteen parantuminen

Asiakkaiden kuvaus Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaaliseen kuntoutumiseen

(37)

LIITE 4/3

Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä arkeen ja elämänhallintaan

Harjoitukset metsässä jatkuneet omassa arjessa

Antaa tauon arjesta

Arjen ja elämänhallinnan tukeminen

Asiakkaiden kuvaus Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä asiakkaan arkeen ja elämänhal- lintaan

(38)

LIITE 4/4

Asiakkaiden kokemukset Niemi-Erkkilän lammastilan merkityksestä sosiaalisiin suhteisiin

Helppo ryhmäytyä Luottamus ryhmässä Hellyyttä helpompi osoittaa eläimille

Sosiaalisten suhteiden luominen

Asiakkaiden kuvaus Niemi- Erkkilän lammastilan mer- kityksestä sosiaalisiin suhteisiin

(39)

LIITE 4/5

Asiakkaiden kehittämisehdotukset Niemi-Erkkilän lammastilan toiminnan kehittämiseen