• Ei tuloksia

"Kaikki sitä kattoo" Ally McBeal-televisiosarja nuorten naisten muoti-ilmiönä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Kaikki sitä kattoo" Ally McBeal-televisiosarja nuorten naisten muoti-ilmiönä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2000-308 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Lindström, Sara

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Kaikki sitä kattoo" Ally McBeal-televisiosarja nuorten naisten muoti-ilmiönä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2000-04-18

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

72 s., liitteitä 3

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksen aiheena on televisiosarja Ally McBeal, jonka esittäminen alkoi Suomessa syksyllä 1998 ja josta tuli nopeasti erittäin suosittu ohjelma teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa. Tutkimuksessa keskitytään televisiosarjan vastaanottoon kulttuurisena prosessina: mitä katsojat ajattelevat televisio-ohjelmasta ja miksi ohjelmasta tulee suosittu tietyn kohderyhmän keskuudessa.

Aihetta on lähestytty viestinnän vastaanottotutkimuksen teoreettisten näkemyksien kautta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä painottuvat nuorison, televisiokulttuurin ja sukupuoliroolien käsitteet.

Tutkimuksessa on kaksi pääkysymystä:

1. Miksi nuoret tytöt pitävät Ally McBealista?

Miksi sarja, joka oli suunnattu työssäkäyville kaupunkilaisnaisille sai niin suuren suosion teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa ja miksi nuoret tytöt pitävät Ally McBealia television parhaana ohjelmana.

2. Miten nuoret tytöt tulkitsevat sarjassa esitettyjä erityisesti naisten sukupuolirooleja ja elämäntilanteita? Kysymys liittyy käsitykseen television tavasta heijastaa yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Allyn esittämä menestynyt, mutta yksinäinen ja siksi onneton naistyyppi on tiettävästi uudenlainen televisiohahmo. Miten realistisina nuoret naiskatsojat näkevät ohjelman henkilöhahmot, ja katsotaanko heidän edustavan eräänlaisia naisen ja elämäntavan malleja? Tarkoitus on selvittää myös miten nuoret tulkitsevat sarjan päähenkilön elämänmuotoa sinkkuna. Sinkku-elämästä ilmiönä on viime vuosina muodostunut mediassa eräänlainen muoti-ilmiö.

Ally McBealin suosion syyksi paljastuvat sarjan aktiivinen markkinointi, tuttu ja silti uudelta tuntuva genre, erikoisefektein höystetty huumori ja positiivisessa mielessä feministisiksi tulkitut henkilöhahmot. Tärkeimmäksi sarjan seuraamisen syyksi nousee kuitenkin sarjan seuraamisen sosiaalinen ulottuvuus, joka tuntuu koskettavan erityisesti tyttökatsojia.

Toisen tutkimuskysymyksen valossa paneudutaan tarkemmin roolimalleihin ja televisiorealismiin. Haastateltavilla oli vaatimuksia televisiosarjan realismia kohtaan. Vaatimus ilmeni pääasiassa haastateltavien suhteessa sarjan roolihahmoihin ja tapahtumiin. Toiset roolihahmot nähtiin realistisempina kuin toiset, ja tähän liittyi myös käsitykset roolimalleista. Realistisimpia roolihahmoja pidettiin ihailtavimpina, heistä otettiin mallia ja heidän edesottamuksiinsa sarjassa suhtauduttiin vakavammin kuin epärealistisena pidettyihin hahmoihin. Sarjan päähenkilöä ei kukaan haastateltavista pitänyt realistisena.

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on käytetty kvalitatiivisia ryhmäkeskusteluja. 15-16-vuotiaille tytöille tehdyissä ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin seuraavia teemoja: televisionkatselu, suosikkisarja arkielämässä, Ally McBeal ja muut roolihahmot, aikuisuus/tulevaisuus ja sinkku/perhe-elämä.

Tutkimuksen teoriaosuuden perusteella on laadittu viisi tutkimushypoteesia, joiden voi katsoa selittävän nuorten naiskatsojien suhdetta Ally McBeal-sarjaan. Hypoteesien paikkaansapitävyyttä on arvioitu ryhmäkeskustelujen tuottaman materiaalin avulla. Haastatteluaineistoa

tarkastellaan myös Pertti Alasuutarin kehittämän televisionkatselua selittävän refleksiivisen diskurssin käsitteen avulla. Refleksiivisen diskurssin käsite selittää katsojien suhdetta televisiosarjaan keskittyen sekä ohjelman sisältöön että sen vastaanottoon. Tutkimustulokset on saatu

soveltamalla tutkimusaineiston analysointiin kvalitatiivista sisällönanalyysia.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords naiset - yleisö - sarjaohjelmat - televisio sukupuoliroolit - katselutottumukset - televisio Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Heidän tuloksenaan oli, että kesykyyhkyn väriaisti on 460–700 nm:n alueella hyvin saman- lainen kuin ihmisen trikromaattinen värinäkö, mutta tällä spektrin alueella kyyhky

Tekijät tuovat esiin ajatuksen, että opiskelijat ovat darwinisteja yliopistosta huolimatta, mutta konstruktionisteja yliopiston ansiosta.. Tähän on helppo

P arjanen jakaa koulutuksen hyödyn käyttö- ja vaihtoarvoon.. Käyttöarvolla

On kuitenkin ilmeistä, että radioasemien omistuksen lisääntyvä keskittyminen – jota Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Yhdysval- loissa, ei ole rajoitettu millään

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan kirjastotila muuntui kolmannen sukupolven työskentely-ympäristöksi, Media loungeksi.. Se suunniteltiin ja

Jokainen tutkija ei voi kouluttautua tilastotie- teen huippuosaajaksi, mutta jokaisen tutkimus- ryhmän käytettävissä pitäisi sellainen olla.. Tilas- tollisia osaajia pitäisi

sen nojalla kuvataan nuorten äänestäjien liikkuvuutta vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa sekä sitä, missä määrin nuoret pitävät tai eivät pidä

Rocksodan lopputulos alleviivaa mediajulkisuuden merkitystä. Rockradiosta tuli tunnettu j a pidetty nuorten keskuudessa, ja Yleisradiokin sai pitää nuoret kuuntelij ansa -