Virittäjä 4/2004 596
vaiheikas seikkailu kaupungin metrossa sekä viehättävän barokkihenkinen kylpylä- visiitti: paikallisesta elekielelestä sai on- neksi toki selvän ummikkokin fennisti.
Pienimpien suomalais-ugrilaisten kiel- ten kenties hieman epäemansipatorisesta asemasta ja oman kielitaidon epäemansipa- torisesta tilasta huolimatta symposio palve- li erinomaisesti tehtävää, joka on kansain- välisille kokoontumisille yleensäkin omi- nainen: samantyyppisistä aiheista kiinnos- tuneille tutkijoille tarjoutui mahdollisuus kuulla toistensa tekemisistä yli oppiala-, kieli- ja maan rajojen. Sekä suomalaisia gradun ja väitöskirjan tekijöitä että näiden töiden ohjaajia saattaakin kiinnostaa esi- merkiksi tieto siitä, että muun muassa Bu- dapestin suomalais-ugrilaisella laitoksella vaikuttaa tehtävän runsaasti laadukasta funktionaalista tutkimusta, jossa erilaisia
kieliopillisia ilmiöitä tarkastellaan kon- tekstisidonnaisesti ja pragmatiikan näkö- kulmasta — esimerkiksi tekstilajipohjai- sesti, kuten Friedmanin ja Lászlón esitel- missä. Merkittävä osa tästä tutkimuksesta on viime vuosina tehty opinnäytetöinä.
Suomen kieltä koskevat opinnäytteet myös kirjoitetaan suomeksi, joten budapestiläis- ten fennistien tutkimustuloksiin voivat hel- posti tutustua myös sellaiset suomalaiset fennistit, jotka itse kenties vasta aloittele- vat unkarin tai muiden sukukielten opiske- lua.
Seuraava Kielioppi ja konteksti -sym- posio päätettiin pitää Helsingissä parin kol- men vuoden päästä. Sitä ennen kielikurs- seillekin siis vielä ehtii.
SUVI HONKANEN
Sähköposti: suvi.honkanen@helsinki.fi
yyskuun alussa Helsingin yliopiston Metsätalolla kokoontui kansainväli- nen joukko kielentutkijoita, kun runsaat sata tutkijaa pohti kielen, kohteliaisuuden ja sukupuolen suhdetta toisiinsa pragmaat- tisessa viitekehyksessä. Konferenssin otsik- ko juontuu kahdesta eri konferenssista: Se- cond international symposium on linguis- tic politeness ja Fifth Nordic conference on language and gender järjestettiin tällä ker- taa yhdessä. Yhdistämällä nämä kaksi ta-
KOHTAUSPAIKKANA KIELI, KOHTELIAISUUS JA SUKUPUOLI
INTERNATIONAL CONFERENCE ON LANGUAGE, POLITENESS AND GENDER:
THE PRAGMATIC ROOTS HELSINGIN YLIOPISTO 2.–5.9.2004
pahtumaa järjestäjät halusivat saattaa yh- teen sukupuolen, kielen, interaktion, kog- nition ja kulttuurin tutkimuksen lingvistisen kohteliaisuuden näkökulmasta. Neljä päi- vää kestänyt konferenssi olikin ohjelmal- taan hyvin monipuolinen, ja se tarjosi kat- tavan katsauksen kohteliaisuuden eri muo- toihin erilaisissa yhteyksissä.
Pragmaattisen kohteliaisuusteorian juu- ret juontavat keskustelun maksiimeihin ja puheaktiteoriaan, joista kehitettyjä suun-
S
597 tauksia yleensä pidetään niin sanottuina tra- ditionaalisina kohteliaisuusteorioina. Tun- netuimpiin kuulunevat Lakoffin (1973), Brownin ja Levinsonin (1987 [1978]) sekä Leechin (1983) näkemykset, joissa huomio kohdistuu puhujan aikomuksiin interaktio- tilanteessa. Myöhemmin suuntauksia on kritisoitu lähinnä niiden homogeenisestä suhtautumisesta eri kulttuureihin ja puhuja- keskeisyydestä, siitä, että lausuman vas- taanottaja on jätetty lähes kokonaan huo- miotta. Tuoreemmissa lähestymistavoissa (mm. Eelen 2001; Watts 2003) korostetaan- kin vastaanottajan roolia ja osapuolten vä- listä vuorovaikutusta. Myös kulttuurien- välinen ja -sisäinen heterogeenisyys kohte- liaisuuden määrittelyssä on nostettu esiin.
Konferenssin puhujista moni oli ottanut lähteekseen lähes koko kohteliaisuus- teorioiden laajan kirjon ja yritti löytää omiin lähtökohtiinsa sopivan kultaisen keskitien.
Eri kulttuurien kohteliaisuuskäytänteiden eroista kertoivat parhaiten aasialaiset osal- listujat esityksissään. Plenaristi YOSHIKO
MATSUMOTON (Stanford University) tutki- muksen lähtökohtana oli perinteinen japa- nilainen naiskuva: tyyni, hillitty ja feminii- ninen nainen, joka käyttäytyy aina kohte- liaisuusodotusten mukaisesti. Hänen tutki- muksensa kuitenkin paljasti, että japanilai- set, keski-iän ylittäneet naiset eivät täytä näitä odotuksia, vaan he käyttävät hyvin monipuolisia pragmaattisia ja sosiaalisia keinoja vuorovaikutuksen luomisessa ja ai- heiden valinnassa.
Monissa esitelmissä vertailtiin perintei- siä kohteliaisuusteorioita ja pyrittiin kehit- telemään niitä edelleen. EIJA SUOMELA-SAL-
MI (Turun yliopisto) ja TUIJA VIRTANEN (Åbo Akademi) analysoivat eri näkemysten yh- täläisyyksiä ja eroja sekä kehottivat varo- vaisuuteen erityisesti »kohteliaisuus ja su- kupuoli» -yhdistelmän käytössä. MARINA
TERKOURAFIN (British School at Athens) nä- kemyksen mukaan kohteliaisuuden luotet-
tavin tutkimusmenetelmä olisi eräänlainen kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuva kehikko, jossa päätelmät tehtäisiin laajan empiirisen aineiston pohjalta. Kaiken kaik- kiaan konferenssin esiintyjät osoittivat in- novatiivisuutta niin vanhan soveltamisessa kuin uuden luomisessakin.
Naistutkimuksen näkökulmien keski- näinen erilaisuus oli huomattavissa myös konferenssin sukupuolitutkimukseen pai- nottuvissa esityksissä. Plenaristeista perin- teisintä näkemystä edusti erityisesti yhdys- valtalainen SUSAN C. HERRING (Indiana University). Hänen esitelmässään korostui monen naistutkimuksen edustajan kritisoi- ma katsantotapa, jossa kielenkäyttäjät ryh- mitellään naisiksi ja miehiksi, minkä jäl- keen aletaan etsiä ryhmiä yhdistäviä ja erot- tavia kielenkäytön piirteitä. Herring tunne- taan maailmalla kuitenkin lähinnä tieto- konevälitteisen kommunikaation asiantun- tijana ja tuotteliaana kirjoittajana. Omassa osuudessaan hän kertoi tietokonevälitteisen kommunikaation historiasta ja havainnos- taan, että naiset ja miehet määrittelevät hyvin eri tavoin sen, millainen kielenkäyt- tö on soveliasta Internetin keskustelupals- toilla. Herringin tutkimuksessa miehet ko- rostivat sananvapauden merkitystä ja esi- merkiksi käyttivät paljon kirosanoja. Nai- sille taas tärkeää oli harmonia, jonka avul- la eriävätkin mielipiteet muotoiltiin kohte- liaiksi lausumiksi.
Tunnettu naistutkimuksen edustaja RO-
BIN TOLMACH LAKOFF (University of Califor- nia) tutki plenaariesitelmässään yhdysval- talaista mediaa. Lakoff esitteli, kuinka sana
»nice» yhdistetään julkisuudessa eri suku- puolta oleviin henkilöihin. Miehistä esi- merkkinä toimi erityisesti George W. Bush, jonka äänestäjiin vedotaan presidentin
»mukavan miehen» imagolla. Naisista esi- merkkinä taas oli kodinhoitomiljonääri Martha Stewart, joka Lakoffin mukaan tuo- mittiin sisäpiirikaupoista vain siksi, ettei
598 hän ollut todistajien mielestä mukava.
Plenaristi CHRIS CHRISTIE (Lough- borough University) käsitteli esitelmässään anteeksi pyytämisen tapoja ja merkitystä Ison-Britannian parlamentissa. Hänen mu- kaansa anteeksipyyntöjä käytetään osana poliittisesti korrektia käytöstä, mutta myös osana itse politiikan tekemistä. Christie havaitsi myös eroja nais- ja miesedustajien välillä, minkä vuoksi anteeksi pyytämistä voidaan pitää yhtenä tapana toteuttaa suku- puoli-identiteettiä poliittisessa toiminnassa ja tekemisessä.
Naistutkimuksen osalta kiinnostavim- miksi esiintyjiksi nousivat pohjoismaiset tutkijat, jotka esittivät yllättäviäkin tut- kimustuloksia. Plenaristi KERSTIN NORDEN-
STAM (Göteborgs Universitet) on tutkinut Ruotsin nuorten maahanmuuttajien kielitai- toa, kielellisten rekisterien hallintaa ja suku- puolen tuottamisen suhteita. Tutkimus muun muassa osoittaa, että maahanmuuttajatytöt eivät helposti integroidu ruotsalaiseen yh- teiskuntaan. Maahanmuuttajapojilla tilanne on toinen: he liikkuvat sulavasti nuorten ryhmissä ja kielenkäytön tyyleistä toisiin.
Myös etniset syyt vaikuttavat siihen, että maahanmuuttajapojilla on suurempi liikku- mavapaus ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Tanskalainen plenaaripuhuja INGE LISE
PEDERSEN (Kööpenhaminan yliopisto) nos- ti esiin kysymyksen naisista ja miehistä vas- takkaisina kategorioina ja kritisoi pyrki- mystä yleistää naisten ja miesten puhetavat omiksi koodeikseen. Esimerkkinä hän esit- teli tanskalaisen pariskunnan kirjeenvaih- toa 1800-luvulta, jolloin naisten emansipaa- tio sai tuulta siipiensä alle. Uuden aatteen vaikutus näkyi myös nuoren parin kirjeen- vaihdossa: mies käyttää perinteisesti naisel- liseksi tulkittua kieltä, nainen puolestaan pi- dättäytyy hellyyden ja kaipauksen ilmauk- sista ja asettaa jopa avioliiton instituutiona kyseenalaiseksi. Pedersenin mukaan liial- linen yleistäminen on vaarallista, tutkimuk-
sessa tulisi aina ottaa huomioon laajempi konteksti.
Koska olemme molemmat kiinnostu- neita Internetin kielestä, oli virkistävää, että konferenssissa esiteltiin runsaasti erilaisia tutkimuksia, joissa analysoitiin muun muassa sähköpostien ja keskusteluhuonei- den eli chattien kieltä. Jälkimmäistä käsit- teli Herringin lisäksi esimerkiksi tVsekkiläi- nen VSÁRKA KAVSIVCKOVÁ (Liberecin teknilli- nen korkeakoulu), joka esitteli saamiaan tu- loksia tVsekkiläisestä verkkokeskustelusta tekemästään kyselystä. Kyselyssä KaVsiVcko- vá tiedusteli yliopisto-opiskelijoilta, millai- siksi nämä kokivat chatin ilmapiirin ja kie- lenkäyttötilanteet. 84 prosenttia opiskeli- joista kertoi kokevansa kielenkäytön chat- huoneissa aggressiiviseksi ja epäkohte- liaaksi. Esitelmöitsijä tulkitsi tämän olevan heijastumaa siitä, että TVsekissä nuorten kes- kuudessa vallitsee yleisestikin aggressiivi- nen ilmapiiri.
Japanilainen SAEKO FUKUSHIMA (Trusun yliopisto) on tutkinut, kuinka japanilaiset yliopisto-opiskelijat esittävät sähköposti- viesteissään pyyntöjä. Esitelmässään Fu- kushima toi esille, että vaikka japanilainen kulttuuri onkin nähty esimerkiksi Brownin ja Levinsonin (1987 [1978]) kohteliaisuus- teorian mukaan negatiivisen kohteliaisuu- den kulttuurina, käytetään sähköpostivies- teissä kielen piirteitä, jotka ovat tyypillisiä niin sanotulle positiiviselle kohteliaisuudel- le. Myös espanjalaisen PATRICIA BOU-FRAN-
CHIN (Universitat de València) tutkimus- aineisto koostui yliopisto-opiskelijoiden ja -opettajien välisistä sähköpostiviesteistä.
Niistä tutkija etsi viitteitä institutionaalisista valtasuhteista tarkastelemalla sitä, kuinka opiskelijat esittävät pyyntöjä ja kiittävät avusta, ja sitä, kuinka opettajat vastaavat opiskelijoiden pyyntöihin. Tuloksena oli, että ne institutionaaliset roolit ja vuoro- vaikutukseen liittyvät kohteliaisuuskäytän- nöt, jotka olivat käytössä kasvokkaisessa
599 vuorovaikutuksessa, näkyivät myös sähköi- sessä viestinnässä.
Konferenssin loputtua varmasti kaikki osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että al- kujaan kaksi erilaista konferenssia nivou- tuivat onnistuneesti yhteen kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Erilaiset näkökulmat kohtasivat toisensa herättäen usein kiivas- takin väittelyä teorioiden tulkinnasta ja so- pivuudesta tarkoitettuun tehtävään. Yksi- mielisyyteen ei päästy etenkään kohteliai- suustutkimuksen taholla, vaan uusia haas- tavia teorioita on varmastikin syntymässä klassikkojen rinnalle.
JONNA AHTI
HANNA LÄHTEVÄNOJA Sähköposti:
jonna.ahti@helsinki.fi hanna.lahtevanoja@helsinki.fi
LÄHTEET
BROWN, PENELOPE – LEVINSON, STEPHEN
[1978] 1987: Politeness: Some uni- versals in language usage. Cam- bridge: Cambridge University Press.
EELEN, GINO 2001: A critique of politeness theories. Manchester: St. Jerome.
LAKOFF, ROBIN 1973: The logic of polite- ness; or, minding your p’s and q’s.
– Papers from the ninth regional meeting of the Chicago Linguistic Society s. 292–305. Chicago: Chica- go Linguistic Society.
LEECH, GEOFFREY N. 1983: Principles of pragmatics London: Longman.
WATTS, RICHARD 2003: Politeness. Cam- bridge: Cambridge University Press.
KOTIKIELEN SEURAN KEVÄT 2005
Torstaina 3. helmikuuta kello 18.15 Tieteiden talon salissa 505 fil. maist. Marja Etelämäki ja fil. tri Ilona Herlin: Ärsyttävä kieli.
Maanantaina 14. maaliskuuta kello 18.15 Tieteiden talon salissa 104 professori Tuomas Huumo: Kognition kieli: miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon.
Lisäksi vuosikokousasiat.
Perjantaina 22. huhtikuuta Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa kello 12–16 teemailtapäivä Kelan tiskiltä R-kioskille – vuorovaikutus asiointitilanteissa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkijat esittelevät asiointikeskusteluhankkeen tuloksia.
Tieteiden talon osoite on Kirkkokatu 6, Helsinki.
TERVETULOA!
