niin & näin 4/2019
otteita ajasta
oli tarkoitus saattaa kollektiiviseen apatiaan, jonka vallassa politiikan teatteri ei näytä olevan millään tavalla perfor- matiivista vaan pelkkää vallankäytön todellisen luonteen peittävää harhautusta. Rees-Mogg yritti näyttää ilveilyllään brexit-valheet nielleelle yleisölleen, että vahvana johtajana hän tietää, kuinka peliä oikeasti pelataan. Hänen implisiit- tinen väitteensä oli, että opposition retoriikka on vain re- toriikkaa ja hallitus voi sulkea korvansa merkityksettömän melun kaikuessa alahuoneessa.
Hänen epäonnistumisensa oli niin täydellinen, että debattia seuraava yleisö sai nähdä kerrankin, että poli- tiikka on sekä teatteria että performatiivista: retoriikalla on konkreettisia seurauksia maan tulevaisuuteen. Britannian korkein oikeus puuttui lopulta peliin ja ärähti, että halli- tuksen täytyy noudattaa lakia, eikä parlamentin istunto- kautta todellisuudessa lykätty lainkaan. Päätöksen aikana lykkäyksen piti olla jo voimassa ja edustajien lomillaan, mutta korkein oikeus muutti jo tapahtunutta. Päätös oli kirjaimellisesti historiallinen: tehty tehtiin tekemättö- mäksi. Politiikan voi yrittää argumentoida kitkattomaksi luisteluksi tai tyhjäksi teatteriksi, mutta poliittisten argu- menttien voima ei yltänyt tässä tapauksessa lakiin.
Viitteet & Kirjallisuus
1 Mark Landler, Brexit’s ‘Doomsday Politics’ Mean Voters May Be Last Chance to Resolve Crisis. The New York Times, 4.9.2019.
Verkossa: nytimes.com/2019/09/04/world/europe/brexit-british- political-system.html
2 Jessica Elgot, MPs call for drastic action against prorogation of parliament. The Guardian 28.8.2019. Verkossa: theguardian.
com/politics/2019/aug/28/mps-call-for-drastic-action-against- prorogation-of-parliament
3 Ks. esim. Murat Borovali, Ad hominem argumentation in politics. Philosophy & Social Criticism. Vol 44, No. 4, 2018, 426–436. Borovalin artikkeli kommentoi Turkin poliittista retoriikka, mutta monet hänen havainnoistaan voidaan yleistää muihinkin maihin.
4 Last Podcast on the Left, Psychic Vampires, Ep. 365. Verkossa:
lastpodcastontheleftreadinglist.com/psychic-vampires/
5 Juha-Pekka Tikka, Teuvo Hakkarainen, Olemmeko me heille ihmissaastaa? Verkkouutiset 13.6.2017. Verkossa: verkkouutiset.fi/
teuvo-hakkarainen-olemmeko-me-heille-ihmissaastaa-66635/
6 Katerina Borelli, Between show-trials and Utopia: A study of the tu quoque defence. Leiden Journal of International Law. Vol 32, No. 2, 2019, 315–331.
7 Peter Pomerantsev, Rudy Giuliani Welcomes You to Eastern Europe. The New York Times 5.10.2019. Verkossa: nytimes.
com/2019/10/05/opinion/sunday/putin-trump-ukraine.html
Anna Nurminen
Tieteiden äidistä erityistieteiden vasalliksi?
Akateemisen filosofian tulevaisuudennäkymiä
Muuttuva maailma asettaa filosofialle monenlaisia haasteita. Esimerkiksi ilmastonmuutos, teknologian kehittyminen ja vähemmistöjen äänten sisällyttäminen filosofiseen
keskusteluun haastavat ajattelemaan uusia teemoja, luomaan uusia käsitteitä ja kyseenalaistamaan.
N
ykymaailman luomat haasteet eivät vält- tämättä ole uhka – pikemminkin päin- vastoin. Haasteiden edessä filosofia pysyy vireänä ja ajattelu liikkeessä. Tältä kantilta tähystettynä filosofialla on näkyvissä uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden taivaanranta kajastaa kui- tenkin tummemmissa sävyissä, kun siirrytään toiseen näkö- kulmaan. Tämän päivän akateemisessa maailmassa filosofia käy nimittäin jatkuvaa kamppailua arvostuksesta ja jopa olemassaolosta. Sekä Suomessa että maailmalla filosofia ja humanistiset tieteet ylipäätään ovat jäämässä matemaattis- luonnontieteellisten alojen jalkoihin. Rahoitusta leikataan ja oppiaineita lakkautetaan.Nämä aiheet nousivat pinnalle, kun filosofian tulevai- suudennäkymiä pohdittiin Suomen filosofisen yhdistyksen (SFY) järjestämässä syyskuisessa paneelikeskustelussa Hel- singin Tieteiden talolla. Tilaisuuteen kutsutut panelistit tarkastelivat filosofian tulevaisuutta oman tutkimuksensa näkökulmasta. Melko yksituumaisia he olivat lähitulevai- suuden tärkeistä filosofisista teemoista: esimerkiksi eko- logiset kysymykset käyvät yhä merkittävämmiksi. Lisäksi panelistien välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että erilaiset vähemmistöt on otettava perustavalla tavalla mukaan filo- sofiseen keskusteluun ja tutkimukseen. Eriäviä näkemyksiä herätti sen sijaan filosofian asema akateemisessa maail- massa.
4/2019 niin & näin
otteita ajasta
Kurssi kohti poikkitieteellisyyttä
Keskustelutilaisuutta varten oli luotu asetelma, jossa pa- nelistit edustivat erilaisia filosofisia tutkimussuuntauksia.
Analyyttista filosofiaa edustamaan oli kutsuttu kolle- giumtutkija Valtteri Arstila Turun yliopistosta. Arstila totesi analyyttisen filosofian olevan tällä hetkellä mur- rostilassa. Hänen mukaansa filosofian arvostus yliopisto- maailmassa on vähentynyt. Huolestuttavana esimerkkinä hän piti Japania, jonka hallitus kehotti muutama vuosi sitten valtion yliopistoja lakkauttamaan humanististen aineiden opetuksen.
Tilanne ei ole Arstilan mielestä kuitenkaan täysin toivoton, sillä analyyttinen filosofia käy läpi toistakin murrosta, joka on myönteisempi. ”Analyyttinen filosofia on rikastunut ja monipuolistunut viimeisen kahdenkym- menen vuoden aikana tavalla, jota ei ole nähty toisen maailmansodan jälkeen. Tutkimusta tehdään huomat- tavan paljon sellaisista teemoista, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet analyyttisen filosofian tutkimusaiheisiin.
Myös filosofiaa tekevien henkilöiden kirjo on monipuo- listunut”, Arstila intoili.
Toinen Arstilaa ilahduttanut kehityslinja on se, että analyyttinen filosofia on lähentynyt erityistieteitä.
”Nykyään esimerkiksi ajan metafysiikkaa tutkivien filo- sofien ja fyysikkojen yhteistyö on lähes jokapäiväistä.”
Yhteistyön tekeminen erityistieteiden kanssa avaa siis uusia mahdollisuuksia yliopistoissa asemastaan kamp- pailevalle filosofialle. Vaikka muiden tieteenalojen kanssa liittoutuminen on kannattavaa, siinä saattaa piillä ongelmia.
Mannermainen filosofia ahtaalla
Susanna Lindberg Helsingin yliopiston tutkijakolle- giumista edusti mannermaisen filosofian näkökulmaa.
Hän huomautti, että mannermainen filosofia toimii monesti apu- ja liittolaistieteenä erityisesti ihmistie- teille. Mannermaista filosofiaa tutkitaankin nykyään enemmän esimerkiksi kulttuurin-, sukupuolen- tai taiteentutkimuksen parissa kuin filosofian laitoksilla.
”Ongelmallista tässä on se, että aputieteenä manner- mainen filosofia jää helposti emotieteen jalkoihin”, Lindberg huomautti. ”Kun filosofiaa ei tutkita filoso- fiana vaan käytetään aputieteenä, itse filosofinen perus- tutkimus näivettyy.”
Mannermainen filosofia on tämän päivän yliopis- toissa erityisen vaikeassa asemassa. Lindberg muistutti yleisöä siitä, että esimerkiksi Suomessa mannermaisen filosofian yliopistovirkoja on vain Jyväskylässä. Eikä ti- lanne ole näin synkkä pelkästään Suomessa: oikeastaan kaikkialla yliopistoissa mannermainen filosofia on ny- kyään marginaalissa. Näin on käynyt myös Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa, joissa on perinteisesti tehty niin sanottua mannermaista filosofiaa. ”Nykyään manner-Euroopassa on hyvin paljon analyyttisen filo- sofian tutkijoita, ja analyyttinen filosofia on valtavirtais- tunut melkein kaikkialla”, Lindberg totesi.
In English
Filosofia elää ja muuttuu, mutta mannermaisen filo- sofian marginalisoitumista ei voi pitää yksinomaan fi- losofian ”luonnollisena” kehityskulkuna. Lindberg oli huolissaan akateemisen julkaisupolitiikan vaikutuksesta mannermaisen filosofian asemaan yliopistoissa. ”Ny- kyään akateeminen maailma toimii niin, että artikkelit pitää kirjoittaa englanniksi ja julkaista amerikkalaisissa lehdissä”, Lindberg totesi.
Mannermaista filosofiaa on vaikea sovittaa tämän- hetkiseen akateemisen artikkelin muottiin, sillä siinä kriteerit hyvälle artikkelille ovat toisenlaiset. ”Eroja on siinä, miten artikkeli rakentuu: muistuttaako se enemmän tieteellistä tekstiä vai esseetä. Myös viittaus- käytännöt ovat erilaiset. Erot koskevat esimerkiksi sitä, kehen on tyylikkäämpää viitata, alan klassikkoon vai vii- meisimpään tutkimukseen”, Lindberg kertoi.
Analyyttisen filosofian metodit ja kirjoittamisen tyyli käyvät mannermaista paremmin yhteen nykyisen akatee- misen ihanteen kanssa. Tämä on Lindbergin mukaan yksi selitys sille, miksi analyyttisen filosofian asema yliopistoissa on vahvempi.
Toinen syy mannermaisen filosofian syrjään jäämiseen on Lindbergin mukaan akateemisen maailman englannin- kielistyminen. Mannermaista filosofiaa julkaistaan kyllä englanniksi, mutta artikkelit ilmestyvät usein julkaisuissa, jotka keskittyvät esimerkiksi kirjallisuuteen. Tällaisissa leh- dissä filosofinen artikkeli ei saa osakseen samanlaista mie- lenkiintoa kuin se kenties saisi esimerkiksi jossain saksan- tai ranskankielisessä filosofisessa julkaisussa. Filosofinen keskustelu käydään mannermaisessa perinteessä edelleen pitkälti ranskaksi tai saksaksi, mikä aiheuttaa sen margina- lisoitumista akateemisessa maailmassa, joka alkaa tätä nykyä olla yksinomaan englanninkielinen.
Vastakkainasettelusta kohti filosofian moninaisuutta
Yleisöstä huomautettiin, että mannermaisen ja analyyt- tisen perinteen metodien välille ei voi tehdä niin yksioi- koista jakoa ja että ylipäätään erottelu mannermaiseen ja analyyttiseen filosofiaan on nykyään tunkkainen ja siitä pitäisi päästä eroon. Tämä on varmasti totta. Tulevaisuu- dessa olisi mukava nähdä mannermaisen ja analyyttisen perinteen vetävän yhtä köyttä akateemisella kentällä.
Mieleen hiipii kuitenkin kysymys: kuka tämän erottelun poispyyhkimisestä hyötyy? Erottelusta luopuminen ei saa tarkoittaa sitä, että vastedes on yksi filosofia, jonka täytyy sopeutua nykyisiin akateemisiin vaatimuksiin. Tämä olisi kuolinisku mannermaiselle filosofialle yliopistoissa.
Parhaimmillaan erottelusta luopuminen voisi tarkoittaa filosofian metodien moninaisuuden hyväksymistä ja sen puolustamista myös akateemisen julkaisupolitiikan vaa- timusten edessä.
Nähtäväksi jää, kuinka paljon yliopisto- ja julkaisupo- litiikka onnistuvat pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan filo- sofian luonteeseen.
