KIRJA-ARVIOT 199
Sumeiden joukkojen hyödyntäminen laadullisessa
vertailututkimuksessa
Charles C. Ragin: Fuzzy-set Socíal Science. University of Chicago Press. Chicago 2000.
ï
Charles C. Ragin teki sen taas. Tuskin on sel- vitty vuoden 1987 klassikosta The Comparative Method (University of California Press, Berkeley 1987), jossa hän esitteli tiеdеyhtеisölle perusteet soveltaa Boolen aigebraa/logiikkaa vertailevassa yhtеiskuntatieteеllisessä tutkimuksessa. Nyt Ragin hylkää kеhittеlеmäпsä Qualitative Compa- rative Analysis (QСA)-menetelmän kaksiarvoisen logiikan ja liittyy mm. Loft! A. Zadehin ja Bart Koskon tutkimusten viitoittamana työnsä sume- aan logiikkaan (fuzzy logic) perustavien tutkijoi- den joukkoon. Sumeaa elementtiä Raginin "su- meiden joukkojen yhtеiskuntatieteessä" edustaa toden ja epätodeп asteittaisuuden sekä yhtä- aikaisuuden mahdollisuus. Siinä kun vielä QCA:ssa asiat oli koodattava karkeasti 011a tai 1:Ilä, on niiden nyt mahdollista olla vaikkapa ku- takuinkin, jossain määrin tai edes hieman 0:n ja 1:n edustamaa asiaa tai ilmiötä.
Ragin korostaa sumeiden joukkojen tarjoavan aikaisempaa suuremmat mahdollisuuden "ideoi- den ja evidenssin väliseen dialogiin". Tätä teo- ria-aineksen ja empiirisen tarkastelun vuoropu- helua hän jo aikaisemmissakin kirjoituksissa on korostanut kaikkea yhteiskuntatieteellistä tutki- musta leimaavana piirteenä. Sumeiden joukko- jen QCA:ssaa (jatkossa FS/QCA sovellutuksen mukaan) käytetään numeerisia arvoja edusta- maan tasoa, jonka mukaisesti kukin ilmiö kuuluu tiettyyn joukkoon (fuzzy set). Arvot 0 ja 1 edusta- vat nyt vain jatkumon ääritiloja, joihin ei ilmeises- ti usein ylletä. Arvo 0,5 edustaa aina käänпe- kohtaa, mutta muut arvot voidaan valita tarkkuus- tarpeen mukaan vaikka 3-, 5- tai 7-portaisesti tai jatkuvana. Eпsisilmäyksellä lukijalla heräsi epäi- lys onko tässä vain onnistuttu konvertoimaan kyselytutkimuksissa lähes loputtomiin toistetut skaalat sumeaksi logiikaksi? Aivan kokonaan epäilys ei hälventynyt vielä Raginin vastakkaiset perustelut luettuaankaan. Se ei kylläkään välttä- mättä olisi mikään ongelma, saattaapa jopa tar- jota paremmat edellytykset ymmärtää tutun ase-
telman kautta uudenlaista asetelmaa.
Teos on kaikessa kumouksellisuudessaan loo- ginen jatko Raginin metodologista tutkimusohjel- maa. Kovia metodeja painottavan koulutuksen saaneena yhdysvaltalaistutkijana kääntyminen laadullisen tutkimuksen suuntaan on mitä ilmei- simmin ollut Raginin tutkijanuran kannalta mer- kittävä vaihe. Hänen työtänsä on sen jälkeen ohjannut pyrkimys yhdistää määrällisen ja laa- dullisen tutkimuksen maailmoja toisiinsa. FS/QCA onkin edeltäjänsä tapaan tulkittavissa laadul- liseksi tutkimukseksi, jossa sovelletaan eräitä määrällisen tutkimuksen käytettävissä olevia tek- niikoita. Eräänlaista 'laadullista laskentaa' siis.
Kun tämä QCA:ssa merkitsi mm. selitettävän ja selittävien muuttujien rajaamista ja aineiston koodaamista binäärisesti, ei olekaan ihme että siitä tuli vaikeasti nieltävissä oleva laadullisen tutkimuksen edustajille. Eipä tosin QCA:sta ko- vin äärettömän positiivista kuvaa ole annettu myöskään määrällisen tutkimuksen edustajien suunnalla.
FS/QCA ei tule laskemaan "metodipuristeja' yhtään helpommalla. Edelleenkin Raginillä on keskeisenä metodologisena pyrkimyksenä yhdis- tää laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ase- telmia. Mahdollisesti suuntautuminen on nyt hie- man QCA:ta enemmän määrälliseen tutkimuk- seen päin, joskin Ragin korostaa voimakkaasti asetelmansa lähtökohtina laadulliseen tutkimuk- seen luonnollisemmin liittyviä piirteitä kuten pyr- kimystä tapausten holistiseen käsittelyyn, tutki- musasetelman muodostamisen keskeisyyttä, kontekstin huomioimista sekä määrällistä tutki- musta laveampaa ymmärrystä eri ilmiöihin vai- kuttavista tekijöistä ja niiden välisistä suhteista.
Ennenkaikkea pyrkimyksenä on ollut päästä eroon määrällisen tutkimuksen tapauksia ja nii- den syitä koskevista "homogenisoivista oletta- muksista menettämättä mahdollisuutta jonkinlai- sen 'laskentaan'.
200 HALLINNON TUTKIMUS 2.2001
QCA:n tapaan FS/QСA:ssa tämän mahdol- listavana perustana on tapausten konfigu- ratiivinen tarkastelu. Tapaukset kuvataan erilais- ten piirteiden kombinaatioina (=konfiguraatiot), nyt vain sumeiden joukkojen periaatteita hyбdyn- täen. Tämä edellyttää muuttujista luopumista.
Muuttujan sijalle astuvat sumeat joukot, jotka voidaan Raginin mukaan paremmin räätälбidä vastaamaan empiirisesti juuri sitä mitä teoreetti- sesti on kuvattu. Tässä aukeaa mahdollisuus ot- taa paremmin huomioon tutkittavien kohteiden monimuotoisuus ja erilaisten ominaisuuksien painoarvot. Tässä piilee samalla myбs FS/QCA:n suuri ongelma menetelmänä. Mahdollisuus suu- rempaan vastaavuuteen teorian ja empinan vä- lillä kuulostaa kyllä hyvältä, mutta samalla myбs mietityttää tutkimuksentekijälle asetettavana vaa- timuksena. Validisuus on ollut aina yhteiskunta- tieteellisessä tutkimuksessa merkittävin tutkimuk- sen toteuttamiseen liittyvä ongelma. Menetelmä- nä FS/QСА on sellainen, että validisuusongelmat ovat sille erityisen vakavia. Jos arvot eivät ole kohdallaan, niin koko analyysi on heikolla poh- jalla. "Kalibrointi" asettaakin tutkijan vaativan teo- reettisen ja tapausten tuntemiseen liittyvän haas- teen eteen. Tämä on toki tuttu piirre QCA:sta, jossa tosin haastetta ei asettanut tarkkuus vaan luokittelun karkeus.
Boolen algebran, mубs 1970-luvun koulumate- matiikan joukko-opista tutut loogiset operaatiot (JA, TAI ja El) ovat edelleenkin mahdollisia FS/
QCА:ssa. Siinä voi edeltäjänsä tapaan hakea tarkastelemiansa ilmiбitä yhdistäviä konfiguraa- tioita pyrittäessä selvittämään ilmiбiden tapahtu- miseen tai tapahtumatta jäämisen "välttämättб- miä ja riittäviä ehtoja". FS/QСА tekee mahdolli- seksi myбs uudet operaatiot tässä tarkoitukses- sa. Sumean joukon ehtoja voidaan tarvittavitta- essa joko kiristää (concentration) tai väljentää (dilation). Kaikkia viittä operaatiota hyбdyntämällä FS/QCA tarjoaa mahdollisuuksia sekä ilmaista hyvinkin mutkikkaita teorialauseita että toteuttaa niiden avulla 'laadullista laskentaa'. Tässä toimii apuna Raginin yhdessä Kriss A. Drassin kanssa kehittelemä ohjeimasovellutus, joka aikaisemman dos-perustaisen QCA:n tapaan on saatavilla Northwestern University'n palvelimelta (http://
www.nwu.edu/sociology/). Uusi sovellutus on laa- dittu siten, että sillä voi toteuttaa myбs OCA- tarkasteluja.
Olen useamman vuoden ajan opettanut OCA- menetelmää Vaasan yliopiston juikisjohtamisen
laitoksella osana laitoksella annettavaa metodi- opetusta. Menetelmän perusteet ja sovellutuksen käyttб ovat olleet kohtalaisen vaivatonta juurrut- taa opiskelijoiden mieleen. Ongelmana sen suu- remman hубdуntämisen tiellä on lähinnä olleet tutkimusasetelman muodostamiseen liittyvät ky- symykset. OCA on parhaimmillaan kun tarkastel- tavia tapauksia on liian paljon perinteiselle laa- dulliselle tutkimuksella ja liian vähän perinteisel- le määrällisеlle tutkimukselle. Tällaiset tutkimus- asetelmat ovat olleet suhteellisen harvinaisia, pitkälti tietenkin johtuen mm. välineiden puuttees- ta. Vaikka nyt FS/QCA:n ja sen edeltäjän myбtä onkin käytössä väline, jonka avulla voi hyvin ryh- tyä täyttämään tätä tutkimuksen harvinaisempaa sektoria, niin sille meneminen ei silti ole taattua.
Kyse on tutkimuskentän katvealueesta, jossa menestyminen edellyttää käsittääkseni välttämät- tä "metodipurismista" luopumista. Tyytyväisimpiä FS/QCA:sta liеnevätkin ne, jotka syttуivät jo QCA:sta. Meille FS/QСА antaa lisää mahdolli- suuksia toteuttaa ideoitamme kohtalaisen isoil- lakin empiiňsillä aineistoilla vertaillen.
Esa Hyyrylйinen
