246
MAAILMALTA
PENTTI YRJÖLÄ
Osallistuin 1.-7 .9 .1992 Warsovassa järjestettyyn ESVAn (The European Symposium on Voluntary Associations) kokoukseen, jonka teema oli kansa- laisjärjestöjen rooli Uudessa Euroopassa. ESVA syn- tyi viime vuosikymmenen puolivälissä lähinnä hol- lantilaisten ja unkarilaisten aikuiskasvattajien ja tutkijoiden tapaamisien pohjalta. Nyt mukana on edustajia useista entisistä sosialistisista maista, Isosta-Britanniasta, USA:sta, Kanadasta ja pohjois- maista. Itse olin mukana ensimmäistä kertaa. Täs- sä kokouksessa taloudellisten ongelmien vuoksi entisistä sosialistimaista oli mukana ainoastaan puolalaisia ja unkarilaisia.
ESVA on vapaamuotoinen yhteenliittymä, jossa toimii käytännön aikuiskasvattajia, tutkijoita ja muita vapaasta kansalaistoiminnasta kiinnostunei- ta henkilöitä. Aiemmissa kokouksissa mukana ol- leet olivat eläneet yhdessä rautaesiripun luhistu- misen ja syksyllä 1991 Moskovan kumousyrityk- sen ilmapiirin.
Vapaat kansalaisjärjestöt ja demokraattinen yhteiskunta
ESVAssa mukana olevia yhdistää näkemys vapai- den kansalaisjärjestöjen suuresta merkityksestä yhteiskuntien demokraattisessa kehityksessä. Jär- jestöjen vastuulla on ylläpitää keskustelua erityi- sesti arvovalinnoista ja niiden pohjalta tehdyistä ratkaisuista. Järjestöillä on myös oikeus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Entisissä sosialistimaissa puolueella ja valtioval- lalla oli monopoli yhteiskunnalliseen toimintaan.
Vallan keskitys ja selvät hierarkiat olivat ainoa tapa toimia. Kansalaisjärjestöjen nimeä käyttäneet jär- jestöt olivat tiukassa puolueen ohjauksessa. Val-
tiovalta määritteli ja tyydytti kaikki tarvittavat yh- teiskunnalliset palvelut ja yksityiset, vapaat järjes- töt oli kielletty. Perinteinen vapaaehtoistoiminnan malli hävisi.
ESVAssa mukana olevia tuntui yhdistävän myös yhteiskunnallisena viitekehyksenä pyrkimys saada perustetuksi valtiovallan ja talouselämän rinnalle kolmas yhteiskunnallinen toimija eli järjestöjen kautta toimiva kansalaisyhteiskunta. Kieltämättä haasteellinen tehtävä. Entisissä sosialistimaissahan valtiovallalla ei ole nykyään riittäviä resursseja tuottaa kaikkia yhteiskunnan peruspalveluja ja sii- hen ESVAssa mukana olevat uskovat tarvittavan va- paaehtoisia kansalaisjärjestöjä.
Kokouksessa käsiteltiin vapaaehtoisjärjestöjen toimintamuotoja ja mahdollisuuksia kehittyvissä demokratioissa. Keskeisesti olivat esillä aikuiskou- lutuksen eri toimintamuodot ja järjestöjen harjoit- tama aikuiskasvatus. Kokous työskenteli perintei- seen paperi-alustus-keskustelu -mallilla, jolloin vä- litettiin tietoja ja kokemuksia järjestötoiminnasta ja niiden mahdollisuuksista kehittää kansalaisak- tiivisuutta, kriittistä ajattelua ja järjestöjen mah- dollisuuksia toimia yhteiskunnan muutosagenttei- na. Keskustelua käytiin myös meilläkin tutulla am- mattikoulutus-yleissivistys -ulottuvuudella. Arvioi- tiin, että nykyisestä entisten sosialistimaiden työ- voimasta 80-90 prosenttia tarvitsee uuden amma- tin.
Lännen malleja käyttöön kritiikittä
Helposti saattoi todeta, että jo nyt on lukuisia toi- mijoita ja toimintamalleja siirtymässä lännestä en-
tiseen itään ja vaarana on ulkomaisten mallien suo- ra kopiointi. Ehdottomasti suurin ongelma on ta- loudellisten voimavarojen puuttuminen aikuis- koulutuksen kehittämisessä. Mutta usko missioon ja voluntarismiin on vahva.
Toisaalta edelleen elää ajattelutapa, jonka mu- kaan yhteiskunnallista toimintaa voidaan määrätä lakien ja normien voimalla. Samanaikaisesti luote- taan melko sokeasti vapaan markkinatalouden ter- vehdyttävään vaikutukseen. Uusi poliittinen eliitti uskoo vapaaseen taloudelliseen kilpailuun ja omiin kykyihinsä hallita yhteiskunnallista kehitys- tä monimutkaistuvissa järjestelmissä. Koska kehi- tys on hidasta, on poliittisilla johtajilla vaarana us- kottavuuden ja kansan luottamuksen menettämi- nen.
Yhteiskunnan rauhallisen kehityksen vakaviksi uhiksi koettiin myös ylikorostuneet kansallistun- teet ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien sorto.
Ajatukseen Uudesta Euroopasta suhtauduttiin skeptisen kriittisesti. Kysyttiin, millaista taloudel- lista, kulttuurista, poliittista ja sotilaallista integ- raatiota oikein tarvitaan ja keiden ehdoilla integ- raatio toteutetaan.
Kokouksen keskustelut olivat yllättävän suoria ja kriittisiä. Pyrkimyksenä oli tosissaan edistää yh- teistä asiaa. Hymistely ja turhat kohteliaisuudet oli- vat jääneet pois. Warsovan oopperassa näkemäm- me Verdin Nabuccon juutalaisten orjien kuoro sai katsomolta räjähtävät aplodit: symboliikka Puolan kansan omiin kohtaloihin oli vahva ja tunnelma sen mukaisesti ainutlaatuinen.
