Tervetuloa lukemaan vapaasti tekstitettyä versiota jyväskyläläisille 9.2.2021
pitämästäni joukkorahoitusinfosta.
Kerron alussa yleisesti
joukkorahoituksesta ja sitten Jyväskylän osallistavasta hybridirahoituskokeilusta.
Tanja Jänicke
joukkorahoitus on kansainvälisesti
vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän
hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, teoksen tai
tuotekehitysprojektin, rahoittamiseen.
Joukkorahoitus ei sinällään ole mikään uusi asia. Jo vuosisatoja tai -tuhansia ovat samanmieliset ihmiset
kokoontuneet yhteen ja pistäneet lanttinsa samaan purkkiin voidakseen mahdollistaa jotakin heille yhdessä tärkeätä.
Ideana on se, että ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen, vaikkapa palvelun, elämyksen, tapahtuman, tallenteen, yrityksen, teoksen tai vaikka tuotekehitysprojektin rahoittamiseen.
Ennen 2010-lukua joukkorahoitusta joutui kuitenkin toteuttamaan pääosin manuaalisesti. Esimerkkinä vaikka Suomen Kulttuurirahasto, joka sekin on aikoinaan perustettu joukkorahoituksella. Vapaaehtoiset kansalaiset kiersivät talosta taloon, ovelta ovelle pyytäen lahjoituksia, jotta saatiin kasaan pesämuna, jolla sitten voitiin perustaa Suomen Kulttuurirahasto.
Moni teistä on tukenut esimerkiksi Punaista ristiä tai vaikka Amnestya, ja samalla tavalla tätä toimintaa voidaan pitää joukkorahoituksena.
Nyt kuitenkin 2010-luvun alussa tästä toiminnasta tuli digitalisaation ja sosiaalisen median myötä entistä helpompaa. Enää ei välttämättä tarvitse laittaa niitä saappaita jalkaan ja lähteä soittelemaan ovikelloja tai seistä lipas kädessä siellä kadunkulmassa, vaan joukkorahoitusta voi ketterästi kerätä myös internetin
kautta.
JOUKKORAHOITUSTA on MONENLAISTA
• osakesijoittamispohjaista
• lainapohjaista
• lahjoituspohjaista
• vastikepohjaista - kuten Mesenaatissa
Joukkorahoitusta on monenlaista. Esittelen tässä neljä yleisintä joukkorahoitusmallia.
Yksi malleista on osakesijoittamispohjainen joukkorahoitus. Nimensä mukaisesti siinä tarjotaan rahoittajille vastikkeeksi yrityksen osakkeita. Kyseessä on siis pienimuotoinen, joukkoistetusti internetissä toteutettava kaikille avoin osakeanti.
Toinen malli on lainapohjainen joukkorahoitus, joka on saanut alkunsa hankkeista, joissa haluttiin
yhteisöllisesti tukea kehittyvien maiden naisten yritystoimintaa. Toiset naiset ympäri maailmaa lainasivat
pieniä summia kehittyvien maiden tuleville naisyrittäjille. Lainaajia oli useita ja yksittäiset lainattavat summat olivat pieniä, eli riski oli hajautettu. Ja nimensä mukaisesti sitten jossain vaiheessa saatu rahoitus, eli lainat, maksettiin takaisin. Sittemmin mallia on laajennettu kaikenlaisen yritystoiminnan tukemiseen. Ja nyt
lainapohjainen joukkorahoitus on itseasiassa maailman suurin joukkorahoitusmarkkina. Myös Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka tarjoavat tällaisia lainapohjaisia joukkorahoitusalustoja.
Kolmas malli on lahjoituspohjainen joukkorahoitus, josta esitinkin edellä esimerkkejä, kuten vaikka Punaisen ristin tai Amenstyn keräyksiin lahjoittaminen.
Ja neljäntenä mallina on vastikepohjainen joukkorahoitus, jota me Mesenaatissa toteutamme pääasiassa.
maailmalla on yli 1200
joukkorahoituspalvelua
suuret jyräävät, pienet yhdistyvät ja
pienet palvelevat parhaiten
Vaikka Joukkorahoitus ei ole mikään uusi juttu niin digitalisaation myötä se on kuitenkin yleistynyt merkittävästi.
Ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin maailmassa on yli 1200 joukkorahoituspalvelua. Isot kuten Kickstarter tai Indie Go Go ovat kasvaneet valtavan kokoisiksi. Isot jyräävät päälle, monet pienet ovat lopettaneet tai
yhdistyneet. Vaihtoehtoja on useita, isoista saa volyymia ja pienistä usein parasta palvelua.
joukkorahoitusmarkkina oli vuonna 2018
yli 10.2 miljardiaUSD
Kyse ei siis ole mistään ”pikkuhipstereiden puuhastelusta”, vaan itse asiassa joukkorahoitusmarkkina on maailman nopeiten kasvava rahoitusmarkkina. Vuonna 2018 sen koko oli jo yli 10 miljardia dollaria.
Saimme kollegani Pauliina Seppälän kanssa ajatuksen Mesenaatista jo vuonna 2010. Luulimme silloin keksineemme jotain ainutlaatuista.
Myöhemmin opimme, että esim. Kickstarter ja Indie Go Go olivat käynnistäneeet joukkorahoitustoimintansa Amerikassa yksi edellisenä vuonna ja toinen samana vuonna aiemmin. Tovin mietimme jopa tuovamme
jomman kumman niistä Suomeen.
Hetken kuluttua kuitenkin ymmärsimme, että Suomen rahoitusympäristö ja koko yhteiskunta on niin erilainen kuin Amerikassa, että vaikka itse joukkorahoituspalvelussa onkin kyse ihan samasta perusasiasta, niin
halusimme tehdä kokonaisuuden kuitenkin hieman eri tavalla täällä Suomessa ja rakentaa suomalaiseen yhteiskuntaan sopivan palvelualustan.
mesenaatti
• täydentää nykyisiä rahoituspalveluja
• palvelee paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
• onnistumisprosentti keskimäärin yli 60%
• jo yli 1500 kampanjaa
• rahoitussummat kaikkea välillä 1000 ja 200 000 €
• tarjoaa organisaatioille myös omia joukkorahoitussivuja ja
hybridirahoitus -työkaluja
Halusimme olla mukana täydentämässä jo olemassa olevia rahoitusinstrumentteja, säätiörahoitusta, kaupunkien rahoitusta ja valtion rahoitusta.
Halusimme rakentaa alustan joka palvelisi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti.
Halusimme myös, että meillä kampanjoiden onnistumisprosentti olisi hyvä. Ja se on tosiaan ollutkin noin yli 60%, mikä on maailmanlaajuisesti huipputasoa.
Sitten vuoden 2013 on Mesenaatissa toteutettu jo yli 2500 kampanjaa ja yhdessä niille on saatu rahoitusta yli viisi miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset kampanjasummat ovat olleet noin 200 000 euroa.
Ja jo silloin 2010 ideoimme näitä HYBRIDIRAHOITUSMALLEJA, joissa voisimme tehdä yhteistyötä muun muassa säätiöiden, kuntien ja kaupunkien kanssa; yhdistää suuren yleisön joukkorahoitusta ja
institutionaalista rahoitusta. Ja juuri siitä me tulemme puhumaan tämän esityksen lopussa.
• kulttuuri- ja viihdehankkeet
• yhteisölliset projektit
• sosiaalialan hankkeet
• tiede ja tutkimus
• museot ja kulttuurilaitokset
• tuotekehityshankkeet
• uudet yritykset
• innovaatiot ja keksinnöt
Halusimme myös palvella kaikkia yhteiskunnan sektoreita - kulttuurihankkeita, yhteisöllisiä projekteja, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia projekteja, tiedettä ja tutkimusta.
Myös museot ja kulttuuri-instituutiot ovat käyttäneet menestyksekkäästi Mesenaattia saadakseen
lisärahoitusta. Mesenaatin kautta on rahoitettu myös tuotekehityshankkeita, start-uppeja sekä erilaisia innovaatioita ja keksintöjä.
Seuraavaksi ihan lyhyesti lainsäädännöstä…….
Monilla on sellainen käsitys, että joukkorahoituksessa olisi jotain epäselvää juridisesti. Mutta itse asiassa Suomi on yksi ensimmäisiä maita, joihon saatiin laadittua JOUKKORAHOITUSLAKI.
Ja toisaalta Suomessa on tällainen kuriositeetti kuin RAHANKERÄYSLUPA. Eli meidän rahankeräyslaissa lukee ” Rahankeräys saadaan järjestää vain, jos Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan.”
Ja toistaiseksi rahankeräysluvan voi saada vain nk. yleishyödylliset yhteisöt yleishyödylliseen tarkoitukseen.
RAHANKERÄYSLUPA
Tahot, kuten yleishyödylliset yhdistykset, joilla on poliisihallituksen myöntämä
rahankeräyslupa, voivat hakea rahoitusta
Mesenaatti.me -palvelun avulla luvan turvin ja sen asettamin ehdoin.
Tällöin kyseessä on lahjoittaminen, ja
hakijan ei tule tarjota vastiketta.
TARKEMMIN
Rahankeräyslupa voidaan myöntää
1) Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus 2) Suomessa rekisteröidylle säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus
3) puoluerekisteriin merkitylle puolueelle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus
4) Suomessa rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus
5) Suomessa toimivalle rekisteröimättömälle yhteisölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, jos rekisteröimättömyys johtuu siitä, että yhteisön asemasta on säädetty Suomen lainsäädännössä
6) yliopistolain (558/2009) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle yliopistolle
7) ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitetulle ammattikorkeakoululle 8) Kansallisgallerialle
9) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahastolle diakoniarahaston lukuun, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntayhtymälle tai seurakunnalle, joka ei kuulu seurakuntayhtymään, ja Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnalle.
Tällöin kyseessä on nimenomaisesti lahjoitusten pyytäminen ja silloin ei missään nimessä tule tarjota mitään vastikkeita tai kylkiäisiä. Lahjoitusten pyytäminen ja kaupankäynti tulee pitää selkeästi erillään. Kiitokseksi
voi antaa korkeintaan jonkuu vappukukkaa vastaavan tunnuksen tai pinssin.
UUSI PIENKERÄYS
01.03.2019 alkaen on mahdollista käynnistää vastikkeeton pienkeräys.
- vain yleishyödylliseen tarkoitukseen - ei rahankeräyslupaa
- ilmoitusmenettely
- yläraja 10 000 €
Nyt laki on muuttunut ja yli vuoden verran meillä on ollut myös mahdollisuus käynnistää vastikkeeton pienkeräys.
Siinäkin rajoituksena on, että sen pitää olla yleishyödylliseen tarkoitukseen, mutta hakijatahon ei välttämättä tarvitse olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö, vaan esimerkiksi kolme luonnollista henkilöä voivat
yhdessä toteuttaa tällaisen pienkeräyksen.
Tämän tarkoitus on mahdollistaa nopeaa toimintaa ja olla ketterä. Pienkeräyksessä ei tarvitse hakea rahankeräyslupaa, vaan keräyksen voi käynnistää pelkästään tekemällä ilmoituksen.
Tällaisen pienkeräyksen yläraja on 10 000 euroa. Eli jos tavoittelee isompia summia, tulee edelleen hakea rahankeräyslupa.
Mesenaatissa edelleen suurin osa kampanjoista on kuitenkin vastikkeellisia. Nyt meille on jonkin verran tullut näitä pienkeräyksiä ja toki meillä on myös järjestöjä, jotka hyödyntävät heillä jo olemassa olevaa rahankeräyslupaa.
Ja mikäli rahoitusta hakee ilman rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoitusta
RAHOITUSHAKU ILMAN RAHANKERÄYSLUPAA
Mikäli hakijataholla ei ole rahankeräyslupaa,
tulee sen tarjota rahoitukselle VASTIKE
Ja mikäli rahoitusta hakee ilman rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoitusta, niin silloin rahoittajille tulee tarjota joku VASTIKE.
Vastike voi olla melkein mitä tahansa. Mutta on tietysti järkevää että vastike olisi jotakin siihen hankkeeseen tai sen projektin luonteelle sopivaa. Muuta rajoitusta ei ole kuin että vastikkeella tulee olla joku ARVO.
vastikkeeksi voi tarjota mitä tahansa projektin luonteelle ominaisia asioita
vastike voi olla melkein mitä vain:
- tavara, palvelu, elämys tai jäsenyys
Vastike voi olla vaikka tavara, elämys, palvelu, se voi olla jäsenyys tai mahdollisuus käyttää jotain
applikaatiota tai käyttää jotain fyysistä tilaa tai vaikka mahdollisuus lukea esim. uutiskirjettä, jota muut eivät saa lukea.
Eli kunhan sillä on jokin arvo ja se ei ole jotakin sellaista, jota muut voisivat saada veloituksetta jotain muuta reittiä.
... näin toteutettua rahoitushakua voidaan verrata
ennakkomyyntiin
Eli vastikkeellista joukkorahoitusta voi juridisesti verrata ennakkomyyntiin.
Ja tärkeätä on ymmärtää, että myös kirjanpidollisesti se on myyntiä.
Eli kun teette vastikkeellisen joukkorahoituskampanjan, niin te ette pyydä lahjoituksia vaan haette rahoitusta ja tarjoatte rahoittajille vastikkeeksi näitä tuotteita, joita myytte.
Ja silloin saadut varat tulee myös saajatahon kirjanpidossa kirjata myyntituotoksi.
Toki tässäkin on poikkeuksia. Esimerkiksi jos hakijataho on vaikka yleishyödyllinen yhdistys ja asia, jolle rahoitusta haetaan, on keskeistä yhdistyksen toimintaa, niin kyseessä onkin yhdistyksen varainhankinnan
myyntituloista. Ja taas jos ajatellaan verotusta, niin sekin on taas tapauskohtausta, ovatko juuri sen järjestön varainhankintakampanjoiden myyntitulot verotettavia vai eivät.
Yksinkertaisimmillaan, jos minä vaikka haluasin hakea rahoitusta sooloalbumilleni ja minulla ei olisi yritystä, niin hakisin rahoitusta yksityishenkilönä ja kampanjalla saadut varat kirjattaisiin minun elinkeinotulokseni. Ja tätä elinkeinotuloa verotetaan ihan samalla tavalla kuin muutakin minun tuloani, mikäli siitä syntyy jotain
voittoa. Voihan olla, että kaikki, mitä saan menee myös sen levytyshankkeen kuluihin, niin silloin luonnollisesti mitään verotettavaa ei jää.
Mutta jokainen oikeastaan tietää itse sen oman asemansa, eli miten verotus menee minun yrityksessäni tai yhdistyksessäni. Sinällään ei siis mitään kovin hankalaa.
RAHOITUSSOPIMUS
• on aina rahoittajan ja rahoituksen hakijan välinen
• mesenaatin rooli on MEDIA
• jos minimi täyttyy, niin rahoituksen voi nostaa
• mikäli minimi ei täyty, rahoitushaku raukeaa
• varat palautuvat rahoittajille
Ja mikäli kampanjalle asetettu minimitavoite täyttyy, voi kampanjan päätyttyä nostaa rahoituksen.
Ja näin syntynyt RAHOITUSSOPIMUS on aina tämän rahoittajan ja rahoituksen hakijan välinen sopimus.
Mesenaatin rooli siinä välissä on tarjota tämä alusta, maksunvälityspalvelut sekä tarjota yleisöt, tarjota
meidän kontaktit ja meidän markkinointityökalut, eli toimia MEDIANA, jonka avulla nämä kaksi tahoa voivat kohdata.
Mikäli sitten asetettu minimitavoite ei täyttyisi, niin rahoitushaku raukeaa ja varat palautuvat automaattisesti rahoittajille.
Minimisumman voi jokainen kampanjantekijä tosiaan itse valita. Sen suuruus kannattaa kuitenkin miettiä huolella, koska jos sitten nostan rahoituksen niin sitoudun kahteen asiaan:
1) toteutan hankkeen sellaisena kuin olen kampanjassa kuvannut.
2) toimitan rahoittajien valitsemat vastikkeet
Siten minimi kannattaa muotoilla sellaiseksi, että voi olla varma siitä, että pystyy sillä sumalla toteuttamana nämä kummatkin.
Mesenaatissa on itse asiassa kaksi eri tavoitesummaa, minimi ja maksimi. Tämä ominaisuus on alunperin
tullut yleisön toiveesta. Moni esimerkiksi haluaisi hankkeelleen vaikka 20 tuhatta, mutta ajattelee, että pystyy kuitenkin toteuttamaan sen jopa vain kymmenellä tuhannella. Tai että jos saisin vähän enemmän kuin sen
kymmenen tuhatta, niin sitten hankkeesta tulee parempi. Minä voin vaikka palkata saksofonistin sille minun soololevylleni tai voin tilata isomman painoksen levyjä tai minulle jää rahaa levyn jatkomarkkinointiin jne..
Joissain tilanteissa minimi- ja maksimisummat voivat olla myös samat. On olemassa myös sellaisia
hankkeita, joihin tarvitaan vaikkapa kaksikymmentä tonnia, ja jos sitä ei kokonaan saada, niin hanketta ei voida ollenkaan toteuttaa, ja toisaalta myöskään enempää rahoitusta ei tarvita.
HALPAA KUIN SAIPPUA
• kampanjan käynnistäminen on maksutonta
• Mesenaatti.me -palvelun provisio on 7%
• maksupalvelun kulut ovat 3%
Kampanjan käynnistäminen ei maksa mitään. Ja mikäli kampanja epäonnistuu, ei Mesenaatti veloita mitään.
Jos kampanja onnistuu ja kampanjan tekijä päättää nostaa saamansa rahoituksen, niin Mesenaatti veloittaa 7 % provisiota kaikesta saadusta rahoituksesta. Tämän lisäksi Mesenaatti veloittaa 3 % sen
maksunvälittäjän transaktiokuluja.
Eli yhteensä 10 % on kokonaiskulu onnistuneesta kampanjasta.
Tämä summa sisältää arvonlisäveron. Eli kampanjan tekijät, jotka ovat itse arvonlisäverovelvollisia, voivat luonnollisesti vähentää tuon ALV:n osuuden omassa verotuksessaan.
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Yllä kuvakaappaus etusivulta, jossa esitellään yleisesti Mesenaatin toimintaa
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Kun klikkaat KAMPANJAT, pääset näkemään kaikki alustalla olevat kampanjat.
Jokaisella kampanjalla on oma kampanjakortti, jossa on esitelty lyhyesti perusfaktat:
- kampanjan nimi
- lyhennelmä ingressistä
- minimisumma
- paljonko siinä vaiheessa on koossa rahoitusta
- milloin kampanja päättyy
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Tässä kuvakaappaus meidän KORONA AID -sivustolta.
Tajusimme viime maaliskuussa, kun rajoitukset astuivat voimaan, että kohta lähtee tulot alta monilta luovien alojen toimijoilta, tapahtuma-alan yrittäjiltä, ravintoloitsijoilta sekä pienyrittäjiltä, ja perustimme heitä
auttaaksemme tällaisen erityisen Korona Aid -sivun.
Tämä Korona Aid poikkeaa muusta Mesenaatista olennaisesti siten, että tässä ei kampanjan tekijällä tarvitse olla mitään erityistä hanketta, jolle hän hakee rahoitusta. Vaan kaikkia korona Aidin kampanjoita yhdistää
yksi yhteinen ”hanke” - auttakaa meitä selviämään tämän korona-ajan yli.
Tuossa yllä oikealla näette esimerkkinä jyväskyläläisen Vaikiopaineen Korona Aid -kampanjan, jossa se on saanut 28 tuhatta euroa jyväskyläläisten fanien ja kanta-asiakkaiden rahoitusta ja sitä kautta pelastui ja
pärjäsi sen koronakevään yli. Tosiaan se pärjääminen oli tässä se ainut hanke. Eli heidän ei tarvinnut vaikka rakentaa uutta terassia tai laajentaa toimintaansa, vaan se ainut yhteinen hanke näille Korona Aidin
kampanjoille on se, että ”lupaamme selvitä tämän korona-ajan yli ja jatkaa meidän toimintaa”
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Tässä vielä kuvakaappaus Vaikiopaineen varsinaisesta Korona Aid -kampanjasta.
Siellä on 645 rahoittajaa, ja tämä kertoo siitä, että joukkorahoitus on jyväskyläläisille tuttua.
Jyväskyläläiset ovat itse tehneet monia joukkorahoituskampanjoita, mutta samalla siellä on myös
varmaankin useampia tuhansia ihmisiä, joille joukkorahoitus on ylipäätään tuttua, koska he ovat käyttäneet tätä rahoitusinstrumenttia esimerkiksi rahoittajan ominaisuudessa.
• Kampanjakuva-1.JPGKampanjakuva-1.JPG
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Valitsin tämän kuvakaappauksen vuodelta 2014 mukaan tähän esitykseen kertoakseni, että vaikka nämä digitaaliset palvelut ovat monelle meistä hieman pelottavia, niin tämän kampanjan tekijä, valokuvaaja ja valokuvauksen professori Caj Bremer, oli kampanjaansa tehdessä jo yli 80-vuotias.
Caj teki joukkorahoituskampanjan saadakseen rahoituksen omalle keittokirjalleen ja hän onnistui saamaan sille rahoitusta yli kuusi tuhatta euroa.
Eli tämä todistaa, että joukkorahoitus ei tosiaankaan ole mikään pelkästään nuorten tai diginatiivien juttu.
Caj onnistui kampanjassaan mainiosti, ja josko jotain ongelmia oli, niin me mesenaattilaiset sitten autettiin meidän päästä ja neuvottiin häntä siinä miten sitä kampanjaa voi joukkoistaa ja markkinoida.
NÄIN MESENAATIN ALUSTA TOIMII
Tässä siis pähkinänkuoressa se mitä joukkorahoitus on, ja miten meidän palvelu toimii.
Ja kuka tahansa teistä voi vaikka tänä iltana mennä sinne Mesenaatin alustalle ja rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Ja kun on rekisteröitynyt, niin sitten pääsee linkkiin jossa lukee TEE OMA KAMPANJA.
Ja sieltä aukeaa sellainen tuon Cajn kampanjan näköinen kampanja-aihio, jossa lukee: kirjoita tähän otsikko, kirjoita tähän ingressi, lataa tähän video tai valokuva, luo tähän vastike jne.
Hyvin helppokäyttöinen alusta. Ja sitä kampanja-aihiota voi sitten tallentaa, ja tallennetta voi esikatsella, ja kampanjaa voi aina palata täydentämään.
Ja kun kaikki on valmista, tulee sitten pyytää kampanjan julkaisua.
Ehdotan kuitenkin, että luette alkuun myös kohdan OHJEET sieltä sivultamme.
Osallistava hybridirahoitus
Tosiaan, kuten alussa kerroin, niin meillä silloin jo ihan alkuvaiheessa siinsi silmissä myös syvempi yhteistyö muiden rahoittajien kanssa.
Ja tätä kautta syntyi ajatus tällaisesta kunnille ja kaupungeille tarjottavasta osallistavasta hybridirahoituksesta.
Siinä ideana on, että kaupunki tai kunta voi joko jakaa avustuksia tätä kautta ja toimia silloin läpinäkyvästi ja helposti lähestyttävästi kaikille kaupunkilaisille. Hakemukset eivät ole mitään piilossa olevia
avustushakemuksia, vaan kuka tahansa voi selata niitä ja tutustua niiden takana oleviin hankkesiin, ja kaikki hankkeet on esitelty samanlaisessa formaatissa, jolloin ne ovat myös tasavertaisessa asemassa.
Ja sitten ihmiset voivat ÄÄNESTÄÄ. Äänestää voi toki peukuttamallakin, mutta tässä
HYBRIDIRAHOITUKSESSA ajatus on se, että haetaan myös rahoitusta suurelta yleisöltä osa siitä
rahoituksesta. Ja silloin suuri yleisö voi myös omalla mikrorahoituksellaan ottaa kantaa siihen, että on juuri tämä hanke sellainen juttu, jonka mä haluan nähdä tulevan todeksi.
Ja jos tämä kampanjan tekijä onnistuu samaan sen pohjarahoituksen, niin sitten kaupunki tai kunta tulee mukaan yhdeksi joukkorahoitukseksi.
Tämä on siis tämän hybridirahoitusmallin idea!
Yllä kuvakaappaus meidän etusivulta, jossa näkyy Jyväskylän oma joukkorahoitussivusto.
Ja tässä yllä kuvakaappaus jossa näkyy Jyväskylän oma joukkorahoitusmalli.
Eli jos teette kampanjan ja onnistutte saamaan suurelta yleisöltä 50 prosenttia tarvitsemastanne rahoituksesta, niin kaupunki tulee mukaan ja rahoittaa loput 50 prosenttia.
Ja läpinäkyvyyden, joukkoistamisen, sekä muiden kaupunkilaisten osallistamisen ja heidän
vaikutumahdollisuuksien lisäksi meistä tässä on hienoa myös se, että kannustetaan kaupunkilaisia toimijoita myös olemaan itse aktiivisia sekä toimeliaita ja kannustetaan heitä hankkimaan projekteilleen myös muuta rahoitusta.
Tämä joukkorahoitus voi tulla suurelta yleisöltä, kymppi sieltä, kymppi täältä, mutta tähän voi myös lisätä vastikkeita jotka on suunnattu suoraan vaikka yritykselle ja lähteä näin kampanjan avulla hakemaan myös yrityssponsoreita.
Viime vuonna toteutimme Jyväskylän kanssa pienen pilotin tästä mallista, ja nyt vuonna 2021 olisi tarkoitus tehdä sama isommin.
Yllä kuvakaappaus viime vuoden Jyväskylän sivusta. Siellä esimerkkinä Tietokonemuseon Tietotekniikan historia -näyttelyn kampanja.
Ja toisaalta taas ihan toisenlainen poikkitaiteellista omaehtoista kulttuuria tukevan hankkeen kampanja.
Kun klikkaa kampanjakorttia, niin pääsee siihen varsinaiseen kampanjaesittelyyn. Yllä olevassa kuvassa oikealla alhaalla on kerrottu suurelle yleisölle, mikä tämä rahoitusmalli on.
Ja kuvassa ylhäällä oikealla on niin sanottu DATAKORTTI. Siinä näkyy reaaliaikaisena kuntarahoituksen osuus.
Eli tässä tilanteessa minimitavoite oli 5 500 euroa ja siitä minimistä kunta lupasi antaa puolet,mikäli
kampanjan tekijä itse onnistuu saamaan puolet. Ja kuvassa näkyy tosiaan myös, miten se kunnan 2750 euroa on visualisoitu.
Lopulta tämän kampanjan tekijä onnistui saman vielä hieman enemmän rahoitusta suurelta yleisöltä.
Hienoa on myös nähdä miten näinkin iso summa saatiin kasaan, ja siihen tarvittiin vain 63 rahoittajaa.
Eli aina ei edes tarvitse saada mukaan satoja tai tuhansia ihmisiä. Toki tämä riippuu myös siitä millaista summaa on tavoittelemassa.
Jos te lähdette mukaan tähän Jyväskylän hybridirahoitukseen, niin teidän kaikki kampanjat näkyvät siellä Jyväskylän yhteisellä sivulla.
Mutta kuten kuvassa yllä, ne myös näkyvät täällä meidän muiden kampanjoiden seassa.
Kuvakaappauksessa esimerkiksi ihan tavallinen kampanja, Korona Aid -kampanja ja Jyväskylän
hybridirahoitus-kampanja, Ja ne kaikki erottautuu tällaisen leiman kautta, josta tietää, että joku kampanja kuuluu tämmöiseen isompaan kokonaisuuteen.
joukkorahoitus ei ole raha-automaatti
Tämä kaikki kuulostaa helpolta ja ihanalta.
Joukkorahoitus ei ikävä kyllä kuitenkaan ole mikään raha-automaatti.
Eli kun te teette sen kampanjan sinne meidän sivustolle, ja me julkaistaan se, ja sitten te jäätte odottelemaan, että tulisiko sitä rahaa, niin voin luvata, että ei tule.
Jos te selaatte niitä meidän kampanjoita, niin pian huomaatte, että ne jotka on päättyneet ilman rahoitusta, niin ne ovat usein saattaneet saada nolla euroa tai vaikka vain kaksi satasta.
Ja tämä kertoo siitä, että kampanjan tekijä ei ole ollenkaan itse markkinoinut kampanjaansa. Tai sitten on mahdollista, että hän on yrittänyt markkinoida sitä, mutta hänen omat taitonsa eivät ole riittäneet siihen tai hänen omat somekontaktit ja muut verkostot ovat vaikka olleet riittämättömät.
Eli vaikka me tarjotaan se alusta ja meillä on valtava yleisö, miljoonia kävijöitä meidän sivulla, ja meillä on myös uutiskirje joka tavoittaa liki 40 tuhatta ihmistä ja meidän somekanavat, niin siitä huolimatta paras
markkinoija jokaisen omalle hankkeelle on se kampanjan tekijä itse ja hänen lähipiirinsä sekä mahdollinen muu tiimi.
Löydätte meidän sivulta hyviä vinkkejä siihen, millä kaikilla tavoilla kampanjoita voi markkinoida.
Tärkeintä on ymmärtää, että sinun on ehkä kaikista helpointa tavoittaa se sinun oma kohderyhmäsi.
Esimerkkinä vaikka Vakiopaine: On selvää että he voivat tavoittaa oman kantiksensa helpommin, kuin että me lähtisimme tekemään sitä työtä täältä käsin ja etsimään kanavia, joilla me voisimme tavoittaa
Vakiopaineen asiakkaat.
• keskimäärin 40% rahoituksesta tulee hakijan lähipiiristä
• tavoita 10.000 fania ja heistä 500 rahoittaa
• markkinoinnista on kuitenkin paljon muuta hyötyä
Yllä kuvassa muutamia kansainvälisiä lukuja. Nämä ovat tosiaan vain keskiarvoja, mutta toimivat ihan hyvinä indikaattoreina.
Toki poikkeuksia on, mutta tosiaan esimerkiksi keskimäärin 40 % rahoituksesta tulee hakijatahon lähipiiristä.
Lähipiiriä voi olla vaikka äiti, ystävät, naapurit, kollegat, asiakkaat, oman palloseuran kaverit tai vaikka ne fanit, esimerkiksi Vakiopaineelle heidän asiakkaansa.
Onneksi poikkeuksia tosiaan on, ja meillä on myös kampanjoita, joissa suurin prosentti rahoituksesta on tullut täysin tuntemattomilta ihmisiltä ja tuntemattomilta tahoilta.
Joskus on laskettu, että jos onnistuu sosiaalisessa mediassa tavoittamaan vaikka kymmenen tuhatta fania, jotka kaikki tykkäävät kampanjasta ja voisivat kuvitella rahoittavansa sitä, niin lopulta heistä noin 5 prosenttia vain rahoittaa.
Eli volyymin tulee olla iso. Ja tässä kohtaa tulee helposti mieleen, että mitä järkeä koko touhussa on jos tavoitat 10 000 ihmistä ja lopulta vain viisisataa rahoittaa. Entä ne loput 9 500?
Tässä tulee se tärkeä pointti: tuosta markkinoinnista on kuitenkin muuta hyötyä!
JOUKKORAHOITUS ON ENEMMÄN
• paikka ideoiden testaukselle
• foorumi vuorovaikutukselle
• mainio markkinointityökalu
• mahdollisuus löytää yleisö
• tapa sitouttaa
• väline osallistaa
Joukkorahoitus on paljon enemmän kuin vain se saatu raha!
Se on mainio paikka testata ideaa. Kiinnostaako ketään tällainen idea?Järjestetäänkö vaikka Jyväskylään tällainen festari?
Toki, jos kiinnostusta ei ole, niin ei kannata ihan heti heittää hanskoja tiskiin. Se voi myös johtua puutteellisesta viestintä- tai markkinointitaidoista.
Jos kuitenkin onnistuu tavoittamaan sitä yleisöä, niin se on tosiaan mahtava paikka testata sitä ideaa. Ja usein se on myös vuorovaikutteista. Ja ihmiset usein aika avuliaasti antavat vinkkejä ja neuvoja. Eli se on myös foorumi vuorovaikutukselle ja sieltä saa paljon palautetta ja keskustelua sekä uudenlaisia kontakteja.
Se on myös mainio työkalu ylipäätään markkinoida sitä, mitä olet tekemässä, sitä sinun projektiasi tai
osaamistasi tai festariasi jne. Eli koska sinun on markkinoitava niin valtavasti, että ihmiset savat kuulla sinun kampanjastasi ja jotta he voivat rahoittaa sitä, niin samalla sinä oikeastaan markkinoit jo, vaikka sitä tulevaa festivaalia. Eli sitten kun olet onnistunut samaan rahoituksen, niin sen jälkeen voit huomata, että myös
ennakkomarkkinoinnin työ tuli tehtyä kampanjan myötä. Ja usein käykin niin, että vaikka ne 9 500 eivät
rahoittaneetkaan, niin sitten kun tämä festari pidetään, niin ne ihmiset ovatkin siellä portilla ekana jonossa.
Eli harvoin viestintä menee hukkaan!
Joukkorahoituskampanjan toteuttaminen on myös mainio työkalu yleisön löytämiseen.
Muun muassa esimerkiksi teatterin tekijät ovat kertoneet, miten he ovat löytäneet kampanjan kautta ihan uudenlaisia yleisöjä, uudenlaisia kohderyhmiä. Joukkorahoituskampanjan avulla sinä pystyt rakentamaan ihan uudenlaista fanijengiä myös sen sinun tekemisesi ympärille.
Se on mahtava tapa myös sitouttaa ja osallistaa ihmisiä. Sitten kun sinä olet tukenut jotakin hanketta vaikka kolmellakymmenellä eurolla niin sinähän olet oikeastaan sitoutettu ja melkein osa sitä jengiä ja sinua todella kiinnostaa, mitä jatkossa tapahtuu, ja sinä varmasti osallistut sitten sille festarillekin.
LOPUKSI
KAMPANJAN TEKIJÄN MUISTILISTA
TARINA
66
TEILLÄ PITÄÄ OLLA TARINA
Selkeä viesti: mitä olette tekemässä ja miksi.
Yllä olevassa kuvakaappauksessa kampanja, jossa Tampereelle haluttiin perustaa pelimuseo.
Yksinkertainen ja selkeä viesti. Edes leipätekstiä ei tarvitse lukea. Jo ingressistä käy selville, mitä ollaan tekemässä.
HYVÄT VASTIKKEET
RAHOITUSSOPIMUS
• on aina rahoittajan ja rahoituksen hakijan välinen
• mesenaatin rooli on MEDIA
• jos minimi täyttyy, niin rahoituksen voi nostaa
• mikäli minimi ei täyty, rahoitushaku raukeaa
• varat palautuvat rahoittajille
VASTIKKEET TULEE SUUNNITELLA HUOLELLA
Suurin osa ihmisistä rahoittaa siksi, että ne haluaa nähdä jonkun hankkeen tulevan todeksi, ei niinkään siksi, että ne haluaa jonkun määrätyn vastikkeen. Toki sellaisiakin ihmisiä on.
Mutta vastikkeiden muotoilu on silti tärkeää. Jos vastikkeet ovat ihan vääränlaisia tai väärän hintaisia nähden tuotteen arvoon, niin rahoittaminen vain keskeytyy. Ja toisaalta taas oikein hyvin muotoillut vastikkeet voivat itsessään toimia huokuttimina.
Tästä on esimerkkinä yllä olevassa kuvakaappauksessa Käpylän lippakioskin pelastamiseksi järjestetty kampanja, jossa oli hyvinkin luovia vastikkeita, joista suurin osa ei maksanut heille mitään. Yksi heidän vastike oli sellainen, jossa kioskin pitäjät lausuvat sinulle runon kioskin takaovelta. Eli sen lisäksi, että he saivat rahoitusta, he saivat ihmiset tulemaan kioskille, koska heidän piti mennä kuuntelemaan se runo.
Lisäksi kaikilla oli hauskaa, ja syntyi lisää kassavirtaa.
Vastikkeen ei siis aina tarvitse olla taakka. Sen ei tarvitse olla se t-paita tai lippis. Sen ei myöskään tarvitse maksaa välttämättä mitään. Parhaimmillaan se voi olla myös jotain sellaista, joka tuo lisäarvoa koko
hankkeelle.
FANISUHDE
Joukkorahoitus
luovien alojen ketteränä
rahoitusinstrumenttina
KAMPANJALLA ja hyvillä vastikkeilla VOIT RAKENTAA FANISUHDETTA
Yllä kuvakaappauksessa esimerkki kampanjasta, joka meinasi mennä aivan pieleen kymmenen tuhannen euron kohdalla:
Tiina oli rakentamassa gluteenitonta leipomokahvilaa Helsinkiin, mutta menetti kesken kampanjan ne
liiketilat, jotka hänellä oli luvattu. Samalla hänellä oli jo liki sata rahoittajaa, jotka olivat yhdessä rahoittaneet hänen hankettaan yli kymmenellä tuhannella eurolla. Mutta kun hän oikein osasi lähestyä fanejaan, niin
tämä jengi tulikin hänen avukseen ja lähti joukkoistamalla etsimään hänelle uusia tiloja. Lopulta tilat löytyivät, kampanja saatettiin päätökseen ja kahvila saatiin avattua.
Eli niistä rahoittajista kannattaa kampanjan aikana ja sen jälkeenkin pitää hyvää huolta!
JOUKKOISTAMINEN
RAHOITUSSOPIMUS
• on aina rahoittajan ja rahoituksen hakijan välinen
• mesenaatin rooli on MEDIA
• jos minimi täyttyy, niin rahoituksen voi nostaa
• mikäli minimi ei täyty, rahoitushaku raukeaa
• varat palautuvat rahoittajille
JOUKKOISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ
Joukkorahoituskampanja tarvitsee joukkoistamista. Yllä kuvakaappauksessa esimerkkinä Parikkalan patsaspuiston pelastamiseksi järjestetty kampanja. Patsaspuisto, jossa monet ympäri Suomea ovat vierailleet, jos ei muuten niin ohi ajaessaan.
Eli heidän piti vain osata joukkoistamalla löytää ne ihmiset, joille oli tärkeää saada pelastettua se puisto.
VUOROVAIKUTUS ja
KOKO TIIMI MUKANA
VUOROVAIKUTUS ja
KOKO TIIMI MUKANA
VAALI VUOROVAIKUTUSTA ja OTA KOKO TIIMI MUKAAN KAMPANJOIMAAN
Joukkorahoituskampanjan tekeminen on myös mahtava vuorovaikutuskanava. Ja silloin on hyvä ottaa koko tiimi mukaan.
Jos yksin vääntää kampanjaa, on se aika raskasta. Moni pystyy siihen, mutta aina on parempi, jos saat koko sun ”bändin” mukaan joukkoistamaan, kuten yllä olevassa kuvakaappauksessa. Näin saatte varmasti
paremmin tavoitettua potentiaalisia faneja.
