Jyväskylä suomalaisena sivistyskaupunkina · DIGI

N:o 6 Vastaava toimittaja: Jaakko Gummerus 1912

Jyväskylä suomalaisena sivistyskaupunkina.

J

Väkiluvulleen se ei vielä ole kasvanut kuin 4000:n korville; tehdas ja kauppakaupunkina se on varsin alullansa.

Kulkuneuvojen puolesta se pian, jahka Savon ja Pohjanmaan yhdistysrata valmistuu, on hyvinkin edullisessa asemassa:

kolmen rautatielinjan ja suuren sisävesien laivareitin yhtymä- kohdassa, johon tulee ole-

maan hyvinkin helppo pääsy eri puolelta Suomea; ja niin- pä se liikekaupunkina ei suin- kaan ole ilman tulevaisuuden toiveitansa. Mutta sekä enti- syys että se tulevaisuus, jota kohti tietoisimmin pyritään, viittaa kuitenkin siihen, että Jyväskylällä on oleva suurin merkityksensä s u o m a l a i s e - na s i v i s t y s k a u p u n k i n a . Tämän kehityksen perus- tuksen laskijana on yksi mies ennen muita mainittava. Al- kavalle kaupungille oli erin- omainen onni, että se jo pari vuotta perustamisensa jälkeen- v. 1839, sai asukastensa jouk- koon nuoren piirilääkärin, toh- tori W o l m a r S t y r b j ö r n

Schildt'in, jonka innokas mieli oli täynnä kauas kan- . tavia aatteita ja alotteita. Ylioppilasaikanansa hän oli omaksunut kansallisuusaatteen, ja suomen kielen kohot- tamiselle sivistyskieleksi hän käytännössäkin omisti har- taan työnsä. Hänen ja hänen vaimonsa, Mathilda Fred- rika o. s. Wadenstjernan v. 1840 perustama koti tuli paikka- kunnan henkiseksi keskukseksi, ahjoiksi, josta sytyttäviä säkeniä lensi ympäristöön. Kaupunkinsa asioita ajaessaan

Mathilda ja Wolmar Styrbjörn Schildt (Kilpinen).

Valokuva otettu heidän kultahääpäivänään v. 1890.

tavalla, joka on tuottanut hänelle kaupungin ,,isän" kunnia- nimen, hän aina osasi yhdistää niihin aatteellisia, kansallisia tarkoituksia. Niinpä kun hän puuhasi sinne oppikoulua, oli hänellä selvillä, että se oli oleva suomenkielinen, ja hänen ansiotaan suureksi osaksi olikin, että Jyväskylässä 1 p. lokak.

1858 avattiin m a a m m e e n s i m m ä i n e n s u o m e n k i e - l i n e n o p p i k o u l u . Ja sen olemassaolo Jyväskylässä osal- taan vaikutti, että kun muu- tamia vuosia myöhemmin v.

1863 etsittiin paikkaa ensim- mäiselle maahamme perustet- tavalle suomalaiselle k a n s a - k o u l u n o p e t t a j a s e m i n a a - r i l l e , sekin sijoitettiin Keski- Suomen nuoreen pääkaupun- kiin. Kolmanneksi joukkoon liittyi e n s i m m ä i n e n suo- m a l a i n e n t y t t ö k o u l u (perust. 1864). Nämät oppi- laitokset kaikki hyvän aikaa ainoat laatuansa, ne muuta- massa vuodessa nostivat Jy- väskylän varsin huomattavalle sijalle suomalaisessa sivistys- elämässä. Niinä aikoina lienee syntynyt tuo „Suomen Atee- nan" nimitys, jolla Jyväskylää joskus on leikillä mainittu.

Uusien oppilaitosten opettajisto oli koonnut Jyväskylään paljon henkisiä voimia, ja tämä seikka antoi pikkukaupun- gin elämälle muista suuresti poikkeavan leiman. Lyseon opettajakuntaan kuuluivat sen alkuaikoina G. L. P e s o n i u s , J o h a n G a b r i e l G e i t l i n , K a a r l e H e n r i k K a h e l i n ja O t t o H e n r i k C l e v e ; seminaarissa vaikuttivat samaan aikaan paitsi sen kuuluisaa johtajaa U n o C y g n a e u s t a E r n s t B o n s d o r f f , J a a k o L ä n k e l ä , O. W a l l i n ,

62 KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI

Jyväskylän kaupunki 20 vuotta sitten.

(Tämän sivun kuvat lainatut juuri ilmestyneestä »Jyväskylän ja ympäristön Matkaopas"-julkaisusta).

K. G ö ö s , E. A. H a g f o r s y. m. Useat näistä ovat olleet tienraivaajia suomenkielisen koulu- ja sivistyskirjallisuuden alalla. V. 1871 sai Jyväskylä oman sanomalehtensä, vielä elossa olevan ,,Keski-Suomen", ja lähivuosina alottivat leh- torit Weilin ja Göös kustannustoimensa sekä 1874 kaupun- kiin muuttanut kirjailija K a a r l e J a a k k o G u m m e r u s laa- jalti levinneiden aikakauskirjojensa julkaisemisen. Se vir- keys, mikä paikkakunnalla niinä aikoina vallitsi, sai ajattele- maan vielä suurempiakin Jyyäskylän tulevaisuudesta. Silloin syntyi W. S. Schildt'in mielessä se rohkea ajatus, että tänne oli kerran perustettava se uusi suomalainen y l i o p i s t o , joka varmasti kerran oli maahamme saatava. 1860-luvulla hän erään ystävänsä kera jo teki sitä varten pienen lahjoi- tuksen, joka kai otettiin leikin kannalta. Mutta että tosi oli kysymyksessä, se näyttäytyi, kun hän ³¹/12 1882 lahjoitti Jyväskylän kaupungille »yliopis-

torahastoksi 40 tuh. markkaa kor- koa korolle kasvamaan siksi, kun- nes aije voisi toteutua. Se aika näytti kumminkin olevan kau- kaisessa, vuosisatojen takaisessa tulevaisuudessa.

1870-luvun lopulta, kun eri tahoilla maatamme perustettiin

Harjun näkötorni.

kokouksien yhteyteen v:sta 1884 järjestettiin noita alusta alkaen niin suosituita l a u l u j u h l i a , niin pidettiin niistä- kin ensimmäiset Jyväskylässä.

Kun uudenaikainen kirjallinen suunta 1880-luvulla alkoi saada jalansijaa maassamme, muodostui Jyväskylä joksikin aikaa tavallaan uuden suunnan miesten päätyyssijaksi. Jy- väskylässä oli M i n n a C a n t h asunut tehdessään kaikessa hiljaisuudessa ensi yrityksiään kirjallisuuden alalla ja Ro- b e r t K i l j a n d e r kirjoitteli siellä hauskoja huvinäytelmiään, jotka perustuivat teräviin havaintoihin pikkukaupungin elä- mästä. E e r o E r k k o ja J u h a n i sekä P e k k a Aho oli- vat jonkun vuoden Jyväskylässä nKeski-Suomen" toimitta- jina, ennenkuin siirtyivät Helsinkiin ,,Päivälehteä" perusta- maan, ja heidän jälkeensä tuli Jyväskylään T e u v o Pak- k a l a . Ne taistelut, joita uuden suunnan miesten esiinty- _

Jyväskylän seminaari.

Kesäyliopiston luentohuoneustot.

minen tälläkin paikkakunnalla synnytti, lisäsivät kieltämättä suu- resti henkistä virkeyttä. Muista Jyväskylässä 1880-luvulla ja sen jälkeen vaikuttaneista henkilöistä mainittakoon J a a k k o Päivä- r i n t a , J u u s o H e d b e r g , Y.

K. Y r j ö - K o s k i n e n , Ludvig K i l j a n d e r (Kesäniemi), Os-

Moirislampi.

lukuisia suomalaisia kouluja ja suomalai- suus pääkaupungissa alkoi saada yhä var- mempaa jalansijaa, Jy- väskylä vajosi suhteel- lisesti vähäpätöisem- pään asemaan. Mutta merkityksetön se ei ollut silloinkaan. Jy- väskylässä pidettiin v. 1876 K a n s a n - v a l i s t u s s e u r a n pe- rustava kokous, ja säännöissä oli aluksi määrätty, että joka kolmas vuosi pidettä- vän "juhlakokouksen"

paikka aina oli oleva Jyväskylä. Kun juhla-

kar A d o l f F o r s - s t r ö m ( H a i n a r i ) , Oskar R e l a n d e r ja K o n s t a n t i n Raitio.

Nykyään paikkakun- nalla asuvista olkoon vain yksi tässä yhtey- dessä mainittu: sävel- täjä ja runoilija Pekka H a n n i k a i n e n . .

Henkinen elämä paikkakunnalla, jossa nämä ja monet muut ansiokkaat sivistyksen työntekijät ovat vai- kuttaneet, ei tietenkään ole kantanut ahtaan nurkkakuntaisuuden leimaa. Siltä kannalta ei ole sekään pyrkimys

KYLÄKIRJASTON KUVALEHTI 63

Valtioneuvos E. G. Palmén. Professori Hj, Mellin. Tohtori Zach. Castrén. Tohtori Paavo Virkkunen.

käsitettävä, joka viime vuosina on Jyväskylässä etualaan astu- nut ja joka tarkoittaa Wolmar Schildt'in yliopistotuuman vie- mistä toteuttamistaan kohti. Kauan unhotuksissa oltuansa asia uudelleen joutui päiväjärjestykseen v. 1906, kun lahjoittajan poika, tilanomistaja Aatos Schildt tarjosi isävainajansa talon to- rin laidassa kaupungille ostettavaksi vastaista yliopistoa varten.

Kaupungin valtuusto asetti silloin valiokunnan, joka koetti ottaa selvää mahdollisuuksista. Tämä tuli siihen tulokseen, että kaikki käytännölliset toimenpiteet vielä olisivat aivan ennen- aikaisia. Mutta muutamat nuoremman polven miehet, leh- tori Yrjö B l o m s t e d t ja kauppakoulunjohtaja A r v i Kuha etupäässä, eivät siihen tyytyneet, vaan ryhtyivät innolla asiaa edelleen ajamaan ja puheilla ja kirjoituksilla sei-

Tohtori K. J. Jalkanen.

Yliopistovaliokunnan puheenjohtaja.

Kesäyliopiston luennoitsijoita.

sinkin vast'alkavat ylioppilaat saisivat suorittaa valmistavat lukunsa ja tutkintonsa näillä kursseilla, välittömästi jatkaak- seen Helsingissä. Tuuma on nyt toteutumassa; t. k. 17 p.

alotti Jyväskylän kesäyliopisto ensimmäisen 8-viikkoisen lukukautensa.

Kesäyliopiston työ on tietenkin alaksi kokeilua; mutta siitä uskalletaan toivoa paljonkin. Se tarjoaa ylioppilail- lemme tilaisuuden käyttää osan luonnottoman pitkiä loma- aikojamme opintoihin opettajain mieskohtaisella johdolla, joka pienessä maaseutukaupungissa saattaa tulla läheisemmäksi ja persoonallisemmaksi kuin monitouhuisessa Helsingissä.

Sellaisen yhdessäolon aikana ehkä monellekin nuorelle sel- venee tulevaisuuden suunta ja hän saa alun pitäen kiinni vittämään, mitä mahdollisuuksia juuri Jy-

väskylällä oli saada se toinen yliopisto, jonka perustamisesta yht'äkkiä oli niin vil- kas keskustelu virinnyt ja jonka saamisesta Jyväskylälle näytti ilmestyvän monta vaarallista kilpailijaa. Pian selvisi nytkin, ettei varsinaisen yliopiston perustamispuuhiin ryhtymistä käynyt ajatteleminen; mutta professori Kaarle Krohn'in alotteesta sai asia uuden, käytännöllisesti mah- dollisen muodon. Jyväskylään oli järjestettävä , , k e s ä y l i o p i s t o " , s. o. yhden lukukauden kestävät luentokurssit, joissa opettajina on yli- opistomiehiä ja muita tieteellisesti täysin päte- viä henkilöitä ja opetus niin järjestetty, että var-

oikeasta työn laadusta. Meillä suorastaan uutta ovat kesäyliopiston yhteyteen järjestetyt peda- googiset kurssit, jotka, jos ne saadaan sään- nöllisesti uudistumaan, varmasti voivat tehok- kaasti vaikuttaa opettajistomme ammattisivistyk- sen kohoamiseen. Paikkakunnalle tällainen sa- tojen nuorempien ja vanhempien tieteenharjoit- tajain kokoontuminen luonnollisesti merkitsee arvaamattoman paljon. Jos kesäkurssit saadaan, niinkuin tarkoitus on, joka vuosi uusiintumaan, niin ne ovat mitä paraana valmistuksena vas- taiselle uudelle yliopistolle, jahka sellaisen aika on tullut; paikkakunnallinen asia on aikanaan tuleva isänmaan yhteiseksi asiaksi.