SotePeda24/7
Digitalisaatio ja muuttuvat toimintaympäristöt
Olli Vesterinen, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
CC BY-SA 4.0
Sisältö
• Tämä video perustuu SotePeda 24/7 -hankkeen julkaisun Eettinen toimintamalli (toim. Sihvo & Koski, 2020)
artikkeleihin:
• Tulevaisuuden teknologiat ja tekoälyn etiikka (Hallamaa, Leikas, Malkavaara & Vesterinen, 2020)
• Digitalisaatio ja jatkuva oppiminen muuttuvissa
toimintaympäristöissä (Vesterinen & Pasanen, 2020)
• Videon neljä osaa ovat:
1. Apuvälineet muuttavat tapaa toimia ja elää 2. Digitaalisten toimintaympäristöjen historiaa 3. Eettisiä näkökohtia
4. Jatkuvan oppimisen merkitys
www.sotepeda247.fi
1. Apuvälineet muuttavat tapaa toimia ja elää
(Hallamaa, Leikas, Malkavaara & Vesterinen, 2020)
Ihminen on aina käyttänyt apuvälineitä. Aikoinaan vipuvarren, kaltevan pinnan ja pyörän avulla ihminen moninkertaisti lihasvoimansa. Sitten yhdistettiin mekaanisiin laitteisiin ulkopuolinen voimantuotto tulen, tuulen ja veden avulla.
Viimeisten 200 vuoden aikana olemme kokeneet koko maapalloa koskevan elintapojen ja luonnonympäristön yhä kiihtyvän muutoksen.
Erilaisten keksintöjen tuomat muutokset ovat olleet kahtalaisia:
• niistä koituu hyötyjä ja ne tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta
• ne aiheuttavat myös haittaa ja tuovat mukanaan menetyksiä.
Uudenlaisista näkymistä innostuneet korostavat odotettavissa olevia hyötyjä, kun taas ne, joiden totuttua elämää keksintö uhkaa horjuttaa, tunnistavat muutoksessa pelon aiheen.
Uusia mahdollisuuksia avautuu samalla, kun joitakin toimintamahdollisuuksia häviää.
Ihmisten näkökulmasta hankalaa on se, etteivät hyödyt ja haitat osu yksiin. Muutos tuottaa
aina sekä voittajia että häviäjiä.
2. Digitaalisten toimintaympäristöjen historiaa
(Vesterinen & Pasanen, 2020; Hallamaa ym., 2020)
Yhteiskunnan digitalisoituminen on merkinnyt viimeksi kuluneina vuosina ja vuosikymmeninä monen erityyppisen toiminnan laajenemista ja siirtymistä kokonaan sähköisiin kanaviin, digitaalisiksi sisällöiksi ja transaktioiksi. Palveluita ja liiketoimintaa toteutetaan yhä enemmän tietoverkoissa, joita fyysisen maailman säännöt ja rajoitukset eivät hidasta. (Ruohonen, Mäkipää
& Ingalsuo, 2017, 15.)
Digitalisoitumisen historia ulottuu kauas ennen tietokoneen keksimistä 1700-luvulla, kun kehitettiin täsmällinen, symboleihin perustuva, ohjelmointikieli (characteristica universalis, ks. Siukonen & Neittaanmäki, 2019, 211).
Ensimmäinen teollinen vallankumous vastaavasti loi edellytykset automatisaatiolle ja robotisaatiolle, jotka ovat edelleen johtaneet meneillään olevaan digitalisaatioon ja ”tekoälysaatioon” (Marttinen, 2018).
Tekoälylle ei ole kyetty muotoilemaan yhteisesti hyväksyttyä, täsmällistä, määritelmää (Siukonen & Neittaanmäki, 2019).
Tekoälyyn kuitenkin yhdistetään kyky kerätä ja työstää dataa tavalla, jota voidaan pitää oppimisena. Tekoälyn sijaan voitaisiinkin puhua ohjelmista, jotka hyödyntävät koneoppimista (Ollila, 2019).
Ensimmäiset varsinaiset teollisuusrobotit vastaavasti rakennettiin 1950-luvulla. Viime vuosisadan jälkipuoliskolla
teollisuusroboteista kehitettiin jo niin tehokkaita, että niiden avulla esimerkiksi autojen tuotantomäärät voitiin
kaksinkertaistaa lyhyessä ajassa. (Siukonen & Neittaanmäki, 2019.)
www.sotepeda247.fi
3. Eettisiä näkökohtia
(Hallamaa, Leikas, Malkavaara & Vesterinen, 2020)
Moraalin avulla ihmisyhteisöt säätelevät sitä, miten epätasaisesti hyödyt ja haitat jakautuvat elämässä eri ihmisille ja ihmisryhmille.
Tekoälyjärjestelmien avulla voidaan hoitaa monenlaisia tehtäviä, joten niiden käyttö muuttaa vääjäämättä ajattelu- ja toimintatapoja. Eettisessä tarkastelussa onkin aika ajoin otettava huomioon muutakin kuin jonkin järjestelmän käyttämisen välittömät vaikutukset. (Zdravkova, 2019.)
Hankalaksi asian tekee se, että muutoksen luonnetta ja laajuutta on usein vaikea ennakoida. Internet tarjoaa huimat mahdollisuudet hankkia tietoa, mutta myös valheet, vääristelty informaatio ja vihamieliset hyökkäykset leviävät siellä.
Tekoälyn mukanaan tuomia eettisiä kysymyksiä joudutaan pohtimaan kaikkien entisten kysymysten rinnalla ja suhteessa niihin. Digitaalisuus ja tekoäly luovat uudenlaisia resursseja, jolloin niiden käyttö on osa oikeudenmukaisen jakamisen kysymystä. Uusien järjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osallistuminen edellyttävät koulutusta. Tekoälyn etiikassa joudutaankin pohtimaan, miten taataan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.
Uusia kysymyksiä syntyy myös. Keskeinen kysymys liittyy datan keräämiseen ja käsittelyyn. Koneellinen datan kerääminen ja käsittely luovat mahdollisuuden koota ja käyttää mitä tahansa tarjolla olevaa dataa niin sanotusti raaka-aineena tuotannollisessa toiminnassa.
Myös ihmisiä koskeva data tarjoaa pohjan uusille kaupallisille ansaintamahdollisuuksille. Harva meistä kuitenkaan mieltää esimerkiksi oman
ostoskäyttäytymisensä, netin selailuhistoriansa ja päivittäisen liikkumisensa paikasta toiseen taloudellisesti hyödynnettäväksi raaka-aineeksi. (Marr, 2019.) Koneellisen datankäsittelyn laskentateho ja algoritminen lähestymistapa ovat vaikeita hahmottaa tavalliselle ihmiselle. Tekoälyohjelmien avulla
ajatteluumme ja toimintaamme vaikutetaan tavoilla, joita emme tiedosta emmekä ymmärrä. Koneellisesti kerätty data säilyy ja sitä voidaan myöhemmin käyttää myös johonkin, jolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen keruutarkoituksen kanssa. (Ma, 2018.)
Monipuolisia data-aineistoja voidaan käyttää myös moraalisesti hyvien tavoitteiden toteuttamiseen. Suomessa viranomaisten hallussa on monipuolinen kokoelma paitsi erilaisia väestötietoja myös terveysdataa ja kudosanalyysiaineistoa.
Erilaisia rekisteritietoja yhdistämällä voidaan saada tärkeää tietoa. Tällaisen tiedon avulla voidaan tunnistaa terveys- ja sosiaalisia ongelmia ja haittoja aiheuttavia tekijöitä, kehittää ennaltaehkäisymenetelmiä, kohdistaa tukea ja apua tehokkaasti ja löytää aiemmin tunnistamattomia tautitiloja ja sairauksia.
Valvottuna ja suojattuna data-aineistot muodostavat kansallisen sote-tietovarannon, jota voidaan käyttää kaikkien ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
(THL, Mitä perimä kertoo ihmisen sairastumisriskistä 2019.)
4. Jatkuvan oppimisen merkitys
(Vesterinen & Pasanen, 2020)
Miten pidämme tasa-arvoisesti huolta, että kaikki pääsevät osalliseksi digitalisaation tarinasta? Emme voi lähtökohtaisesti olettaa, että meillä kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet osallistua digitaaliseen aikaan. Mahdollisuuksien tasa-arvoisia siltoja tarvitaan.
Muun muassa koulutusorganisaatioilla on edessään uusia kysymyksiä, koska ajassamme on läsnä yhtä aikaa monenlaisia rinnakkaisia suhteita teknologiaan.
Oppiminen on toimintaympäristöihin integroitunut prosessi. Kun toimintaympäristöt muuttuvat, oppiminen ja osaamisen tarve muuttuvat.
Tulevaisuudessa on tärkeää valjastaa digitalisaatio tukemaan paremmin myös muutoksen kohtaamista. Kaikille avoimet oppimisympäristöt ja -sisällöt, kuten SotePeda 24/7 -
hankkeessa tuotetut MOOCit, tuottavat osaltaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia vahvistaa jatkuvaa oppimista koulutusrakenteiden ja työelämän rajapinnoilla.
Erilaiset verkosto- ja foorumirakenteet kuten eettiset foorumit luovat yhteisöllisen
kehittämisen areenoita. Työ jatkuvan oppimisen mallien luomisessa edellyttääkin vahvaa
yhteiskehittämistä eri toimijoiden kesken.
www.sotepeda247.fi
www.sotepeda247.fi
Lähteitä:
Hallamaa, J., Leikas, J., Malkavaara, M. & Vesterinen, O. (2020). Tulevaisuuden teknologiat ja tekoälyn etiikka. Teoksessa P. Sihvo & A. Koski (toim.), Eettinen toimintamalli –osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:65. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Ma, A. (2018). China has started ranking citizens with a creepy 'social credit' system —here's what you can do wrong, and the embarrassing, demeaning ways they can punish you. Business Insider, 29.10.2018. https://www.businessinsider.com/china-social-credit-system-punishments-and-rewards-explained-2018-4 Marr, B. (2019). Artificial Intelligence in Practice: How 50 Successful Companies Used AI and Machine Learning to Solve Problems. Wiley.
Marttinen, J. (2018). Palvelukseen halutaan robotti: tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Aula & Co.
Ollila, M-R. (2019). Tekoälyn etiikkaa. Otava.
Ruohonen, M., Mäkipää, M. & Ingalsuo, T. (2017). Ketterä digitalisaatio: strateginen ketteryys verkostoissa ja ICT:n älykäs hyväksikäyttö. Tampereen yliopisto.
Siukonen, T. & Neittaanmäki, P. (2019). Mitä tulisi tietää tekoälystä. Docendo.
THL (2019). Mitä perimä kertoo ihmisen sairastumisriskistähttps://thl.fi/fi/-/mita-perima-kertoo-ihmisen-sairastumisriskista.
Vesterinen, O. & Pasanen, M. (2020). Digitalisaatio ja jatkuva oppiminen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Teoksessa P. Sihvo & A. Koski (toim.), Eettinen toimintamalli –osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:65. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Zdravkova, K. (2019). Reconsidering human dignity in the new era. New Ideas Psychology 54, s. 112–117.
