Toni Nummelin
ABDUKTIIVINEN PÄÄTTELY INSINÖÖRISUUNNITTELUSSA
Systemaattinen kirjallisuusselvitys
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Kandidaatintyö
Toukokuu 2021
Toni Nummelin: Abduktiivinen päättely insinöörisuunnittelussa. Systemaattinen kirjallisuusselvitys Kandidaatintyö
Tampereen yliopisto
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma Toukokuu 2021
On olemassa deduktiivsta, induktiivista ja abduktiivista päättelyä. Ihmiselle on luontaista käyttää kaikkia päättelyn muotoja, mutta tietynlaisen päättelyn korostamisesta voi olla hyötyä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Deduktiivinen ja induktiivinen päättely ovat yleisesti tunnetut päättelyn muodot. Tässä työssä käsitellään erityisesti abduktiivista päättelyä ja sen kykyä tuottaa uusia hypoteeseja. Aikaisemmassa abduktiivisen päättelyn tutkimuksessa tarkoituksena on ollut selvittää sellaisen luovan päättelyn logiikkaa, jota ei olla pystytty selittämään induktiivisella tai deduktiivisella päättelyllä.
Tuotekehityksen ja suunnittelun tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Yritysten innovaatiokyky on samalla kasvava ongelma. Tässä työssä käsitellään abduktiivista päättelyä korostavia toimintamalleja, joiden avulla voidaan mahdollisesti parantaa yritysten innovaatiokykyä. Työn tavoitteena on selvittää, mitä abduktiivisella päättelyllä tarkoitetaan insinöörisuunnittelun yhteydessä ja osoittaa, mitä hyötyä sen korostamisesta voisi olla teollisuuden tuotekehityksessä. Menetelmänä käytetään systemaattista kirjallisuusselvitystä.
Systemaattisessa kirjallisuusselvityksessä tavoitteena on tehdä mahdollisimman uskottava ja toistettavissa oleva tutkimus seuraten tiettyä kaavaa. Hakusanoiksi valikoitui: (”abductive reasoning” OR ”abduction” OR
”abductive inference”) AND (”design thinking” OR ”design synthesis”). Tietokannat valittiin Tampereen yliopiston konetekniikan oppaasta. Hakusanojen ja tietokantojen valinnan lisäksi muodostettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Näiden kriteereiden ja tutkimuskysymysten perusteella valittiin työlle sopivat lähteet.
Tuloksena saatiin 10 tekstin aineisto, joka otettiin tarkempaan tarkasteluun.
Tässä työssä osoitetaan, että abduktiivista päättelyä käytetään erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin uusien asioiden keksiminen eli ideointi on keskeistä. Valitussa aineistossa on abduktiiviseen päättelyyn ja suunnitteluun liittyviä tutkimuksia. Yhdessä tutkimuksessa käy ilmi, että suunnitteluajattelulla, joka on abduktiivista päättelyä korostava toimintamalli, tuotetaan innovatiivisempia ja menestyksekkäämpiä tuotteita.
Abduktiivisen tai luovan päättelyn hyödyntämistä kehitetään hyvin vähän insinöörisuunnittelua harjoittavissa yrityksissä tai oppilaitoksissa. Tämän työn pohjalta toimintaehdotuksia ovat suunnitteluajattelun tai abduktiiviseen päättelyyn perustuvan suunnittelun synteesin käyttöönottoa yrityksissä sekä abduktiivisen päättelyn käytön tehostamista alan oppilaitoksissa.
Avainsanat: abduktiivinen päättely, abduktio, insinöörisuunnittelu, suunnittelu, suunnitteluajattelu Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO ... 1
2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS ... 4
2.1 Tuotekehitys ja suunnittelu ... 4
2.2 Tuotekehityksen tärkeys teollisuudessa ... 5
2.3 Suunnittelun synteesi ... 8
2.4 Suunnitteluajattelu ... 8
2.5 Abduktiivinen päättely ... 9
2.6 Abduktion muodot ... 12
3. AINEISTO JA MENETELMÄT ... 14
3.1 Systemaattinen kirjallisuusselvitys ... 14
3.2 Toteutus ... 15
3.3 Lähteiden vertailu ja arviointi ... 18
4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ... 21
4.1 Abduktiivinen päättely suunnittelussa ... 21
4.2 Innovatiivinen abduktio ... 22
4.3 Abduktio suunnittelun synteesissä ... 23
4.4 Abduktio suunnitteluajattelussa ... 24
5. YHTEENVETO ... 25
LÄHTEET ... 27
1. JOHDANTO
Tuotekehityksen ja innovaatioiden tärkeys on tällä hetkellä kiinnostava aihe yliopistoissa ja yritysmaailmassa. On löydetty selvä yhteys tehokkaan tuotekehitysprosessin ja yrityk- sen menestyksen välille. (Flinn 2019) Bank of American analyytikko Wamsi Mohan on sanonut Applen nostaneen tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta miljardista dolla- rista 13 miljardiin dollariin vuodesta 2009 vuoteen 2019 (Leswing 2019). Organisaatiot joutuvat jatkuvasti tilanteeseen, jossa heidän on pakko kehittää uutta tai muuten he me- nettävät asiakkaansa. Monet käyttävät nykyajan tilanteesta ilmaisua: ”Innovate or Die”.
(Flinn 2019)
Myös useat tutkimukset puoltavat sitä ajatusta, että innovaatiokyky ja tehokas tuoteke- hitys ovat nykyaikana entistä tärkeämmässä asemassa. Esimerkiksi American Producti- vity & Quality Centerin (2019) tekemien tutkimusten mukaan keskimäärin 27.3 % ame- rikkalaisten yritysten myynnistä koostui viimeisen kolmen vuoden aikana kehitetyistä uu- sista tuotteista. Jo vuonna 2005 tehdyssä kyselytutkimuksessa, johon osallistui yli 800 yritystä ympäri maailmaa, yritykset vastasivat innovaatiokyvyn parantamisen olevan tär- kein asia yrityksen kasvun ja tuottavuuden kannalta (Arthur D. Little 2005). Vuodesta 2005 innovaatioiden ja tuotekehityksen tärkeys on vain lisääntynyt.
Yritykset ymmärtävät innovaatiokyvyn kasvavan tärkeyden. Yleensä vaikeudet liittyvät oikeiden toimintamallien löytämiseen. Esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuk- sen mukaan 80 yrityksestä 70 olivat tyytymättömiä heidän strategiaansa tuottaa läpimur- toinnovaatioita, vaikka samat yritykset arvioivat läpimurtoinnovaatioiden osuuden yritys- ten kokonaisliikevaihdosta kaksinkertaistuvan seuraavan viiden vuoden aikana. (Arthur D. Little 2015)
Yrityksen innovaatiokyvyn oleelliselle parantamiselle ei ole olemassa toimintamallia, joka sopisi kaikille yrityksille. Organisaatiorakenteet ovat niin erilaisia, että yleispätevää mallia on vaikea muodostaa. Yksi ehdotus yrityksen innovaatiokyvyn kehittämiselle on luoda sellainen työympäristö, jossa ideointi ei ole irrallinen prosessi vaan oleellinen osa kaik- kea yrityksen toimintaa. Tällainen työympäristö on keskeistä suunnitteluajattelun mal-
lissa. Suunnitteluajattelusta (engl. design thinking) on käyty paljon keskustelua akatee- misissa piireissä ja yritysmaailmassa. Suunnitteluajattelu on joissakin lähteissä suomen- nettu myös muotoiluajatteluksi, koska siinä hyödynnetään erityisesti muotoilijoille omi- naisia taitoja (Brown & Katz 2011).
Suunnitteluajattelua käsittelevien kirjoitusten yhteydessä mainitaan useasti abduktiivi- nen päättely. Esimerkiksi Martin (2009) sanoo suunnitteluajattelua hyödyntävän organi- saation käyttävän muotoilijan tärkeintä työkalua eli abduktiivista päättelyä ratkaistakseen ongelmia. Kirjallisuudessa tästä käsitteestä käytetään termejä abduktiivinen päättely, ab- duktiivinen ajattelu, abduktiivinen logiikka tai abduktio. Tässä työssä näillä termeillä vii- tataan samaan asiaan.
Tässä työssä käsitellään suunnittelua eri näkökulmista, mutta suunnittelulla viitataan aina tekniikan suunnitteluun eli insinöörisuunnitteluun (engl. engineering design). Suun- nitteluun ja suunnitteluajatteluun liittyvissä kirjoituksissa esitetään yleensä hyvin lyhyesti tai epäselvästi abduktiivinen päättely. Tässä työssä tehdään tutkimusta abduktiivisesta päättelystä suunnittelussa. Tarkoituksena on osoittaa abduktiivisen päättelyn hyödylli- syys teollisuuden tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Menetelmänä käytetään syste- maattista kirjallisuusselvitystä. Tutkimuskysymykset, joiden pohjalta systemaattinen kir- jallisuusselvitys tehdään, ovat seuraavat:
1. Mikä on abduktiivisen päättelyn rooli suunnittelussa?
2. Tuoko abduktiivista päättelyä korostava suunnittelu lisäarvoa teollisuuden tuotekehi- tykseen?
Tuotekehitykseen ja suunnitteluun liittyvä tutkimus on tärkeää, koska yritykset tarvitsevat toimintamalleja innovaatiokykynsä parantamiseen. Esimerkiksi Cooper (2019) on tutki- muksessaan koonnut tärkeimpiä tekijöitä uuden tuotteen menestymiselle, joista myös suunnitteluajattelun mallille ominaisia ovat seuraavat:
• Käyttäjäkeskeisyys. Luodaan tuote ihmisten tarpeiden mukaisesti.
• Iteratiivinen tuotekehitys. Testataan tuotetta asiakkailla usein ja aikaisessa vai- heessa.
• Innovaatiostrategia. Käytetään selkeää toimintamallia innovaatioiden luomiseen.
• Innovaatioresurssit. Innovaatiotoiminnan rahoitus kunnossa ja sitä harjoittavia osaavia ihmisiä on riittävästi.
• Johtamistyyli. Organisaation johtamistapa tukee innovaatiota.
• Kehityksen tehokkuus. Tuotekehitysprosessin kiihdyttäminen ilman laadun heik- kenemistä.
• Mullistava ideointi. Tehokasta ja ratkaisevaa ideointia ruokkimaan innovaatiotoi- mintaa.
Tässä työssä käsiteltävä abduktiivinen päättely liittyy suunnitteluajatteluun sekä erityi- sesti suunnittelun synteesivaiheeseen. Työssä tutkitaan kaikkia ihmisille ominaisia päät- telyn muotoja ja selvitetään abduktiivisen päättelyn osuus suunnitteluprosessissa. Ab- duktiivisen päättelyn hyötyjä tutkitaan suunnitteluajattelun mallin ja suunnittelun syntee- sin kautta.
2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS
Tässä luvussa tarjotaan teoriataustaa työn keskeisistä käsitteistä ja määritellään, mihin asioihin tässä työssä käytetyllä terminologialla viitataan. Tämän luvun tarkoituksena on luoda hyvä pohjatieto tutkimuksen tulosten lukemista varten.
2.1 Tuotekehitys ja suunnittelu
Tuotekehitys ja suunnittelu on määritelty kirjoissa ja artikkeleissa eri tavoin. Flinnin (2019) määritelmän mukaan tuotekehitys on jonkin spesifin kaupallisen tuotteen kehittä- mistä markkinoille hyödyntäen mahdollisesti sekä uutta että vanhaa teknologiaa. Flinn (2019) kuvailee tuotekehitystä selkeästi rajattuna prosessina, mutta Villanen (2016) ku- vailee kirjassaan tuotekehityksen olevan jatkuvaa yrityksen määrätietoista toimintaa uu- sien tuotteiden luomiseksi tai olemassa olevien tuotteiden huomattavaa parantamista.
Olemassa olevan tuotteen tuotekehityksessä keskitytään siihen, että tuotteelle syntyisi lisäarvoa, josta asiakas olisi valmis maksamaan kalliimman hinnan (Villanen 2016).
Tässä työssä tuotekehityksellä tarkoitetaan koko prosessia tuotteen ideoinnista valmiin tuotteen markkinoille viemiseen. Suunnittelulla tarkoitetaan tuotekehityksen vaihetta, jossa ideasta lähdetään muodostamaan toteuttamiskelpoista ratkaisua (kuva 1, Beitz et al. 2007). Myös innovaatio ja innovaatiokyky esiintyvät toistuvasti tässä työssä. Oxfordin Business & Management -sanakirja (Law 2009) määrittää innovaation olevan mikä ta- hansa uusi lähestymistapa suunnitella, tuottaa tai markkinoida tuotteita tai palveluita niin, että syntyy lisäarvoa ja innovaation luonut yritys saa etulyöntiaseman kilpailijoihinsa näh- den.
Kuva 1. Tuotekehityksen vaiheet, perustuu lähteeseen (Beitz et al. 2007).
Tuotekehitysprosessi alkaa esimerkiksi löytämällä jokin markkinarako, joka voidaan yri- tyksen resursseja hyödyntäen täyttää kehittämällä uusi tuote tai parantamalla vanhaa tuotetta (Villanen 2016). Ideoinnin yhteydessä määritellään suunnittelua varten tuotteen vaatimukset ja rajoitukset. Suunnittelun tavoitteena on luoda laaja tuotedokumentaatio, jossa on otettu huomioon kaikki valmistuksen kannalta olennaiset tekijät. (Beitz et al.
2007)
Beitz et al. (2007) kuvaavat suunnittelun antavan perusedellytykset idean fyysiselle to- teutukselle. Suunnitteluvaihetta pidetään yhtenä tärkeimmistä elementeistä tuotekehi- tysprosessissa, koska suunnittelijoilla on suurin vaikutus ja vastuu lopullisesta tuot- teesta. Heines (2016) sanoo suunnittelun olevan erittäin tärkeä osa organisaation stra- tegiaa. Hyvin optimoidulla suunnittelulla pystytään myös tehostamaan muita osa-alueita kuten esimerkiksi tuotantoa.
2.2 Tuotekehityksen tärkeys teollisuudessa
Jotta voisi ymmärtää, miksi tuotekehitys on saavuttanut niin tärkeän roolin menestyvän teollisen yrityksen toiminnassa, on syytä aloittaa tarkastelu historiasta. Teollisten vallan- kumousten seurauksena menestyvän tuotteen vaatimukset ovat muuttuneet ajan kulu- essa. Sorli ja Stokic (2009) ovat tarkastelleet teollisuuden kehittymistä keskittyen neljään
näkökulmaan: asiakkaaseen, laatuun, läpimenoaikaan ja tuotantomäärään (taulukko 1).
Erityisesti asiakkaiden vaatimukset, laadunhallinnan muoto ja valmistettavien tuotteiden monipuolisuus asettavat edellytyksiä sille, millainen on hyvä tuote.
Taulukko 1. Teollisen kehityksen historiaa. Perustuu lähteisiin (Sorli & Stokic 2009, Flinn 2019).
Vaiheet Asiakas Laatu Läpimenoaika Tuotantomää- rät
Esiteollinen aika/1. Teolli- nen vallanku- mous
Kohtalaisen tärkeä
Total quality (TQ)
Melko pitkä
Pieni
2. Teollinen vallankumous
Lähes merkityksetön
Quality control (QC)
Todella pitkä
Massatuotanto
3. Teollinen vallankumous
Todella alhai- nen tärkeys
Process cont- rol (PC)
Pitkä Massatuotanto lyhyemmissä jaksoissa 4. Teollinen
vallankumous
Tärkein Total quality management (TQM)
Kohtalaisen lyhyt
Kevyt tuotanto
Esiteollisella ajalla tarkoitetaan koko ihmisen historiaa ennen teollistumista. Siihen ai- kaan asiakkaan vaatimukset olivat ensisijaisen tärkeitä, koska asiakkaat olivat valmista- jan lähellä tai tuote valmistettiin itselle. Laadun näkökulmasta esiteollisesta ajasta voi- daan käyttää termiä total quality (TQ), koska valmistaja itse hallitsi kaikkia tuotevalmis- tusprosessin osa-alueita. (Sorli & Stokic 2009)
Ensimmäinen teollinen vallankumous (noin 1760–1840) toi mukanaan muun muassa höyrymoottorit ja rautatiet. Teollisia tuotantolaitoksia alettiin perustamaan, mutta tarkas- teltavissa näkökulmissa ei tapahtunut oleellista muutosta. (Flinn 2019)
Toisen (1900-luvun vaihde) teollisen vallankumouksen jälkeen markkinat olivat kysyntä- vetoisia. Käytännössä kaikki mitä valmistettiin, myytiin nopeasti, eli asiakkaiden vaati- mukset olivat lähes merkityksettömiä. Laadun näkökulmasta katsottuna siihen aikaan keskityttiin ainoastaan valmiiden tuotteiden vikojen löytämiseen ja korjaamiseen (QC).
Yleinen trendi oli se, että samoja tuotteita valmistettiin massatuotantona vuosia. (Sorli &
Stokic 2009)
Kolmannen (noin 1980-luvulla) teollisen vallankumouksen myötä mikrotietokoneet yleis- tyivät ja niitä alettiin hyödyntämään teollisuudessa. Seurauksena syntyi uusia mahdolli- suuksia valvoa ja ohjata prosesseja (PC). Näihin aikoihin yritysten välinen kilpailu alkoi kasvaa ja markkinoiden dynamiikka muuttui enemmän tarjontavetoiseksi. Seurauksena tarvittiin merkittävämpiä tuoteuudistuksia ja tuotekehitystä piti tehostaa. (Sorli & Stokic 2009)
Neljännellä teollisella vallankumouksella tarkoitetaan nykytilannetta. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa asiakas on kaikista tärkeimmässä asemassa. Laadunhallinnan nä- kökulmasta on palattu alkuperäiseen asetelmaan, jossa optimoidaan kaikkia tuoteval- mistusprosessin vaiheita. Organisaatiota ovat kuitenkin nyt valtavia verrattuna esiteolli- sen ajan yksittäisiin valmistajiin. Yksi ihminen ei voi enää ohjata kaikkia osa-alueita, joten on siirrytty laatujohtamisen malliin (TQM). Menestyvän tuotteen takana on kokonaisval- tainen laadunhallinta ja asiakaskeskeinen tuotekehitys. Koska jälleen asiakas ja laatu ovat tärkeimmässä asemassa, voidaan sanoa, että teollisuus on kiertänyt kehän ja pa- lannut alkuun säilyttäen kehityksen mukana tulleet hyödyt. (Sorli & Stokic 2009)
Teollisuuden ja markkinoiden kehittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa tuotekehityk- sellä on entistä merkittävämpi vaikutus yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Nykytilan- teen ominaisuuksia, jotka asettavat yrityksille haasteita, ovat seuraavat (Sorli & Stokic 2009):
• Kilpailu ei ole enää rajoitettu maantieteelliseen sijaintiin.
• Tuotteen suunnittelu-, valmistus-, kehitys- ja markkinointiprosessit ovat monimut- kaistuneet.
• Kuluttajat ovat vaativampia. Yritysten täytyy panostaa tuotteisiin enemmän pi- tääkseen asiakkaat tyytyväisinä.
• Valmistajien pitää ottaa huomioon entistä enemmän lakeja ja säädöksiä. Ympä- ristöön ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat lisääntyneet.
Tällä hetkellä muun muassa tietojohtaminen, sulautetut järjestelmät, digitalisaatio ja te- koäly muokkaavat teollisuutta ja markkinoita. Tekniikka, tuotekehitys ja palveluiden ke- hitys ovat nykyajan keskeisimpiä asioita. (Flinn 2019)
2.3 Suunnittelun synteesi
Suunnittelu seuraa vaiheita: analyysi-synteesi-arviointi (Vuori 2002). Synteesi on ideoi- den yhdistämistä konseptiksi, joka tarjoaa mahdollisen ratkaisun suunnittelutehtävälle.
Tämän jälkeen konsepti analysoidaan. Analyysissä käytetään apuna teknillistä tiedettä, kuten statiikkaa, dynamiikkaa, mekaniikkaa sekä virtaus- ja lämpötekniikkaa. Näiden in- sinöörityökalujen avulla konseptista voidaan arvioida esimerkiksi sen kestävyys tai käyt- tölämpötila. Jos analysoinnissa löydetään puutteita tai vikoja, synteesillä luodaan taas uusi konsepti. Tätä prosessia toistetaan, kunnes löydetään sopiva ratkaisu. Suunnittelun lopuksi arvioidaan, kuinka hyvin suunniteltu lopputulos täyttää alkuperäiset vaatimukset.
Tähän voi sisältyä analyysien tarkastuksia, prototyyppien testausta ja markkinatutkimuk- sia. (Tooley 2010)
Synteesi on terminä tuttu kemiasta, jossa sillä tarkoitetaan yhdisteiden valmistamista ke- miallisilla reaktioilla ja aineilla. Teoriassa synteesi tarkoittaa päättelyä yleisestä tiedosta käytännön sovelluksiin. Suunnittelun yhteydessä synteesillä tarkoitetaan ratkaisuvaihto- ehtojen tuottamista olemassa olevan tiedon yhdistämisellä eli syntetisoinnilla. Suunnit- telun synteesiä voidaan kuvata abduktiivisena päättelynä abstraktista tarkoituksesta konkreettiseen konseptiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aluksi suunnittelijalla on tiedossa suunnittelutehtävä eli haluttu lopputulos. Tavoitteen ja saatavilla olevan tie- don perusteella suunnittelija tuottaa konseptivaihtoehtoja abduktiivisella päättelyllä. (Liu
& Lu 2012)
2.4 Suunnitteluajattelu
Koska suunnitteluajattelun tuntemus on kasvanut monien yritysten keskuudessa, siitä on tullut innovaatioiden avaintekijä (Menon & Serpes 2017). Suunnitteluajattelu on ihmis- keskeinen lähestymistapa innovaatioon, jonka tavoitteena on synnyttää luovia ideoita ja liiketoimintamalleja keskittyen ihmisten tarpeisiin. Perusidea suunnitteluajattelussa on soveltaa muotoilijoiden työtapoja innovaatiotoimintaan ja tutkijoiden tapaa käyttää sys- temaattista tietoon perustuvaa analyysiä innovaatioiden käyttökelpoisuudesta ja talou- dellisesta toteutusmahdollisuudesta. (Müller-Roterberg 2020)
Beverland et al. (2015) määrittää suunnitteluajattelun luovaksi ja strategiseksi proses- siksi, jota voidaan luonnehtia seuraavien piirteiden avulla:
• Abduktiivinen päättely. Uuden keksimisen logiikka. Suunnitteluajattelussa koros- tetaan abduktiivista eli luovaa ajattelua.
• Iteratiivinen ajattelu ja kokeilu. Suunnitteluajattelua luonnehditaan yritys-ja-ko- keilu (engl. trial-and-error) -oppimisena. Tässä oppimisessa hyödynnetään itera- tiivisia malleja kuten useiden prototyyppien valmistamista ja testaamista.
• Kokonaiskuva. Suunnitteluajattelussa keskitytään kokonaiskuvaan. Siinä käsitel- lään yksittäisiä ongelmia koko systeemin ongelmana, jonka kautta voidaan päästä laajempaan ja tehokkaampaan ratkaisuun (Owen 2007).
• Ihmiskeskeisyys. Suunnitteluajattelussa keskitytään käyttäjäkokemukseen. Tar- kastellaan käyttäjien ja kuluttajien näkökulmasta tuotteen käytön ja toiminnan li- säksi myös siihen liittyviä tunteita ja tarkoituksia ennen mahdollisten ratkaisujen esittämistä (Beverland et al. 2015).
Suunnitteluajattelu on melko tuntematon asia ja siitä löytää vain joitakin käytännön esi- merkkejä. IDEO on suunnittelu- ja konsultointiyritys, jota pidetään suunnitteluajattelun edelläkävijänä. IDEO on esimerkiksi suunnitellut Applen ensimmäisen tuotantokelpoisen hiiren vuonna 1980. IDEO käyttää toiminnassaan suunnitteluajattelun mallia ja tarjoaa myös opetusta tämän mallin hyödyntämisestä. Tim Brown on IDEOn hallituksen puheen- johtaja. Hän pitää seminaareja suunnitteluajattelusta, luovasta johtamisesta ja innovaa- tiosta yritysjohtajille sekä suunnittelijoille. Brown (2008) on määritellyt suunnitteluajatte- lun olevan toimintamalli, joka yhdistää ihmisten tarpeet, teknologiset mahdollisuudet ja kaupallisen menestymisen edellytykset.
Suunnitteluajattelua tukee monet kirjoitukset, mutta sitä on myös kritisoitu. Norman (2010) kutsuu suunnitteluajattelua myytiksi. Norman kuvailee suunnitteluajattelun olevan muotoilijoiden yritys vakuuttaa, että he tekisivät muutakin kuin vain saavat asiat näyttä- mään hyviltä. Suunnitteluajattelu juontaa juurensa muidenkin kuin pelkästään muotoili- joiden esittämistä teorioista. Nobel-palkittu tietotekniikan tutkija Herbert A. Simon oli en- simmäinen, joka ehdotti kirjassaan Sciences of the Artificial 1969 suunnittelun olevan tiedettä tai tapa ajatella.
2.5 Abduktiivinen päättely
Vuosien ajan suunnitteluun liittyvissä tutkimuksissa on huomattu aiempaan kokemuk- seen perustuvan päättelyn olevan välttämätöntä luovalle ajattelulle ja yleisesti psyykki- selle toiminnalle. Useimmat teoriat määrittelevät tämänkaltaisen päättelyn abduktii- viseksi päättelyksi. Yleensä nämä teoriat viittaavat Charles Sanders Peircen töihin, joissa hän yhdistää abduktiivisen päättelyn induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn
kanssa. (De Meyer et al. 2013) Abduktio, kuten myös induktio ja deduktio, juontaa juu- rensa Aristoteleen töistä, jossa hän käytti termiä ”apagoginen päättely”. Apagoginen tu- lee kreikankielisestä sanasta apagei’n, joka tarkoittaa epäsuoraa. (Eriksson & Lindström 1997)
Charles Sanders Peirce oli Harvardissa kouluttautunut amerikkalainen filosofi ja fyy- sikko. Hän esitteli abduktiivisen päättelyn nykyajan ihmisille. (Eriksson & Lindström 1997) Hän oli tyytymätön siihen selitykseen, että hypoteesit ovat vain arvauksia. Hänen tavoitteenaan oli selvittää uuden keksimisen logiikka (Peirce 1958). Fann (1970) kertoo kirjassaan, että suurin osa filosofeista kieltää, että hypoteesien takana olisi mitään logiik- kaa. Heidän mielestään uuden keksimisen logiikkaa voi ainoastaan tarkastella tutkien metodeja, joilla aikaisemmin esitettyjä hypoteeseja on testattu.
Peircen (1958) mukaan päättely voidaan jakaa kolmeen olennaisesti erilaiseen muotoon:
abduktiivinen, deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Deduktiivisessa ja induktiivisessa päättelyssä käsitellään hypoteeseja ja abduktiivisessa päättelyssä keskeistä on uusien hypoteesien luominen (Martin 2009; Råholm 2010). Jotta voidaan ymmärtää paremmin abduktiivista päättelyä, on aluksi hyödyllistä tarkastella deduktiivisen ja induktiivisen päättelyn määritelmiä.
Dong et al. (2015) määrittelee deduktiivisen päättelyn pyrkivän takaamaan päätelmän todeksi, kun oletusten katsotaan olevan tosia. Deduktiossa on mahdotonta, että oletuk- set ovat tosia, jos päätelmä on epätosi. Sama asia vielä toisella tavalla: jos oletukset ovat tosia, niin päätelmä on aina tosi. (Walton 2005) Deduktiiviset päätelmät ovat aina todistettavissa päteviksi. Deduktiivinen tai induktiivinen päätelmä hyödyntää aikaisem- min todennettua tietoa, mutta ei koskaan luo kokonaan uutta tietoa. (Vickers 2013)
Motivaatio abduktion määrittämiselle on ollut selityksen löytäminen sellaiselle loogiselle päättelylle, jota ei pystytä kuvaamaan induktiivisella eikä deduktiivisella päättelyllä.
Tämä on erityisen haastavaa, koska vieläkään ei ole täysin selvitetty, mitä induktio on.
(Kroll & Koskela 2015) Induktiiviselle päättelylle on kuitenkin esitetty useita määritelmiä.
Carnapin teoriassa induktiivisen päättelyn muotoja kuvataan seuraavasti (Vickers 2013):
• Suora päättely. Päätellään näytteen piirteen suhteellinen esiintyvyys perustuen sen suhteelliseen esiintyvyyteen siinä populaatiossa, josta näyte on otettu.
• Ennustava päättely. Päätellään samasta populaatiosta otetun seuraavan näyt- teen tai yksilön piirteet perustuen ensimmäiseen näytteeseen.
• Analoginen päättely. Päätellään ensimmäisen yksilön piirteiden perusteella toi- sen yksilön piirteet perustuen näiden yksilöiden yhteisiin piirteisiin.
• Käänteinen päättely. Tehdään päätelmiä koko populaatiosta perustuen populaa- tiosta otetun näytteen piirteisiin.
• Universaali päättely. Näytteestä tehdyistä päätelmistä muodostetaan yleispätevä olettamus.
Induktiossa oletukset eivät todennäköisesti ole tosia, jos päätelmä on epätosi. Tämäkin asia toisella tavalla: jos oletukset ovat tosia, päätelmä on todennäköisesti tosi. (Walton 2005) Suurin ero deduktiiviseen päättelyyn ja samalla suurin ongelma induktiivisessa päättelyssä on se, että päätelmät eivät koskaan ole täysin varmoja ja perustuvat aina todennäköisyyteen (Vickers 2013). Induktiossa muodostetaan yleinen totuus useasta havainnosta ja deduktiossa selitetään havainto yleisellä totuudella (Eriksson & Lindström 1997).
Peirce (1958) on kuvannut päättelyn muotoja seuraavasti: ”Deduction proves that so- mething must be; Induction shows that something actually is operative; Abduction merely suggests that something may be.” Tämä voidaan kääntää suomeksi: ”Deduktio todistaa, että jokin täytyy olla; Induktio näyttää, että jokin oikeasti toimii ja abduktio vain ehdottaa, että jokin voi olla.”
Havainnollinen esimerkki päättelyn muodoista: Kuvitellaan, että edellisenä päivänä fir- massa, jossa Julia työskentelee, on pidetty kokous. Kaikilla tähän kokoukseen osallistu- neilla ihmisillä on tänään todettu koronavirus. Julia käy myös testeissä ja hänellekin to- detaan koronavirus. Voidaan heti päätellä, että Julia osallistui eiliseen kokoukseen.
Deduktio:
Totuus: Kaikilla eilisessä kokouksessa olleilla on koronavirus Hypoteesi: Julia oli eilisessä kokouksessa
Tulos: Julialla on koronavirus Induktio:
Hypoteesi: Julia oli eilisessä kokouksessa Tulos: Julialla on koronavirus
Totuus: Kaikilla eilisessä kokouksessa olleilla on koronavirus Abduktio:
Totuus: Kaikilla eilisessä kokouksessa olleilla on koronavirus Tulos: Julialla on koronavirus
Hypoteesi: Julia oli eilisessä kokouksessa
Deduktiossa päätellään tulos, induktiossa muodostetaan uusi totuus ja abduktiossa tuo- tetaan uusi hypoteesi selittämään havaintoja. Tässä tapauksessa induktiolla muodos- tettu yleinen totuus on epävarma. Pelkästään niillä oletuksilla, että Julia oli eilisessä ko- kouksessa ja hänellä on koronavirus, ei voida varmaksi sanoa, että kaikilla eilisessä ko- kouksessa olleilla olisi koronavirusta. Tämä toimii esimerkkinä induktion puutteista.
Kuten esimerkistäkin nähdään, abduktiossa keskeistä on uusien hypoteesien luominen.
Peircen (1958) alkuperäinen tarkoitus abduktiivisen päättelyn tutkimuksessa oli määrit- tää systemaattinen malli hypoteesien tuottamiselle. Peircen (1958) esittelemää abduktii- vista päättelyä voidaan soveltaa minkä tahansa uuden asian keksimisen logiikaksi. Akh- tar-Danesh et al. (2014) mukaan abduktio on luovaa päättelyä, joka sisältää ideoimista ja ideoiden perustelemista uuden tiedon luomiseksi. Vaikka Peircen (1958) esittämään abduktiiviseen päättelyyn sisältyy myös tuotettujen hypoteesien arvioiminen, huonona puolena on se, että abduktiivinen päättely ei suoraan tuota varmaa vastausta. Se voi johtaa useaan vaihtoehtoon, jotka voidaan sitten prosessoida induktiivisella ja deduktii- visella päättelyllä. Tällaista prosessia voidaan kuvata esimerkiksi seuraavalla tavalla:
1. Tuntematonta ilmiötä ei pystytä selittämään tiedetyillä hypoteeseilla.
2. Abduktiolla luodaan uusia hypoteeseja selittämään ilmiötä.
3. Deduktiolla karsitaan mahdottomat hypoteesit pois.
4. Kun useat testaukset vahvistavat hypoteesin pätevyyden, voidaan se määritellä yleiseksi totuudeksi induktiolla.
2.6 Abduktion muodot
Harman (1965) määritteli yhdeksi abduktion tyypiksi päättelyä parhaaseen selitykseen (engl. Inference to the Best Explanation). Tässä ongelmana on se, että koskaan ei voida tietää kaikkia mahdollisia selityksiä jollekin ilmiölle. (Schurtz 2008) Esimerkiksi Newtonin lait olivat todennäköisin ja parhain selitys siihen aikaan saatavilla olevan tiedon perus- teella. Kun suhteellisuusteoriat alkoivat saamaan enemmän tieteellistä tukea, Newtonin lait muuttuivat vähemmän todennäköisiksi selityksiksi kaikista saatavilla olevista tie- doista mutta säilyvät edelleen parhaana selityksenä vanhasta tiedosta. (Lipton 2004) Harmanin (1965) määritelmää on sen jälkeen muutettu päättelyksi parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen (engl. Inference to the Best Available Explanation).
Paras saatavilla oleva selitys ei ole tieteellisesti aina riittävä, jos selityksellä ei ole järke- viä perusteluja. Schurtz (2008) on luokitellut abduktion erilaisia muotoja, joiden avulla pystytään paremmin arvioimaan abduktiolla tuotettuja selityksiä (ks. Taulukko 2.). Hän on jakanut abduktion muodot pääluokkiin ja alaluokkiin käyttämällä kolmea mittaria:
1. Minkälainen hypoteesi abduktiolla tuotetaan?
2. Minkälaista ilmiötä abduktiolla yritetään selittää?
3. Minkälaiset uskomukset tai kognitiiviset mekanismit ohjaavat abduktiota?
Taulukko 2. Abduktion muotojen pääluokkia. Perustuu lähteeseen (Schurtz 2008).
Abduktion muoto Selitettävä ilmiö Abduktio tuottaa Abduktiota ohjaa Factual Abduction Yksittäiset empiiri-
set totuudet
Uusia totuuksia (syyt/seuraukset)
Tiedetyt lait tai teo- riat
Law-Abduction Empiiriset lait Uusia lakeja Tiedetyt lait Theoretical-mo-
del-Abduction
Yleinen empiirinen ilmiö (lait)
Ilmiöiden uusia teo- reettisia malleja
Tiedetyt teoriat
2nd Order Exis- tential-Abduction
Yleinen empiirinen ilmiö (lait)
Uusia lakeja/teori- oita uusilla konsep- teilla
Teoreettinen tausta tieto
3. AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1 Systemaattinen kirjallisuusselvitys
Kirjallisuusselvityksestä (engl. systematic literature review) nähdään myös käytettävän termiä kirjallisuuskatsaus, mutta tässä työssä käytetään vain termiä kirjallisuusselvitys.
Kirjallisuusselvitykset voidaan jakaa neljään tyyppiin: kuvaileva kirjallisuusselvitys, sys- temaattinen kirjallisuusselvitys, kvalitatiivinen meta-analyysi ja kvantitatiivinen meta- analyysi. (Salminen 2011)
Kirjallisuusselvitykset ovat tärkeä osa akateemista tutkimusta. Uuden tiedon kehittämi- sen täytyy aina rakentua vanhan tiedon päälle. Tarkastelemalla aiheeseen liittyvää kir- jallista otosta pystytään testaamaan tai luomaan uusia teorioita. Kirjallisuusselvityksen pitäisi aina olla luotettava ja toistettavissa. (Watson & Xiao 2017) Tässä työssä päädyttiin tekemään systemaattinen kirjallisuusselvitys, koska sillä halutaan parantaa edellä mai- nittuja kriteereitä ja kasvattaa työn uskottavuutta. Systemaattinen kirjallisuusselvitys tu- kee myös tutkimusaihetta hyvin, koska sen yksi ulottuvuus on löytää tutkimuksen avulla parhaat toimintatavat (Salminen 2011).
Systemaattinen kirjallisuusselvitys on analysointia jonkin tutkimuskysymyksen aihepiirin kaikesta kirjallisuudesta (Brereton et al. 2007). Siinä pyritään vastaamaan esitettyihin kysymyksiin tarkalla valintaprosessilla valikoiduilla lähteillä. Systemaattisuudella tarkoi- tetaan tietyn kaavan noudattamista ja tarkkaa kirjausta käytetyistä hakusanoista, tieto- kannoista ja lähteiden valintakriteereistä. (Salminen 2011)
Systemaattisen kirjallisuusselvityksen voi toteuttaa erilaisilla tavoilla, mutta yleensä ta- voissa on samat peruselementit ja päädytään samanlaisiin lopputuloksiin (Brereton et al.
2007). Tässä työssä selvitys on tehty kuvan 2. mukaisessa järjestyksessä.
Kuva 2. Systemaattisen kirjallisuusselvityksen vaiheet. Perustuu lähteisiin (Salminen 2011; Watson & Xiao 2017)
Kirjallisuusselvityksen perustana on tutkimuksen tavoitteet ja niistä muodostetut tutki- muskysymykset. Tutkimuskysymyksistä muodostetaan sopivat hakusanat ja valitaan tie- tokannat. Ennen hakuprosessia määritetään perusteet, joilla tekstit tulevat valituiksi lo- pulliseen aineistoon. Selvityksessä valikoidut tekstit arvioidaan ja vertaillaan. Aineistosta kerätään tutkimuksen kannalta keskeinen tieto ja tehdään johtopäätöksiä. Lopuksi löy- detyt tulokset raportoidaan.
3.2 Toteutus
Valitaan hakusanat, joilla pystytään löytämään päteviä lähteitä tutkimuskysymysten vas- taamiseen. Alustavan selvityksen perusteella suomenkielisiä lähteitä on liian vähän, jo- ten hakusanat muodostettiin englanninkielisillä termeillä. Abduktiivinen päättely kääntyy englanniksi usealla tavalla, joten sen hakusanoiksi määritettiin ”abductive reasoning” OR
”abduction” OR ”abductive inference”.
Hakusanojen valinnassa tärkeää on löytää tasapaino tarkkuuden ja laajuuden välillä. Jos käytetään liian laajoja käsitteitä, tuloksena saadaan paljon aiheen ulkopuolista materiaa- lia. Toisaalta jos hakulauseke on liian tarkka, voi olennaisia lähteitä jäädä käsittelemättä.
(Watson & Xiao 2017) Niin kuin aiemmin työssä on todettu, abduktiivista päättelyä ko- rostavaa suunnittelua on esimerkiksi suunnitteluajattelun malli. Jotta pystytään rajaa- maan hakutuloksia tarkempaan otantaan, tutkitaan abduktiivista päättelyä suunnittelu- ajattelun yhteydessä. Suunnittelussa on aina analyysiä, synteesiä ja arviointia (Vuori 2002). Abduktiivista ajattelua yhdistetään tehokkaaseen suunnittelun synteesivaihee- seen (engl. design synthesis) (Kolko 2010). Tulosten laajuutta pyrittiin parantamaan ot- tamalla huomioon myös suunnittelun synteesin. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodos- tui: (”abductive reasoning” OR ”abduction” OR ”abductive inference”) AND (”design thin- king” OR ”design synthesis”).
Kun hakusanat ovat selvillä, valitaan käytettävät tietokannat. Koska missään tietokan- nassa ei ole kaikkea julkaistua materiaalia, systemaattisessa kirjallisuushaussa pitäisi hyödyntää useampaa tietokantaa (Watson & Xiao 2017). Tässä työssä tietokannat valit- tiin Tampereen Yliopiston kirjaston konetekniikan oppaasta. Lista käytettävistä tietokan- noista:
• Andor. Tampereen Yliopiston kirjaston kokoelman hakupalvelu.
• Scopus. Monitieteinen viittaus- ja tiivistelmätietokanta.
• Springerlink. Sisältää lehtiä monilta tieteen aloilta.
• Sciencedirect. Lehtien kokonaisartikkelit pääosin luonnontieteiden ja lääketie- teen aloilta.
Työssä käytettiin tietokantoja, jotka sisältävät luotettavaa aiheeseen liittyvää kirjalli- suutta. Tietokantavalinnoissa otettiin huomioon myös tietokantojen erilaisuus vähentä- mään samojen tulosten lukumäärää.
Ennen kuin itse tiedonhaku aloitetaan, tehdään aineiston seulontasuunnitelma. Tässä vaiheessa muodostetaan kriteereitä, joiden perusteella tekstit tulevat valituiksi tutkimuk- sen aineistoon. Suunnitellaan poissulkukriteerit eli ekskluusiot, joiden perusteella tiedon- haun tuottamista tuloksista rajataan tähän tutkimukseen kelvottomat tekstit pois. Rajauk- sen jälkeen jäljellä olevista teksteistä valitaan aiheeseen sopiva aineisto sisäänottokri- teerien eli inkluusioiden perusteella. Aineiston seulontasuunnitelman tarkoitus on se, että tiedonhaun jälkeen olisi tutkimuskysymyksen kannalta mahdollisimman keskeisiä läh- teitä tutkittavana (ks. Taulukko 3). (Watson & Xiao 2017)
Taulukko 3. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit.
Inkluusio Ekskluusio
Arvostettu ja luotettava julkaisija Opinnäytetyö tai jokin epäluotettava verk- kosivu
Tunnistaa tässä työssä määritetyn abduk- tiivisen päättelyn teorian
Ennen 2011 julkaistu
Vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen Koko teksti ei saatavilla Käsittelee abduktiivista päättelyä suunnit-
telussa
Ei liity insinöörisuunnitteluun
Tutkimusmenetelmänä muu kuin kirjalli- suusselvitys
Ei vertaisarvioitu tai julkaistu vertaisarvioi- dussa lehdessä
Ei suomen- tai englanninkielinen
Kirjallisuusselvitys tehtiin maaliskuussa 2021. Haut suoritettiin samalla hakulausekkeella valituista tietokannoista. Ennen rajauksia tuloksena saatiin yhteensä 1268 osumaa. Seu- lontasuunnitelmassa valitut ekskluusiot otettiin huomioon tietokantojen omilla työkaluilla.
Hakutulokset rajattiin 2011–2021 välisiin suomen- tai englanninkielisiin vertaisarvioitui- hin tieteellisiin julkaisuihin. Tuloksista poissuljettiin opinnäytetyöt, arvostelut, keskustelut ja tekstit, jotka eivät olleet kokonaan saatavilla. Lopuksi rajattiin aihe tekniikkaa (engl.
engineering) tai insinöörisuunnittelua (engl. engineering design) koskeviin töihin. Kun kaikki eksluusiot otettiin huomioon, jäljelle jäi kokonaisuudessaan 101 työtä. Nämä työt otettiin tarkempaan tarkasteluun inkluusioiden näkökulmista. Otsikoiden perusteella kar- sittiin 64 työtä pois. Jäljellä olevista 37:tä työstä suljettiin pois tiivistelmän lukemisen jäl- keen 5 ja jäljelle jäi 32 työtä kolmesta tietokannasta. Scopuksen tuottamat tulokset jäivät vähäisiksi ja lopulliseen tarkasteluun ei päätynyt yhtäkään. Nämä 32 työtä oli perusteel- lisen tarkastelun kohteena ja lopulliseksi aineistoksi valikoitui näistä 13 työtä. Tietokan- tojen välillä oli kolme samaa työtä, joten lopulliseksi aineiston kooksi muodostui 10 läh- dettä.
Kuva 3. Kirjallisuushaun eteneminen.
3.3 Lähteiden vertailu ja arviointi
Lähteiden arviointi on tärkeä osa tieteellistä tutkimusta. Systemaattisen kirjallisuusselvi- tyksen tiedonhaun tuloksena on otos erilaisia tutkimuksia. On hyödyllistä kartoittaa, min- kälaista tietoa mikäkin lähde pystyy tarjoamaan asetetulle tutkimuskysymykselle. (Wat- son & Xiao 2017)
Laadun arviointi toimii viimeisenä vaiheena tekstien valmistelemisessa tiedon keruuta varten. Tässä tutustutaan lähteiden teemoihin ja järjestetään lähteet paremmuusjärjes- tykseen. Paremmuusjärjestyksessä käytetään samoja kriteereitä kuin inkluusiossa ja ekskluusioissa. Järjestyksen tekemisellä pyritään löytämään tutkimuskysymyksen kan- nalta olennaisimmat ja epäolennaisimmat lähteet sekä ne lähteet, joiden tietoa ei voida käyttää perustana johtopäätöksille. (Watson & Xiao 2017) Aagaard et al. (2016) mukaan laadun arviointi on tapa ymmärtää lähteet ennen niiden yhdistelemistä ja vertailua.
Taulukko 4. Tutkimusaineiston arviointi ja vertailu.
Kirjoittajat, julkaisu- vuosi
Teema Menetelmä Keskeiset tulokset
Berente, N., Gaskin, J., Lyytinen, K. & Na- garaj, V. (2020).
Tutkitaan suun- nitteluajattelun hyötyjä uuden tuotteen kehityk- sessä.
Kvantitatiivinen ky- selytutkimus, 247 tuotekehitystiimin johtajaa
Suunnitteluajattelu tuo lisäarvoa yrityk- sen tuotekehitystoi- mintaan erityisesti suunnitteluproses- seissa, joissa yri- tyksen asiantunte- mus on heikkoa.
Liu, A. & Lu, S.C.-Y.
(2012).
Esitellään ta- poja, miten ab- duktiivista päät- telyä voidaan hyödyntää suun- nittelun alkuvai- heessa.
Teorian esitys ja analysointi
Oikeiden abduktiivi- sen päättelyn mal- lien hyödyntäminen voi tehostaa suun- nittelun synteesivai- hetta.
Ahmed-Kristensen, S., Christensen, B.T. &
Cramer-Petersen, C.
(2019).
Analysoidaan suunnittelun ja ideoinnin päätte- lyn mallia.
Kvalitatiivinen em- piirinen tutkimus, viisi kolmen henki- lön tiimiä
Suunnittelun päät- tely seuraa abduk- tio-deduktiopäätte- lyn kaavaa.
Dong, A., Lovallo, D. &
Mounarath, R. (2015).
Tutkitaan loogi- sen päättelyn muotojen vaiku- tusta konseptin valintaproses- sissa.
Kvantitatiivinen tut- kimus, 210 valmis- tunutta tai opiskeli- jaa
Abduktiivisella päättelyllä konseptit tulivat todennäköi- semmin valituiksi, kuin deduktiivisella päättelyllä.
Dong, A., Garbuio, M.
& Lovallo, D. (2016).
Tutkitaan suun- nitteluprosessia.
Kvalitatiivinen tutki- mus, kahden ryh- män keskustelun analysointi
Abduktiivisella päättelyllä voidaan päästä parempiin konseptivalintoihin.
Jatkuu…
Dorst, K. (2019). Selvitetään, pys- tyykö suunnitte- lun päättelyllä selviämään kas- vavasta komp- leksisuudesta.
Pitäisikö siirtyä uudenlaisiin toi- mintatapoihin?
Teorian esitys ja analysointi
Suunnittelijat pysty- vät selviämään kompleksisuu- desta, jos he siirty- vät perinteisestä ongelman ratkai- susta suunnittelu- ajatteluun.
Dorst, K. (2011). Tutkitaan, miten muotoilijoiden käytäntöjä voi- daan hyödyntää nykyajan komp- leksisten ongel- mien ratkaisuun.
Teorian esitys ja analysointi
Todetaan, että muotoilijoiden käy- täntöjä pystytään hyödyntämään yri- tyksessä useassa toiminnassa.
O’Reilly, C. J. (2016). Tutkitaan abduk- tiivisen päättelyn edistämistä insi- nööriopiskeli- joilla KTH Royal Institute of Tech- nologyssa.
Kvalitatiivinen haastattelututki- mus, 5 opiskelijaa
Kvalitatiivinen tutki- mus kurssien lä- päisyvaatimuksista, 8 kurssia
Abduktiivista päät- telyä ei juurikaan edistetä KTH:ssa.
Todetaan, että ab- duktiivisen päätte- lyn edistäminen auttaisi sekä opis- kelijoiden että opet- tajien luovaa ajatte- lua.
Koskela, L. & Kroll, E.
(2015).
Tutkitaan suun- nittelun päätte- lyä
Teorian esitys ja analysointi
Suunnittelun päät- telyä pystytään ku- vaamaan abdukti- oilla.
Neumann, F. (2015). Tutkitaan tuote- kehityksen uu- den tiedon luo- misprosessia.
Teorian esitys ja analysointi
Mallinnus Schurtzin abduktion muo- doista käytännön suunnittelun päätte- lyssä.
4. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
Systemaattisella kirjallisuusselvityksellä muodostettiin 10 lähteen tutkimusaineisto.
Tässä luvussa teksteistä on kerätty tutkimuskysymysten kannalta oleellinen tieto. Tulok- set on jaettu aihepiireittäin kappaleisiin ja kappaleisiin sisältyy myös tulosten tarkastelua ja pohdintaa.
4.1 Abduktiivinen päättely suunnittelussa
Suunnittelussa joudutaan jatkuvasti tilanteisiin, joita ei pystytä ratkaisemaan deduktiivi- sella tai induktiivisella päättelyllä. Suunnittelun päättely vaatii kahden tuntemattoman kä- sitteen tarkastelua enemmän tai vähemmän samanaikaisesti (”mitä” ja ”miten”). Tämä rasittaa ihmisen kognitiivista kykyä varsinkin kompleksisessa tapauksessa. Dorst (2019) on esittänyt abduktiivisen päättelyn olevan hyvä lähestymistapa tällaisten ongelmien rat- kaisuun. Suunnittelun abduktiossa ongelmaa ei tarvitse ratkaista ensimmäisellä yrityk- sellä. Dorst (2019) kuvailee suunnittelun ongelmanratkaisua tai suunnittelun abduktiota luovana hakuprosessina alkuperäisestä ongelmasta ratkaisuun.
Tutkimuksissa on haluttu selvittää, minkälainen päättelyprosessi suunnittelun takana on.
Esimerkiksi tutkimuksessaan Galle (1996) analysoi empiirisesti suunnittelun päättelyä (katso Ahmed-Kristensen et al. 2019). Hän kehotti asiantuntevaa arkkitehtiä toistamaan muiden tekemien töiden takana olevaa päättelyä. Tällaisella analyysillä hän löysi arkki- tehdin harjoittamasta päättelystä sekä abduktiivista että deduktiivista päättelyä. Myös Dong et al. (2016) konsepti produktiivisesta havainnoinnista (engl. generative sensing) kuvaa suunnittelun päättelyä deduktiivisen ja abduktiivisen päättelyn muotona, joka tuot- taa erilaisia tapoja ratkaista ongelmia. Heidän mukaansa abduktiivinen päättely on uu- sien asioiden luomisen lisäksi osa konseptien arviointia.
Ahmed-Kristensen et al. (2019) tekemässä tutkimuksessa tutkittiin suunnittelun päätte- lyä seuraamalla ryhmiä, joiden tehtävänä oli uusien ideoiden tuottaminen. Ryhmät koos- tuivat eri-ikäisistä ja eri alojen asiantuntijoista. Tutkimuksessa selvisi, että 72 % ryhmien ideoinnin päättelystä oli deduktiivista, 21 % abduktiivista ja 7 % induktiivista. Abduktiivi- sen päättelyn osuus oli ideoinnin alkuvaiheessa 37 %. Kun ideoita kehitettiin eteenpäin, abduktiivisen päättelyn osuus pieneni ja deduktiivisen päättelyn osuus nousi. Tämän tut-
kimus vahvistaa sitä, että abduktiivista päättelyä käytettäisiin uuden keksimiseen tai ide- oimiseen. Suunnittelun alkuvaiheessa uusien ideoiden luominen on keskeistä. Kun ide- oita lähdetään konkretisoimaan, deduktiivisen päättelyn osuus vahvistuu.
O’Reilly (2016) totesi tutkimuksessaan, että abduktiivinen päättely on avainasemassa suunnittelussa, koska se on ainoa looginen operaatio, joka tuo esiin uusia ideoita. Hän teki tutkimusta KTH Royal Institute of Technologyssa ja havaitsi, että abduktiivista päät- telyn käyttöä ei vahvisteta riittävästi tekniikan alan opiskelijoilla. Tutkimuksessa tutkittiin kyseisen koulun kurssien sisältöä. Tutkittavana oli kahdeksan eri aiheen kurssia, joita arvioitiin seuraavilla kriteereillä:
• Low. Vähän tai ei ollenkaan abduktiivista päättelyä. Korostaa deduktiivista tai induktiivista päättelyä.
• Medium. Mahdollinen epäsuora viittaus abduktiiviseen päättelyyn
• High. Joko suora tai selkeä epäsuora viittaus abduktioon.
Kahdeksasta kurssista neljä sai arvion medium ja neljä sai arvion low. Yhdenkään kurs- sin oppimistavoitteissa ei ollut luovan tai abduktiivisen päättelyn vahvistamista. Samassa tutkimuksessa viittä opiskelijaa haastateltiin ja he eivät kokeneet luovuuden olevan vaa- timus kurssien läpäisyyn. Kuitenkin useat opiskelijat käyttävät abduktiota ja luovuutta tietämättään, mutta ongelmana on se, että monet valmistuneet insinöörisuunnittelijat ei- vät ollenkaan kehitä kykyä luovaan ajatteluun.
4.2 Innovatiivinen abduktio
Suunnittelussa abduktiivista päättelyä käytetään ainakin kahdessa tärkeässä tilan- teessa: kompleksisen ja ristiriitaisen tiedon ymmärtämisessä sekä uusien ratkaisujen et- simisessä. Jälkimmäistä kutsutaan innovatiiviseksi abduktioksi (engl. innovative abduc- tion tai innoduction) ja ensimmäinen on selittävää abduktiota (engl. explanatory abduc- tion). (Dong et al. 2015) Innovatiivinen abduktio kuvaa suunnitteluprosessissa tapahtu- vaa päättelyä. Roozenburgin (1993) mukaan innovatiivinen abduktio menee seuraavasti:
q (q on fakta, tapaus tai seuraus) ---
p –> q (sääntö, joka päätellään ensin, JOS p NIIN q) p (p on päätelmä, joka välittömästi muodostetaan)
Innovatiivisella abduktiolla muodostetaan halutun tarkoituksen tai funktion perusteella konsepti sekä muoto konseptille. Innovatiivinen abduktio on päättelyä siitä, mitä pitäisi luoda, kun ei pystytä seuraamaan tuttua toimintatapaa. (Dong et al. 2016)
Tuotekehityksen ja suunnittelun tutkijat ovat suhtautuneet vastahakoisesti innovatiivisen abduktion eli innoduktion konseptiin. (Neumann 2015) Esimerkiksi Roozenburgin (1993) mallissa ilmenee ongelma, jos suunnittelija ei pysty luomaan sääntöä suoraan ilman toi- mintaperiaatteen erillistä päättelyprosessia (katso Kroll & Koskela 2015). Abduktiivisen päättelyn hyöty ja tärkeys suunnittelussa korostuu, kun tuntemattomien asioiden määrä kasvaa.
4.3 Abduktio suunnittelun synteesissä
Abduktiivinen päättely esiintyy vahvasti suunnittelun synteesivaiheessa. Keskeisin tar- koitus suunnittelun synteesillä on luoda konsepteja, jotka toteuttavat alkuperäisen suun- nittelutehtävän. (Liu & Lu 2012)
Kuva 4. Abduktiiviseen päättelyyn perustuva suunnittelun synteesi, perustuu lähteeseen (Liu &
Lu 2012).
Niin kuin aiemmin työssä on todettu, abduktiivinen päättely sisältää sekä hypoteesin tuottamisen että hypoteesin arvioimisen. Kuvassa on esitetty malli, miten päättelyn muo- toja pitäisi käyttää suunnittelun synteesissä. Kuvassa 4 näkyy kolme eri vaihetta, jossa käytetään abduktiivista päättelyä:
1. Suunnittelutehtävä tarkennetaan tavoitteeksi ja toimintaperiaatteiksi.
2. Tavoitteiden, vaatimusten ja rajoitusten perusteella muodostetaan konsepteja. Tämä vaihe on innovatiivista abduktiota.
3. Lopuksi valitun konseptin arvioinnissa käytetään myös abduktion periaatteita. Peircen (1958) abduktiivisten hypoteesien arviointikriteerit sovelletaan suunnitteluun seuraa- vasti: konsepti täyttää annetut tavoitteet, konseptia voidaan analysoida sekä testata, konsepti on taloudellisesti kannattava. (Liu & Lu 2012)
4.4 Abduktio suunnitteluajattelussa
Kiinnostus suunnitteluajattelusta on herännyt organisaatioissa uusien laaja-alaisten ja kompleksisten ongelmien myötä. Juuri tällaisten ongelmien parissa muotoilijat työsken- televät ja heidän käyttämä abduktiivinen päättely voi osoittautua erittäin hyödylliseksi.
Tällaiset tilanteet muodostuvat organisaation sisällä, kun tavanomaiset ongelmanratkai- sumetodit epäonnistuvat. (Dorst 2011)
Berente et al. (2020) tekemä tutkimus osoittaa, että suunnitteluajattelun mallin hyödyn- täminen organisaation jokapäiväisissä rutiineissa parantaa tuotteen ominaisuuksien vas- taamista asiakkaan tarpeisiin, tuotteen kilpailullista etua ja liikemenestystä. Tutkimuk- sessa suositellaan suunnitteluajattelun periaatteiden käyttöönottoa erityisesti yritysten uusien tuotteiden suunnittelussa. Kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin yrityksiä, jotka ovat vieneet uusia tuotteita markkinoille viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuinka paljon suunnitteluajattelun periaatteiden käyttö vaikuttaa tuotteen inno- vatiivisuuteen ja menestymiseen. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena ja tutkimuksessa käytettiin 247 ihmisen vastauksia. Tutkimuksessa selvisi, että suunnitteluajattelulla on suora yhteys tuotteen menestymiseen markkinoilla ja osittain tämän yhteyden syynä on tuotteen innovatiivisuus. Innovatiivisuudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa tuotteen uu- tuusarvoa ja vastaamista asiakkaan tarpeisiin.
Konseptiehdotukset tulevat usein torjutuiksi, koska konseptien arvioinnissa käytetään ta- vallisesti deduktiivista päättelyä. Dong et al. (2016) tutkimuksessaan tutkivat abduktiivi- sen ja deduktiivisen päättelyn vaikutuksia konseptin valintoihin. Tutkimuksessa tarkas- teltiin komitean jäseniä, jotka päättivät, haluavatko he sijoittaa heille esiteltyihin uusien tuotteiden konsepteihin. Abduktiivisella päättelyllä konseptit tulivat todennäköisemmin valituiksi ja deduktiivisella päättelyllä konseptit tulivat todennäköisemmin hylätyiksi. Mah- dollisesti monet hyvätkin tuotekonseptit jäävät toteuttamatta, koska niiden potentiaalit jäävät näkemättä tavanomaisin arviointiperustein. Suunnitteluajattelun periaatteiden käytöllä on suora yhteys tuotteen menestymiseen markkinoilla (Berente et al. 2020), jo- ten abduktiivisen päättelyn käyttö voi olla järkevää myös konseptien valinnoissa.
5. YHTEENVETO
Päättely on ihmiselle luontaista toimintaa. Induktiivinen ja deduktiivinen päättely ovat ta- vanomaiset ja yleisesti tunnetut päättelyn muodot. Tuotekehityksessä ja suunnittelussa on usein tehtäviä, joissa tavanomaiset ongelmanratkaisutavat eivät riitä. Alun perin Peir- cen (1958) esittelemä abduktiivinen päättely kuvaa hyvin suunnittelussa tapahtuvaa päättelyä. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, mikä on abduktiivisen päättelyn osuus suunnittelussa ja osoittaa sen korostamisen hyötyjä teollisuuden tuotekehitykselle.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin systemaattinen kirjallisuusselvitys. Kirjallisuusselvityk- sen tavoite oli löytää kaikki saatavilla oleva tieto aiheesta. Tietokannat ja hakusanat va- littiin niin, että hakutulokset vastaisivat mahdollisimman hyvin tutkimuskysymyksiin. Tu- lokset saatiin systemaattisesta kirjallisuusselvityksestä valikoituneen aineiston analy- soinnilla. Valituilla hakusanoilla saatiin aluksi 1268 osumaa, joista inkluusio ja ekskluusio kriteereillä tulokset rajattiin 10 työhön. Aineistoksi valikoitui erilaisia tutkimuksia ja kirjoi- tuksia, jotka käsittelivät abduktiivista päättelyä suunnittelussa suoraan tai esimerkiksi suunnitteluajattelun mallin tai suunnittelun synteesin kautta.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastaus tutkimalla tekstejä, joissa oli ana- lysoitu tai tehty tutkimusta suunnittelun päättelystä. Abduktiivisen päättelyn keskeisin rooli suunnittelussa on uusien ideoiden tai konseptien tuottaminen ja niiden arviointi.
Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että abduktiivinen päättely on ainoa looginen ope- raatio, joka pystyy luomaan kokonaan uutta tietoa. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyvässä pohdinnassa vastataan samalla osittain myös toiseen tutkimuskysymykseen.
Uuden tiedon ja uusien ratkaisujen etsiminen on keskeinen osa tuotekehitystä ja suun- nittelua, joten näiden asioiden korostaminen tuo luonnollisesti lisäarvoa. Suunnittelun synteesivaiheessa abduktiivisella päättelyllä päästään useampiin ja monipuolisempiin ratkaisuihin, joten keskittymällä tämän vaiheen päättelyprosessiin päästään paremmin käsiksi konkreettisiin hyötyihin abduktiivisesta päättelystä. Abduktiivisen päättelyn rooli ja hyödyt tulevat esiin myös suunnittelun päättelyn logiikan mallinnuksessa. Innovatiivi- sella abduktiolla pystytään kuvaamaan juuri sellaista suunnittelun päättelyprosessia, jossa löydetään toimiva ratkaisu vähäisellä taustatiedolla.
O’Reillyn (2016) tutkimuksen mukaan abduktiivista päättelyä opetetaan liian vähän tek- nillisissä oppilaitoksissa, vaikka se on olennainen työkalu tehokkaaseen suunnitteluun ja
innovaatiotoimintaan. Kyseinen tutkimus ei ole kovinkaan luotettava, koska se käsittelee vain yhden teknillisen korkeakoulun muutamia opiskelijoita ja kursseja. Kuitenkin tätä tutkimusta vahvistaa myös kokemukset tekniikan opinnoista Suomessa. Syinä luovuu- den tai abduktiivisen vähäiseen kannustamiseen voi olla olettamus, että luovuus tulee intuitiivisesti ja siihen on vaikeaa vaikuttaa. Kuitenkin abduktiivisen päättelyä pystyy si- sällyttämään kursseihin, koska se on kognitiivinen strategia, jota voi tietoisesti harjoittaa.
Abduktiivinen päättely ja suunnitteluajattelu ovat muotoilijoille ominaisia toimintatapoja.
Työssä tutkittiin abduktiivista päättelyä ja sen mahdollisuuksia teollisuuden yritysten in- novaatiokyvyn parantamisessa. Yritysten suunnittelijoiden päättelyä ei voida hetkessä muuttaa, mutta työssä esitelty suunnitteluajattelu on yksi ehdotus abduktiivista päättelyä korostavasta toimintamallista. Suunnitteluajattelun mallin käyttöönotossa keskeistä on luoda yritykselle sellainen toimintaympäristö, jossa ideointi on osa kaikkea toimintaa.
Berente et al. (2020) tutkimus osoittaa, että suunnitteluajattelun periaatteilla kuten ab- duktiivisella päättelyllä on suora yhteys tuotteen menestymiseen.
Abduktiivisesta päättelystä on erilaisia näkemyksiä. Tässä työssä on pyritty luomaan ko- konaiskuva suunnittelun päättelystä ja mikä rooli abduktiolla siinä on. Työssä ei ole käy- tetty kaikkea saatavilla olevaa tietoa, mutta systemaattisella kirjallisuusselvityksellä löy- dettiin sopivia lähteitä. Tehdyt johtopäätökset abduktiivisen päättelyn ja suunnitteluajat- telun mallin hyödyistä tarvitsevat lisätutkimusta. Taustalla oleva ongelma, jota käsiteltiin tässäkin työssä, on yritysten huono innovaatiokyky. Suunnittelun ja tuotekehityksen päättelyn tutkimuksessa tarkoituksena on löytää mahdollisia kehityskohtia. Työssä on löydetty deduktiivisen ja induktiivisen päättelyn puutteet ja abduktiivisen päättelyn tar- peet. Tämä työ toimii hyvänä pohjana jatkotutkimukselle siitä, miten abduktiivisen päät- telyn käyttöä voitaisiin tehostaa insinöörisuunnittelijoilla. Työssä tulee ilmi se, että esi- merkiksi suunnitteluajattelun mallin ja abduktioon perustuvan suunnittelun synteesin käyttöönotto on yksi ratkaisuvaihtoehto yritysten innovaatiokyvyn parantamiseen. Kes- tävämpään ratkaisuun voitaisiin päästä esimerkiksi sisällyttämällä enemmän luovaa ajat- telua ja abduktiivista päättelyä teknillisten oppilaitosten opetukseen.
LÄHTEET
[1] Aagaard, H., Fegran, L., Hall, E.O.C., Ludvigsen, M.S., Meyer, G. & Uhrenfeldt, L. (2016) Using Sandelowski and Barroso’s Meta-Synthesis Method in Advanc- ing Qualitative Evidence. Qualitative Health Research. Vol.26(3), pp.320–329.
[2] Ahmed-Kristensen, S., Christensen, B.T. & Cramer-Petersen, C. (2019). Empiri- cally analysing design reasoning patterns: Abductive-deductive reasoning pat- terns dominate design idea generation. Design studies. Vol.60, pp.39–70.
[3] Akhtar‐Danesh, N., Mirza, N.A., Noesgaard, C., Martin, L. & Staples, E. (2014).
A concept analysis of abductive reasoning. Journal of Advanced Nursing.
Vol.70(12), pp.1980–1994.
[4] American Productivity & Quality Center. (2019). Key Product Development Benchmarks at a Glance: Consumer Products/Packaged Goods Industry. Saa- tavilla: https://www.apqc.org/resource-library/resource-listing/key-product-devel- opment-benchmarks-glance-consumer Viitattu 25.3.2021
[5] Arthur D. Little (2015). Systematizing Breakthrough innovation. Saatavilla:
https://www.adlittle.com/en/insights/viewpoints/systematizing-breakthrough-in- novation Viitattu 25.3.2021
[6] Arthur D. Little (2005) Global innovation excellence survey. Saatavilla:
https://www.adlittle.com/en/insights/viewpoints/innovation-excellence-study- 2005 Viitattu 26.3.2021
[7] Beitz, W., Feldhusen, J., Grote, K.H., Pahl, G. (2007). Engineering Design A Systematic Approach, 3rd ed. Springer London.
[8] Berente, N., Gaskin, J., Lyytinen, K. & Nagaraj, V. (2020). Team Design Think- ing, Product Innovativeness, and the Moderating Role of Problem Unfamiliarity.
The Journal of Product Innovation Management. Vol.37(4), pp.297–323.
[9] Beverland, M.B., Wilner, S.J.S. & Micheli, P. (2015). Reconciling the tension be- tween consistency and relevance: design thinking as a mechanism for brand ambidexterity. Journal of the Academy of Marketing Science. Vol.43, s.589–609.
[10] Brereton, P., Budgen, D., Khalil, M., Kitchenham, B.A. & Turner M. (2007). Les- sons from applying the systematic literature review process within the software engineering domain. Journal of Systems and Software. Vol.80(4), pp.571–583.
[11] Brown, T. (2008). Design Thinking. Harvard Business Review. s. 86.
[12] Brown, T. & Katz, B. (2011). Change by Design. The Journal of Product Innova- tion Management. Vol.28(3), pp.381–383.
[13] Cooper, R. G. (2019). The drivers of success in new-product development. In- dustrial marketing management. Vol.76, pp.36–47.
[14] De Meyer, R., Pauwels, P., Van Campenhout, J. (2013). Design Thinking Sup- port: Information Systems Versus Reasoning. Design Issues. Vol.29(2), pp.42–
59.
[15] Dong, A., Lovallo, D., Mounarath, R. (2015). The effect of abductive reasoning on concept selection decisions. Design Studies. Vol. 37, pp.37-58.
[16] Dong, A., Garbuio, M. & Lovallo, D. (2016). Generative sensing in design evalu- ation. Design Studies.Vol.45, pp.68–91.
[17] Dorst, K. (2011). The core of “design thinking” and its application. Design Stud- ies. Vol.32(6), pp.521–532.
[18] Dorst, K. (2019). Design Beyond Design. Elsevier B.V.
[19] Eriksson, K., & Lindström, U. Å. (1997). Abduction—a way to deeper under- standing of the world of caring. Scandinavian journal of caring sciences.
Vol.11(4), pp.195-198.
[20] Fann, K. (1970). Peirce’s Theory of Abduction. Springer Netherlands.
[21] Flinn, P. (2019). Managing Technology and Product Development Programmes:
A Framework for Success. Newark: John Wiley & Sons, Incorporated.
[22] Harman, G. (1965). The Inference to the Best Explanation. The Philosophical Review, Vol.74(1), pp.88-95.
[23] Heines, G. (2016). Why the design phase of product development is important to business strategy. Verkkoartikkeli: https://info.dte.co.uk/why-the-design- phase-of-product-development-is-important-to-business-strategy Viitattu 14.3.2021
[24] Kolko J. (2010). Abductive Thinking and Sensemaking: The Drivers of Design Synthesis. Design issues. Vol. 26(1), pp.15–28.
[25] Koskela, L. & Kroll, E. (2015). On Abduction in Design. Design Computing and Cognition ’14. Springer, Cham.
[26] Law, J., (2009). A Dictionary of Business and Management, 5th ed. Oxford Uni- versity Press, Oxford
[27] Leswing, K. (2019). Everybody complains Apple isn’t innovating, but R&D spending and patents tell a different story. CNBC. Verkkoartikkeli:
https://www.cnbc.com/2019/05/17/apple-research-development-spending.html Viitattu 13.3.2021
[28] Lipton, P. (2004) Inference to the best explanation, 2nd ed. Routledge London.
[29] Liu, A. & Lu, S.C.-Y. (2012). Abductive reasoning for design synthesis. CIRP an- nals. Vol.61(1), pp.143–146.
[30] Martin, R. (2009). What is Design Thinking Anyway?. Verkkoartikkeli:
https://designobserver.com/feature/what-is-design-thinking-anyway/11097/ Vii- tattu 11.3.2021
[31] Menon, G. & Serpes, C. (2017) A Conceptual Model for Introducing Design Thinking in Management Schools, in Research into Design for Communities.
Vol.2. Springer Singapore
[32] Muller-Roterberg (2020). Design Thinking for Dummies. Newark: John Wiley &
Sons, Incorporated.
[33] Norman, D. (2010). Design thinking: a useful myth. Verkkoartikkeli:
https://www.core77.com/posts/16790/design-thinking-a-useful-myth-16790 Vii- tattu: 14.3.2021
[34] Neumann, F. (2015). Research Framework for the Analysis of the Knowledge Characteristics of Product Development. Analyzing and Modeling Interdiscipli- nary Product Development. Springer Fachmedien Wiesbaden. pp.105-139.
[35] O’Reilly, C. J. (2016). Creative Engineers: Is Abductive Reasoning Encouraged enough in Degree Project Work?. Procedia CIRP. Vol.50, pp. 547-552.
[36] Owen, C. (2007). Design thinking: notes on its nature and use. Design Re- search Quarterly. Vol.2(1). pp.16-27.
[37] Peirce C.S. (1958). Collected Papers of Charles Sanders Peirce. Vol.1–6, C.
Hartshorne & P. Weiss
[38] Roozenburg, N.F.M. (1993). On the pattern of reasoning in innovative design.
Design Studies. Vol.14, pp.4–18.
[39] Råholm, M.B., (2010). Abductive reasoning and the formation of scientific knowledge within nursing research. Nursing Philosophy. Vol.11(4), s.260–270.
[40] G. Schurz. (2008). Patterns of Abduction. Synthese (Dordrecht). Vol.164(2), pp.201–234.
[41] Salminen, A. (2011). Mikä kirjallisuuskatsaus? : johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopisto.
[42] Sorli, M. & Stokic, D. (2009). Innovating in Product/Process Development:
Gainin Pace in New Product Development, 1st ed. Springer Verlag London Lim- ited.
[43] Tooley, M. H. (2010). Design engineering manual. Oxford: Butterworth-Heine- mann.
[44] Villanen, J. (2016). Tuotteista Tähtituotteita, 1st ed. Helsingin seudun kauppaka- mari
[45] Vickers J (2013). The problem of induction. The Stanford Encyclopedia of Phi- losophy.
[46] Vuori, M. (2002). Hyvän suunnittelun piirteitä. Verkkosivu:
https://www.mattivuori.net/kehittaminen/hyva-suunittelu/index.htm Viitattu:
28.3.2021
[47] Walton, D. (2005). Abductive Reasoning, University of Alabama Press
[48] Watson, M. & Xiao, Y. (2019) Guidance on Conducting a Systematic Literature Review. Journal of Planning Education and Research. Vol.39(1), pp. 93–112.
Systemaattisen kirjallisuuselvityksen lähteet:
Ahmed-Kristensen, S., Christensen, B.T. & Cramer-Petersen, C. (2019). Empiri- cally analysing design reasoning patterns: Abductive-deductive reasoning pat- terns dominate design idea generation. Design studies. Vol.60, pp.39–70.
Berente, N., Gaskin, J., Lyytinen, K. & Nagaraj, V. (2020). Team Design Think- ing, Product Innovativeness, and the Moderating Role of Problem Unfamiliarity.
The Journal of Product Innovation Management. Vol.37(4), pp.297–323.
Dong, A., Lovallo, D. & Mounarath, R. (2015). The effect of abductive reasoning on concept selection decisions. Design Studies. Vol.37, pp.37–58.
Dong, A., Garbuio, M. & Lovallo, D. (2016). Generative sensing in design evalu- ation. Design Studies.Vol.45, pp.68–91.
Dorst, K. (2011). The core of “design thinking” and its application. Design Stud- ies. Vol.32(6), pp.521–532.
Dorst, K. (2019). Design Beyond Design. Elsevier B.V.
Koskela, L. & Kroll, E. (2015). On Abduction in Design. Design Computing and Cognition ’14. Springer, Cham.
Liu, A. & Lu, S.C.-Y. (2012). Abductive reasoning for design synthesis. CIRP an- nals. Vol.61(1), pp.143–146.
Neumann, F. (2015). Research Framework for the Analysis of the Knowledge Characteristics of Product Development. Analyzing and Modeling Interdiscipli- nary Product Development. Springer Fachmedien Wiesbaden. pp.105–139.
O’Reilly, C. J. (2016). Creative Engineers: Is Abductive Reasoning Encouraged enough in Degree Project Work?. Procedia CIRP. Vol.50, pp.547–552.
