• Ei tuloksia

Keskustakampuksen kirjastojen yhteistyötiimien kehittämispäivä 1.12.2004

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Keskustakampuksen kirjastojen yhteistyötiimien kehittämispäivä 1.12.2004"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

Keskustakampuksen kirjastojen

yhteistyötiimien kehittämispäivä 1.12.2004

09/04

Kauniin pimeänä keskiviikkoaamuna 1.12.2004 suuntasivat keskustakampuksen kirjastojen tiimipäivään osallistuvat Helsingin Siltasaaressa sijaitsevaan Paasitorniin. Aloituskahvien herättämät ryhmäläiset etsivät nimetyt pöytänsä ja kuuluivat leppoisasti pohtivan mm. Siltasaaren historiaa sekä sen entistä nimeä

Musholmen, Hiirisaari.

Paikalle oli kutsuttu kaikki keskustakampuksen yhteistoimintatiimeissä

työskentelevät sekä kirjastojen johtajat.

Yhteistyötiimit saivat

lähtölaukauksen kaksi vuotta sitten sosiaalipsykologi Esa

Pohjanheimon johdolla. Vetäjä oli sama, kun tällä kertaa tarkasteltiin toteutuneita saavutuksia sekä ryhmien toimivuutta.

Tapahtuman ensimmäisen puheenvuoron piti keskustakampuksen kirjastotoimikunnan puheenjohtaja Arto Haapala.

(2)

Taiteentutkijana Haapala lähestyi aihetta myös esittämiensä

muotokuvien avulla näköaistin kautta. Haapala aloitti

hyvävoimaisuutta uhkuvilla muotokuvilla ja siirtyi kohden heikommin sykkivien elinvoimien kuvauksia.

Haapalan mukaan kirjastoilla voisi sanoa vielä menevän kohtuullisesti, mikäli olotilaa voi verrata antiikin veistosten selkeyteen, mutta näiden veistosten katse vain on tyhjä. Van Goghin omakuvan ahdistunutta tuimuutta ei enää kirjastojen

työyhteisöissä tulisi vapaana tavata.

Pahin visio Haapalan mielestä oli

kuitenkin kubistinen työ. Siinä tapauksessa olisi jo vakavasti harkittava loman ottamista tai palvelujen keskittämistä. Esitys oli tietysti keventävä, mutta huomautettakoon silti, että ainakin mikäli on uskominen mm. Jussi Vähämäen kirjassaan "Kuhnurien kerho - Vanhan työn paheista uuden hyveiksi" esittämää uuden työn hajauttamisen pyrkimystä, voisi viimeistä Haapalan kuvista pitää realistisena ja koherenttina kuvana yhteiskunnassamme tehtävästä

työstä 2000-luvulla.

Haapalan esityksen jälkeen Teologisen tiedekunnan

kirjastonjohtaja Liisa Rajamäki kertoi kirjastoarvioinnista ja sen vaikutuksista kirjastojen

yhteistyöhön.

Alkupuheenvuorojen jälkeen päivän pääannin muodostivat ryhmien toiminnan

arviointitehtäviä sekä

yhteistyöalueita hahmottavat tiedonjakokierrokset.

Ryhmien sisäisen keskustelun ja visioinnin lisäksi keskusteltiin sekaryhmissä ja esiteltiin ryhmien saavutuksia ja tavoitteita toisille.

Päivän tarkoituksena oli luoda käsitystä kahden vuoden aikana tapahtuneesta edistyksestä. Käytännöllisinä tavoitteina oli luoda perusta ryhmän seuraavan vuoden suunnitelmille sekä pohjustaa

(3)

ryhmien välisiä yhteistyömahdollisuuksia seuraavien vuosien toiminnassa.

Yhteistyöalueita löytyikin runsaasti: usea ryhmä epäilemättä pyrkii jatkossa ottamaan tiiviimmin yhteyttä muihin ryhmiin. Päivän aikana vaihdettiin runsaasti tietoa ja selkeytettiin yhteistyöryhmien välisiä työnjakoja ja vastuu-alueita.

Virallisten tavoitteiden lisäksi hyödykästä tällaisissa

erityispäivissä on keskustella, syödä ja kahvitella ryhmäläisten ja muiden kirjastolaisten kanssa arkityön kiireen ulkopuolella.

Keskustelu saattaa hyvinkin hervahtaa lempikirjailijoihin ja työtehtäviä laajempiinkin asioihin ja luoda pohjaa sille, että

vastuualueiden sijaan myös ihmiset kohtaavat toisensa. Ehkäpä vetäjän antamilla askartelutehtävilla saavutetaan ryhmäyttäviä vaikutuksia, vaikka kyse

yhtenäisyydessä olisikin lähinnä leikkailun ja liimailun vastustamisesta.

(4)
(5)
(6)

Teksti ja kuvat:

Jussi Omaheimo tietotekniikkasuunnittelija puh. 191 24040 jussi.omaheimo at helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sen sijaan kysymys siitä, mitä informaatiota käyttäjille tietoverkkojen kautta on tarjolla, mikä on kirjastojen rooli tässä tarjonnassa, ja onko tai pitäisikö kirjastoilla

Voi olla, että uusliberalistisen eetoksen leviäminen vahvistaa tai intensivoi niitä puolia, jotka ovat olleet kullekin media-alan toimijalle ominaisia: kilpailu koros- taa

Kaiken kaikkiaan minulle jäi komitean työskentelystä se kuva, että tieteellisten kirjastojen haasteet ovat koko maailmassa samankaltaiset ja.. että meillä kirjastoilla on

tutkimuksessa annetaan täs- mällisempi vastaus myös kysymykseen siitä, miltä kokonaishyvinvointimielessä optimaali- nen työttömyysturvajärjestelmä näyttäisi näillä

Veljekset Friisein Konepajat ehdotti 1902 Eemil Haloselle, että Emil Wikström tai Halonen itse ryhtyisi valamaan prons- sia.. Tehdas antoi ohjeen, ettei tarvittu kuin

(Vihje:

Ja vaikka emme voisi sanoa mitään siitä, mikä tekee jostakusta ihmisen – aivan kuten emme voi sanoa mitään siitä, mikä tekee jostakin taidetta, paitsi että sen on

Läheisiä yhteistyökumppaneita ovat Vaasan yliopiston kirjasto, Svenska handelshögskolans bibliotek, Teknillisen korkeakoulun kirjasto, Tampereen yliopisto ja Suomalaisen